Erityistuen tarpeessa olevien perheiden terveydenhoitotyö lastenneuvolassa : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvailla hoitotieteellisten tutkimusten pohjalta terveydenhoitajan terveydenhoitotyötä erityistuen tarpeessa olevien perheiden kanssa. Työmme on kirjallisuuskatsaus, jossa käymme läpi erityistuen saajia ja selvennämme terveydenhoitajien keinoja auttaa erityistuen tarpeessa olevia perheitä. Työmme lopussa olemme valinneet esimerkeiksi kolme eri perhettä, joissa on tarvetta erityistuelle. Työmme kuuluu Lapsiperheiden terveyden edistäminen -projektiin, jossa kehitetään lapsiperheiden terveydenhoitajatyön työmenetelmiä ja toimintatapoja näyttöön perustuvan tiedon avulla. Työssämme olemme käyttäneet Suomessa julkaistuja tutkimuksia vuosilta 1996-2006. Olemme käsitelleet työssämme seitsemää tutkimusta, kirjallisuutta, oppaita sekä julkaisuja ammattihenkilöille. Käyttämistämme tutkimuksista saimme tulokseksi, että erityistuen tarpeessa olevien perheiden terveydenhoitotyössä terveydenhoitajat pitävät tärkeänä terveydenhoitajan ja perheen välistä luottamuksellista vuorovaikutusta, kotikäyntejä, ajan antamista perheille sekä moniammatillista yhteistyötä eri tahojen välillä. Vanhemmat toivovat terveydenhoitajilta rohkeaa ja aktiivista puuttumista perheen ongelmiin. Tukea vanhemmuudelleen ja arjesta selviytymiseen vanhemmat kokevat saavansa vanhempainryhmistä ja kotikäynneistä. Tutkimuksemme johtopäätöksenä voimme todeta, että terveydenhoitajat tarvitsevat lisää keinoja ja resursseja erityistuen tarpeessa olevien perheiden terveydenhoitotyöhön. Moniammatillista yhteistyötä tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän.

"Eväitä omaan elämään" : läheiskurssilaisten toiveita päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetuista palveluista

Opinnäytetyömme liittyy Kalliolan setlementin Perhe elämään -projektiin, jonka tarkoituksena on yhdistää eri työmuotoja päihdeperheiden tukemiseksi. Yhdistämällä eri työmuotoja pystytään entistä paremmin huomioimaan päihdeperheen jäsenten avun ja tuen tarpeita. Työmme on taustatutkimus projektille. Työn tavoitteena oli selvittää Nurmijärven klinikan läheiskurssin osallistujien kokemuksia päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetuista palveluista sekä millaisia palveluita läheiset kokevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto hankittiin syksyn 2006 aikana haastattelemalla seitsemää Nurmijärven klinikan läheiskurssin asiakasta. Aineiston tuottamisen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluin. Aineiston analysoinnin suoritimme teemoittelemalla. Tuloksista selvisi, ettei päihdeongelmaisten läheisten palveluista ole riittävästi tietoa tai käytettyjä sosiaali- ja terveysalan palveluita ei tiedostettu myös päihteiden aiheuttamiin ongelmiin tarkoitetuksi. Tiedon puuttuessa sopiviin palveluihin hakeutuminen sekä hoitoon liittyvien omien tarpeiden erittely osoittautui vaikeaksi. Tärkeiksi tekijöiksi palveluissa nimettiin ammattihenkilöstön pysyvyys sekä erilaiset terapiat. Vertaistukiryhmät koettiin tärkeiksi arjen voimavaroiksi, joissa pystyy puhumaan tuntemuksistaan sekä pääsee tapaamaan vertaisiaan. Vertaistuen lisäksi läheiskurssi tarjoaa ammatillista tukea, joka koettiin voimaannuttavaksi. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että palveluiden kohdentamista ja niistä tiedottamista lisäämällä voidaan vähentää asiakkaiden epävarmuutta palveluihin hakeutumisessa. Hyödyntämällä ammattihenkilöstön monipuolista osaamista voidaan motivoida perheet sopivien palveluiden piiriin. Tarkoituksenmukainen palvelu vaatii toteutuakseen yksilöllisten ja perheiden yhteisten tarpeiden huomioimista. Läheisten täytyy kokea tulleensa kohdatuksi, joka mahdollistuu ammattihenkilön dialogisessa osaamisessa ja vertaisten yhteisyydentunteessa.

Corporate governancen vaikutus osuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua corporate governance -keskusteluun tuomalla esiin riskienhallinnan näkökulma osuustoiminnallisessa yritystoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata corporate governancen vaikutuksia tuottajaosuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan, selvittää tuottajaosuustoiminnan riskienhallinnan tilaa ja toteutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tuoda esille näkökulmia riskienhallinnan kehittämiseksi tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asiantuntijaa ja seitsemää riskienhallinnan ja hallinnon vastuuhenkilöä. Haastattelut tehtiin vuoden 2006 kesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksen perusteella corporate governancen vaikutus organisaatioiden riskienhallintaan on ollut rajallinen. Myös riskienhallintaan sidoksissa olevien toimi- ja hallintoelinten osalta suosituksilla on ollut vähäinen vaikutus. Huolimatta corporate governancen ja riskienhallinnan merkityksen lisääntymisestä tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä, konkreettisella tasolla riskienhallinta ei toteudu corporate governance -periaatteiden edellyttämällä tavalla niin, että riskienhallintaa voisi kuvata kokonaisvaltaiseksi, periaatteiltaan määritellyksi ja suunnitelmalliseksi prosessiksi. Tutkimuksessa on myös pyritty nostamaan esiin riskienhallinnan eroja eri organisaatiomallien välillä. Tarkastelussaolleiden perusosuuskuntien sekä hybridimallien väliset erot liittyvät lähinnä yritysten resurssien ja koon vaikutuksista syntyviin eroihin riskienhallinnan toteutuksessa ja organisoinnissa. Merkittävään rooliin tuottajaosuustoiminnallistenyritysten riskienhallinnassa nousee erillisen riskienhallintatoiminnon osaaminen ja sen hyödyntäminen organisaatioiden riskienhallintatyössä.

Lapsille suunnatun mainonnan erityispiirteitä ja niiden ilmeneminen tv-mainoksissa

Tämän tutkielman tavoitteena oli perehtyä niihin eri tekijöihin, jotka muokkaavat lapsille suunnattujen mainosten ulkoasua ja sisältöä. Lapsella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan alle 12-vuotiasta lasta, tutkimuksen pääpaino oli kuitenkin alle kouluikäisissä, 3-6 -vuotiaissa lapsissa. Tutkimuksen tutkimusmetodologia on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimusta varten haastateltiin 16 alle kouluikäistä lasta, yhdeksää tyttöä ja seitsemää poikaa. Lapsille suunnattujen mainosten sisältöön ja ulkoasuun vaikuttavat muiden muassa. seuraavat tekijät: 1. ulkoinen säätely (lait, asetukset, kuluttaja-asiamiehen ohjeet, EU-direktiivit), 2. sisäinen säätely (mainostajien alan oma eettinen ohjeistus), 3. lapsen ikä ja kehitysaste sekä 4. lapsen mielipiteet. Suunniteltaessa lapsille suunnattua mainontaa, ulkoisen ja sisäisen säätelyn antamien ohjenuorien lisäksi on mainosviestin ymmärtämisen kannalta tärkeää huomioida lapsen kognitiivinen kehitysaste ja sen vaikutus lapsen kykyyn ymmärtää mainoksia. Lapsen mielipiteeseen siitä, millainen on hyvä mainos ja millaisista mainoksista hän ei pidä vaikuttaa iän lisäksi hyvin vahvasti lapsen sukupuoli.

Työvälineiden käyttöpäätöksen mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointi vanhoille käytössä oleville koneille ja konelinjoille

Työssä on tavoitteena saada tarkastuksilla käytettävä tarkastuslista, jonka avulla tarkastuksista saadaan laadukas ja yhtenäinen tuote. Työssä käydään läpi pääpiirteittäin koneturvallisuuteen vaikuttavat lait, standardit ja direktiivi. Käsitellään lain ja sen pohjalta annettujen säädöksien kehitys ja nykypäivä. Lisäksi selvitetään, kenelle kuuluu, kussakin koneen elinkaaren vaiheessa, vastata turvallisuudesta ja kuinka sitä tulee seurata, sekä mitä vaaditaan säädöksien yhteensovittamiselta. Pääpaino on sähköjärjestelmien koneturvallisuutta koskevissa vaatimuksissa ja siinä mitä sähköjärjestelmiltä vaaditaan. Käsitellään lyhyesti, kenen tulee missäkin koneen kehitysvaiheessa tehdä turvallisuustoimenpiteisiin vaadittava riskien arviointi. Sähköjärjestelmien vaatimukset jaotellaan työssä kahteen ryhmään eli sähköisiin vaatimuksiin ja ohjauspiireille asetettuihin vaatimuksiin. Sähköiset vaatimukset on jaoteltu kuuteen alakohtaan, siten kun ne on järjestetty standardissa. Ohjauspiirit on vastaavasti jaoteltu seitsemää alakohtaa standardin mukaisesti. Tarkastuksen vaatimukset ovat esitetty kussakin kohdassa, kuten ne on esitetty standardissakin. Työhön on liitetty työkalu, minkä avulla koneen tarkastamiseen liittyvät alueet eivät ole pelkästään muistin varassa. Työkalulla saadaan yhtenäistettyä tarkastajien suorittamat tarkastukset, siten että ne vastaavat työturvallisuuslain mukaista tarkastusta. Työn aikana on suoritettu yksi todellinen koneeseen kohdistuva tarkastus, mikä on anta-nut työkalun kehittymiselle oman todellisuuspohjansa. Tarkastus on suoritettu Saint-Gobain Isover Oy:n tehtaalla.

Comovement of stock price risk in strategic alliance — Case: mobile internet

The focus of this study has been comovement of stock price risk level between two companies as they form strategic alliance. Thus the main reason has been to shed more light to possible increased risk level that the stockholder confronts when a company he owns forms a strategic alliance with another company. This study has centralized to interfirm cooperation between mobile and internet companies, which have furthered the development of mobile internet. The study has been divided into theoretical and empirical part. In theoretical part the main concepts riskiness of a stock (volatility), comovement and strategic alliance have been run through. In empirical part seven strategic alliances formed by mobile internet companies have been examined. Based on this, strategic alliance seems to increase comovement of stock price risk in some degree. This comovement seems to be stronger when core businesses or operating environments of cooperating companies differ more from each other.

Seitsemän weljestä : kertomus

Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemää veljestä jatkokertomukseksi vuoden 1864 Maiden ja merien takaa -lehteen, mutta hanke raukesi. Ennakkomainos omakustanteena painettavasta romaanista nähtiin Kanervala-runokokoelman takakannessa ja Suometar-sanomalehdessä loppuvuodesta 1866. Mikäli ennakkotilaajia tulee kylliksi, luvattiin "Seittemän miestä. Ilosteleva elämänkertomus seittemästä veljestä Hämeen metsissä" -nimisen romaanin ilmestyvän jouluksi 1867. Tilaajia ei kuitenkaan tullut riittävästi ja niin kirjailija muokkasi vielä käsikirjoitusta ja tarjosi sitä 1869 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Sen runoustoimikunta kiitti romaanin kansanluonteen nerokasta kuvausta ja katsoi että "isänmaiselle kirjallisuudelle olisi suureksi vahingoksi, jollei sitä painon kautta saataisiin yleiseen luettavaksi". Romaanin laajuuden takia SKS yritti ensin saada Viipurin Suomalaista Kirjallisuudenseuraa kustantajaksi, mutta epäävän vastauksen jälkeen julkaisi romaanin neljänä vihkona Novellikirjastossaan keväällä 1870. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist katsoi Finlands Almänna Tidningin arvostelussaan romaanin olevan suomalaisen "rahvaan ilkeää häpäisyä" ja lukijoiden viskaavan "inhoten kirjan luotaan". Seitsemän veljeksen vihkopainos on nykyisin harvinainen, sillä 500 kappaleen painoksesta jaettiin ennakkotilaajille ja tekijänkappaleina vajaa kolmannes. Loput arkit oli tarkoitus sitoa yhdeksi niteeksi, mutta Ahlqvistin arvostelun takia pyydettiin julkaisemista suosittaneen SKS:n runoustoimikunnan lisälausuntoa, joka luettiin ääneen seuran kokouksessa. Toimikunta toivoi, ettei seura loukkaisi heitä luulemalla, että he säikähtäisivät Ahlqvistin "hillitsemätöntä parkunaa" ja ilmoittivat eroavansa runoustoimikunnasta jos SKS "alentuu välikappaleeksi" Ahlqvistin Kiveen kohdistamaan vainoamiseen. Niinpä SKS päätti kesäkuun 1870 kokouksessaan julkaista kirjan ja laittaa siihen runoustoimikunnan lausunnon esipuheeksi. Lausunto oli kuitenkin kiusallinen sekä Ahlqvistille että kirjallisuuden seuralle, joten sitä ei voinut sellaisenaan julkaista. Kaivattiin myös lisäselvitystä romaanin "peri-ajatuksesta". Professori Fredrik Cygnaeus, joka oli aikaisemmat romaania kiittävät runoustoimikunnan lausunnot laatinut, oli jo käsityksensä romaanin ansioista kahdesti esittänyt ja katsoi että niiden pitäisi riittää. Aleksis Kivi pyysi kirjeessä Kaarlo Bergbomilta että Cygnaeuksen vastine Ahlqvistille julkaistaisiin ja piti selvänä että romaani tulee kirjakauppoihin, mutta näin ei käynyt. B. F. Godenhjelm totesikin Kirjallisessa Kuukauslehdessä keväällä 1871, että seura näyttää säikähtäneen Ahlqvistin kritiikin "tyhjästä melusta". Kirjailija oli tuolloin jo mielenhäiriöiden takia Helsingin Uudessa klinikassa ja joutui sieltä Lapinlahden sairaalaan. Hän kuoli Tuusulassa vuoden 1872 lopussa. Sanomalehtien muistokirjoituksissa vaadittiin Seitsemän veljeksen julkaisemista ja vasta tämän jälkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtaja J. V. Snellman laati Cygnaeuksen tekstiä muokaten ja täydentäen esipuheen ja romaani tuli yhtenä niteenä kirjakauppaan keväällä 1873. Kansallisromaanin asemaan noussutta Seitsemää veljestä on painettu pitkälti yli miljoona kappaletta ja se on käännetty lähes 40:lle kielelle. Siitä on tehty lukemattomia teatterisovituksia. Aleksis Kivi kirjoitti teoksensa hanhensulkakynällä, mutta käsikirjoitus ei ole säilynyt.

Viestintää ja vuorovaikutusta Jukolan Osuuskaupassa

Aktiivinen ja kehittyvä viestintä on välttämätöntä kaikille organisaatioille. Osuustoiminnassa sillä on erityinen merkitys, koska asiakas, omistaja ja jopa työntekijä on sama henkilö. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitukse-na oli selvittää, kuinka viestintää ja vuorovaikutusta voisi kehittää Jukolan Osuuskaupassa. Osuuskaupan eri ryhmät eli asiakasomistajat, työntekijät, esimiehet, toimi-tusjohtaja, hallinto, asiakastoimikunta ja osuuskunnan kokous ovat tärkeitä viestintään ja vuorovaikutukseen osallistujia. Työssä tarkasteltiin sisäistä viestintää sekä viestintää osuuskaupan ja asiakasomistajien välillä. Empi-riaosuutta varten haastateltiin seitsemää työntekijää ja viittä esimiestä. Hallinnon jäsenille kysymykset lähetettiin sähköpostilla ja asiakastoimi-kunnan jäsenille postitse. Tutkimus osoitti, että asiakasomistajien suorissa ja epäsuorissa vaikutta-mismahdollisuuksissa on kehitettävää. Myös palveluun ja emotionaaliseen viestintään vaikuttaisi olevan tarvetta panostaa. Lisäksi S-Pankin tehtäviä pidettiin monimutkaisina. Sisäisen viestinnän onnistumiseen näyttää suu-resti vaikuttavan esimiesten taidot. Henkilökunnan keskuudessa näyttäisi olevan tarvetta myös yleisille tilaisuuksille sekä paremmin kohdennetulle viestinnälle.

Suomenlahden merivartioston toiminnallinen tuloksellisuus vuosina 2002–2005

Rajavartiolaitoksen tuloksellisuutta ja sen kehittymistä koko organisaation osalta on edellisen kerran tarkasteltu vuonna 2002, jolloin tarkasteltava ajanjakso oli vuosien 1995–2001 välinen aika. Tämän tarkastelun jälkeen rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentajärjestelmän (RATU) laskentasäännöt tarkastettiin ja tällä hetkellä voimassa olevan laskentajärjestelmä on ollut käytössä sellaisenaan vuodesta 2002 lähtien. Tässä työssä tarkasteltiin Suomenlahden merivartioston toiminnallisen tuloksellisuuden kehitystä vuosien 2002–2005 välisenä aikana voimassa olevan RATU:n teoriapohjalta sekä pyrittiin löytämään mahdollisia kehittämisehdotuksia voimassa olevaan laskentajärjestelmään. Työn pääkysymys oli: - Antaako rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden laskentajärjestelmä riittävät ja oikeat tiedot Suomenlahden merivartioston toiminnallisesta tuloksellisuudesta? Pääkysymykseen haettiin vastausta seuraavien alakysymysten avulla: - Miten Suomenlahden merivartioston tuloksellisuus on kehittynyt vuosina 2002–2005? - Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuloksellisuuden kehittymiseen? Työssä pyrittiin selvittämään, vastaako RATU:n toiminnallisen tuloksellisuuden laskenta valtionhallinnon nykyisen toiminnallisen tuloksellisuuden laskennan vaatimuksia eli mittaako tuloksellisuuden laskentajärjestelmä oikeita asioita ja onko mittareiden herkkyydet ja painotussuhteet oikein määritelty? Työ rajattiin käsittelemään Suomenlahden merivartioston operatiivisen näkökulman toiminnallista tuloksellisuutta jättäen työn ulkopuolelle tekninen – ja henkilöstönäkökulma, kannattavuus sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi. Työ oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa yhtenä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Työtä varten haastateltiin seitsemää eri asiantuntijaa Suomenlahden merivartiostosta. Tärkein tutkimusmateriaalin lähde oli kuitenkin rajavartiolaitoksen johdon tietojärjestelmä (RJT), josta saatiin tarkasteltavan ajanjakson tulos – ja panostiedot. Sen tukena tutkimuksessa käytettiin hyväksi vuotuisia toimintakertomuksia. Kerättyjen dokumenttien ja haastattelujen analysoinnissa käytettiin hyväksi sisällönanalyysia, jonka avulla kerätty materiaali kyettiin järjestämään tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota. Tutkimuksessa havaittiin, että tuloksellisuuden laskentajärjestelmän perusperiaatteita ei tunneta kovinkaan hyvin Suomenlahden merivartioston eri johtoportaissa. Järjestelmässä on ollut ongelmia ja vartioston eri toimipisteet ovat joutuneet pitämään rinnakkaisia seurantatilastoja, mutta tiedonsiirto-ongelmat on pyritty ratkaisemaan vuoden 2007 alussa. Tutkimuksessa todettiin, että Suomenlahden merivartioston tuloksellisuutta laskettaessa tulisi huomioida vain hallintoyksikön omasta toiminnasta riippuvat tapahtumat ja suoritteet. Näin asia ei ole kuitenkaan ollut tarkasteltava ajanjaksona. Tämän lisäksi työssä ehdotettiin meripelastus – tulosalueella suorituskyky- ja saatavuustunnuslukujen painoarvojen lisäämistä jättämällä henkilöiden suorittamat arvioinnit pienemmälle painoarvolle. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin todeta, että tuloksellisuuden laskentajärjestelmä Suomenlahden merivartioston osalta on pääsääntöisesti onnistuneesti rakennettu ja sen avulla kyetään osoittamaan tilivelvollisuuden toteutuminen. Rajavartiolaitosta voidaankin pitää yhtenä tuloksellisuuden mittaamisen edelläkävijänä Suomessa, koska perusperiaatteet tähän järjestelmään on luotu jo 1990-luvun alkupuolella ja vielä 2000-luvulla laskentajärjestelmä vastaa valtionhallinnon asettamiin tiukentuneihin vaatimuksiin tuloksellisuuden määrittämisestä.

Dynamic Hedging with Credit Default Swaps: Empirical Evidence from the European Monetary Union

This thesis investigates the effectiveness of time-varying hedging during the financial crisis of 2007 and the European Debt Crisis of 2010. In addition, the seven test economies are part of the European Monetary Union and these countries are in different economical states. Time-varying hedge ratio was constructed using conditional variances and correlations, which were created by using multivariate GARCH models. Here we have used three different underlying portfolios: national equity markets, government bond markets and the combination of these two. These underlying portfolios were hedged by using credit default swaps. Empirical part includes the in-sample and out-of-sample analysis, which are constructed by using constant and dynamic models. Moreover, almost in every case dynamic models outperform the constant ones in the determination of the hedge ratio. We could not find any statistically significant evidence to support the use of asymmetric dynamic conditional correlation model. In addition, our findings are in line with prior literature and support the use of time-varying hedge ratio. Finally, we found that in some cases credit default swaps are not suitable instruments for hedging and they act more as a speculative instrument.

Perfect Parents: Portrayals of Parenthood in Advertising

Mainonnalla ei myydä kuluttajille ainoastaan tuotteita ja palveluita vaan myös kuvaa täydellisestä elämästä. Lapsen saaminen on suuri muutos elämässä ja tällaisessa muutosvaiheessa ihminen voi olla altis sille, kuinka vanhemmuus esitetään mainoksissa. Mainonta rakentaa osaltaan versiota todellisuudesta uusille vanhemmille. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka vanhemmuutta kuvataan mainonnassa. Mainokset 24:stä kahden eri pienten lasten vanhemmille suunnatun aikakauslehden numerosta tutkittiin. Näistä 71 mainoksen lopullista otantaa tarkasteltiin tarkemmin. Vanhemmuuden kuvaa tutkittiin sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Mainonnan elementtejä ja sukupuolien esittämisen eroja tarkasteltiin. Tutkimuksen vahvistamiseksi seitsemää mainonnan kohderyhmään kuuluvaa pienten lasten vanhempaa haastateltiin ja haastateltavien mielikuvaa vanhemmuuden esittämisestä verrattiin mainontaan. Mainoksista löydettiin kuusi eri vanhemmuuden diskurssia. Täydellisen vanhemman kuva rakentui melko kapeaksi, sillä suurin osa vanhemmista mainoksissa kuului samaan ikäluokkaan, oli ulkonäöltään samankaltaisia ja teki samoja asioita. Äidit dominoivat mainontaa selvästi ja sukupuoliroolien erot olivat selviä. Vanhemmille suunnattu mainonta luottaa vahvasti kuviin lapsista ja vaarana onkin, ettei mainonta erotu journalistisesta sisällöstä vanhemmuutta käsittelevissä aikakauslehdissä.

Elämänkokemukset ja koherenssin tunne – typologinen tutkimus grounded theory -metodologiaa soveltaen

Tutkimuksen tarkoituksena on laadullisin menetelmin syventää tietoa työikäisten (28–60-vuotiaiden) suomalaisten kvantitatiivisesti mitatun koherenssin tunteen takana olevista tekijöistä. Tutkimuksella halutaan tuottaa aineistolähtöisesti tietoa siitä, mitkä käsitteet kuvaavat tutkittavien kerrottujen elämänkokemusten kautta selvitettyä koherenssin tunnetta ja samalla lisäämään ymmärrystä Antonovskyn salutogeenisesta teoreettisesta mallista. Tutkimukseen osallistuneet olivat Health and Social Support tutkimukseen vuosina 1998 ja 2003 osallistuneita. Koko kyseinen tutkimusotos edusti vuonna 1998 20–24, 30–34, 40–44 ja 50–54 -vuotiasta Suomen väestöä. Tutkimuksen metodina käytettiin glaserilaista grounded theory -metodologiaa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin 27 tutkittavaa. Toisessa vaiheessa haastateltavilta kerättiin lisäaineistoa kirjallisesti. Kahdeksan vastasi tähän pyyntöön. Kolmannessa vaiheessa haastateltiin seitsemää. Haastattelujen yhteydessä haastateltavat täyttivät koherenssin tunteen mittarin (13-osainen). Aineisto analysoitiin koherenssipisteiden mukaisesti kolmena eri aineistona. Tulokseksi saatiin substantiivinen teoria. Tutkimuksen tuloksena kuvattiin sosiaalinen perusprosessi, joka nimitettiin Elämän kokonaisuudeksi tässä hetkessä. Sosiaalisen perusprosessin sisällä on typologia. Jokaisesta koherenssipisteryhmästä muodostettiin oma typologia. Kukin typologia sisälsi neljä tyyppiä. Sosiaalisen perusprosessin vaiheet olivat: ehdot tämän hetken taustalla, eläminen ehtojen varassa ja uusia luoden (tietynlainen ihminen, eläminen tässä hetkessä, kokonaisnäkemys elämästä) sekä jatkaminen ehtojen varassa ja uusia luoden. Typologiat ovat nimeltään eheät, pärjäävät ja sinnittelijät. Haastateltavien kokemuksia ei analyysivaiheessa pyritty liittämään tiettyyn kontekstiin, vaan ne liittyivät toimintaan ja käyttäytymiseen. Tulosten tarkasteluvaiheessa tehtiin kuitenkin lyhyt kuvaus elämänkulkututkimuksesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä. Tutkimustulokset ovat kuvailevia ja niiden perusteella saadaan viitteitä siitä, millaiset asiat ovat yhteydessä koherenssin tunteeseen ja millä tavalla yhteys rakentuu. Saatu substantiivinen teoria on pätevä tässä aineistossa. Tulokset noudattelevat Antonovskyn salutogeenista teoreettista mallia siltä osin, että mitä korkeammat koherenssipisteet olivat, sitä enemmän typologiassa oli eheyttä lisääviä tekijöitä. Eheys tuo elämään henkistä liikkumavaraa, jota typologian tyypit (rakentava, ilmavasti elävä, elämänmyönteinen, juureva realisti) ilmentävät. Typologioiden kuvauksista voidaan lukea, että kaikissa tyypeissä kuvataan vaikeita elämänkokemuksia. Olennaista on se, miten näihin vaikeuksiin suhtaudutaan. Eheillä on parhaat edellytykset käsitellä elämän haasteita. Voidaan kuitenkin todeta, että kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet olivat selviytyjiä.

Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta – Kaakkois-Suomen peliteollisuus

Tiede innovaatioiden synnyttäjänä on nykyisin ennemminkin oletus kuin totuus, ja monet innovaatiot syntyvät käytäntölähtöisten toimintojen kautta. Diplomityön päätavoitteena on määrittää käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Tutkimus on toteutettu laadullisena case-tutkimuksena. Tutkimuksessa on haastateltu seitsemää pelinkehitysyritystä liittyen yritysten innovaatioprosesseihin ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan. Lisäksi tutkimuksessa on haastateltu neljää voittoa tavoittelemattoman organisaation edustajaa Kymenlaakson innovaatiojärjestelmän nykytilasta. Teoriaosassa käydään läpi käytäntölähtöisen innovaation nykyisiä määritelmiä ja niihin liittyviä käsitteitä. Empiriaosassa esitetään haastatteluilla kerätyn aineiston analyysin perusteella tehdyt johtopäätökset. Teoria- ja empiriaosien avulla määritetään käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Johtopäätöksissä määritetään käytäntölähtöisten innovaatioiden syntymekanismit ja lähteet. Lisäksi esitetään alueellisen innovaatiojärjestelmän asema käytäntölähtöisten innovaatioiden edistämisessä.

Pk-IFRS-standardin käyttöönoton arvioidut vaikutukset yrityksen lainansaantiin ja pääomakustannuksiin

IFRS-tilinpäätökseen siirtyminen ei ole yleistynyt listaamattomien yritysten keskuudessa ja syinä tähän pidetään IFRS-standardiston laajoja ja monimutkaisia raportointivaatimuksia. IASB on laatinut erillisen pienille ja keskisuurille, listaamattomille yrityksille suunnatun pk-IFRS-standardin, joka perustuu samalle viitekehykselle kuin IFRS-standardistokin, mutta standardin raportointi- ja liitetietovaatimuksia on kevennetty ja sitä on muokattu pk-yritysten liiketoimintaan sopivaksi. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että pk-IFRS-standardin käyttöönotto voisi parantaa pk-yritysten tilinpäätösraportoinnin laatua, informatiivisuutta ja ajantasaisuutta. Standardin käyttöönoton konkreettisimpina etuina on pidetty pk-yritysten lainansaannin helpottumista ja pääomakustannusten alenemista. Nämä olisivat merkittäviä etuja pk-yrityksille, jotka muodostavat yli 99 prosenttia Suomen ja EU:n yrityskannasta, ja joiden rahoituksensaanti on usein ongelmallisempaa kuin suuryritysten tapauksessa. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, voiko pk-IFRS-standardin käyttöönotolla olla vaikutusta yrityksen lainansaantiin ja pääomakustannuksiin. Tutkielmassa on käytetty toiminta-analyyttista lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on muodostaa tutkittavasta aiheesta syvällinen käsitys muutaman case-tapauksen avulla. Tutkielmassa pyritään muodostamaan käsitys siitä, mikä on pk-IFRS-standardi ja mitä hyötyjä tai kustannuksia standardin käyttöönotto voi aikaansaada yritykselle, millainen rooli tilinpäätöksellä on pankkien luotonantopäätöksenteossa ja miten tilinpäätöksessä sovellettu tilinpäätösstandardisto vaikuttaa tilinpäätöksen informatiivisuuteen ja tilinpäätösanalyysiin sekä miten pk-IFRS- ja FAS-standardit eroavat toisistaan ja voiko standardien välisillä eroilla olla vaikutusta tilinpäätöksen antamaan kuvaan yrityksestä. Tutkielman empiirisessä osuudessa haastatellaan seitsemää pk-yritysten luotonatopäätöksenteon ja tilinpäätösanalyysin parissa työskentelevää asiantuntijaa. Tutkielman tulokset osoittavat, etteivät pk-yrityksiä luotottavat rahoituslaitokset pidä pk-IFRSstandardia tai pk-yritysten tilinpäätössääntelyn kansainvälistä harmonisointia tarpeellisena. Tilinpäätöksellä on erittäin merkittävä ja keskeinen rooli luotonantopäätöksenteossa, mutta tilinpäätösstandardistolla ei uskota olevan vaikutusta tilinpäätöksen informatiivisuuteen tai tilinpäätösanalyysiin. Pk-IFRS- ja FAS-standardien välisiä tilinpäätöseräkohtaisia eroja ei pidetä rahoituslaitoksissa tilinpäätöksen informatiivisuuden kannalta olennaisina. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei pk-IFRS-raportointiin siirtyminen voi helpottaa yrityksen lainansaantia, alentaa sen pääomakustannuksia tai vaikuttaa muihinkaan lainasopimuksen ehtoihin.

Myyjien organisaatioon sitoutuminen ja esimiehen vaikutus sitoutumiseen. Case: Alko Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää myyjien organisaatioon sitoutumista Alko Oy:ssä, sitä kuinka myyjät ovat sitoutuneita organisaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää esimiehen vaikutusta sitoutumiseen sekä sitä kuinka esimies voi edistää myyjien sitoutumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää sitoutumisen seurauksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatioon sitoutumisen tutkimuksesta ja johtajuuden tutkimuksesta, erityisesti transformationaalisesta johtajuudesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 22 myyjää ja seitsemää esimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen lisäksi myyjille tehtiin kysely. Aineistoa analysoitiin teemoittain ja empiirisen aineiston analyysin tulkinta perustuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan myyjien sitoutuminen kohdeorganisaatiossa on hyvällä tai vähintään kohtuullisella tasolla ja se pohjautuu voimakkaimmin affektiiviseen ulottuvuuteen. Lisäksi sitoutuminen perustuu osittain jatkuvuuteen perustuvaan komponenttiin sekä pieneltä osin myös normatiiviseen. Affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat merkittävimmin työn monipuolisuus, haastavuus ja mielekkyys, onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteet sekä ilmapiiri. Jatkuvuuteen perustuvaan sitoutumiseen vaikuttavat eniten palkitseminen ja siihen liittyen osa-aikaisuus, joka jakoi myyjiä kahtia. Lisäksi työn monipuolisuudella, varmuudella sekä työllistymisvaihtoehdoilla ja perhesyillä on vaikutusta jatkuvuusperusteiseen sitoutumiseen. Normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat voimakkaimmin positiivinen vapaaehtoinen vastavuoroisuus organisaatiota kohtaan sen toimintaan ja tekemiin investointeihin liittyen. Lisäksi normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat sosialisaatio kasvatuksen myötä ja psykologinen sopimus odotuksineen. Esimiehen vaikutus sitoutumiseen korostuu tuloksissa ja esimiehen toiminnalla on merkittävin vaikutus affektiiviseen sitoutumiseen. Keskeisimpiä esimiehen vaikutuskeinoja myyjien sitoutumiseen ovat vastuun antaminen ja osallistaminen, palaute, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toiminnassa. Myös esimiehen kannustavuus ja myyjien yksilöllinen huomiointi, osaamisen kehittämisen tukeminen sekä esimerkillinen toiminta ovat keskeisiä. Sitoutumisen seurauksista merkittävimpiä ovat vähäinen vaihtuvuus sekä työsuorituksen ja asiakaspalvelun laatu. Lisäksi organisaatiokansalaisuuskäyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten parhaansa tekeminen, joustavuus ja itseohjautuvuus ovat keskeisiä sitoutumisen seurauksia.