241 resultados para launching
Resumo:
Työn tarkoituksena oli löytää ratkaisu omasta kokemuksesta nousseeseen tarpeeseen, kuinka LEAN-toimintaa tulisi ylläpitää ja organisoida yrityksessä. Samalla halusin ymmärtää, kuinka paljon suomalaisissa yrityksissä LEAN-toiminnasta ja sen johtamisesta tiedetään. Ensiksi kävin lävitse LEAN-teoriaa ja hukkia. Menetelmiä olen käsitellyt lähinnä siitä näkökulmasta, mitä niistä Abloy Oy:ssä voisi parhaiten käyttää yrityksen virtaviivaistamiseen. Työn empiirisessä osassa selvitetään haastattelututkimuksella ongelmakenttään liittyviä kysymyksiä. Merkittäväksi havainnoksi nousi se, että haastateltavat eivät nähneet LEAN-toimintaa erityisen hyvin johdetuksi alueeksi suomalaisissa yrityksissä. Haastatellut olivat sen sijaan melko yksimielisiä siitä, kuinka LEAN-toiminta tulisi organisoida yrityksessä, ja että sen tulisi raportoida korkealle yrityksen hierarkiassa. Tämän työn tulokset auttavat yrityksen LEAN-johtamistyötä. Selkeästi käy ilmi, että LEAN-johtajakoulutusta pitäisi organisoida. Abloy Oy:n johto on tullut tietoiseksi LEAN-toiminnan mahdollisuuksista ja merkityksestä monin tavoin. Ei riitä, että LEAN-työskentelyvain aloitetaan, se täytyy myös organisoida. Yrityksen korkeimman johdon on sitouduttava virtaviivaistamistyöhön. Tässä työssä annetut suositukset organisaation peruspiirteistä voivat edesauttaa yritysjohtoa LEAN-työskentelyn aloittamisessa.
Resumo:
Tutkimuksessa on tarkasteltu pienten tuotekehityshankkeiden tehokkuutta suuressa paperikoneita valmistavassa yrityksessä. Tutkimuksen osana on selvitetty sisäisen lanseerauksen kehitystarpeita oman myyntihenkilöstön aktivoinnissa, joka onolennainen osa uuden tuotteen onnistunutta markkinalanseerausta. Tuotekehityksen ja projektin johtamisen teoreettisen tutkimuksen esittelyn jälkeen tutkimuksessa on selvitetty liiketoimintaympäristön asettamia vaatimuksia yrityksen pienille tuotekehityshankkeille. Luodun teoreettisen viitekehikon avulla on tarkasteltu neljää tuotekehitysprojektia ja niiden onnistumiseen vaikuttaneita fundamentteja. Paras kilpailukyky case-liiketoiminnassa saavutetaan korkean teknologian tuotteilla, joiden kehittäminen yrityksen sisällä on strategisesti perusteltua. Matalan teknologian tuotteet tulisi hankkia pienemmiltä kilpailijoilta. Pienten kehitysprojektien nopeampi läpivienti tuoteyksiköissä vaatii yhtenäistä osaamista vaativien tuoteryhmien muodostamista sekä nykyistä selkeämpiä rooleja tuotteiden ja tuotekehityshenkilöstön välille. Organisaatiomuutoksesta johtuen tuoteyksiköiden tulee kehittää kontaktit Service-liiketoimintalinjan alaiseen myyntiverkostoon myynnin tukemiseksi. Sisäisen lanseerauksen laajuus tulee heijastaa uuden tuotteen monimutkaisuutta. Lisäksi tuotetietomyyntiverkostossa ei ole halutulla tasolla ja vaatii kehitystoimenpiteitä jatkossa.
Resumo:
Työn tavoitteena on ideoida keinoja, joilla tehottomasti toimivaa tilaustoimitusprosessia voidaan kehittää. Ideoidut kehittämistoimet pohjautuvat tilaustoimitusprosessin toimivuutta selvittävään tutkimukseen ja niillä tavoitellaan kohdeyrityksessä valmistettavien suurien tahtikoneiden tilaustoimitusprosessin korkeampaa tuottavuutta ja laaduntuottokykyä, lyhyempiä läpäisyaikoja sekä pienempää keskeneräisen tuotannon määrää. Työssä keskitytään kehittämään tilaustoimitusprosessin alkupään vaiheiden eli tilauskohtaisen suunnittelun ja projektinhoidon epästandardeja toimintatapoja sekä puutteellisia työvälineitä. Työn tutkimusvaiheessa selvitetään tilaustoimitusprosessinnykytila prosessiin osallistuvia henkilöitä haastattelemalla, tutkimalla toteutuneita toimitusaika- ja nimikerakenteita sekä esiintyneitä laatupoikkeamia. Näin pyritään löytämään nykyisen toimintamallin ongelmakohdat, joihin kehittämisen painopistealue asetetaan. Tutkimusvaiheeseen kuuluu myös kirjallisuustutkimus, jossa paneudutaan tilaustoimitusprosessin toimintaan yleisellä tasolla sekä kartoitetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat tilaustoimitusprosessin tehokkuuteen. Lisäksi kirjallisuustutkimuksessa perehdytään yksittäistuotantoon liittyvään teoriaan ja erilaisiin tapoihin organisoida sen toimintaa. Tutkimusvaiheen jälkeen esitellään tutkimukseen pohjautuvat toimenpide-ehdotukset kohdeyrityksen tilaustoimitusprosessin tehokkuuden parantamiseksi.Ehdotettuja toimintaa tehostavia keinoja ovat simultaanisuunnittelu, erilaistensuunnittelun ja tuotannon yhteistyötä tukevien tietojärjestelmien rakentaminen,DFMA-analyysin käyttöönotto, tuotteiden rakenteiden tehokas modulointi sekä mallirakenne yrityksen heikoimmin vakioidulle tuotteelle. Ennen kehitystoimien aloittamista yrityksen toimistoprosessin toimivuutta ehdotetaan lisäksi tarkasteltavan työntutkimuksen keinoin.
Resumo:
Tutkielman empiriaosuus kerättiin teemahaastatteluin. Case yrityksenä oli Osuma Finland Oy, jonka kehittämä kanta-asiakasjärjestelmä omasi verkostovaikutuksia. Yrityksen tekemää lanseerausstrategiaa peilataan teoriaan ja näin sekä teorian että empirian kautta löydetään vastaus siihen, kuinka verkostovaikutteisen tuotteen erityispiirteet vaikuttavat tuotteen lanseeraukseen. Johtopäätöksistä tärkeimmät ovat verkostovaikutteisen tuotteen ja tavallisen tuotteen erityispiirteiden erottamisen tärkeys ja niiden huomioon ottaminen lanseerausstrategiaa suunniteltaessa. Verkostovaikutteisen tuotteen lanseerauksessa tärkein tavoite on kasvattaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri käyttäjämäärä. Lanseerausstrategiaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon sekä tuotteen endogeeniset että eksogeeniset arvot. Tutkielman satona löytyneet eksogeeniset arvot, joita voidaan kuvata lanseerausstrategian kulmakiviksi, voidaan kiteyttää neljään tärkeään elementtiin, jotka ovat: hinnoittelu, sitominen eli kytkykauppa, segmentointi ja ennakkomarkkinointi. Verkostovaikutteisen tuotteen omaksuminen markkinoilla ei välttämättä perustu tuotteen tekniseen paremmuuteen, vaan oleellisinta on ymmärtää, ettätällaisen tuotteen arvo kasvaa, mitä suuremmaksi sen käyttäjien muodostama verkosto kasvaa. Lanseerausstrategiaa suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa ja huomioida nämä erityispiirteet.
Resumo:
In the European Union, the importance of mobile communications was realized early on. The process of mobile communications becoming ubiquitous has taken time, as the innovation of mobile communications diffused into the society. The aim of this study is to find out how the evolution and spatial patterns of the diffusion of mobile communications within the European Union could be taken into account in forecasting the diffusion process. There is relatively lot of research of innovation diffusion on the individual (micro) andthe country (macro) level, if compared to the territorial level. Territorial orspatial diffusion refers either to the intra-country or inter-country diffusionof an innovation. In both settings, the dif- fusion of a technological innovation has gained scarce attention. This study adds knowledge of the diffusion between countries, focusing especially on the role of location in this process. The main findings of the study are the following: The penetration rates of the European Union member countries have become more even in the period of observation, from the year 1981 to 2000. The common digital GSM system seems to have hastened this process. As to the role of location in the diffusion process, neighboring countries have had similar diffusion processes. They can be grouped into three, the Nordic countries, the central and southern European countries, and the remote southern European countries. The neighborhood effect is also domi- nating in thegravity model which is used for modeling the adoption timing of the countries. The subsequent diffusion within a country, measured by the logistic model in Finland, is af- fected positively by its economic situation, and it seems to level off at some 92 %. Considering the launch of future mobile communications systemsusing a common standard should implicate an equal development between the countries. The launching time should be carefully selected as the diffusion is probably delayed in economic downturns. The location of a country, measured by distance, can be used in forecasting the adoption and diffusion. Fi- nally, the result of penetration rates becoming more even implies that in a relatively homoge- nous set of countries, such as the European Union member countries, the estimated final pene- tration of a single country can be used for approximating the penetration of the others. The estimated eventual penetration of Finland, some 92 %, should thus also be the eventual level for all the European Union countries and for the European Union as a whole.
Resumo:
Työn tavoitteena oli mallintaa uuden tuoteominaisuuden aiheuttamat lisäkustannukset ja suunnitella päätöksenteon työkalu Timberjack Oy:n kuormatraktorivalmistuksen johtoryhmälle. Tarkoituksena oli luoda karkean tason malli, joka sopisi eri tyyppisten tuoteominaisuuksien kustannuksien selvittämiseen. Uuden tuoteominaisuuden vaikutusta yrityksen eri toimintoihin selvitettiin haastatteluin. Haastattelukierroksen tukena käytettiin kysymyslomaketta. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää prosessit, toiminnot ja resurssit, jotka ovat välttämättömiä uuden tuoteominaisuuden tuotantoon saattamisessa ja tuotannossa. Malli suunniteltiin haastattelujen ja tietojärjestelmästä hankitun tiedon pohjalta. Mallin rungon muodostivat ne prosessit ja toiminnot, joihin uudella tuoteominaisuudella on vaikutusta. Huomioon otettiin sellaiset resurssit, joita uusi tuoteominaisuus kuluttaa joko välittömästi, tai välillisesti. Tarkasteluun sisällytettiin ainoastaan lisäkustannukset. Uuden tuoteominaisuuden toteuttamisesta riippumattomat, joka tapauksessa toteutuvat yleiskustannukset jätettiin huomioimatta. Malli on yleistys uuden tuoteominaisuuden aiheuttamista lisäkustannuksista, koska tarkoituksena on, että se sopii eri tyyppisten tuoteominaisuuksien aiheuttamien kustannusten selvittämiseen. Lisäksi malli soveltuu muiden pienehköjen tuotemuutosten kustannusten kartoittamiseen.
Resumo:
Työn tavoitteena oli tutkia konsulttiyrityksen metsäteollisuusliiketoimintaryhmän innovatiivisuutta sekä sitä, onko johdon asettamia innovatiivisuuden tavoitteita saavutettu. Tavoitteena oli myös laatia innovaatiojohtamisen malli sekä antaa toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia. Tutkimuksen teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja siinä selvitettiin, mitä innovatiivisuus merkitsee yrityksille, mitkä asiat vaikuttavat organisaation innovatiivisuuteen ja mitä innovaatiojohtamisessa tulee ottaa huomioon. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin case-analyysinä, ja se toteutettiin linjajohdon henkilöhaastattelujen, ja henkilöstölle tehtyjen kyselyjen avulla. Innovaatio on idean toimeenpano käytännössä, markkinoille saatettu toteutus tai uusittu prosessi. Jos innovaatioiden avulla saavutetaan radikaalia parannusta, niin kaizen-filosofia on pienin askelin tehtävää jatkuvaa parantamista. Yritysten innovatiivisuuteen vaikuttaa sekä kovia että pehmeitä asioita. Kovia asioita ovat mm. strategia, organisaation rakenne ja järjestelmät. Pehmeitä asioita taas ovat mm. yhteiset arvot, osaaminen, henkilöstö ja johtamistyyli. Kaikki edellä mainitut asiat tulee huomioida innovatiivisuuden kehittämisessä. Yritysten tietopääoma syntyy kyvystä käyttää hyväksi aineetonta pääomaa, joka on mm. dataa, informaatiota, immateriaalioikeuksia, osaamista, motivaatiota ja sitoutumista. Tutkitun konsulttiyrityksen metsäteollisuusliiketoimintaryhmällä on johdon asettamat innovatiivisuustavoitteet. Yrityksessä on valtavasti irrallista tietoa. Henkilöstön osaaminen ja motivaatio ovat korkeata luokkaa. Yritykselle on määritelty strategia, mutta sen jalkauttaminen henkilöstölle ei ole ollut tehokasta. Tutkitulla yrityksellä on monia innovatiivisuuteen kannustavia järjestelmiä. Järjestelmien käyttö on vain pienen ryhmän käytössä. Yrityksen innovatiivisuuspotentiaali on valtava. Toimenpide-ehdotuksina ja suosituksina esitetään yritykselle innovaatiojohtamisen mallia. Esitetyssä mallissa määritellään mm. innovaatiojohtamisen vastuut uudelleen. Innovaatioprosessi määritellään kokonaisvaltaisena asiana. Nykyisten järjestelmien käyttö laajennetaan koko henkilöstön käytettäväksi
Resumo:
Uuden tuotteen lanseeraus on tärkeä liikkeenjohdollinen toimi. Se on tärkeä askel uuden innovatiivisen tuotteen markkinoille saattamisessa ja tähän liittyvässä prosessissa. Uuden tuotteen kehitysprosessin tässä vaiheessa markkinat saavat kokemusta uudesta tuotteesta ensimmäistä kertaa. Korkean teknologian ympäristössä valmistajalla on usein vain pieni ja hetkellinen mahdollisuus tavoittaa markkinansa, sillä yhä globaalimmassa maailmassa seuraajia ja imitoijia ilmaantuu nopeasti. Tämän johdosta markkinaoperaatioiden tulee olla oikeita ensimmäisellä kertaa. Korkean teknologian ympäristö ei tee tästä tehtävästä helppoa, sillä uutta teknologista laitetta ja uutta teknologiaa kohtaa koetaan suurta epävarmuutta, sekä ostajan että valmistajan puolelta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienelle ja uudelle korkean teknologian valmistajalle sopiva lanseerausprosessi, sekä tämän prosessin eri tasoilla käytettävissä olevat taktiikat ja niiden soveltuvuus esimerkkiyritykselle ja sen tuotteelle. Tutkielmassa perehdytään terveydenhuollon ja korkean teknologian markkinoiden erityispiirteisiin ja näiden vaikutukseen lanseerausprosessiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkean teknologian markkinoijan tulee tuntea potentiaalinen asiakaskuntansa ja markkina-alueensa erittäin hyvin. Tällöin hän kykenee etenemään teknologisen omaksumisen elinkaaren käyrää kilpailijoita joustavammin, koska hän tietää kehen kannattaa kullakin hetkellä panostaa ja millaisia taktiikoita käyttää. Lanseeraustaktiikoiden sopivuus riippuu yrityksen ja sen teknologisen tuotteen ominaisuuksien lisäksi myös markkinoiden tilanteesta ja potentiaalisesta asiakaskunnasta. Tutkimuksessa esitetään neljätasoinen lanseerausprosessi ja esimerkkiyritykselle soveltuvat taktiikat.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli selvittää: - Miten franchisingvalmennus eroaa klassisesta yrittäjäkoulutuksesta? - Mitä mieltä franchisingyrittäjä-valmennuksen läpikäyneet ovat valmennuksesta? - Mikä on franchisingin tila Suomessa? Yrittäjyyttä tarkasteltaessa huomiota kiinnitettiin käsitteen määrittämiseen yrittäjätypologioiden, motivaatioteorioiden ja toimintaympäristön kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja Suomen yrittäjyysaktiivisuuden tasoa. Franchisingin osalta määriteltiin eri toimintamuodot ja keskityttiin Business Format Franchising-toimintamalliin. Työssä selvitettiin myös franchisingyrittäjyyden eroja klassiseen yrittäjyyteen ja tarkasteltiin franchisingin tilaa Suomessa. Koulutuksen osalta keskityttiin tarkastelemaan aikuiskoulutusta ja vielä tarkemmin työvoimapoliittista yrittäjäkoulutusta sekä koulutuksen arviointia. Työssä tarkasteltiin myös franchisingyrittäjä-valmennusta ja sen tavoitteet käytiin myös läpi. Empiirinen tutkimus koostui 118:ta franchisingyrittäjä-valmennukseen vuosina 1998–2000 osallistuneesta henkilöstä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS for Windows-tietojenkäsittelyohjelmalla ja tutkimusjoukon kuvailuun käytettiin frekvenssejä, prosenttilukuja ja ristiintaulukointia. Franchisingvalmennus ja klassinen yrittäjäkoulutus erosivat siinä vaiheessa, kun tarkasteltiin franchisingantajan ja – ottajan näkökulmaa. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa käsiteltiin hyvinkin tarkasti sekä franchisingantajan, että – ottajan roolit, velvollisuudet ja oikeudet. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa ei myöskään käsitelty lainkaan tuotekehitystä ja lanseerausta. Franchisingyrittäjä-valmennus oli suurimmalle osalle koulutuksen läpäisseistä positiivinen kokemus. Yhdeksän kymmenestä oli myös valmiita suosittelemaan valmennusta franchisingyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Suomessa franchisingin kehitys on siirtymässä suvantovaiheesta uuden kasvun vaiheeseen. Uusia franchisingketjuja perustetaan ja vanhat ketjut lisäävät toimipaikkojensa määrää. Jatkossa voidaan odottaa naisyrittäjien määrän lisääntyvän, sillä uusimmat Suomeen perustetut ketjut ovat terveys- ja hoiva-alalla, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja.
Resumo:
Tutkielmassa kuvataan jatkuvan strategiaprosessin tärkeimmät osa-alueet ja esitetään Balanced scorecard -malli strategian jalkauttamisen välineenä. Lisäksi kuvataan prosessijohtamisen perusidea ja esitetään miten prosessilähtöinen ajattelu ja Balanced scorecard voivat tehostaa strategista toiminnan ohjausta. Tutkielmassa pyritään myös tuomaan esiin niitä seikkoja, jotka voivat johtaa Balanced scorecardin implementoinnin epäonnistumiseen. Edellisten pohjalta caseyritykseen kehitetään jatkuvan strategiaprosessin malli ja laaditaan strategian toteuttamisen tueksi Balanced scorecardin implementointisuunnitelma johon osakokonaisuutena liittyy myös prosessiajattelun käyttöönottosuunnitelma. Tutkielman teoreettinen osa perustuu pääasiallisesti Balanced scorecardia, strategista, laatu- ja prosessijohtamista ja suorituskyvyn mittaamista käsittelevään sekä ulko- että kotimaiseen Iähdekirjallisuuteen. Empiirinen osa on kerätty yhdestä yrityksestä osallistuvan havainnoinnin ja dokumenttien pohjalta
Resumo:
Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt sähköisten työkalujen hyödyntämisen mandollisuuksista teollisuusyrityksessä epäsuorissa hankinnoissa. Tutkimuksessa olen paneuduttu e-hankinnan terminologiaan ja menetelmiin, joita markkinoilla on käytössä. E-hankinta on keskeisin tutkimusalue. Toimittajien etsintään ja niiden hallinnointiin keskittyvät työkalut olen rajannut pois tutkimuksestani. Tutkimuksessa olen selvittänyt e-hankinnan keskeisiä haasteita ja onnistumisen elementtejä, jotta e-hankinnan käyttöönotto olisi mandollisimman helposti tehtävissä. Lukuisten esimerkkien avulla pyrin kartoittamaan e-hankinnan levinneisyyttä ja lisäksi tuon esille niitä potentiaalisia säästökohteita ja kustannusten leikkauksia, joita on mandollista toteuttaa ottamalla käyttöön sähköisen hankintamallin. Tutkimuksen loppuosassa keskityn tutkimaan Perloksen hankintavolyymeja ja löytämään sieltä ne hankintakategoriat, joille tämä sähköinen hankintamalli olisi mandollista ottaa käyttöön. Tässä tutkimuksessa tulen esittämään sähköisen hankintamallin käyttöönottoa ja samalla merkittävän kehityshankkeen toteuttamista lähitulevaisuudessa. Lopullisen päätöksen sähköisen hankintamallin käyttöönotosta ja projektin toteuttamisesta tekee yrityksen johto. Yrityksen johdolle sitten lopulta jää punnittavaksi, kuinka strategisena ja ajankohtaan nähden sopivana tämän tyyppisen kehitysprojektin toteuttaminen nähdään.
Resumo:
Leishmaniasis is widely spread disease found in bath tropical and temperate regions but limited to the habitat of its sand fly vector. lt affects over 12 million people with 2 million new cases each year. As cutaneous leishmaniasis patients show varying levels of immunity to the disease after recovery, the development of a vaccine has much promise as a prevention strategy. Unfortunately however, existing anti-leishmanial vaccines are plagued by safety issues and have only ever shown limited efficacy .So, despite much effort, no effective vaccine is currently available. Recent studies suggest a correlation between the presence of Leishmania RNA virus (LRV) and the development of mucocutaneous leishmaniasis (MCL), which is characterised by the presence of secondary lesions in nasal and buccal mucosa, causing destructive and disfiguring facial lesions. Moreover, recent research has associated the viral presence to treatment fa ilure in patients. ln the first part of this work, we propose that these viral particles may serve as promising vaccine candidates due to their powerful TLR-3 antigenicity, launching an early cell-mediated attack on stimulated cells and thus eliminating their virulent complications. The second part of this work discusses a preliminary study on the lymphocyte immune response against Leishmania guyanensis infection. The lymphocyte response (and in particular, the raie of CDS+ T cells) is controversial and varies greatly between Leishmania species. Here, we illustrate the importance of a small CDS+ T cell subpopulation, expressing the CDSaa+ receptor. These intraepithelial lymphocytes are mainly present in the skin, vagina and intestinal tissue and are best known for their raie in the early immune response against pathogens. Similarly to traditional CDS+ cells, they secrete the tissue-destructive enzymes, perforin and granzyme, which can result in a hyper-inflammatory cutaneous lesion, raising a possibility for their raie in Leishmania infection. lndeed, our initial results in a murine mode( of Leishmania guyanensis infection suggest a pathogenic raie for CDSaa+ T cells. Further research into species-specific immune responses against the various Leishmania parasites is critical to realising the clinical potential of immunotherapy in the treatment and prevention of this disfiguring disease . -- La Leishmaniose est une maladie infectieuse causée par le parasite Leishmania. Elle est localisée dans les régions où son vecteur se reproduit, c'est-à-dire dans des régions tropicales ou tempérées. Cette pathologie affecte 12 millions des personnes dans le monde et 2 millions de nouveaux cas sont recensés chaque année. D'autres facteurs, tels la déforestation, les conditions d'hygiène ou encore l'accès limité aux médicaments, aggravent la pathologie et renforcent sa propagation. Les patients affectés par la leishmaniose et qui arrivent à en guérir, présentent une protection contre une réinfection. Pour cette raison, le développement d'un vaccin reste la meilleure solution pour combattre ce fléau. Mais, à ce jour, et malgré beaucoup d'efforts, aucun vaccin efficace n'a encore été développé. Un autre facteur responsable de l'aggravation de la pathologie et de la résistance de ces parasites aux drogues est un virus qui peut infecter certaines souches de Leishmania. Ce virus, appelé Leishmania RNA virus, peut induire une réponse inflammatoire exagérée, ce qui a comme résultat l'aggravation de la pathologie, la survie et la dissémination de ce parasite au sein de l'hôte infecté. Vu l'absence d'un vaccin contre ce parasite, Leishmania, nous proposons de développer un vaccin non pas contre le parasite lui- même mais contre l'agent qui provoque l'exacerbation de la pathologie, c'est-à-dire le virus. Dans cette étude, nous décrivons le développement d'un vaccin contre LRV, qui empêche le parasite d'induire des inflammations exagérées dans les souris. En d'autres mots, nous essayons de prévenir toutes les complications générées par cet hyperpathogène qu'est le LRV, en utilisant sa capside comme cible pour le développement d'un vaccin. Dans la deuxième partie de ce manuscrit, nous avons aussi étudié plus en détail la réponse immunitaire, et en particulier la réponse des lymphocytes T COB suite à l'infection du parasite Leishmania guyanensis porteur du LRV.
Resumo:
Political actors use ICTs in a different manner and in different degrees when it comes to achieving a closer relationship between the public and politicians. Usually, political parties develop ICT strategies only for electoral campaigning and therefore restrain ICT usages to providing information and establishing a few channels of communication. By contrast, local governments make much more use of ICT tools for participatory and deliberative purposes. These differences in usages have not been well explained in the literature because of a lack of a comprehensive explanatory model. This chapter seeks to build the basis for this model, that is, to establish which factors affect and condition different political uses of ICTs and which principles underlie that behaviour. We consider that political actors are intentional and their behaviour is mediated by the political institutions and the socioeconomic context of the country. Also, though, the actor¿s own characteristics, such as the type and size of the organization or the model of e-democracy that the actor upholds, can have an influence in launching ICT initiatives for approaching the public.
Resumo:
The purpose of this dissertation is to analyse older consumers' adoption of information and communication technology innovations, assess the effect of aging related characteristic, and evaluate older consumers' willingness to apply these technologies in health care services. This topic is considered important, because the population in Finland (as in other welfare states) is aging and thus offers a possibility for marketers, but on the other hand threatens society with increasing costs for healthcare. Innovation adoption has been under research from several aspects in both organizational and consumer research. In the consumer behaviour, several theories have been developed to predict consumer responses to innovation. The present dissertation carefully reviews previous research and takes a closer look at the theory of planned behaviour, technology acceptance model and diffusion of innovations perspective. It is here suggested that there is a possibility that these theories can be combined and complemented to predict the adoption of ICT innovations among aging consumers, taking the aging related personal characteristics into account. In fact, there are very few studies that have concentrated on aging consumers in the innovation research, and thus there was a clear indent for the present research. ICT in the health care context has been studied mainly from the organizational point of view. If the technology is thus applied for the communication between the individual end-user and service provider, the end-user cannot be shrugged off. The present dissertation uses empirical evidence from a survey targeted to 55-79 year old people from one city in Southern-Carelia. The empirical analysis of the research model was mainly based on structural equation modelling that has been found very useful on estimating causal relationships. The tested models were targeted to predict the adoption stage of personal computers and mobile phones, and the adoption intention of future health services that apply these devices for communication. The present dissertation succeeded in modelling the adoption behaviour of mobile phones and PCs as well as adoption intentions of future services. Perceived health status and three components behind it (depression, functional ability, and cognitive ability) were found to influence perception of technology anxiety. Better health leads to less anxiety. The effect of age was assessed as a control variable, in order to evaluate its effect compared to health characteristics. Age influenced technology perceptions, but to lesser extent compared to health. The analyses suggest that the major determinant for current technology adoption is perceived behavioural control, and additionally technology anxiety that indirectly inhibit adoption through perceived control. When focusing on future service intentions, the key issue is perceived usefulness that needs to be highlighted when new services are launched. Besides usefulness, the perception of online service reliability is important and affects the intentions indirectly. To conclude older consumers' adoption behaviour is influenced by health status and age, but also by the perceptions of anxiety and behavioural control. On the other hand, launching new types of health services for aging consumers is possible after the service is perceived reliable and useful.
Resumo:
Työn tarkoituksena oli hakea mittausjärjestelmän raja-arvoja optiselle kamerapohjaiselle roskalaskentajärjestelmälle sekä testata roskalaskentajärjestelmän toimivuus käytännössä. Tavoitteena oli tuotteistaa kamerapohjainen roskalaskenta-analyysi palvelutuotteeksi, jota voitaisiin hyödyntää sihtien kuntokartoituksessa ja ongelmanratkaisuvälineenä. Teoriaosa koostui kahdesta kokonaisuudesta: sulpun epäpuhtauksista, roskalaskennan teoriasta ja epäpuhtauksien mittausmenetelmistä sekä markkinoinnista, tuotteistamis- ja lanseerausprosessista palvelutuotteen näkökulmasta. Kokeellisessa osassa selvitettiin kamerapohjaiseen roskalaskentaanalyysiin vaikuttavia tekijöitä: kameran tarkennus, kuvan terävyys, analysoitavan arkin väri, neliömassa ja roskapitoisuus, impregnointi, valonlähde, kuvan muokkaus, tiedostomuoto ja pikselimäärä. Kamerapohjaisen roskalaskenta-analyysin soveltuvuus käytäntöön testattiin tehdasesimerkin avulla. Havaittiin, että kamerapohjaista roskalaskenta-analyysiä voitaisiin käyttää lähes kaikille massatyypeille. Työssä määriteltiin kalibrointimenetelmä kameran tarkentamiseksi arkin tasoon sekä suljinnopeusanalyysi massatyypistä riippuvan suljinnopeuden selvitykseen. Kamerapohjaisessa roskalaskenta-analyysissä määritettiin käytettäväksi arkin neliömassana 60 g/m2, suljinaukkoa F5 ja terävyysasetusta 5. Tulokseksi saatiin, että analysoitavia arkkeja ei tarvitse impregnoida tai jälkikäsitellä. Korrelaatiota Somerville-erotustehokkuuteen ei löytynyt. Esimerkkitehtaasta selvitettiin primääriportaan roskapitoisuudet ja erotustehokkuudet. Tehdasesimerkin tulosten perusteella havaittiin happivaiheen ja D0-vaiheen olleen tehokkaimpia epäpuhtauksien poistajia.