Impactos da adoção do padrão contábil IFRS no Brasil : houve redução na percepção do risco de seleção adversa pelos credores não bancários das empresas de capital aberto brasileiras?

Dissertação (mestrado)—UnB/UFPB/UFRN, Programa MultiInstitucional e Inter-Regional de Pós-Graduação em Ciências Contábeis, 2016.

"Policy externalisation" inherent failure : international financial institutions' conditionality in developing countries

Conditionalities – i.e. ‘exchanging finance for policy reform’ in an asymmetrical relationship between the ‘donor’ and the ‘recipient’ – are central mechanisms of the reform programmes of international financial institutions (IFIs). As they are imposed by outside entities, they can also be viewed as ‘policy externalisation’, which is paradoxically a massive intrusion in the shaping of a country’s domestic policies. The resilience of such devices is remarkable, however. Indeed, in the early 1980s, many developing countries were facing balance of payments difficulties and called upon these international financial institutions for financial relief. In exchange for this relief, they devised economic reforms (fiscal, financial, monetary), which were the conditions for their lending. These reforms were not associated with better economic performance, and this led the IFIs to devise in the 1990s different reforms, which this time targeted the functioning of the government and its ‘governance’, economic problems being explained by governments’ characteristics (e.g., rent-seekers). The paper demonstrates the limitations of the device of conditionality, which is a crucial theoretical and policy issue given its stability across time and countries. These limitations stem from: i) the concept of conditionality per se - the mechanism of exchanging finance for reform; ii) the contents of the prescribed reforms given developing countries economic structure (typically commodity-based export structures) and the weakness of the concept of ‘governance’ in view of these countries’ political economies; and iii) the intrinsic linkages between economic and political conditionalities, whose limitations thus retroact on each other, in particular regarding effectiveness and credibility.

Three essays on corporate taxation : financial reporting, value, and firm creation

Doutoramento em Gestão

Efeitos do acompanhamento de analistas e da dupla listagem sobre o disclosure voluntário durante o processo de convergência ao padrão IFRS no Brasil

Objetivou-se com o presente trabalho, estudar os efeitos da convergência às normas internacionais de contabilidade (IFRS), da cobertura de analistas financeiros e da emissão de American Depositary Receipts - ADR, sobre o disclosure voluntário das empresas listadas na BM&FBOVESPA. Partindo-se da análise de 14 trabalhos acadêmicos, desenvolveu-se um índice de disclosure voluntário contendo um total de 38 itens, sendo 25 itens de natureza financeira, econômica e organizacional e 13 itens de natureza social e ambiental. O check list do índice desenvolvido foi aplicado sobre 1.406 documentos (notas explicativas e relatórios da administração, contendo 58,2 mil páginas), de uma amostra com 703 observações - ano, obtidas durante os anos de 2006 a 2013. Utilizando-se do teste de Wilcoxon, os resultados apontam incrementos estatisticamente significantes nos níveis de disclosure voluntário durante o período de convergência ao padrão IFRS no Brasil, sendo mais significativos elementos de natureza econômica, financeira e organizacional do que os de natureza social e ambiental. Utilizando-se de modelos OLS robustos, aplicados sobre dados em painel desbalanceado, os resultados dos testes econométricos confirmaram parcialmente a hipótese de que o padrão IFRS contribuiu no desenvolvimento do disclosure voluntário das empresas com maior acompanhamento de analistas financeiros, porém, significativamente para as empresas que emitiram American Depositary Receipts (ADR) durante o período de convergência às normas internacionais de contabilidade. Os resultados são robustos e significativos quando controlados por variáveis representativas do tamanho (TAM), da rentabilidade (RENT), do endividamento (ALAV) e de auditoria de uma big – four (AUDI) como determinantes do disclosure voluntário durante o período de convergência ao padrão IFRS no Brasil.

Regulação da contabilidade: teorias e análise da convergência dos padrões contábeis brasileiros aos IFRS

O processo de convergência das práticas nacionais de contabilidade aos padrões internacionais implica profundas alterações na regulação da contabilidade. É natural que os contabilistas estejam preocupados em se adaptar aos "novos" padrões buscando adotá-los, e auditar sua adoção nas respectivas empresas/clientes. Entretanto, tão importante quanto adotar e auditar a adoção dos International Financial Reporting Standards (IFRS) nas demonstrações contábeis das empresas brasileiras é compreender o movimento de alteração das normas contábeis em âmbito nacional. Por outro lado, pouco se tem discutido sobre os impactos dessas novas regulamentações. Este artigo analisa, numa perspectiva interdisciplinar, o processo de alteração da regulação da contabilidade à luz de cinco teorias da regulação. Embora as teorias sejam concorrentes, observou-se que elas podem ser utilizadas de forma complementar entre si na compreensão das alterações promovidas pela Lei nº 11.638/07 e pela Medida Provisória nº 449/08 na Lei nº 6.404/76. Considerou-se que as teorias realiana e habermasiana são as que melhor contribuem para a democratização da contabilidade, uma vez que consideram os valores sociais na elaboração e posterior interpretação da regulação.

Responsabilidade ambiental: análise das divulgações ambientais das empresas do PSI-20 comparativamente com empresas não cotadas

Orientador: Mestre, António Pinto Marques

O Plano geral de contabilidade angolano e o sistema de normalização contabilística de Portugal: uma análise comparada

Dissertação de Mestrado apresentada ao Instituto de Contabilidade e Administração do Porto para a obtenção do grau de Mestre em Contabilidade e Finanças, sob orientação da Professora Doutora Ana Maria Alves Bandeira

Estrutura Conceptual do Relato Financeiro : Da Definição de um Domínio à Sua Análise para uma Sociedade em Rede

Considerando a língua como um produto da sociedade, mas também como um meio fundamental para o estabelecimento de relações entre os homens, procuramos perceber o seu lugar na sociedade globalizada, com o objectivo de desenvolver uma metodologia de análise terminológica que contribua para uma maior qualidade da comunicação especializada na sociedade em rede. Este trabalho está organizado em duas partes, sendo a primeira dedicada à reflexão sobre o papel da língua na sociedade em rede, focando questões essenciais em torno da tensão existente entre o multilinguismo e a hegemonia do inglês enquanto lingua franca, sobretudo no espaço europeu. Interessa-nos, por um lado, reflectir sobre a definição de políticas linguísticas, concretamente na Europa multilingue dos 28, e, por outro, salientar o papel preponderante que a língua tem na transmissão do conhecimento. A segunda parte deste trabalho concretiza a investigação efectuada na primeira com base na análise do relato financeiro, um domínio do saber que não só é inerentemente multilingue ¾ porque a sua aplicação é transnacional ¾ mas também reflecte a tensão identificada na primeira parte, na medida em que o inglês assume, no mundo dos negócios em geral e nos mercados financeiros em particular, o papel hegemónico de lingua franca. A abordagem terminológica que defendemos é semasiológica para fins onomasiológicos, pelo que partimos da análise do texto de especialidade, organizado em corpora de especialidade. Discutimos subsequentemente os resultados da nossa análise com os especialistas que os irão validar e cuja colaboração em diversos vi momentos do processo de análise terminológica e conceptual é fundamental para garantir a qualidade dos recursos terminológicos produzidos. Nesta óptica, exploramos um corpus de textos legislativos no âmbito do Sistema de Normalização Contabilística (SNC), de modo a delinearmos uma metodologia de trabalho que, no futuro, conduzirá à construção de uma base de dados terminológica do relato financeiro. Concomitantemente, efectuamos também um estudo sobre a Estrutura Conceptual do SNC, para o qual elaboramos uma comparação ao nível da tradução especializada no relato financeiro, com base num corpus paralelo composto pela legislação contabilística internacional endossada pela União Europeia. Utilizamos o corpus paralelo constituído por textos redigidos originalmente em inglês e traduzidos para português, em articulação com o corpus de especialidade criado com a legislação relativa ao normativo contabilístico português, para testar uma metodologia de extracção de equivalentes. Defendemos, por fim, que a harmonização no relato financeiro para além de se reger por políticas contabilísticas comuns, deve ter subjacentes questões terminológicas. É necessário, portanto, harmonizar a terminologia do relato financeiro, possibilitando aos especialistas uma comunicação em português isenta da interferência do inglês herdado das normas internacionais, através dos dois processos que identificamos: a tradução e a adaptação das Normas Internacionais de Contabilidade.

IFRS introduction and its effect on listed companies in Spain

From the beginning of January 2005 publicly traded companies in the European Union have to comply with the International Financial Reporting Standards (IFRS) for their consolidated accounts, as required by 1606/2002 European Commission Regulation. It had been suggested that the new accounting rules will facilitate not only the process of international harmonization of financial statements, but also efficient performance of financial markets and capital flows worldwide. This study analyzes the first results of IFRS implementation by Spanish non-financial listed companies.

IFRS and Asymmetrical Information: Empirical Evidence from the Finnish Stock Markets

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin siirtymisen vaikutuksia epäsymmetriseen informaatioon Suomen osake-markkinoilla. Suomalaisten tilinpäätöskäytäntöjen ja kansainvälisten standardien eroja on selvitetty ensin laadullisin menetelmin,jonka jälkeen on tehty asymmetrisen informaation markkinapohjaisiin mittareihinperustuva kvantitatiivinen tutkimus. Yleisiin eroavaisuuksiin liittyvän selvityksen lisäksi on tutkittu erikseen erityisesti standardimuutoksen vaikutusta älylliseen pääomaan liittyvään informaation asymmetriaan. Empiirisessä osiossa älyllisen pääoman epäsuoraksi mitaksi on valittu kehitys- ja tutkimusmenojen suhde taseen loppusummaan. Kuten oletus oli, sekä laadullisen että empiirisen osion tulokset viittaavat siihen, että IFRS:n myötä informaatioympäristö on parantunut. Uudet standardit vaativat laajempaa ja tarkempaa informaation julkaisua liittyen älylliseen pääomaan, mikä ei ole kuitenkaan havaittavissa valituissa mittareissa

IFRS-standardienvaikutus osakkeiden hintatasoon

Euroopan Unionin hyväksymän IAS-asetuksen mukaan kaikkien julkisesti noteerattujen yritysten on siirryttävä käyttämään tilinpäätöksen laatimisessa IFRS-standardeja viimeistään vuodesta 2005 lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko IFRS-standardeihin siirtymisellä ollut vaikutusta osakkeiden hintatasoon Suomen Pörssissä noteerattujen metallitoimialan yritysten kohdalla. IFRS-standardien vaikutuksia osakkeiden epänormaaleihin tuottoihin tutkitaan ns. tapahtumatutkimuksen avulla. Tutkittava tapahtuma eli ns. event on hetki, jolloin yritys on ensimmäisen kerran julkaissut IFRSstandardien mukaista tilinpäätösinformaatiota. Valittujen tunnuslukujen (P/E-, P/B-, EV/EBIT- ja Grahamin tunnuslukujen) muutosten ja tapahtuman jälkeisten ylituottojen avulla puolestaan tutkitaan ovatko markkinat sopeutuneet muuttuneeseen tilinpäätösinformaatioon. Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaantodeta, että etenkin liikearvopoistojen päättyminen sekä ns. eläkestandardi ovat vaikuttaneet yritysten tuloslaskelmiin. Taseen puolella suurimmat muutokset ovat aiheuttaneet rahoitusleasingiä ja tuotekehityksen aktivointia käsittelevät standardit. Tutkimuksen mukaan IFRS:n tuomat tase- ja tuloslaskelma muutokset ovat myös heijastuneet osakkeiden markkinahintoihin.

Pankkien vakavaraisuussäännöstön uudistus

Tutkielman tavoitteena on kuvata pankkien vakavaraisuusuudistuksen eri osa-alueita. Tarkempi analyysi rajautuu uudistuksen tuomiin muutoksiin luotto- ja operatiivisen riskin pääomavaateissa. Tutkielman empiirisen osuuden tavoitteena on perehtyä vakavaraisuussäännöstön uudistusten vaikutuksiin Nordeassa. Tutkimusmetodologiaksi on valittu normatiivinen tutkimusote. Lisäksi tutkielma sisältää deskriptiivisiä ja positivistisia osia. Lähdeaineisto koostuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Suomen Pankin julkaisemista tutkimuksista ja dokumenteista sekä alan julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Pankkien vakavaraisuussäännöstöuudistuksen tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sääntelyn kautta pyritään turvaamaan pankkien varojen riittävyys suhteessa niiden riskien ottoon. Vakavaraisuussäännöstön uudistus muodostuu kolmesta pilarista: (1) minimipääomavaatimuksista, (2) pankkivalvonnan vahvistamisesta ja (3) markkinakurin hyödyntämisestä luottolaitosten toiminnan julkistamisvaatimuksia lisäämällä. Pankkivalvonnan harmonisoinnista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta ennen kuin Basel II voi astua voimaan on useita ongelmia ratkaisematta. Baselin vakavaraisuuskehikko ei ole ainut lähitulevaisuudessa pankkitoimialaa koetteleva uudistus. Kansainväliset tilinpäätösstandardit; International Accounting Standards ja erityisesti IAS 39 sekä International Financial Reporting Standards, lyhyemmin IFRS tulevat muuttamaan merkittävästi pankkien tilinpäätöskäyttäytymistä. Epäselvää on vielä kuitenkin tukevatko uudistukset toisiaan ja missä määrin pankkien tulosvolatiliteetin odotetaan kasvavan. Tutkielmassa pohditaan vakavaraisuussäännöstön uudistuksen hyötyjä kansainvälisen kilpailuneutraliteetin osalta, sillä Yhdysvalloissa uudistus koskee vain suurimpia pankkeja. Tutkielmassa paneudutaan lisäksi uudistuksen mahdolliseen talouden syklejä voimistavaan vaikutukseen ja tarkastellaan parannusehdotuksia prosyklisyyden hillitsemiseksi. Yksi vakavaraisuusuudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda pankeille kannustin kehittää omia riskienhallinta malleja. Kannustin ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaampien sisäisten mallien menetelmien avulla. Ongelmaa ei ole pystytty kuitenkaan ratkaisemaan aivan täysin, sillä luottoriskien osalta pankkien lainaportfolioiden rakenne määrittää sen, hyötyvätkö pankit siirtymisestä sisäisten mallien menetelmän käyttöön. Tutkielma sisältää myös Nordean arvion vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksista pankkitoimialaan.

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen osatuloutus rakennusliiketoiminnassa Venäjällä

Työn tavoitteena on selvittää, miten perustajaurakoitsijan raportointikauden tulos muodostuu yksittäisen rakennusprojektin tasolla ja miten eri tekijät vaikuttavat raportoitavaan tulokseen. Julkisesti noteeratun yhtiön on noudatettava kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Tällöin perustajaurakointia harjoittavan yrityksen raportointikauden tulokseksi muodostuu tuloutettavan valmistusasteen mukainen osa projektin erilliskatteesta. Tällainen tuloutusmenetelmä perustuu projektin lopputulosennusteisiin kokonaistuotoista ja -kustannuksista. Tutkimuksessa arvioidaan kustannus- ja tuottoennusteiden arviointiepätarkkuuksien vaikutusta raportointikausien tuloksiin rakennusprojektin eri vaiheissa. Analyysityökaluksi kehitetään matemaattinen malli, jolla voidaan erottaa arviointiepätarkkuuksien vaikutus raportointikauden tuloksesta. Mallin avulla epätarkkuuksia arvioidaan herkkyysanalyysillä sekä esimerkeillä. Tutkimus osoittaa tuloutettavan valmistusasteen (IAS%) olevan keskeinen vaikuttaja tuloksen vaihtelulle, kun ennusteita tarkennetaan projektin edetessä. Kustannusennusteen nähdään olevan tuloksen kannalta kriittisempi ennuste, mikä korostaa projektiseurannan merkitystä. Lisäksi tutkimus osoittaa riskivarauksen erinomaisuuden raportointiteknisenä keinona vähentää tuloksen vaihtelua.

IAS 39 -standardin mukainen suojauslaskenta ja rahavirran suojaus suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Tutkielman tavoitteena oli tutkia IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa ja rahavirran suojauksen soveltamista neljässä suomalaisessa pörssiyhtiössä kolmelta eri toimialalta. Tutkielman perusteella suojauslaskennan soveltamisessa ei havaittu suuria eroavaisuuksia eri toimialojen yhtiöiden välillä. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että suojauslaskennan soveltamiseen vaikuttaa enemminkin yhtiön liikevaihdon suuruus ja liiketoiminnan laajuus kuin esimerkiksi toimialan luonne. Suojauslaskennan mahdollistama tuloksen volatiliteetin tasaaminen on ensisijainen ja suurin hyöty. Tuloksiin kohdistunut huomio on nykypäivänä kasvanut, ja myös sen vuoksi tuloksen muutosten eliminointi ja suojauslaskenta on yhtiöiden mukaan tärkeää. Soveltamista harkittaessa prosessia tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Nykyisellä taloustilanteella on ollut vaikutuksia yhtiöiden liiketoimintaan ja suojauksiin, mutta suojauslaskentaan vain välillisesti.