Strategista johtamista avustava laskentatoimi myyntiyhtiössä

Diplomityössä on tarkasteltu strategisen johtamisen ja laskentatoimen liittoa. Kohdeyrityksessä toteutettiin tarkasteluhetkellä strategiapäivitys, ja sen myötä kohdeyrityksessä otettiin käyttöön uusi toimintamalli. Tutkimusongelmaksi määrittyi käytettävien laskentamenetelmien soveltuvuus uuden strategian tarpeisiin. Ovatko laskentamenetelmät kunnossa vai liittyykö niihin kehittämistarvetta? Teoriaosassa selvitettiin strategisen johtamisen sekä sitä avustavien laskentatoimen menetelmien, eli strategisen laskentatoimen, teoriaa kirjallisuuden avulla. Työssä käytettäviksi strategisen laskentatoimen menetelmiksi valittiin tulospaikka- ja toimintolaskenta, joihin tutustuttiin tarkemmin ja tutkittiin niiden käyttötapoja ja toimivuutta strategisen johtamisen apuvälineinä. Teorian käytäntöön soveltamiseen perehdyttiin tutustumalla kohdeyritykseen ja sen toimintaan perusteellisesti aina syntyvaiheesta tarkasteluhetkeen saakka. Erityisesti selvitettiin kuinka tulospaikka- ja toimintolaskenta on kyseisessä kohdeyrityksessä toteutettu ja minkälaisia kokemuksia yrityksellä on niiden tuottaman tiedon soveltamisesta strategisen johtamisen apuvälineenä. Työn tuloksena havaittiin, että laskentajärjestelmät ovat perusteiltaan kunnossa ja ne tuottavat oikeaa tietoa strategisen johtamisen tueksi. Lisäksi työssä otetaan kantaa tulospaikka- ja toiminto-laskennan kehitystarpeisiin.

A Segmentation Model for Hi-tech Business Markets

Segmentointi on strateginen työkalu, joka tehostaa yrityksen resurssien käyttöä ja siten vaikuttaa kaikkiin asiakkuuksiin liittyviin liiketoimintaprosesseihin. Työn tavoitteena oli muodostaa segmentointimalli (sisältää sekä segmentointiprosessin että kriteerit) yritysinternetmarkkinoille. Työn tuloksia voidaan kuitenkin tulkita ja soveltaa laajemmin korkean teknologian yrityspalvelumarkkinoille. Tämä tutkielma lisää tietämystämme ja tarjoaa uudenlaisen näkemyksen segmentointiin korkean teknologian yrityspalvelumarkkinoilla. Työssä kuvataan korkean teknologian ja yritys- sekä palvelumarkkinoinnin erityispiirteitä ja kuinka nämä tekijät vaikuttavat segmentointimallin. Tutkimuksessa selvitettiin kohdeyrityksen nykyiset segmentointikäytännöt henkilökohtaisin asiantuntijahaastatteluin. Haastatteluiden avulla luotiin kuva nykyisistä lähestymistavoista sekä niiden lähtökohdista, vahvuuksista ja haasteista. Haastatteluiden analysoinnin jälkeen perustettiin projekti segmentoinnin kehittämiseksi. Työ tuloksena luotiin segmentointimalli, joka tarjoaa vankan perustan segmentoinnin kehittämiselle jatkuvana prosessina. Työssä esitetään segmentoinnin integroimista yrityksen asiakkuuksiin liittyviin liiketoimintaprosesseihin, joka usein puuttuu aiemmista töistä, sekä informaationkulun tehostamista segmentoinnin hyödyntämiseksi tehokkaammin. Segmentointi on strateginen työkalu ja vaatii siksi ylemmän johdon tuen ja sitoutumisen. Oikein sovellettuna segmentointi tarjoaa liiketoiminnalle mahdollisuuden merkittäviin etuihin kuten asiakastyytyväisyyden ja kannattavuuden kehittämiseen.

Strategiatyö maatalouselementtiliiketoiminnan ohjaamisessa

Diplomityön tavoitteena oli selvittää Lujabetoni Oy:n maatalouselementtiliiketoiminnan markkinanäkymät, kilpailijat toimialalla ja toiminnan rationalisointi niin, että tulevien vuosien investoinnit ja resurssit kohdistettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla eri tehdasyksiköiden kesken. Työn teoriaosassa esitettiin strategiatyön osa-alueet ja käytetyt strategisen analyysin menetelmät. Työn käytännönosassa strategisten analyysimenetelmien avulla pystyttiin määrittämään liiketoiminnan makroympäristö, toimiala- eli kilpailuympäristö ja toimintaympäristö. Makroympäristön kuvauksessa annettiin perustiedot Suomen maataloudesta, käsiteltiin rahoitustukipäätöstietoja ja arvioitiin toimialan elinkaaren vaihetta lähinnä Maa- ja metsätalousministeriöstä sekä useammasta tutkimuslaitoksesta saatujen tietojen pohjalta. Toimialaympäristön kuvauksessa käsiteltiin maatalouselementtiliiketoiminnan kilpailijat. Toimintaympäristön kuvauksessa keskeisimmällä sijalla oli liiketoiminnan analysointi tehtaittain ja tuotteittain. Näiden suorituskykyä vertailtiin tuottavuus- ja kannattavuuslaskelmien avulla. Tuotteiden joukosta pyrittiin löytämään tappiolliset ja huonomenekkiset tuotteet. Kuljetuskustannuksia ja logistiikkaa mietittiin eri tehtaiden näkökulmista ja pyrittiin löytämään paras optimi tuotteiden valmistuksen sijainnille. Saatujen tulosten perusteella annettiin toimenpide-ehdotuksia liiketoiminnan kehittämiseksi ja ohjaamiseksi.

Kehittämistarpeet investointihyödykkeitä valmistavassa kansainvälisessä konsernissa. Case: GWS Systems Oy

Tutkielman aiheena on case-yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen. Tutkielmassa selvitetään, minkälaisiin toimenpiteisiin case-yrityksen olisi liiketoiminnallisin perustein lähitulevaisuudessa ryhdyttävä sen ulkomaisten myyntiyhtiöiden suhteen vientitoimintaa kehitettäessä. Tarkastelunäkökulma on strategialähtöinen. Johdon päätöksenteon tarpeisiin tähtäävä käsittely painottuu strategian ja laskentatoimen välisen ajankohtaisen vuorovaikutuksen käsittelyyn. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmä on käytetty osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja. Tutkimuksen tulosten mukaan case-yrityksen tulisi muuttaa vientitoimintamalliaan nykyisestä tytäryhtiömuotoisesta toimintamallista hallinnollisesti ja kustannusrakenteellisesti kevyempään suuntaan. Kannattavuuden parantamiseksi suositellaan lisäksi strategisen johdon laskentatoimen menetelmistä asiakaskannattavuusanalyysin käyttöönottoa myyntiyhtiöiden kannattavimpien asiakkuuksien tunnistamiseksi, jotta niukat resurssit voitaisiin kohdistaa niihin asiakkaisiin, jotka synnyttävät enemmän myyntiä ja parempia tuottoja.

Ulkoistetun logistiikkaprosessin mittaaminen

Logistiikan ulkoistaminen on strateginen valinta, joka mahdollistaa yrityksen keskittymisen ydinosaamiseensa. Ulkoistavien yritysten tarpeiden kasvaessa muuttuu myös ulkoistettavien prosessien laajuus. Palvelut pyritään hankkimaan yhdeltä toimittajalta. Tämä lisää palveluntarjoajien haasteita ja johtaa enenevässä määrin neljännen osapuolen logistiikkaratkaisujen käyttöön. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Mikä on logistiikan kokonaispalveluratkaisun arvo asiakkaalle? Teoriaosassa paneuduttiin logistiikan, ulkoistamisen ja suorituskyvyn mittaamisen käsitteisiin ja keskeisiin ilmiöihin. Empiirisessä osassa tutkittiin logistiikan ulkoistamiselle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumisen seurantaa. Aineisto kerättiin postikyselyn ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa ilmeni, että onnistuneen ulkoistamisratkaisun toteuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakastarpeiden syvällistä ymmärtämistä, prosessien integrointi- ja koordinointikykyä sekä taitoa johtaa logistista verkostoa. Olennaista on myös IT-järjestelmien jatkuva kehittäminen ja suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttöönotto. Ratkaisun toimivuuteen vaikuttaa myös ulkoistavan yrityksen ja palveluntarjoajan välinen suhde. Sen tulee olla kumppanuussuhde, joka perustuu luottamukseen, tiedon avoimeen jakamiseen ja toiminnan aktiiviseen kehittämiseen yhteistyössä.

Balanced scorecard 1990-luvun johtamismallina

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tasapainotettua mittaristoa tapana mitata suorituskykyä ja jalkauttaa yritysstrategiaa sekä johtamisfilosofioiden historiaa niin laajasti kuin tasapainotetun mittariston sijoittaminen historialliseen viitekehykseen edellyttää. Tutkielman doktriini koostuu johtamisfilosofioiden historiaa, strategiaprosessia ja tasapainotettua mittaristoa koskevasta kirjallisuudesta. Tutkimusmetodologiaksi oli valittu käsiteanalyyttinen metodologia. Valitun näkökulman mukaan tutkimus tarkasteli taloudellisen tiedon olemusta, laskentatoimen muuttuvia tehtäviä, johtamisfilosofioiden ja johdon laskentatoimen historiallista kehitystä ja tasapainotettua mittaristoa kehityksen tuloksena. Balanced scorecard on strateginen malli yhdistää liiketoimintayksikön kriittisten menestystekijöiden kehittymisen seuranta ja ohjaus samalle suoritusmittaristolle. Tutkimuksessa osoitettiin, että tasapainotettujen mittaristojen kehitys on saanut vaikutteita tavoite-, laatu- ja toimintojohtamisesta ja että tasapainotettu mittaristo on vuosisadan kestäneen kehityksen tulosta.

The role of Bluetooth technology in transforming the value network of ICT industry

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten Bluetooth-teknologia voi vaikuttaa ICT-alan arvoverkkoon ja alan toimijoiden rooleihin. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä ja siinä oli piirteitä tulevaisuuden tutkimuksesta, koska myös eksploratiivisia menetelmiä käytettiin. Tutkimus perustui laajalti kirjallisuuteen ja artikkeleihin, joiden perusteella muodostettiin skenaarioita ICT-alan tulevaisuuden arvoverkosta. Tutkimus sisälsi myös empiirisen osion, jossa järjestettiin kaksi ryhmäkeskustelua, joissa alan toimijat keskustelivat muodostetuista skenaarioista sekä yleisemmin Bluetoothin vaikutuksista arvoverkkoon. Tutkimuksen mukaan ICT-alan arvoverkko tulevaisuudessa on rakenteeltaan strateginen arvoverkko, jota johtaa eri toimija erilaisissa markkinatilanteissa. Verkon strateginen keskus voi muuttua ajan kuluessa kun Bluetoothin sovelluskohteet lisääntyvät ja se voi vaihdella markkina-alueesta toiseen. Bluetooth luo uuden kommunikaatiokanavan nykyisten rinnalle ja se voi paikallisesti korvata nykyisten kanavien käytön tiedon siirrossa. Bluetooth voi synnyttää lukuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja sen avulla voidaan tuottaa lisäarvopalveluita. Suurimpien muutosten voidaan olettaa koskevan teleoperaattoreiden ja sisällöntuottajien liiketoimintaa.

BALANSED SCORECARDIN IMPLEMENTOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN CASE: PROAGRIA ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUKESKUS

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ProAgria Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksen balanced scorecard -mittaristoa. Tutkimuksessa selvitettiin mittariston käyttöönottoprosessia muodostamispäätöksestä hyödyntämiseen. Tutkimusmetodologiaksi on valittu case-tutkimus. Teoriaosassa käsitellään strategista johtamista yleisesti ja asiantuntija- ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osalta sekä balanced scorecardin muodostumista, suorituskyvyn mittaamista ja mittariston käyttömahdollisuuksia. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan Maaseutukeskuksen mittariston käyttöönottoprosessin nykytilaa ja esitetään tulosten perusteella muodostetut kehitysehdotukset. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Maaseutukeskuksen käyttöönottoprosessi ei ole sujunut odotusten mukaisesti, mutta strategian ja mittariston yhteyden selvittämisen jälkeen voi sisäistämisprosessi alkaa koko organisaation laajuudessa. Mittariston tavoitteiden mukainen hyödyntäminen vaatii koko henkilöstön sitoutumista strategiaan ja seuraamista henkilökohtaisten ja koko organisaation tavoitteiden toteutumista mittariston avulla.

Työminäkuva strategiaprosessissa. Case: Teknillinen korkeakoulu - Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työminäkuvan ja strategiaprosessin välistä yhteyttä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen eli se keskittyy selvittämään, miten ihmiset kokevat maailman ilmiöineen. Aineiston hankinnassa on hyödynnetty triangulaatiota eli ilmiötä tarkastellaan kolmen aineiston valossa. Aineistoa on kerätty haastatteluin, osallistuvalla havainnoinnilla sekä tutustumalla valmiisiin dokumentteihin, ja analysoitu koodaten ja luokitellen. Koska työntekijän ammatillinen identiteetti vaikuttaa hänen tapaansa ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä, voidaan tutkimustuloksiin perustuen sanoa, että työminäkuva heijastuu strategiaprosesissa näkyvään ajatteluun ja käyttäytymiseen. Tulokset osoittavat myös, että strateginen työskentely kehittää työminäkuvaa edelleen. Resurssiperusteisen strategianmuodostuksen teoriaa soveltaen voidaan todeta olevan kyse jatkuvasta prosessissa, jossa kehitystä tapahtuu sekä organisaatio- että yksilötasolla

Henkilöstön kehittäminen henkilöstön silmin, Case Oy Gust. Ranin

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu case- yrityksen henkilöstön näkemyksiä henkilöstön kehittämisestä sekä case- yrityksen kehittämisestä. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää kuinka Oy Gust. Raninin henkilöstöä voitaisiin kehittää, jotta yritys kykenisi kehittämään toimintojaan, lisäämään työntekijöiden viihtyvyyttä ja ammattitaitoa sekä vastaamaan kilpailuun. Tutkimus on laadullinen case- tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja, joita tehtiin case- yrityksen eri henkilöstöryhmien edustajille. Tutkimus tehtiin Oy Gust. Raninille. Henkilöstön mielestä parhaita tapoja kehittää osaamista ovat erilaiset yrityksen ulkopuolisen ammattilaisen pitämät läheisesti työtehtäviin liittyvät kurssit joilta saa mukaan kurssimateriaalia. Työntekijät haluavat itse valita ne kurssit joihin he osallistuvat. Toinen suosittu kehittämistapa on työn- tai tehtävien kierto. Suurimmaksi ongelmakohdaksi koettiin puutteellinen tiedonkulku sekä esimiehiltä alaisille että työntekijöiden välillä. Muita kehittämiskohteita ovat atk- taidot sekä kielitaito. Henkilöstön suhtautuminen kaikenlaisiin kehittämistoimiin on positiivista ja henkilöstö on halukas kehittämään työtehtäviään.

Oppimisen esteet strategian toimeenpanossa. Vertaileva tutkimus kahdesta tavaratalosta

Tutkimuksen päätavoitteena on oppivan organisaation teoriaan perustuen tunnistaa organisaation ja yksilön oppimisen esteet ja analysoida strategian toimeenpanon ja oppimisen esteiden välistä yhteyttä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta, sekä analysoida empiiristen case -esimerkkien avulla niissä havaittujen organisatorisen ja yksilöllisen oppimisen esteitä strategian toimeenpanossa teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Aihetta on käsitelty määrittelemällä oppivan organisaation, arvojen, toiminta- ajatuksen, vision, strategisen osaamisen johtamisen, organisaation oppimisen, oppimistaitojen, organisaation oppimisen esteiden, tiimioppimisen, yksilön oppimisen, yksilön oppimisen esteiden ja reflektion käsitteet. Empiirinen osuus tutkimuksessa analysoi oppimisen esteitä ja näiden eroavaisuuksia kahden tavaratalon välillä. Empiirinen tutkimusaineisto on kvalitatiivinen, jossa henkilökohtaisten haastattelujen avulla kerätyn tutkimusaineiston rooli on merkittävä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden sekä empiirisen tutkimuksen perusteella löydetyt tutkituissa organisaatioissa toimivat organisatoriset ja yksilöllisen oppimisen esteet. Keskeisimmät johtopäätökset saaduista tutkimustuloksista ovat osaamisen johtamisen strategian käyttöönotto, esimiestoiminnan kehittämisen ja vaadittavan osaamisen näkyväksi tekemisen sekä tietojärjestelmien kehittämisen avulla saavutettava strategian oppimisen esteitä poistava johtamistapa - osaamisen strateginen johtaminen.

Strategisen investoinnin käsite Suomen metsäteollisuudessa

Tutkielman tavoitteena on hakea muuttujia ja muodostaa käsitteitä strategiselle investoinnille Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa käytetään käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuudessa esitetyt näkemykset ovat tutkielman empiirisen osan perustana. Tutkimuksen empiirinen tieto perustuu Suomen metsäteollisuusyrityksien investointitoiminnasta vastaavien henkilöiden haastatteluihin. Tutkielmassa pyritään analyysin ja synteesin avulla kohti uusia käsitejärjestelmiä ja viitekehyksiä. Tutkimuksen toimeksiantaja on UPM-Kymmene Oyj. Tutkielman empiirinen osa tukee teoriassa esitettyjä määritelmiä ja löydettyjä muuttujia. Esille nousi erityisesti strategisen investointi -käsitteen muuttuminen viime vuosina. Painopiste on siirtynyt teknologiapainotteisista investoinneista uusien markkina-alueiden valtaamiseen suunnattuihin strategisiin investointeihin.

STRATEGISEN YKSIKÖN ULKOISTAMINEN Tapaustutkimus: Asko Kodinkone Oyj:n työkaluyksikön ulkoistaminen

Työn tavoitteena on ollut selvittää strategisen ulkoistamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheen kriittiset tekijät. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu ulkoistamista käsittelevään kirjallisuuteen ja lehtiartikkeleihin. Työn empiirisessä osassa tarkastellaan Asko Kodinkone Oyj:n strategisesti tärkeän työkaluyksikön ulkoistamisprosessia. Tutkimuksen empiirinen aineis-to koottiin haastattelemalla ulkoistajayrityksen edustajia, ulkoistetun yksikön ostajia ja kahta prosessissa mukana ollutta toimijaa. Tutkimuksessa nousi esiin viisi tapaustutkimuksen kohteessa vaikuttanutta kriittistä tekijää. Kriittiset tekijät olivat tarve löytää kyvykäs yrittäjä, kyky määri-tellä ulkoistettavan yksikön strateginen luonne, yksikön ostajan kyky hankkia uusia asiakkaita, suunnittelun ja toteutuksen avoimuus ja erilaisten tukiorga-nisaatioiden rooli prosessin toteutuksessa.

Tavaratalokaupan strategiset menestystekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tavaratalokaupan strategisia menestystekijöitä, erityisesti tavarataloliiketoiminnan johtamisen merkitystä strategisena menestystekijänä. Empiirinen sovellus suunnattiin Sokos-tavarataloketjuun. Tutkimuksen osatavoitteena oli kuvata ja analysoida Sokos-tavarataloketjun liiketoiminnan kehittymistä 1970 - 1990 välisellä ajanjaksolla sekä pohtia syitä, miksi Sokos-liiketoiminta ajautui kriisiin 1990-luvun aikana. Vertailuksi otettiin Stockmann-tavarataloketjun menestyminen vastaavalla ajanjaksolla Tarkastelun kohteena oli johtamisen muuttuminen, liikeideamuutokset, ketjutoiminnan sekä hankinnan roolin muutokset Sokos-ketjussa. Lopuksi tavoitteena oli arvioida strategisen johtamisen onnistumista Sokos-ketjussa peilaten strategisten menesty stekij öiden viitekehykseen. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinenja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluja suoritettiin yhteensä kahdeksan.Empiirinen osa koostuu S-ryhmääja erityisesti Sokos-tavaratalokauppaa käsittelevästä materiaalista, kilpailustrategioiden kuvauksista, vuosikertomuksista ja kokousmuistioista sekä kahdeksan Sokos-ketjussa 90-luvulla johtavassa asemassa toimineen henkilön haastatteluista. Empiiristä aineistoa on kerätty myös yleisistä vähittäiskauppaa koskevista alan lehdistä ja artikkeleista sekä Stockmann- tavarataloketjun vuosikertomuksista. Tutkimuksessa todettiin kohdeyrityksen vaikeuksiin ajautumisen taustalta löytyvän voimakkaan talouslaman lisäksi kilpailutilanteen voimakas muuttuminen, johon ei kyetty riittävästi vastaamaan. Suunnanmuutoksia kilpailustrategiaan tehtiin useaan otteeseen, mutta kaikissa vaiheissa käytännön toteutus jäi puolinaiseksi. Ylivoimaisten kilpailuetujen rakentaminen onnistui heikosti.

MRO-tuotteiden hankintaprosessin tehostaminen toimittajayhteistyön avulla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää MRO-tuotteiden hankinnassa käytettäviä liiketoimintasuhdemuotoja sekä huomioitavia asioita siirryttäessä kohti yhteistyötä toimittajan kanssa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena, jossa aineiston kokoaminen pohjautui haastatteluihin, sisäisiin dokumentaatioihin sekä osallistuvaan havainnointiin. Analysointi tapahtui teoreettisen tuoteluokittelun pohjalta sekä luokitteluryhmien tarkastelulla käytännössä. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on havainto yhteistyösuhteiden käytön lisääntymisestä vakiotuotteiden hankinnassa. Tämä johtuu pyrkimyksestä suorittaa ko. tuotteiden hankinta mahdollisimman vähin resurssein, jolloin hankintojen huomio voidaan keskittää kriittisempiin tuotteisiin. MRO-tuotteissa käytettäviä yleisimpiä liiketoimintasuhteita ovat kilpailutus sekä vuosi- ja puitesopimukset. Ylläpitosopimukset ja kumppanuus-suhteet ovat mahdollisia, kun tuotteiden strateginen merkitys nousee merkittäväksi ja osapuolten välillä vallitsee korkea luottamus.