Koneellisen annosjakelupalvelun aloittaminen - lääkehoidon tarkistus ja sen vaikutus potilaan lääkehoitoon

Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.

Pharmaceutical services refer to services in community pharmacies which are based on knowledge and skills of the pharmaceutical personnel. Pharmaceutical services can be divided into basic and special services. Pharmaceutical basic services relate to community pharmacy’s legislative functions, while pharmaceutical special services try more proactively contribute to consumers’ health.. Automated dose dispensing is pharmaceutical special service. Dose dispensing means that the patient’s medication are packed in disposable bags corresponding to the dose that he or she needs to take during the course of one day. When a new patient starts to use the automated dose dispensing service, his medication is reviewed to assure there would not be severe interactions or unnecessary drugs The drugs suitability to the service and the timing of the medication is noted when the service is started. Automated dose dispensing service produces a medication list of customer’s medication. The survey studied the level of the checks made to patient’s medication and how can the medication history be explaned. In the survey were also interested in the level of review that was done to patient’s medication. Information of patient’s medication was also collected with a questionnaire. Background information showed how well the results of the survey can be generalized to pharmacies offering services and customers using the service. The questionnaire was sent to all pharmacies that ordered automated dose dispensing as contract manufacturing from Espoonlahti Pharmacy in September 2010. In the semi structured questionnaire was multiple choice and open-ended questions. Response rate in this study was 45. Background information showed that questionnaires were returned from pharmacies all around the Finland and all sizes of pharmacies. Mostly the patients starting the automated dose dispensing service are aged, homecare patients, nursing home residents or service home residents. Medication cards are used in collecting the information of patient’s medication, but information to the medication card can be updated from other sources too. Medication review to patient’s medication is made usually in multi-professional cooperation. Changes made to patient’s medication are mainly caused by generic substitutions, selection of the dispensing machine or avoidance to halving. Medications have only few interactions that lead into discontinuing use of some medicine. Checking the medication has only little effect on the amount of drugs used by the patient. New patients starting the automated dose dispensing service have on the average 11 medicines in use, from which 7 medicines are taken to automated dose dispensing. The most widely used ATC groups are cardiovascular and nervous system medicines. Each new patient uses an average of three preparations in both groups before and after the initiation of automated dose dispensing service.