Kehittävän kuntoutuksen mahdollisuudet. : Tutkimus Aslak -kuntoutuksen työkytkennän ja asiakkuuden rakentumisesta.

The possibilities of developmental rehabilitation. A study on the construction of work relatedness and the customer in Aslak rehabilitation The challenge of work-related rehabilitation is to anticipate the factors threatening work ability and to affect them. The purpose of this study was to analyze how work-related rehabilitation is constructed in practice and what are the challenges and, at the same time, the possibilities of an innovative transformation of rehabilitation when trying to achive this goal. The theoretical basis is cultural-historical activity theory and developmental work research. Based on a historical analysis, I studied rehabilitation activity empirically using the data gathered from one Aslak programme (Aslak = occupationally oriented medical rehabilitation) over two years. I described and analysed the construction of Aslak using ethnographic data and interviews. The data includes audio- and video-recordings of the Aslak course, fieldnotes, documents and other materials used in the course. The study aimed to reveal rehabilitation practices from different perspectives carried out by different stakeholders and participants in the Aslak course. It focused on the Aslak trajectory produced by a multiorganizational subject. I analyzed the rehabilitation activity using the method of ethnographic analysis of infrastructure. The method of analyzing the construction of the object of rehabilititation the customer was a membership categorization analysis (MCD) based on the ethnomethodological research tradition. I analyzed the meanings denoting customers given by different parties during one Aslak process and the relations between the meanings. Based on this analysis, I studied the disturbances, ruptures, and innovations in the rehabilitation activity. The results of the study show that the infrastructure of Aslak has different basic ideas. Aslak is constructed most explicitly on the infrastructure of medical rehabilitation. The second layer has been provided with some tools of identifying and preventing well-defined occupation-specific load factors. However, it has failed to perform a new structure, as Aslak has encountered, at the same time, rapid changes in working life. The study identified some promising markers representing new kinds of work-related rehabilitation ideas, but they proved to be incomplete and fragile. As a consequence of the multilayered infrastructure, the contents of the Aslak course were split into fragmented phases and disconnected themes, which were blocked in by the master idea of medical orientation. Its relationship to work remained weak and obscure. The categorizations of customers in Aslak were manifold and contradictory. According to the results, the possibilities for transforming work-related rehabilitation lie both in changing the orientation to the customer to be more relevant to changing working life and forging the infrastructural innovations related to this change. The results showed that a new work-relatedeness would be difficult but possible to construct. What is needed is the construction of an infrastructure that will support a coherent master idea of work-related rehabilitation over the entire trajectory of a process. A shared idea of a rehabilitation object must be constructed in close collaboration between different stakeholders, such as Kela (the Social Insurance Institution of Finland), occupational health services, work organizations, and rehabilitation institutes. Key words: Aslak rehabilitation, work-related rehabilitation, development of rehabilitation, customer of rehabilitation, developmental work research, analysis of infrastructure, membership category analysis

Tutkimus kohdistuu työhön liittyvään kuntoutukseen, jonka tehtävänä on ylläpitää työvoiman työkykyisyyttä ja tukea työurien pidentämistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työhön liittyvän kuntoutuksen rakentumista käytännössä, sen haasteita ja uudistumisen mahdollisuuksia. Viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus. Varhaiskuntoutuksen kehityskaaren pohjalta tutkittiin Aslak kuntoutuksen nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia työkytkennän näkökulmasta. Tutkimus käsittää yhden Aslak -kurssin elinkaaren analyysin noin kahden vuoden ajalta. Aineisto sisältää havainnointiaineistoa, haastatteluja, ääni- ja kuvanauhoitettuja tapahtumia kurssijaksoilla, dokumentteja, kurssimateriaaleja ja kenttämuistiinpanoja. Tutkimuksessa selvitettiin, miten Aslak rakentuu käytännössä eri osapuolten yhteisenä aikaansaannoksena, millaisia merkityksiä toimijat antavat kuntoutuksen asiakkuudelle ja mitä toiminnan häiriöitä ja uusia ideoita kuntoutusprosessiin liittyy. Tutkimuksessa avataan sitä, miten kuntoutusjaksoilla käsitellään kuntoutujan kanssa hänen työtään, mitä siitä seuraa ja millaisia kehitysmahdollisuuksia siihen liittyy. Työkytkennän rakentumista tutkittiin analysoimalla Aslakin infrastruktuuriin sisältyviä toimintaa koskevia oletuksia ja johtoideoita. Asiakkuudelle annettavia merkityksiä analysoitiin tutkimalla toimijoiden itsensä käyttämiä luokituksia ja luonnehdintoja asiakkuudesta ja siihen liittyvästä toiminnasta kuntoutuksessa. Tutkimus osoittaa, että Aslakin perusrakenne pitää sisällään lukuisia toimintaa koskevia johtoideoita. Keskenään erilaiset johtoideat kuntoutuksen tarpeesta ja keinoista johtavat juoneltaan katkonaiseen ja sisällöllisesti pirstaleiseen kuntoutuskokonaisuuteen. Vahva sairauksien ja fyysisen kunnon painotus juontuu kuntoutuksen lääketieteellisestä perustasta, kun taas alkuperäiseen Aslakin erityisperustaan nojaava työkykyä syövien työolojen ja työtapojen tarkastelu jää ohueksi. Kuntoutusjaksoilla sovellettu uusi työn käsittelyn menettelytapa sisältää johtoidean, jonka mukaan työkyvyn haasteet liittyvät työtoiminnan muutoksiin. Uuteen ideaan perustuvat kuntoutujien työn analysoinnin ja kehittämisen välineet kuntoutusjaksoilla osoittautuivat keskeneräisiksi, mutta uusia mahdollisuuksia sisältäviksi. Asiakkuudelle annettujen merkitysten valossa rakentuu ristiriitainen kuva siitä, kuka ja millainen on Aslakin asiakas. Eri toimijoiden ja kurssin eri vaiheissa vaihtuvien tulkintojen mukaan Aslakin asiakas on joko potilas, kunnon kohentaja, kuormittunut työntekijä, muutoksen tekijä tai työn kehittäjä. Kuntoutujien ja kuntouttajan asiakkuutta koskevat tulkinnat olivat vain osittain samansuuntaisia. Toimijoiden omat tulkinnat olivat myös sisäisesti ristiriitaisia. Kuntoutuskurssin kuluessa oli havaittavissa asiakkuutta koskevien tulkintojen muuttuminen siten, että painopiste siirtyi potilaasta ja kunnon kohentajasta työntekijäksi. Tutkimuksen johtopäätös on, että Aslakin työkytkentä on katkonainen ja horjahteleva eikä sellaisena tue sille asetettua tavoitetta kuntoutujan työuran jatkamisesta. Työn käsittely rakentui häiriöisenä ja katkoksille alttiina aihealueena kuntoutusjaksoilla. Työkytkennän epämääräisyys vaikeuttaa käytännön toimintaa ja on esteenä tulokselliselle toiminnalle niin asiakkaan kuin kuntoutustyöntekijän kannalta. Kuntoutujan toimijuutta tukeva asiakkuus työn tekijänä ja oman työnsä kehittäjänä onnistuu vain osittain ja ristiriitaisesti. Kuntoutustyöntekijälle horjuva työkytkentä tuo jaksamishaasteita ponnistelussa moniulotteisen ja ristiriitaisesti tulkittavan asiakkuuden kanssa. Kuntoutusprosessin alkuvaihe tarjoaa vain heikosti välineitä ymmärtää asiakasta työntekijän ominaisuudessa, ja kuntoutusjaksoilla kuntoutujien oman työn kehittävää käsittelyä varten tarjolla olevat välineet rajoittuvat yksittäisiksi työkaluiksi. Uutta ideaa kurssille vietäessä kohdattiin kuntoutuksen historian kerroksiin sisältyvät esteet, nykyisen välineistön puutteet ja asiakkuuden ristiriitaiset tulkinnat. Työkytkennän uudistaminen edellyttää asiakkuuden ytimen uutta ymmärrystä ja eri toimijoiden kesken yhteistä, prosessin kaikki vaiheet kattavaa uudistamista. Työhön liittyvää kuntoutusta on mahdollista uudistaa kohdistamalla huomio asiakkuuden ja työelämän muutoksiin sekä kehittämällä edelleen kuntoutuksen välineistöä kehittävän kuntoutuksen suunnassa. Asiakkuuden kannalta se tarkoittaa työkytkennän vahvistamista ja siirtymää potilaan ominaisuudesta kohti toimijuutta työntekijä-työnkehittäjänä. Avainsanat Aslak kuntoutus, kuntoutuksen työkytkentä, kuntoutuksen kehitys, kuntoutuksen asiakkuus, kehittävä työntutkimus, infrastruktuurin analyysi, jäsenkategoria-analyysi