Liikearvon arvonalentumistestaus IAS 36:n mukaan

The main object of this Master´s Thesis was to study the goodwill impairment testing under IAS 36. The aim was also to study the process of impairment testing in companies. The definition, treatment and impairment testing of goodwill were based on the interpretative literature of the standard, articles in trade papers and in international journals. Research methodology was descriptive, qualitative and normative. The empirical data was gathered from focused interviews of companies, consultant and auditor. In the impairment testing of goodwill under IAS 36 carrying amount of cash-generating unit is compared with unit´s recoverable amount, which is defined by either fair value less costs to sell or value in use. Value in use, which is based on unit´s net present value of the future cash flows, is clearly more generally used. The greatest black spots of testing are determination of cash-generating units and allocation of goodwill to them and determination of the discount rate. These black spots enable covering-up goodwill impairment. Companies testing processes differed, which makes comparison more difficult. The documentation of testing should also be invested more in companies.

Implementing IAS 2 and IAS 36. Case: Eimo Oyj

Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia IFRS -standardiston vaikutuksia esimerkkiyrityksessä. Tutkimuksen kohteena olivat varastot sekä omaisuuserien arvonalentuminen. Varastojen käsittelyn osalta työn tarkoituksena oli luoda malli valmistuksen yleismenojen aktivointia varten. Omaisuuserien arvonalentumista koskevassa osassa tarkoituksena oli selvittää arvonalentumistestauksen tärkeimmät vaiheet sekä ehdottaa rahavirtaa kerryttäviä yksiköitä esimerkkiyritykselle. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen case-tutkimus. Empiiristä tutkimustietoa kerätään osallistuvan havainnoinnin, haastattelujen ja keskustelujen avulla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että IFRS -standardien vaikutukset ovat laajasti koko esimerkkiyritystä koskevia. Varastoja koskevassa osassa todettiin, että valmistuksen yleismenot tulee allokoida muovitehtaille ruiskupuristustuntien perusteella ja muottitehtaille miestyötuntien perusteella. Omaisuuserien arvonalentumista koskien todettiin liiketoiminnan nopeasti muuttuvan luonteen vaikeuttavan ennusteiden laatimista. Rahavirtaa kerryttäviksi yksiköiksi ehdotettiin tehdastasoa.

IAS 36-standardin mukainen liikearvon arvonalentumistestaus case-yrityksissä

Liikearvoa on käsitelty aineettomana hyödykkeenä 1800-luvun lopulta lähtien. Liikearvo on edelleen aiheena haastava ja mielenkiintoinen. Erään 1800-luvun määritelmän mukaan liikearvossa oli kyse hankintahinnan ja ostetun yrityksen omaisuuden kirjanpitoarvon erotuksesta, jossa on havaittavissa yhtäläisyyttä IFRS 3-standardin määrittelemän liikearvon kanssa. Liiketoimintojen yhdistymisessä syntyneen liikearvon mahdollista arvonalentumista yrityksen tulee kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 36:n perusteella arvioida ainakin kerran tilikaudessa tai aina kun on havaittavissa viitteitä siitä, että liikearvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä on, yrityksen on tehtävä arvonalentumistestaus, jotta selviäisi mahdollinen liikearvon arvonaleneminen. Tutkimuksen keskeiseksi selvityksen kohteeksi muodostuu miten case-yrityksissä IAS 36-standardia sovelletaan ja tulkitaan liikearvon arvonalentumistestauksessa. Päätavoitteena on analysoida liikearvon arvonalentumistestauksen eri vaiheita, muodostaa testauksen kulusta selkeä kuva sekä selvittää millaisia eroja ilmenee testausprosessissa yritysten välillä. Lisäksi tavoitteena on selvittää mitä testaukseen liittyvää haastateltavat pitävät erityisen haasteellisena. Case-yrityksissä tehdyillä teemahaastatteluilla pyritään saamaan vastauksia esitettyyn tutkimusongelmaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että case-yritysten liikearvon arvonalentumistestaus näyttää noudattavan hyvin IFRS-standardin mukaisia vaatimuksia, joita voidaan pitää vähimmäisvaatimuksina. On myös havaittavissa, että arvonalentumistestausprosessin eri vaiheissa on selkeästi yrityskohtaisia eroavaisuuksia, sillä IFRS-standardi ei anna yksityiskohtaisia ohjeita testauksesta. Lisäksi yritysten eri elinkaarivaiheesta johtuen on todettavissa, että testauksen tekijät kokevat arvonalentumistestaukseen liittyvien asioiden haasteellisuuden eri tavoin. Tutkielman tuloksia ei voida yleistää koskemaan laajempaa joukkoa, sillä empiirinen osuus pohjautuu kahden yrityksen haastatteluun. Empiirisen osuuden tarkoituksena ensisijaisesti on konkretisoida case-yritysten tulkintaa IFRS-standardien soveltamisesta liikearvon arvonalentumistestauksessa.

IAS 36 -tilinpäätösstandardin mukainen liikearvon arvonalentumistestaus ja sen tuomat haasteet tilintarkastukselle

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia haasteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -tilinpäätösstandardi luo tilintarkastajille. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tilintarkastajan näkökulmaan arvonalentumistestauksen osa-alueista ja niissä esiintyvistä haasteista. Myös yritysten kohtaamia haasteita arvonalentumistestauksen laatimisessa käytiin läpi tutkimuksessa käyttäen hyödyksi IFRS-asiantuntijan näkökulmaa. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuomia muutoksia liikearvon tilinpäätöskäsittelyyn verrattiin aiemmin käytössä olleisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin neljän KHT-tilintarkastajan ja kahden IFRS-asiantuntijan haastatteluista. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla litteroitu haastatteluaineisto. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tilintarkastajien kohtaamat haasteet nähdään liittyvän ensisijaisesti arvionvaraisiin tulevaisuuden rahavirtojen ennusteiden tarkastamiseen sekä monimutkaisen arvonalentumistestauksen osa-alueiden hallitsemiseen. Arvonalentumistestauksen nähdään lisäävän tilintarkastajan työmäärää sekä tilintarkastusriskiä.

Impacto da adopção das IAS/IFRS no capital próprio e no resultado líquido nas empresas portuguesas cotadas

Mestrado em Contabilidade Internacional

Perdas por imparidade em intangíveis

Dissertação de Mestrado apresentado ao Instituto de Contabilidade e Administração do Porto para a obtenção do grau de Mestre em Contabilidade e Finanças, sob orientação do Doutor Carlos Quelhas Martins

Impairment of tangible fixed assets in the Portuguese listed companies: Disclosures

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

Imparidade de Activos e o Impacto da sua Aplicação

O presente trabalho tem como objectivo, por um lado, debruçar sobre a Norma de Relato Financeiro que trata de imparidade de activos (NRF 17), e, por outro lado, identificar os possíveis impactos decorrentes da sua aplicação. Assim, depois de todo o desenvolvimento teórico da Norma, foi então realizado um estudo de caso, a fim de analisar e identificar os possíveis impactos. Os principais resultados indicam que a aplicação da NRF 17 tem tido um impacto significativo, visto que, essa norma ainda não é aplicada pela maioria das empresas, os contabilistas, assim como as empresas necessitam de maior qualificação no que diz respeito a essa matéria, e também, constata-se que a sua aplicação tem muito impacto nos activos como nas fases do processo contabilístico. Conclui-se também que, das que aplicam a norma, a sua maioria tem identificado activos com imparidade e que essa aplicação tem dado contributo positivo na qualidade das demonstrações financeiras (DF).

Yritysjohdon vaikutukset tilinpäätökseen liikearvon arvonmäärityksessä

Tutkimuksen päätarkoituksena oli tutkia teoreettisesti IAS 36:n mukaiseen liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat tilinpäätösinformaatioon, ja joihin yritysjohdolla on mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksenteollaan. Tavoitteeseen pyrittiin selvittämällä, mitä liikearvo on, kuinka sitä käsitellään sekä tutkimalla miten ja mistä komponenteista se muodostuu Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimi IFRS – standardit. Liikearvolaskentaan liittyvää ulko- ja kotimaista kirjallisuutta on myös hyödynnetty tutkimuksessa. Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat liikearvon arvonmäärityksen ongelmat liittyvät rahavirtaa tuottavien yksiköiden määrittämiseen, toimivan viranomaisvalvonnan puuttumiseen, kerrytettävissä olevien rahavirtojen arvioimiseen ja niiden nykyarvon määrittämiseen. Näissä johdon vaikutus on keskeinen, sillä vastuu oikean kuvan antamisesta on johdolla ja IAS 36:n antamat suositukset nykyarvolaskennassa käytettävästä diskonttokorosta ja vastaisten rahavirtojen määrittämisestä ovat epätarkkoja mahdollistaen tilinpäätösinformaation kaunistelemisen. Toisaalta johdon ammattitaidottomuus saattaa johtaa tarpeettomien arvonalentumisten kirjaamiseen.

IFRS-standardien noudattaminen liikearvon raportoinnissa suomalaisissa listayhtiöissä

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia liikearvoon liittyvien IFRS 3- ja IAS 36 –standardien säännösten noudattamista suomalaisten korkean liikearvon määrän omaavien listayhtiöiden tilinpäätöksissä. Teoria muodostettiin tarkastelemalla aihepiirin tieteellisiä julkaisuja, sekä yritysten kirjanpitoa ohjailevia liikearvoon liittyviä säännöksiä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja empiirisenä aineistona käytettiin viiden yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2011. Yritykset valittiin tarkastelemalla liikearvon suhteellista osuutta omasta pääomasta. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, ja tutkimuksen runko muodostettiin tilintarkastukseen tarkoitetun tarkastuslistan avulla. Tutkimuksessa tuotettiin tarkkaa ja kuvailevaa tietoa säännösten noudattamisesta kohdeyrityksissä. IFRS 3- ja IAS 36 –standardeissa on määritelty tarkat esitysvaatimukset tilinpäätöksissä esitettävälle liikearvoon liittyvälle tiedolle. Esitettäviä tietoja ovat esimerkiksi kuvaus yritysostojen yhteydessä syntyneestä liikearvosta, sekä selvitys liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä avainoletuksista. Kohdeyritysten havaittiin noudattavan tutkimuksessa tarkasteltuja esitysvaatimuksia noin 94 % tarkkuudella. Virheet eivät keskittyneet tiettyihin esitysvaatimuksiin, vaan eri yritykset tekivät erilaisia virheitä liikearvon raportoinnissa.

Företags potentiella manipulation av tillväxttakt i goodwillnedskrivningstestet : En kvantitativ studie av svenska och finska börsnoterade företag

Bakgrund och problem: I och med den nya standarden IAS 36 ska företagen göra uppskattningar angående den långsiktiga tillväxttakten i goodwillnedskrivningstestet. Detta innebär en möjlighet att manipulera tillväxttakten för att på så vis undvika eller framkalla nedskrivning av goodwill. Problemformulering: Hur påverkar utvalda variabler företags potentiella manipulation av angiven tillväxttakt? Syfte: Syftet med studien är att bidra med förklaringar till vad som påverkar att företag redovisar för höga respektive för låga tillväxttakter i goodwillnedskrivningstestet. Metod: Denna studie bygger på en kvantitativ metod där urvalet består av samtliga svenska och finska börsnoterade företag med redovisad goodwill. Utifrån existerade kunskap formuleras fyra hypoteser som testas mot empirin. Resultat och slutsats: Resultatet av denna studie visar inga signifikanta samband mellan den beroende variabeln manipulation och de oberoende variablerna storlek, skuldsättningsgrad, bransch och redovisningstillsyn. Den deskriptiva statistiken visar att i stort sett hälften av företagen manipulerar tillväxttakten.

Den goda viljan och framtida lönsamhet : En studie om nedskrivning av goodwill är en ledande indikator på framtida minskad lönsamhet i svenska och finska börsnoterade bolag

Bakgrund: Goodwill är en omdebatterad immateriell tillgångspost. En nedskrivning ska enligt redovisningsstandarden IAS 36 baseras på bolagens framtida ekonomiska utveckling. Därmed kan en nedskrivning vara en indikation på hur bolagets ekonomiska framtid kommer att gestalta sig. Tidigare forskning visar att bolagsledningens subjektiva bedömningar kan leda till att nedskrivningens relevans kan ifrågasättas. Syfte: Enligt IFRS 3 och IAS 36 ska goodwill värderas till det framtida uppskattade värde som tillgången ska generera. Grundtanken med standarderna är att öka tillförlitligheten och relevansen för att bättre återspegla bolagens ekonomi i de finansiella rapporterna. Utifrån grundtanken bör en nedskrivning av goodwill vara en ledande indikator på framtida minskad lönsamhet. Vi avser därmed att undersöka om det finns ett samband mellan nedskrivning av goodwill och minskad framtida lönsamhet i svenska och finska börsnoterade bolag samt om det finns en skillnad mellan länderna när det gäller sambandet. Metod: Uppsatsen är baserad på en kvantitativ metod med en deduktiv ansats där sekundärdata hämtats från databas samt årsredovisningar. Informationen har samlats in för att därefter testas med regressionsanalyser. Slutsats: Studien kan inte styrka att standarden ger en bättre återspegling av bolagens ekonomi i de finansiella rapporterna. Resultatet visar att hanteringen av goodwill kan ske utifrån ett opportunistiskt beteende då nedskrivningen kan vara baserad på en redan realiserad försämring av goodwill istället för att vara baserad på framtida bedömningar. Resultatet antyder att tillsynen inte är harmoniserad inom EU, då det finns en signifikant skillnad mellan Sverige och Finland två år efter nedskrivningen. Studiens resultat kan användas till att ifrågasätta gällande standardens utformning.