Elämänkokemukset ja koherenssin tunne – typologinen tutkimus grounded theory -metodologiaa soveltaen

Tutkimuksen tarkoituksena on laadullisin menetelmin syventää tietoa työikäisten (28–60-vuotiaiden) suomalaisten kvantitatiivisesti mitatun koherenssin tunteen takana olevista tekijöistä. Tutkimuksella halutaan tuottaa aineistolähtöisesti tietoa siitä, mitkä käsitteet kuvaavat tutkittavien kerrottujen elämänkokemusten kautta selvitettyä koherenssin tunnetta ja samalla lisäämään ymmärrystä Antonovskyn salutogeenisesta teoreettisesta mallista. Tutkimukseen osallistuneet olivat Health and Social Support tutkimukseen vuosina 1998 ja 2003 osallistuneita. Koko kyseinen tutkimusotos edusti vuonna 1998 20–24, 30–34, 40–44 ja 50–54 -vuotiasta Suomen väestöä. Tutkimuksen metodina käytettiin glaserilaista grounded theory -metodologiaa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin 27 tutkittavaa. Toisessa vaiheessa haastateltavilta kerättiin lisäaineistoa kirjallisesti. Kahdeksan vastasi tähän pyyntöön. Kolmannessa vaiheessa haastateltiin seitsemää. Haastattelujen yhteydessä haastateltavat täyttivät koherenssin tunteen mittarin (13-osainen). Aineisto analysoitiin koherenssipisteiden mukaisesti kolmena eri aineistona. Tulokseksi saatiin substantiivinen teoria. Tutkimuksen tuloksena kuvattiin sosiaalinen perusprosessi, joka nimitettiin Elämän kokonaisuudeksi tässä hetkessä. Sosiaalisen perusprosessin sisällä on typologia. Jokaisesta koherenssipisteryhmästä muodostettiin oma typologia. Kukin typologia sisälsi neljä tyyppiä. Sosiaalisen perusprosessin vaiheet olivat: ehdot tämän hetken taustalla, eläminen ehtojen varassa ja uusia luoden (tietynlainen ihminen, eläminen tässä hetkessä, kokonaisnäkemys elämästä) sekä jatkaminen ehtojen varassa ja uusia luoden. Typologiat ovat nimeltään eheät, pärjäävät ja sinnittelijät. Haastateltavien kokemuksia ei analyysivaiheessa pyritty liittämään tiettyyn kontekstiin, vaan ne liittyivät toimintaan ja käyttäytymiseen. Tulosten tarkasteluvaiheessa tehtiin kuitenkin lyhyt kuvaus elämänkulkututkimuksesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä. Tutkimustulokset ovat kuvailevia ja niiden perusteella saadaan viitteitä siitä, millaiset asiat ovat yhteydessä koherenssin tunteeseen ja millä tavalla yhteys rakentuu. Saatu substantiivinen teoria on pätevä tässä aineistossa. Tulokset noudattelevat Antonovskyn salutogeenista teoreettista mallia siltä osin, että mitä korkeammat koherenssipisteet olivat, sitä enemmän typologiassa oli eheyttä lisääviä tekijöitä. Eheys tuo elämään henkistä liikkumavaraa, jota typologian tyypit (rakentava, ilmavasti elävä, elämänmyönteinen, juureva realisti) ilmentävät. Typologioiden kuvauksista voidaan lukea, että kaikissa tyypeissä kuvataan vaikeita elämänkokemuksia. Olennaista on se, miten näihin vaikeuksiin suhtaudutaan. Eheillä on parhaat edellytykset käsitellä elämän haasteita. Voidaan kuitenkin todeta, että kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet olivat selviytyjiä.

Sense of coherence (SOC) – typological examination with grounded theory approach The purpose of this study was to deepen the knowledge about sense of coherence of working age adults (aged between 28-60). With knowledge gained from the research the aim was to increase theoretical knowledge of Antonovsky’s salutogenic theoretical model. The goal of the study was to understand what the interviewees thought about their lives and how life experiences and SOC scores corresponded with each other. People participating to the research were involved in the Health & Social Support(HeSSup) -study in the years 1998 and 2003. The original sample represented the Finnish population in the age groups: 20-24 y, 30-34 y, 40-44 y and 50-54 y. In the study grounded theory methodology (Glaserian procedure) was applied. The data was collected in three phases. In phase one 27 people were interviewed. In the second phase additional information in written form was collected. Eight people responded to this request. In the third phase seven people were interviewed. During the interviews people participating in the study filled in the 13-item Sense of coherence scale (SOC 13). The data was divided in three parts according to increasing SOC scores and were analyzed separately. As a result a substantive theory including the Basic Social Process called “Wholeness of life in this moment” was identified. The Basic Social Process comprised a typology formed according to the SOC scores. Each typology consisted of four types. The types were attached to the Basic Social Process. Phases of the Basic Social Process were: Past life experiences, Leaning on past life experiences while creating a base for future living (certain personality, living in present, view of life) and Future. During analysis interviewees’ experiences were not linked to certain contexts but they were affiliated with their actions and behaviour. During the review of the results a short description of life course research and social and cultural environment was presented. The results of the study are descriptive and improved understanding of what kinds of factors are connected with sense of coherence and how the connection is constructed. The substantive theory is valid in this data. Results partly followed Antonovsky’s theoretical model i.e. the higher the SOC –scores the more coherent was the typology of the factors. The description of the typologies reveal that all typologies included difficult life experiences. It is essential how these experiences are faced. Those with the strongest sense of coherence have the best chances to cope with life’s challenges. It can be said that every participant in this study was survivor.