Building World-Class Schools for Iowa: A Legislative Brief, January 14, 2013

The Iowa Department of Education has joined the Office of the Governor to prepare a set of legislative proposals that will bring Iowa closer to its goal of providing a world-class education to all children, no mater where they live. This legislative brief serves as an overview of the legislation, which I encourage you to read and discuss in greater detail. the goals behind these policies are straightforward: Comprehensive and systematically raise and support the teaching profession while expanding efforts to customize instruction to every student's passion and talents. Iowa's children deserve the best education can provide so they leave our schools with the knowledge and skills necessary for successful and rewarding lives. Iowa has many good schools with hard-working, talented educators who deserves our respect and appreciation. While we honor the past work of generations of Iowans who built a strong foundation, it is our responsibility - and our turn - to make a focused, dedicated effort to improve Iowa's schools. We stand at a pivotal moment in Iowa storied education history, in which we have the opportunity and will as community to make the transition from being "good" to being "great".

E-publishing development and changes in the scholarly communication system

New and alternative scientific publishing business models is a reality driven mostly by the information and communication technologies, by the movements towards the recovery of control of the scientific communication activities by the academic community, and by the open access approaches. The hybrid business model, mixing open and toll-access is a reality and they will probably co-exist with respective trade-offs. This essay discusses the changes driven by the epublishing and the impacts on the scholarly communication system stakeholders' interrelationships (publishers-researchers, publishers-libraries and publishers-users interrelationships), and the changes on the scientific publishing business models, followed by a discussion of possible evolving business models. Whatever the model which evolves and dominates, a huge cultural change in authors' and institutions publishing practices will be necessary in order to make the open access happen and to consolidate the right business models for the traditional publishers. External changes such as policies, rewarding systems and institutions mandates should also happen in order to sustain the whole changing scenario.

Does the generalist parasitic plant Cuscuta campestris selectively forage in heterogeneous plant communities?

Cuscuta spp. are holoparasitic plants that can simultaneously parasitise several host plants. It has been suggested that Cuscuta has evolved a foraging strategy based on a positive relationship between preuptake investment and subsequent reward on different host species. Here we establish reliable parasite size measures and show that parasitism on individuals of different host species alters the biomass of C. campestris but that within host species size and age also contributes to the heterogeneous resource landscape. We then performed two additional experiments to test whether C. campestris achieves greater resource acquisition by parasitising two host species rather than one and whether C. campestris forages in communities of hosts offering different rewards (a choice experiment). There was no evidence in either experiment for direct benefits of a mixed host diet. Cuscuta campestris foraged by parasitising the most rewarding hosts the fastest and then investing the most on them. We conclude that our data present strong evidence for foraging in the parasitic plant C. campestris.

Overall Burden of Healthcare-Associated Infections Among Surgical Patients: Results of a National Study.

OBJECTIVE:: To assess the overall burden of healthcare-associated infections (HAIs) in patients exposed and nonexposed to surgery. BACKGROUND:: Targeted HAI surveillance is common in healthcare institutions, but may underestimate the overall burden of disease. METHODS:: Prevalence study among patients hospitalized in 50 acute care hospitals participating in the Swiss Nosocomial Infection Prevalence surveillance program. RESULTS:: Of 8273 patients, 3377 (40.8%) had recent surgery. Overall, HAI was present in 358 (10.6%) patients exposed to surgery, but only in 206 (4.2%) of 4896 nonexposed (P < 0.001). Prevalence of surgical site infection (SSI) was 5.4%. Healthcare-associated infections prevalence excluding SSI was 6.5% in patients with surgery and 4.7% in those without (P < 0.0001). Patients exposed to surgery carried less intrinsic risk factors for infection (age >60 years, 55.6% vs 63.0%; American Society of Anesthesiologists score >3, 5.9% vs 9.3%; McCabe for rapidly fatal disease, 3.9% vs 6.6%; Charlson comorbidity index >2, 12.3% vs 20.9%, respectively; all P < 0.001) than those nonexposed, but more extrinsic risk factors (urinary catheters, 39.6% vs 14.1%; central venous catheters, 17.8% vs 7.1%; mechanical ventilation, 4.7% vs 1.3%; intensive care stay, 18.3% vs 8.8%, respectively; all P < 0.001). Exposure to surgery independently predicted an increased risk of HAI (odds ratio 2.43; 95% CI 2.0-3.0). CONCLUSIONS:: Despite a lower intrinsic risk, patients exposed to surgery carried more than twice the overall HAI burden than those nonexposed; almost half was accountable to SSI. Extending infection control efforts beyond SSI prevention in these patients might be rewarding, especially because of the extrinsic nature of risk factors.

Suorituskyvyn menestyksellinen ohjaaminen organisaatiossa

Henkilöstö on yrityksen yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ja siksi on tärkeää, että työntekijät ovat sitoutuneita, motivoituneita ja toimivat tehokkaasti. Työn tavoitteena on kehittää organisaatioiden käyttöön suorituskyvyn menestyksellisen ohjaamisen työkalu, jolla voidaan mitata työmotivaation ja toiminnan tehokkuuden taustalla olevia tekijöitä. Kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista ja haastatteluista selvisi viisi osa-aluetta, jotka vaikuttavat positiivisesti henkilöstön toiminnan tehokkuuteen, työmotivaation ja sitoutumiseen. Osa-alueet ovat tavoitteiden asettaminen, viestintä, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutukseen ja työympäristöön liittyvät tekijät. Jokaisen osa-alueen alle on kerätty kysymyksiä, jotka ovat jaettu kahteen osaan: avainkysymykset ja omavalinnaiset kysymykset. Avainkysymykset ovat sellaisia, joita suositellaan otettavaksi mukaan mittaukseen ja omavalinnaisten kysymysten valinta jää organisaation itsensä päätettäväksi. Näin saadaan organisaatioille mahdollisuus räätälöidä työkalu tarpeisiinsa ja strategiaan sopiviksi. Tutkimukseen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla. Osallistuneista organisaatioista kaksi oli julkiselta sektorilta ja kuusi yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin yritykset koostuvat pienistä, keskisuurista ja suurista yrityksistä. Haastatteluilla kerättiin tietoa työkalun toteutusta ja sisältöä varten. SUMO-kartoituksesta saatuja mittaustuloksia organisaatio voi hyödyntää monella eri tavalla. Esimerkiksi organisaatio voi nähdä osa-alueiden ja toiminnan tehokkuuden kehitystarpeita sekä kuinka henkilöstön toimintaa voidaan tehostaa. Suorituskyvyn mittausjärjestelmän käytöllä on myös positiivisia vaikutuksia mittausosa-alueisiin.

Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistaminen

Aiempien tutkimusten mukaan suorituskyvyn mittauksella on selvä vaikutus henkilöstön työmotivaatioon ja toiminnan tehokkuuteen. Tämän vaikutuksen taustalla ovat tavoitteiden ymmärtäminen, viestinnän onnistuminen, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminenja motivointi sekä koulutus ja työympäristö. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistamista. Tutkimuksessa perehdytään ensin asiantuntijapalvelun tuotteistamiseen kirjallisuuden perusteella,jonka jälkeen tätä teoriaa testataan käytännössä tuotteistamalla case-tapauksena oleva suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelu. Asiantuntijapalvelut ovat kaikkein abstrakteimpia palveluja, joten niiden tuotteistaminen on vaikeaa, mutta myös samalla erityisen tärkeää. Ne ovat monesti täysin asiakaskohtaisesti räätälöityjä, joka tekee muun muassa niiden hinnoittelusta ja myynnistä vaikeaa. Tuotteistamalla saadaan esimerkiksi asiantuntijapalveluiden tuottamisprosessit ja hinnat vakioitua, jolloin niiden kannattava myynti helpottuu. Tutkimuksen empiria-osassa tuotteistettiin case-tapaus ja tuotteistuksessa seurattiin erästä kirjallisuudessa esitettyä tuotteistusprosessimallia. Tutkimuksessa selvisi, että asiantuntijapalvelun tuotteistusprosessi sisältää useita eri vaiheita, joiden käsittelyyn on varattava aikaa. Lisäksi on tärkeää tutustua asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen jo ennen tuotteistamisen aloittamista. Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisessa voidaan hyvin käyttää yleisiä asiantuntijapalvelun tuotteistamisen teorioita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ja valmisteltaessa asiantuntijapalvelun tuotteistamista ja tutkimus tarjoaa myös neuvoja tuotteistuksen toteutukseen.

Suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen henkilöstön näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, joihin yrityksen johdon tulisi kiinnittää huomiota suorituskykyä mitattaessa. Työssä tarkasteltiin tietämystä yrityksen suorituskyvystä, tavoitteista ja niiden mittaamisesta. Lisäksi tutkittiin yritysten sisäistä viestintää, päätöksentekoon vaikuttamista ja palkitsemista. Asioita tarkasteltiin eri ammattiasemissa olevien näkökulmista sekä esimiesaseman ja koulutustason suhteen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdeksasta yrityksestä, vastauksia saatiin 210 kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja -2- riippumattomuustestiä. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että tieto omasta työstä ja sen tavoitteista on hyvällä tasolla. Henkilökohtaiseen kanssakäymiseen perustuvaa viestintää pidettiin parhaimpana. Omaan työhön ja tiimiin liittyvät päätökset olivat niitä, joihin haluttaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa eniten. Palkitsemiskeinoista rahaa pidettiin parhaana, myös vapaa-aika ja kiitokset esimieheltä sekä työkaverilta miellyttivät vastaajia.

Tulospalkkaus metallialan pk-yrityksessä

Tutkielman päätavoitteena on analysoida esimerkkiyritysten olemassa olevia tulospalkkausjärjestelmiä ja kehittää metallialan pk-yrityksille sopiva tulospalkkausmalli. Esimerkkiyrityksille pyritään löytämään sopivat mittarit ottaen huomioon niiden erityispiirteet. Palkitsemisjärjestelmä on kokonaisuus, jolla pyritään sitouttamaan henkilöstö organisaation toimintaan ja kannustamaan heitä hyviin työsuorituksiin. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu taloudellisiin tunnuslukuihin, jotka on sidottu yrityksen asettamiinkehitystavoitteisiin. Perusedellytys tulospalkkiojärjestelmälle on, että toiminnan tulosta voidaan mitata. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä maksetaan henkilöstölle palkkio. Tulospalkkiojärjestelmän kehittämiseksi ei ole olemassa tiettyä mallia, vaan jokaisen organisaation tulee laatia järjestelmä omien tavoitteiden perusteella.

Perusliiketoimintaverkon operatiivinen johtaminen metalliteollisuudessa

Työn tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia yhteistyötä edistäviä rakenteita on kehitetty sekä miten resurssit ja tiedonsiirto on organisoitu, jotta yritysyhteistyön osa-alueet ja kaupankäynnille asetetut tavoitteet kohtaisivat. Tutkimus on toteutettu yhden tapauksen kvalitatiivisena tutkimuksena ja se suoritettiin Metso Paper Oy:n Järvenpään yksikössä. Haastattelut tehtiin vuoden 2004 lopulla yksilö- ja parihaastatteluina käyttäen pohjana puolistrukturoitua haastattelurunkona. Tutkimustulokset olivat antoisia. Yllättävää oli, ettäjohdon verkostostrategiaa toteutettiin vaihtelevasti. Mielenkiintoista oli havaita, että vaikka selkeitä monenkeskisiä yhteistyön rakenteita oli niukasti, kokivat jäsenyritykset yleisellä tasolla yhteistyön positiivisena.

Johtajiin kohdistuvat paineet ja vaatimukset

Tutkimuksen tarkoituksena oli kertoa johtajien kokemista paineista ja vaatimuksista. Tutkimuksessa käytiin läpi johtajien nykytilaan vaikuttavia tekijöitä, heidän kokemiaan paineita, ylitöitä sekä paineiden vaikutuksia. Lisäksi tehtiin selkoa kannusteista, jotka motivoivat johtajia töihinsä. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostui kuudesta syvällisestä suomalaisten miesjohtajien teemahaastattelusta. Tutkimuksen tulokset tukivat monilta osin aikaisempaa tutkimusta. Johtajat kokivat kovaa painetta niin sijoittajaomistajien, kuin myös asiakkaiden suunnalta. Myös perheen ja vaativan työn yhteensovittamisessa oli monella johtajalla ollut ongelmia - muun muassa ylipitkien työviikkojen takia. Erilaisista kannusteista merkittävimmiksi tekijäksi nousi työn mielenkiintoisuus ja haastavuus. Vaikka johtajan työ antaa paljon, se myös vaatii tekijältään samalla mitalla.

Strateginen ja kannustava palkitseminen

Tutkielman tavoitteena on selvittää Lappeenrannan Kylpylän johdon ja henkilöstön näkemyksiä ja mielipiteitä palkitsemisesta ja niiden avulla luoda puitteet uudelle palkitsemisjärjestelmän rakentamiselle, joka tukee yrityksen strategiaa ja tavoitteita ja on samalla henkilöstöä kannustava. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna case yrityksessä. Teemahaastattelujen avulla haettiin vastauksia henkilöstön kannalta kannustaviksi palkitsemistavoiksi. Samalla kartoitettiin henkilöstön strategiatuntemusta. Yrityksen tämänhetkinen palkitseminen perustuu perinteisiin taulukkopalkkoihin. Muina palkitsemismuotoina ovat henkilöstöedut ja satunnaiseterikois- palkitsemiset ja työvuosista huomioimiset. Tutkimuksessa todettiin, että toiminta on murrosvaiheessa, jossa suurin asiakasryhmä on häviämässä. Yritys tarvitsee uusia tapoja toimia ja ohjata toimintaa uuteen suuntaan. Myös hyvien työntekijöiden saaminen alalla on vaikeutumassa. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöstön toiveet palkitsemisesta ovat enemmän yhteisen palkitsemisen kannalla,kuin strategiaa tukevan, tuloksiin perustuvan palkitsemisen kannalla.

Johdon palkkiojärjestelmätsuomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia suomalainen lainsäädäntö, IFRS-standardit, corporate governance - suosituksetja pörssin suositukset asettavat johdon palkkiosta tiedottamiselle ja kuinka laajasti tietoa tosiasiassa annetaan. Pörssiyhtiöiden tiedotuksen avoimuutta lähestytään tutkimalla, millaisia palkkioita ja kannustimia sekä päätöksentekotapoja on olemassa. Yhtiöiden omistuksen ja johtamisen eriytyessä syntyy päämies-agentti-ongelma. Johdon ja omistajien intressejä lähennetään palkkiojärjestelmien avulla. Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa yrityksen johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen: kuvailun ja luokittelun kautta pyritään analyysiin yritysten avoimuudesta palkkioiden suhteen. Tutkimus toteutettiinvertaamalla yhtiöiden Internet-sivuja ja vuosikertomuksia vuodelta 2004 määritettyihin kriteereihin. Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin arvopaperipörssin päälistan yhtiöt. Tutkimuksessa havaittiin, että palkkauksen muotoa tärkeämpää on palkitsemisen kokonaisuus ja siihen liittyvä päätöksenteko. Suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat johdon palkkioista kohtuullisen hyvin, mutta erityisesti palkkioiden perusteista voisi kertoa tarkemminkin. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kiitettävästi. Liike-vaihdoltaan suurimmatyritykset tiedottavat kautta linjan pienempiä tarkemmin.

Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistaminen

Aiempien tutkimusten mukaan suorituskyvyn mittauksella on selvä vaikutus henkilöstön työmotivaatioon ja toiminnan tehokkuuteen. Tämän vaikutuksen taustalla ovat tavoitteiden ymmärtäminen, viestinnän onnistuminen, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutus ja työympäristö. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistamista. Tutkimuksessa perehdytään ensin asiantuntijapalvelun tuotteistamiseen kirjallisuuden perusteella, jonka jälkeen tätä teoriaa testataan käytännössä tuotteistamalla case-tapauksena oleva suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelu. Asiantuntijapalvelut ovat kaikkein abstrakteimpia palveluja, joten niiden tuotteistaminen on vaikeaa, mutta myös samalla erityisen tärkeää. Ne ovat monestitäysin asiakaskohtaisesti räätälöityjä, joka tekee muun muassa niiden hinnoittelusta ja myynnistä vaikeaa. Tuotteistamalla saadaan esimerkiksi asiantuntijapalveluiden tuottamisprosessit ja hinnat vakioitua, jolloin niiden kannattava myynti helpottuu. Tutkimuksen empiria-osassa tuotteistettiin case-tapaus ja tuotteistuksessa seurattiin erästä kirjallisuudessa esitettyä tuotteistusprosessimallia. Tutkimuksessa selvisi, että asiantuntijapalvelun tuotteistusprosessi sisältää useita eri vaiheita, joiden käsittelyyn on varattava aikaa. Lisäksi on tärkeää tutustua asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen jo ennen tuotteistamisen aloittamista. Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisessa voidaanhyvin käyttää yleisiä asiantuntijapalvelun tuotteistamisen teorioita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ja valmisteltaessa asiantuntijapalvelun tuotteistamista ja tutkimus tarjoaa myösneuvoja tuotteistuksen toteutukseen.

Suorituskyvyn menestyksellinen ohjaaminen organisaatiossa

Henkilöstö on yrityksen yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ja siksi on tärkeää, että työntekijät ovat sitoutuneita, motivoituneita ja toimivat tehokkaasti. Työn tavoitteena on kehittää organisaatioiden käyttöön suorituskyvyn menestyksellisen ohjaamisen työkalu, jolla voidaan mitata työmotivaation ja toiminnan tehokkuuden taustalla olevia tekijöitä. Kirjallisuudesta, aiemmista tutkimuksista ja haastatteluista selvisi viisi osa-aluetta, jotka vaikuttavat positiivisesti henkilöstön toiminnan tehokkuuteen, työmotivaation ja sitoutumiseen. Osa-alueet ovat tavoitteiden asettaminen, viestintä, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutukseen ja työympäristöön liittyvät tekijät. Jokaisen osa-alueen alle on kerätty kysymyksiä, jotka ovat jaettu kahteen osaan: avainkysymykset ja omavalinnaiset kysymykset. Avainkysymykset ovat sellaisia, joita suositellaan otettavaksi mukaan mittaukseen ja omavalinnaisten kysymysten valinta jää organisaation itsensä päätettäväksi. Näin saadaan organisaatioille mahdollisuus räätälöidä työkalu tarpeisiinsa ja strategiaan sopiviksi. Tutkimukseen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla. Osallistuneista organisaatioista kaksi oli julkiselta sektorilta ja kuusi yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin yritykset koostuvat pienistä, keskisuurista ja suurista yrityksistä. Haastatteluilla kerättiin tietoa työkalun toteutusta ja sisältöä varten. SUMO-kartoituksesta saatuja mittaustuloksia organisaatio voi hyödyntää monella eri tavalla. Esimerkiksi organisaatio voi nähdä osa-alueiden ja toiminnan tehokkuuden kehitystarpeita sekä kuinka henkilöstön toimintaa voidaan tehostaa. Suorituskyvyn mittausjärjestelmän käytöllä on myös positiivisia vaikutuksia mittausosa-alueisiin.

Neurobiology of addiction: the role of transcription factors CREB and C/EBP as well as that of their coactivators

Résumé Le présent travail de thèse a fait face au défi de lier les changements transcriptionnels dans les neurones du système nerveux central au développement de l'addiction aux drogues. I1 est connu que l'apprentissage induit des modifications au niveau de la structure du cerveau, principalement en changeant la manière dont les neurones sont interconnectés par des synapses. De plus en plus d'évidences soutiennent un scénario selon lequel l'activité neuronale déclenche des cascades de signalisation intracellulaire qui ciblent des facteurs de transcription. Ces derniers peuvent activer la transcription de gènes spécifiques qui codent pour des protéines nécessaires au renforcement des synapses mémorisant ainsi la nouvelle information. Puisque l'addiction peut être considérée comme une forme aberrante d'apprentissage, et que les modifications synaptiques sont connues pour être impliquées dans le processus d'addiction, nous essayons de décrire des mécanismes transcriptionels étant à la base des changements synaptiques induits par les drogues. Comme modèle nous utilisons des cultures primaires des neurones de striatum, d'hippocampe et de cortex de souris ainsi que des tranches de cerveau de rat. Une des caractéristiques communes de quasiment toutes les substances addictives est de pouvoir activer le système mésolimbique dopaminergique provoquant la libération de dopamine sur les neurones du striatum (du noyau accumbens). Dans ce travail de thèse nous démontrons que dans des cultures du striatum, la dopamine induit le facteur de transcription C/EBPβ qui, à son tour, provoque l'expression du gène codant pour la substance P. Ce mécanisme pourrait potentiellement contribuer à la tolérance envers les drogues puisqu'il fait partie d'une rétroaction (feed-back) sur les cellules produisant la dopamine. Etant donné que ces résultats montrent l'importance de C/EBPβ dans la psychopathologie de l'addiction, nous avons également décidé d'étudier les mécanismes fondamentaux de l'activation de la transcription par C/EBPβ. Nos expériences démontrent que trois isoformes activatrices de la famille C/EBP recrutent le coactivateur CBP et provoquent en même temps sa phosphorylation. Enfin, nous montrons que les coactivateurs nommés TORC, nouvellement découverts et clonés, sont capables de détecter la coïncidence d'un signal cAMP et d'une entrée de calcium dans des neurones. Par conséquent les TORCs pourraient contribuer à détecter la coïncidence d'un signal glutamate et d'un signal dopamine dans les neurones de striatum, ce qui pourrait être important pour associer les effets hédonistes de la drogue à l'information contextuelle (par exemple à l'environnement où la drogue a été consommée). Nous sommes les premiers à observer que les TORCs sont nécessaires pour la potentiation à long terme dans l'hippocampe. Summary The present thesis work faced the challenge to link the development of drug addiction to transcriptional changes in the neurons of the central nervous system. Experience and learning are known to induce structural modifications in the brain, and these changes are thought to occur mainly in the way neurons are interconnected by synapses. More and more evidences point to a scenario in which neuronal activity would activate signalization cascades that impinge on transcription factors, which, in turn, would activate genes necessary for the reinforcement of synapses coding for new informations. Given that drug addiction can be considered as an aberrant form of learning and is thought to involve synaptic modifications, we try to elucidate some of the transcriptional mechanisms that could underlie drug-induced synaptic changes. As a model system, we use primary cultures of striatal, cortical and hippocampal neurons dissected from mouse embryos as well as brain slices from rats. One of the common features of virtually all drugs of abuse is to activate the mesocorticolimbic dopaminergic system that results in the release of dopamine onto the neurons of the striatum (nucleus accumbens). In this thesis work we show that in striatal cultures, dopamine induces the transcription factor C/EBPβ that in turn drives the expression of the gene coding for substance P. This mechanism is likely to be important for the drug-induced tolerance in the brain since it might be a part of a feedback acting on dopaminergic neurons. Given the suspected importance of C/EBPβ in drug addiction, we also try to elucidate some aspects of the basic mechanisms by which the C/EBP family activates transcription. We show that three activating members of the C/EBP family recruit the coactivator CBP and trigger its phosphorylation. Finally, we demonstrate that the newly discovered and cloned transcriptional coactivators, named TORCs (transducers of regulated CREB activity) are able to detect the coincidence of a calcium and a cAMP signal in the central nervous system. This way, TORCs could contribute to the detection of a coincidence between a glutamate and a dopamine signal in striatal neurons - a process that is suggested to be important for an association between the rewarding effect of a drug and contextual information (such as the environment where the drug had been taken). We demonstrate that TORCs are required for hippocampal LTP.