Katsaus lisäävän valmistuksen (aka 3D-tulostus) mahdollisuuksiin ja kustannuksiin metallisten tuotteiden valmistuksessa: Case jauhepetitekniikka

Suurelle yleisölle lisäävä valmistustekniikka eli ns. 3D-tulostustekniikka näyttäytyy lehtien otsikoissa ja artikkeleissa esiin pulpahtavana ”muotiaiheena”, mutta sekä muovien 3D-tulostustekniikka että metallienkin vastaava valmistustekniikka on ollut olemassa maailmalla ja Suomessa 80-luvun puolivälistä alkaen. Yhdysvalloissa ja Saksassa tekniikkaa käytetään valmistavassa teollisuudessa toiminnallisten osien tuotannossa. Esimerkiksi lentokoneen suihkumoottorien osia ja lääketieteellisiä välineitä tehdään metallijauheesta lisäävän valmistuksen avulla. Itse asiassa eräs menetelmä metalliesineiden valmistamiseksi lasersäteen avulla keksittiin Suomessa ja sitä myös kehiteltiin täällä, mutta teollisuudenala lähti aikanaan nousuun Saksassa. Lisäävä valmistus on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti eräs kiinnostavista tuotantotekniikoista, jonka uskotaan muuttavan monia asioita tuotteiden suunnittelussa, toiminnoissa ja valmistuksessa. Tämä tekniikka ei kiinnosta pelkästään valmistavaa teollisuutta, vaan tietotekniikan, lääketieteen, koruvalmistuksen ja muotoilun osaajat sekä uusien liiketoimintamallien kehittäjät ja logistiikka operaattorit ovat teknologiasta kiinnostuneita. Suomelle 3D-tulostustekniikka on suuri mahdollisuus, sillä maassamme on vahva teollinen tieto- ja viestintätekniikkaosaaminen sekä lisäksi olemme maassamme erikoistuneet varsin vaativien teollisiin laitteiden valmistukseen. Eräät suurimmista mahdollisuuksista tällä tekniikalla ovat toimitusketjuihin liittyvät muutokset. Uutta on, että pienetkin yritykset ja organisaatiot voivat soveltaa tätä tekniikkaa valmistuksessa ja jopa kehitellä täysin uusia tuotteita. On myös arvioitu, että lisäävän valmistuksen merkitys valmistustapoihin ja toimitusketjuihin voi olla suurempi kuin koskaan aikaisemmin minkään teknologisen uudistuksen kohdalla. Lisäävästä valmistuksesta usein puhutaankin kolmantena teollisena vallankumouksena juuri tämän takia. 3D-tulostuksen kustannuksia tarkasteltaessa on tärkeätä huomata että vain sulatetun jauheen määrä ratkaisee, ei käytettävän geometrian monimutkaisuus. Tämä erottaa perinteisen ja lisäävän valmistuksen toisistaan. Perinteisesti kappaleen keventäminen on maksanut ”ylimääräistä”, kun taas lisäävässä valmistuksessa kappaleen keveys on jopa kustannusta alentava tekijä. Valmistettavan kappaleen korkeus on yksi kriittisimpiä kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi useamman kappaleen valmistus yhdellä kertaa parantaa kannattavuutta huomattavasti. Samalla kertaa voi ja itse asiassa kannattaakin valmistaa keskenään erilaisia kappaleita. Perinteiset valmistustavat sen sijaan ovat nykyajan vaatimuksille liian hitaita; ne joustavat huonosti, kun kyseessä on pienet, asiakaslähtöiset erät. Trendi on globaalisti kohden yksilöllisiä asiakaslähtöisiä tuotteita, jolloin myös valmistustekniikoiden on oltava joustavia pysyäkseen näiden vaatimusten perässä. Lisäävä valmistus sopii erityisesti hyvin piensarjatuotantoon. Suuremmissa valmistuserissä kuitenkin perinteiset tekniikat ovat kustannustehokkaampia.

Reporting of Green Supply Chain Management and Industrial Symbiosis

The purpose of this thesis is to examine how the reporting of operations related to green supply chain management and industrial symbiosis has evolved in UPM, Fortum and Kemira within the last ten years. The focus is on the improved operations, which are studied based on annual reports of these companies. The study provides a deeper understanding of the nature of green supply chain management and industrial symbiosis as well as the possibilites that their combination offers. The research is part of the DemaNET research project The study indicates that the environmental regulations and reporting standards have forced the studied companies to report their operations related to green supply chain management and industrial symbiosis more in detail during the last ten years. The operations related to green supply chain management in the studied companies are more common compared to operations related to industrial symbiosis. Often these two operations were also partially integrated, indicating a hybrid model. Even though firms often used hybrid models they still focused mainly on greening the internal operations rather than finding alternative ways for symbiosis outside the organization. The integration of green supply chain management and industrial symbiosis is most likely to occur when mutually beneficial relationships align the interests of all parties, thus resulting in the co-creation of value. The findings suggest that identifying mutual benefits and the flow of by-products are the ones that companies should give more attention to.

Valmistavan tehtaan tuotannon tehostaminen reaaliaikaisen tiedon avulla

Teollinen toimintaympäristö on muuttunut globalisaation seurauksena. Sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset ovat entistä haastavampia toimitusajan, laadun ja kustannusten suhteen. Yritysten on automatisoitava toimintoja, jotta voidaan saavuttaa kilpailuetua ja parantaa yrityksen tehokkuutta. Diplomityön tarkoitus on kirjallisuus- ja vertailututkimuksen yhteenvetona koostaa asiakasyrityksen tarpeisiin soveltuva toimintomalli reaaliaikaisen tiedon hyödyntä-miseen valmistavan tehtaan tuotannon tehostamisessa. Kirjallisuustutkimusten avulla pyritään analysoimaan valmistavan teollisuuden erityispiirteet toimintaympäristön osalta, kartoittamaan soveltuvin teknologia haastavaan toimintaympäristöön sekä löytää keinot kuinka reaaliaikaista tietoa hyödynnetään tuotannon tehokkuuden toteutumisessa. Vertailututkimuksessa analysoidaan kahta reaaliaikaista tietoa toiminnoissaan hyödyntävää yritystä, joiden tuloksia verrataan kirjallisuustutkimuksen aineistoon. Työn soveltavassa osuudessa luotiin toimintomalli asiakasyrityksen tarpeisiin, huomioiden tehtaan toiminnot kokonaisuutena. Toimintomallin avulla yritys pystyy toteuttamaan reaaliaikaisen tiedon keräämisen sekä hyödyntämisen yrityksen toi-minnoista. Toimintomallin toimivuus todettiin soveltamalla pilot-projekti asiakasyrityksen tuotantoon ja analysoitiin saavutettuja tuloksia haastattelujen sekä kvalitatiivisten tulosten perusteella. Työn tutkimukset osoittivat haasteet valmistavan teollisuuden toimintaympäristön ja automaatioteknologian soveltamisessa. Yritysten tulee suunnitteella toimintamallin kokonaisuus ja pohtia järjestelmän toimivuutta ongelmatilanteissa. Reaaliaikaisen tiedonkeruun soveltaminen onnistuneesti mahdollistaa hyötyjä monella tapaa. Merkittävimmät ovat tehokkuuden kehittyminen toimintojen nopeutumisena sekä resurssisäästöt toimintojen automatisoinnin johdosta. Reaaliaikaista tietoa voidaan hyödyntää myös suorituskyvyn johtamisessa mittariston avulla.

Tarjous-, tilaus- ja toimitusprosessin kehittäminen teollisessa yrityksessä – case Isku

Tämä diplomityö käsittelee Isku Interior Oy:n tarjous-, tilaus- ja toimitusprosessin parantamista. Yrityksessä on käynnissä tehdasinvestointihanke, jonka yhteydessä myös tietojärjestelmiä uusitaan. Investoinnin yhteydessä myös nykyisten käytäntöjen parantamista tulee pohtia. Diplomityön tavoitteena on tutkia, miten tarjous-, tilaus- ja toimitusprosessia yrityksessä voidaan parantaa, jotta siihen käytettävä kokonaisaika vähenisi. Kokonaisprosessin nykytilaan perehdytään työssä kolmen analysoidun myyntiprojektin avulla. Työn keskeisimmät tulokset liittyvät tietojärjestelmien välisen tiedonkulun parantamiseen sekä tarjous-, tilaus- ja toimitusprosessin käytäntöjen parantamiseen. Tulevaisuudessa tarjous-, tilaus- ja toimitusprosessia tulisi johtaa projektina, jonka vaiheet ja vastuut on eritelty projektin vaihejakomallin mukaisesti.

Organisaatioiden ostokäyttäytyminen

Tämä kandidaatin työ käsittelee organisaatioiden ostokäyttäytymistä. Ennen kaikkea keskitytään nykypäivänä ilmenemään ostopäätökseen ottaen huomioon eri vaikuttajia, kuten brändi, asiakassuhde sekä päätöksentekoon osallistuvat henkilöt. Lisäksi työssä pohditaan projekti- ja ratkaisuliiketoiminnassa ilmenevää ostokäyttäytymistä. Työn tavoitteena on auttaa lukijaa ymmärtämään paremmin, miten organisaatio tekee ostopäätöksensä ja mitkä asiat vaikuttavat siihen.

Vastakaupat

Vastakaupat ovat olleet perinteisesti vahvasti mukana Suomen puolustusmateriaalikaupoissa. Niiden pääasiallisina hyötyinä on koettu positiivinen vaikutus sekä kansalliseen huolto-varmuuteen että kotimaisen puolustusteollisuuden kannattavuuteen. Euroopan unionin direktiivi 2009/81/EY on laadittu tarkoituksenaan päästä eroon vasta-kaupoista. Vastakauppojen on nähty toimivan esteenä yleiseurooppalaisten puolustusmateriaalimarkkinoiden syntymiseen. Suomi ei suhtautunut myönteisesti direktiivin syntyyn, mutta on omaksunut sen pääpirteittäin kansalliseen lainsäädäntöönsä. Lainsäädäntöä valmistellessa on kuitenkin todettu, että kansallinen huoltovarmuus on sellainen tekijä, joka saattaisi mahdollistaa vastakauppoja tulevaisuudessa. Direktiivin vaikutus Suomen vastakauppoihin käytännössä jää nähtäväksi. Tässä vaiheessa on hyvin epäselvää, tuleeko Suomi pyrkimään toteuttamaan niitä huoltovarmuuteen vedoten, vai noudattamaan direktiiviä sellaisenaan.

Kohti vesiensuojelun aikaa; veden laadun muutokset eteläisimmällä Saimaalla

Työn tarkoituksena on ollut tutkia vesianalytiikan kehitystä Suomessa, arvioida rutiini-analytiikan luotettavuutta, selvittää eteläisimmän Saimaan jätevesikuormituksen kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät, laatia aikasarjat eräiden tutkimusalueen keskeisten veden laadun seurantapaikkojen veden laadun kehityksestä ja esittää keinoja veden laadun kehityksen kuvaa¬miseksi tiivistämällä suuri havaintomateriaali yksinkertaisiksi tunnusluvuiksi. Työssä käsiteltä¬vä aikajakso alkaa 1900-luvun alusta ja päättyy vuoteen 1998. Tutkimus on osa laajempaa ko¬konaisuutta. Tutkimusalue käsittää Vuoksen vesistön keskusjärven, Saimaan, eteläisimmät osat eli Pien-Saimaan, Suur-Saimaan, Vuoksen niskan ja Haapaveden altaat sekä vesistön purku¬-uoman, Vuoksen virran (ks. kuvat 5.1. ja 5.2.). Veden laatu alueen luonnontilaisilla alueilla on luokiteltavissa osin oligotrofiseksi, osin lievästi dysoligotrofiseksi. Sadan viimeisen vuoden aikana teollinen toiminta on muuttanut sitä voimakkaasti. Vesiensuojeluun on eteläisimmän Saimaan alueella investoitu yli 1,5 miljardia markka viimeisten noin 30 vuoden aikana. Investointien tuloksena kuormitus on laskenut oleellisesti 1960-luvun maksimikuormituksesta. Jätevesien purkuvesistön veden laatu on tänä aikana myös merkittävästi parantunut. Tämä on osoitettu veden laadun seurantatuloksista tehtyjen erilaisten tarkastelujen avulla (aikasarjadiagrammit, tilasto tarkastelut, indeksilukuluokitukset, PCA- ja PLS- ja DPLS- monimuuttujamallinnukset). Nykyisin veden laatu on lähes koko tutkimusalu¬eella vähintään tyydyttävä. Fysikaalis-kemiallisen veden laadun seurannan historia on Suomessa kansainvälisesti ja kansallisesti pitkä, ja Saimaalta voidaan veden laadun kehitystä arvioida luotettavasti 40 vuoden ajalta. Tutkimusmetodiikat vesitutkimusten pioneerimaissa ovat olleet samankaltaisia ja niiden perusteella on laadittu myös eurooppalaisen vedenlaadunseurannan suositukset. Vaikka tulevai¬suudessa vesistöä ja sen tilan kehitystä on tarkasteltava ekologisena kokonaisuutena, ei tätä voida tehdä ilman nykyisen kaltaista monitorointia. Teollisuuden jätevesikuormitus on laskenut neljännesvuosisadan aikana hyvin merkittä¬västi tavalla, joka vielä kymmenkunta vuotta sitten tuntui saavuttamattomalta. Saimaan. kuten muunkin Suomen metsäteollisuuden taso onkin kansainvälisesti korkea ja täyttää jo nyt kuormi¬tuksen suhteen lähes 2000-luvun alun BAT-tekniikan vaatimukset. Veden laatu ei kuitenkaan ole kuormitetuilla alueilla kaikkialla vielä hyvä, joten vesiensuojeluun on edelleen panostettava, kun tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila. Vesistöstä käsin tarkasteltuna hitaasti hajoavan orgaanisen aineen määrän vähentäminen vedestä on oltava seuraavana tavoitteena. Tätä tukee myös BAT-tekniikan tarkastelu.

Näin opetan lisäävää valmistusta ja 3D-tulostusta: Pohdintoja uuden teknologian opetuksesta ja koulutuksesta

Additive manufacturing (shortened as AM), or more commonly 3D printing, consists of wide variety of different modern manufacturing technologies. AM is based on direct printing of a digital 3D model to a final product which is fabricated adding material layer by layer. This is from where term additive manufacturing has its origin. It is not only material what is added, but it is also value, properties etc. which are added. AM enables production of different and even better products compared to conventional manufacturing technologies. An estimation of potential of additive manufacturing can be gathered by considering the potential of laser cutting, which is one of the most widely used modern manufacturing technologies. This technique has been used over 40 years, and whole market around this technology is at the moment c. four billion euros and yearly growth is around 10 %. One factor affecting this success of laser cutting is that laser cutting enables radical improvements to products made of flat sheet. AM and 3D printing will do the same for three dimensional parts. Laser devices, which are at the moment used in 3D printing, are globally at the moment only around 1% of all laser devices used in any fabrication technology, so even with a cautious estimate the potential growth of at least 100 % is coming in next few years. Role of education is very important, when this kind of modern technology is industrially implemented. When both generation entering to work life and also generation who has been a while in work life understands new technology, its potential and limitations, this is the point when also product design can be rethought Potential of product design is driving force for wide use of additive manufacturing and 3D printing. Utilization of additive manufacturing and 3D printing is also opportunity for Finland and Finnish industry. This technology can save Finnish manufacturing industry. This technique has stron potential, as Finland has traditionally strong industrial know-how and good ICT knowledge.

Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyys – Biotalouden innovaatioverkoston muodostuminen ja metsäbiojalostamokonsepti

Tämän raportin tavoitteena on selvittää Kaakkois-Suomen alueella toimivien yritysten kyvykkyyksiä ja edellytyksiä bioliiketoiminnan suhteen ja luoda katsaus alueen elinkeinoelämän mahdollisuuksista siirryttäessä biotalouteen. Analyysin kytkemiseksi laajempaan kokonaiskuvaan alan kehityksestä, käsitellään myös laajemmalla tasolla muutosajureita bioliiketoimintaan. Teollista murrosta kohti bioliiketoimintaa voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä käynnissä olevista muutoksista perinteisillä teollisilla toimialoilla. Tämä korostuu alueilla, joilla liiketoiminta on keskittynyt energia- ja raaka-aineintensiivisille teollisuudenaloille. Suomalaisen metsäteollisuuden kannattavuutta ovat heikentäneet kypsä markkinatilanne, ylikapasiteetti, tehostuva halpatuotanto ja etelän puuplantaasit, energian hinnan nousu (Hetemäki 2006) sekä yleinen taloustilanne (Wessman 2012). Metsäteollisuuteen painottuneessa Kaakkois-Suomessa rakennemuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä selvästi. Bioliiketoiminnan ajureina toimivat muun muassa ympäristönäkökulmat ja lainsäädäntö, sekä energian hintakehityksen epävarmuus ja fossiilisten polttoaineiden kallistuminen (Mikkanen 2011). Bioliiketoiminnan osalta raportissa keskitytään biojalostukseen, jossa tuotetaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita. Esitellyt liiketoimintamallit ja biotalouden innovaatioverkosto on rakennettu tällä taustaolettamuksella, eivätkä täten ole suoraan hyödynnettävissä muun muassa alhaisen jalostusarvon tuotantoon tai mekaaniseen metsäteollisuuteen. Bioliiketoimintaan liittyy tiettyjä erityispiirteitä, jotka myös toimivat edellytyksenä niin sanotun biotalouden syntymiselle. Bioliiketoimintaa voidaan harjoittaa monella eri tavalla, useilla eri toimialoilla, ja se edellyttää kehitystä ja linkityksiä toimialoille, jotka luovat muun muassa teknologiset mahdollisuudet toiminnalle. Näin ollen esimerkiksi cleantech-ratkaisuilla on merkittävä rooli bioliiketoiminnassa. Monet yritykset harjoittavat jo nykyisellään bioliiketoimintaa, sitä välttämättä itse edes tiedostamatta. Raportissa esitellään metsäbiomassaa hyödyntävän biojalostamotoiminnan mahdollisia liiketoimintamalleja Kaakkois-Suomessa sekä esimerkki bioalan klusteritoiminnasta Tanskassa. Raportissa korostetaan toimialojen välistä, esimerkiksi klusteri-, yhteistyötä. Tätä alleviivataan biotalouden innovaatioverkostoja käsittelevässä kappaleessa, joka osoittaa tarpeen nykyisten verkostojen muuntumiselle biotalouteen pyrittäessä. Samalla käydään läpi verkoston muuntautumisen kompastuskiviä ja esitellään mahdollista biotalouden kannalta sopivaa verkostorakennetta. Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyyttä analysoidaan BIOTULI (Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) -hankkeen puitteissa toteutetun kyselyn tulosten pohjalta. Kysely lähetettiin keväällä 2012 yhteensä 288 kaakkoissuomalaiselle bioliiketoiminnan arvoverkkoon nyt tai tulevaisuudessa mahdollisesti kuuluvalle yritykselle. Vastauksia saatiin yhteensä 66 (23 %). Kysely sisälsi 32 kysymystä ja sen pohjalta tehtyihin tärkeimpiin havaintoihin kuuluvat se, että yrityskenttä tiedostaa vahvasti biotaloussiirtymän olevan tulossa ja että alueen yritykset ovat halukkaita verkottumaan sekä keskenään että alueen ulkopuolelle muodostaakseen toimivan biotalousklusterin. Vastaajista noin puolet edusti metalliteollisuuden tai maatalouden yritystä, joiden vastauksia on analysoitu raportissa erikseen toimialakohtaisesti.

Framework for Marketing Automation: Case Vaisala

Työ käsittelee Markkinoinnin Automaatiota, viitekehyksen rakentamista Markkinoinnin Automaation käyttöönottoon ja sen hyödyntämiselle markkinoinnin ja myynnin putken hallinnassa. Työ on suoritettu tapaustutkimuksena, jonka primääri datana on käytetty puoli-strukturoituja haastatteluja ja sekundääri datana on käytetty dataa myynnin tietojärjestelmistä. Kirjallisuuskatsaus markkinoinnin automaatioon paljastaa, että aihetta ei ole juurikaan tutkittu akateemisesti. Etenkin selkeitä aukkoja teorioissa on miten markkinoinnin automaatiota kannattaisi aloittaa ja miten siihen tarvittavia kamppanjoita kannattaisi rakentaa. Tapaustutkimuksen tuloksena selvisi selkeät ongelma kohdat nykysessä markkinoinnin ja myynnin putkessa, ja myös kohdat joissa markkinoinnin automaatio voi olla avuksi. Suurin osa ongelma kohdista on markkinoinnin ja myynnin välissä. Toimiakseen markkinoinnin automaatio vaatii selkeät määritykset yrityksessä Liidille ja miten sitä käsitellään. Toimivuuden takaamiseksi se tarvitsee myös jatkuvaa palautetta liideistä ja myynneistä. Alue mikä myös tarvitsee muutosta paremman toimivuuden takaamiseksi on markkinoinnin kamppanjoiden suunnittelu, yhdessä myynnin kanssa ja asiakkaan polku edellä. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla viestien personointi ja asiakkaiden profilointi. Tulevaisuuden tutkimuskohteet olisivat erittäin avuliaita yrityksille, varsinki jos ne käsittelisivät käyttöönottoa tai personointia.

Industry specific lifecycle services for process critical motors

This Master’s Thesis examines industrial service business and studies how Global Technical Support Center Finland, part of ABB Oy, can develop its lifecycle services based on availability related customer needs. Focus is in three most business critical industry segments OGP (Oil, Gas and Petrochemical), Power and Metals. The research was conducted as a qualitative case study, including literature review and empirical part. The literature review explores industrial service business, product lifecycle services and related customer needs, product effectiveness and maintenance. This study contains also characteristics of constructive research. Primary material was gathered through internal and external interviews. Both theme and semi-structured interviews were performed. This research has shown that customers have different needs depending of the industry segment where they operate. Most remarkable differences are related to maintenance schedules. The main outcomes of the study are the industry specific lifecycle service models that combine company recommendations with customer specific needs. Other development needs were related to proactivity, condition based monitoring, information sharing and lifecycle estimations.

Possibilities and challenges in utilization of information provided by Industrial Internet applications

Global digitalization has affected also industrial sector. A trend called Industrial Internet has been present for some years and established relatively steady position in businesses. Industrial Internet is also referred with the terminology Industry 4.0 and in consumer businesses IoT (Internet of Things). Eventually, trend consists of many traditionally proven technologies and concepts, such as condition monitoring, remote services, predictive maintenance and Internet customer portals. All these technologies and information related to them are estimated to change the rules of business in industrial sector. This may result even a new industrial revolution. This research has its focus on Industrial Internet products, services and applications. The study analyses four case companies and their digital service offerings. According to this analysis the comparison of these services is done to find out if there is still space for companies to gain competitive advantage through differentiation with these state of the art solutions. One of the case companies, Case Company Ltd., is working as a primary case company and a subscriber of this particular research. The research and results are analyzed primarily from this company’s perspective and need. In empirical part, the research clarifies how Case Company Ltd. has allocated its development resources through last five years. These allocations in certain categories are then compared to other case companies’ current customer offering and conclusions are made how the approach of different companies differ from each other. Existing theoretical knowledge of Industrial Internet is about to find its shape. In this research we take a look how the case company analysis and findings correlate with the existing knowledge and literature of the topic.

How CSR and stakeholder engagement encourage the development of Industrial symbiosis from the management viewpoint?

The thesis aims to understand how CSR and stakeholder engagement can contribute to the development of industrial symbiosis. Theory suggests that corporate social responsibility and stakeholder engagement theories have many similar aspects that correlate with the development of industrial symbiosis. This study is qualitative and empirical suggestions are derived from integrative analysis of literature, secondary data and case study analysis. The empirical findings from the interviews support the framework that is created from the findings of the literature review. The results discovered throughout the thesis research suggest that CSR functions as a theoretical background for industrial symbiosis and stakeholder engagement helps develop more thorough understandings of it from the management viewpoint. Empirical findings and literature review also suggest that in the developing of industrial symbiosis the key aspect are the social characteristics such as a robust management structure, trust between partners and long-term commitment to the common goals that support the development of these symbioses. Also, communication and transparency supports the development of industrial symbiosis. For managerial contribution, this thesis presents organizational practices that can help managers to understand how they can engage in effective engagement with stakeholders in the development of industrial symbiosis.

Standardized electrical tests for electrical equipment in road vehicles Case: Visedo Oy PowerMASTER M-frame

Electrical road vehicles were common at the begin of the 20th century but internal combustion engines took a victory from electrical motors in road vehicles. The acknowledgement of the environment, and the price and the availability of the crude oil are reasons for the comeback of the electrical vehicles. Advancement in industrial technology and political atmosphere in EU as the directive 20--20--20, which consists of reducing fossil emission, increasing renewable energy and increasing the energy efficiency, have made the electrification popular again. In this thesis tests based on standard ISO 16750--2 electrical loads for electrical equipment in road vehicles are made for Visedo Oy's PowerMASTER M-frame power electronics device. This device is designed for mainly drive trains in mobile work machines and marine vessels but can be used in other application in its power range which also includes road vehicles. The functionality of the device is tested with preliminary tests which act as a framework for the tests based on standards.

The Pricing of Customized Industrial Products

The main objective of this study was to examine the pricing of customized industrial products in international markets, and to understand what pricing decision making consists of. Another purpose of the study was to identify the main factors that affect the pricing decisions of industrial companies, as well as the different pricing strategies industrial companies may choose when pricing customized products. The research was conducted as a qualitative single case study, and a Finnish industrial company specializing in indoor environment solutions, Halton Marine Oy, was used as the case company in the study. The primary data was collected through semi-structured theme interviews with the key management personnel of the company, and the results were discussed and analyzed in the light of the existing literature. The results of this study indicate that the pricing of customized industrial products consists of several dimensions, and is influenced by a large variety of factors that are both internal and external to the firm. In addition, it was found that the choice of a pricing strategy is largely dependent on the chosen segment, the product category, and the stage in the product life cycle. The results also suggest that customizing companies should consider using the value-based pricing orientation, since customization is closely linked to customer value.