Strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyky suomalaisissa pk-yrityksissä. Merkitys, haasteet, käytäntö.

Tämän Pro Gradu –tutkielman aiheena on strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyky suomalaisissa pk-yrityksissä. Tunnistamiskykyä tutkitaan kolmen alakysymyksen kautta ja näiden myötä voidaan muodostaa näkemys tunnistamiskyvyn merkityksestä, haasteista ja käytännöstä. Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina puolistrukturoimaton haastattelu. Tutkimus suoritetaan ilman selkeitä ennakkohypoteeseja. Laajan viitekehyksen tutkimukselle antaa reaalioptioajattelun teoria. Tutkimuksessa johdetaan strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyvyn määritelmä taustateoriaan pohjautuen. Empiiristen tutkimustulosten mukaan strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyvyn käytäntö ja haasteet nivoutuvat kolmen laajan teeman sisään. Näitä teemoja ovat yritysjohdon jatkuva valppaus mielentilana, tunnistamiskyky asiakas-, verkosto- ja kumppanuussuhteissa sekä henkilöstön kompetenssien rakentaminen. Tutkimuksen myötä vahvistuu näkemys, jonka mukaan reaalioptioajattelun omaksuminen voi kehittää merkittävästi yritysjohdon strategista ajattelukykyä sekä koko yrityksessä vallitsevaa toimeenpanokykyä. Strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyky on puolestaan reaalioptioajattelun yksi tärkeä osa-alue, koska sillä mitä päädymme tunnistamaan, on tyypillisesti kauaskantoiset seuraukset.

Yksilöarvot, konformisuus, sitoutuminen ja vastavuoroisuus yritysarvojen toteutumisen selittäjinä

Yritysarvojen toteutumisesta ei raportoidun tieteellisen tutkimuksen perusteella ole toistaiseksi tehty empiiristä tutkimusta, jossa yritysarvojen toteutumista selittävinä tekijöinä tarkasteltaisiin yhtäaikaisesti henkilöstön yksilöarvoja ja konformisuutta, yritykseen sitoutumista, yritykseltä saatua tukea sekä yritystä kohtaan koettua velvollisuuden tunnetta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta kohdeyrityksen yritysarvojen toteutumiseen yksilönäkökulmasta sekä koko yrityksen että sen eri toimialojen osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yritysarvojen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tekijöiden vaikuttavuutta kohdeyrityksessä yritysarvojen toteutumisen tehostamiseksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa kaupanalan yrityksessä. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin yrityksen henkilöstölle suunnattuna strukturoituna kyselynä ja saatu aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti. Tutkimustulosten perusteella merkittävimmät tekijät tapausyrityksen yritysarvojen toteutumisessa olivat koettu yritykseltä saatu tuki sekä velvollisuuden tunne yritystä kohtaan. Tarkastellussa aineistossa nämä tekijät selittivät yritysarvojen toteutumisen vaihtelusta 23 - 29 prosenttia toimialasta riippuen. Yksilöarvot ja konformisuus selittivät yritysarvojen toteutumisen vaihtelusta enintään kymmenen prosenttia. Yritykseen sitoutumisen selitysosuus puolestaan oli enintään viisi prosenttia affektiivisen sitoutumisen merkityksen ollessa suurempi kuin jatkuvuuteen perustuvan sitoutumisen.

Tuotannon mittaristo- ja raportointitoimintatapojen kehittäminen elintarviketeollisuusyrityksessä

Mittaamista on tutkittu paljon ja kasvavissa määrin. Silti yrityksissä ei usein osata tehokkaasti hyödyntää mittaristosta saatavaa informaatiota johtamisen tukena. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä, informatiivinen ja käytännöllinen mittaristo, jota voidaan käyttää tuotantotoiminnan johtamiseen ja ohjaamiseen elintarviketeollisuusyrityksessä. Työn empiirinen osuus on suoritettu laadullisena case-tutkimuksena. Aineisto on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla, jotka sisälsivät 16 tuotannon toimihenkilön sekä ylemmän toimihenkilön haastattelua. Johtopäätöksenä tutkimuksesta sekä kirjallisuuskatsauksesta esitetään mittaristo tuotantotoiminnan johtamisen apuvälineeksi. Mittaamisen tärkeimmät roolit ovat strategian jalkauttaminen, henkilöstöön vaikuttaminen, ulkoinen raportointi sekä kehityksen seuraaminen. Mittariston eri mittareiden tulee olla keskenään linjassa ja tavoitteiltaan yhdenmukaisia. Mittareiden tavoitteiden on tultava ylhäältä alas, eli ylimmästä johdosta portaittain työntekijätasolle. Mittaustulokset taas tulevat alhaalta ylös, eli työntekijätasosta ylös ylimpään johtoon. Mittauksen on aina oltava kustannustehokasta, eli siitä saatava hyöty on oltava panoksia suurempi. Mittaristo ei ole yrityksessä pysyvä työkalu vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä Case-yrityksessä koettiin, ettei mittaristo ohjaa tekemistä eikä jalkauta strategiaa. Mittaamisesta ajateltiin, että mitataan, kun on aina mitattu. Johtamisjärjestelmä sekä mittaristo eri tasoilla koettiin sekavaksi ja epäyhtenäiseksi. Uusi mittaristo luotiin päivä-, viikko- ja kuukausitasolle. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin ja johtamista ohjaava mittaristo tehtiin eri organisaatiotasojen välillä linjakkaaksi ja yhtenäiseksi. Mittariston viestimiseen työntekijätasolle luotiin suositukset.

Näyttelijän taide venäläisessä elokuvassa 1907-1919

Väitöskirjan aihe on, kuinka elokuvanäyttelijän taide ja sitä koskeva ajattelu kehittyivät Venäjällä yksityisen elokuvatuotannon vuosina 1907–1919. Tutkimus kuuluu kulttuurihistorian alaan. Sen näkökulma on elokuvan esteettinen historia, ja tutkimus liittyy ns. revisionistisen elokuvahistorian pyrkimykseen arvioida uudelleen näytelmäelokuvan varhaisvaiheita. Analyysi kohdistuu esteettiseen aikalaisajatteluun sekä elokuvatuotannon käytäntöihin ja prosesseihin. Lähteinä on käytetty elokuvanäyttelemistä koskevaa julkista keskustelua, elokuvantekijöiden jättämää muistietoa ja ajalta säilyneitä elokuvia. Käsittely jakautuu kolmeen väljän kronologisesti järjestettyyn lukuun. Luku 2 keskittyy venäläisen fiktioelokuvan varhaisvuosiin 1910-luvun taitteen molemmin puolin. Luku 3 käsittelee pitkän näytelmäelokuvan läpimurrosta alkunsa saanutta keskustelua psykologisesta elokuvasta. Luku 4 etenee maailmansodan vuosina nouseen kuvallisen, ohjaajakeskeisen elokuvakäsityksen kautta kohti varhaisen neuvostoelokuvan ajatusta näyttelijästä ”mallina”. Väitöskirjassa esitetään, että käsitys näyttelemisestä, ja sitä myötä elokuvasta yleensä, kävi tutkittuna ajanjaksona läpi kehämäisen kehityksen, jossa vuorottelivat käsitykset elokuvasta modernina ja elokuvasta traditiona. Tutkimus problematisoi myöhempää elokuvakäsitystä, jonka mukaan elokuvaestetiikan perusyksikkö on otos. Toisin kuin myöhempinä vuosikymmeninä 1910-luvulla näytteleminen oli avainkysymys, jonka kautta lähestyttiin elokuvan olemusta itseään. Venäjällä ajatukset elokuvanäyttelemisestä kehittyivät vuorovaikutuksessa saman ajan teatteriestetiikan kanssa, joskin elokuva miellettiin jo varhain erilliseksi taidemuodoksi. Tsaarinajan elokuvan vaikutusvaltaisimmaksi esteettiseksi ohjelmaksi muodostui psykologinen elokuva, jonka inspiraationa toimi osittain Konstantin Stanislavskin samaan aikaan kehittämä näyttelijäntyön järjestelmä. Elävä näyttelijä ja näyttelijän ”kokeminen” nähtiin ratkaisuna elokuvavälineen keskeisenä ongelmana pidettyyn mekaanisuuteen. Ajan studiokäytännöissä psykologinen lähestymistapa puolestaan merkitsi usein vastausten etsimistä teollisen elokuvatuotannon olosuhteista syntyneisiin ongelmiin.

Osuuskauppojen fuusion toteutus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella osuuskauppafuusioiden käytännön toteutusta kulttuurimuutoksen ja organisaatiomuutoksen näkökulmasta, sekä kuvata myös fuusion herättämiä tuntemuksia. Tutkimukseen osallistui kaksi case-osuuskauppaa, Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag sekä Suur-Seudun Osuuskauppa. Tutkimuksen näkökulma keskittyy osuuskaupan johdon sekä yksiköiden esimiesten näkemyksiin fuusion kulusta. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineistonhankinta toteutettiin teemahaastattelun ja kyselyn avulla. Tutkimusta varten haastateltiin molempien case-osuuskauppojen fuusion aikaista johtoa, yhteensä 12 henkilöä, sekä fuusiossa mukana toiminutta konsulttia. Fuusion aikaan yksikön esimiehinä työskennelleille henkilöille puolestaan toteutettiin lomakekysely verkkokyselynä. Vastauksia verkkokyselyyn saatiin yhteensä 21 henkilöltä vastausprosentin ollessa 23,9. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuurimuutos jää fuusiossa helposti organisaatiomuutoksen jalkoihin. Kun kulttuurin olemassaoloa ei nähdä, keskitytään liittämään kaksi osuuskauppaa organisatorisesti ja toimintatavoiltaan yhteen. Toisessa case-osuuskaupassa saatiin hyviä tuloksia aloittamalla organisaatiomuutoksen rinnalla kulttuurimuutoshanke jo fuusion suunnitteluvaiheessa. Organisaatiomuutoksessa oleellista on tasapuolisuus kombinaatiofuusion toteuttavien osuuskauppojen kesken sekä johdon ja esimiesten osallistaminen muutosprosessiin. Kulttuurin lisäksi erityisesti johto-organisaation tapa organisoitua sekä viestinnän onnistuminen vaikuttavat paljon fuusion aikaisten positiivisten tuntemuksien määrään.

Ammatillisen osaamisen johtamisen haasteet hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa Case: Hämeen TE-toimisto

Tietointensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on tärkeä resurssi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisena esimiehet ja johto näkevät ammatillisen osaamisen ja hiljaisen tiedon johtamisen nykytilan hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisessa osiossa esitettiin aiempia näkemyksiä asiantuntijaor-ganisaation osaamisen johtamisesta ja sen prosesseista. Asiantuntijatyön erityispiirteet, hajautetun organisaation erityispiirteet ja esimiestyön haasteet hajautetussa organisaatiossa otettiin huomioon tutkimuksen kontekstina. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena asiantuntijaorganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin fokus-ryhmäkeskusteluin. Keskusteluihin osallistuivat kohdeorganisaation johto ja esimiehet. Empiiriset tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen haasteita ovat tiedon muuttunut luonne ja organisaation uudenlaiset toimintatavat. Asian-tuntijatyössä asiantuntijan oma vastuu osaamisen kehittämisessä korostuu enemmän kuin ennen ja esimiestyön haasteeksi muodostuukin hyvien olosuhteiden ja mahdollisuuksien järjestäminen osaamisen vahvistumisen tueksi. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin osaamisen johtamisen tietoisempaa suunnittelua strategiatyössä. Esimiesten työtä osaamisen johtamisessa voidaan tukea nostamalla osaamisen tason tavoitteet ja keinot selkeämmin strategian tasolle ja selkiyttämällä asiantuntijoiden roolia osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Johtamisen, kommunikaation ja organisaation oikeudenmukaisuuden vaikutus sitoutumiseen ICT-alan organisaatiossa ja sitouttamisen keinot

Organisaatioon sitoutuminen on organisaation kannalta kriittinen ilmiö. Sen nähdään vähentävän henkilöstön vaihtuvuutta ja aineettoman pääoman katoa organisaatiosta. Tässä työssä tutkittiin erään valtionhallinnon laitoksen henkilöstön organisaatioon sitoutumisen tasoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa organisaatioon sitoutumista tarkasteltiin johtamisen, kommunikaation ja organisaation oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kaikkia tutkittavia tekijöitä tarkasteltiin sekä globaalista, että lokaalista näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin ainoastaan globaalin tason vaikuttajilla olevan merkittävä vaikutus organisaatioon sitoutumisessa, ainoana poikkeuksena lokaali oikeudenmukaisuus. Organisaatioon sitoutumisen havaittiin perustuvan sitoutumisen tunneperäiseen elementtiin, velvollisuudentunnon ja jatkuvuusperäisen komponentin jäädessä heikommiksi. Merkittävä havainto oli tutkimuksissa havaittujen demografisten vaikuttajien korreloivan joko ainoastaan heikosti tai ei lainkaan organisaatioon sitoutumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kriittisten asiantuntijoiden ja perusasiantuntijoiden sitoutumisen eroja. Kriittisten asiantuntijoiden havaittiin olevan heikommin sitoutuneita ja sitoutumisen tekijöiden globaalin tason vaikutuksen olevan merkittävästi vahvempi heihin, kuin perusasiantuntijoihin. Perusasiantuntijoiden havaittiin kiinnittyvän lokaaleihin tekijöihin, joilla on heikompi, tai ei juurikaan vaikutusta organisaatioon sitoutumiseen. Vaikuttavimmiksi organisaatioon sitoutumista vahvistaviksi tekijöiksi tunnistettiin johtamisen ja kommunikaation laadukkuus, ja organisaation osoittama oikeudenmukaisuus.

Centralized IT management using SCCM in a large multinational company

Microsoft System Center Configuration Manager is a systems management product for managing large groups of computers and/or mobile devices. It provides operating system deployment, software distribution, patch management, hardware & software inventory, remote control and many other features for the managed clients. This thesis focuses on researching whether this product is suitable for large, international organization with no previous, centralized solution for managing all such networked devices and detecting areas, where the system can be altered to achieve a more optimal management product from the company’s perspective. The results showed that the system is suitable for such organization if properly configured and clear and transparent line of communication between key IT personnel exists.

Kunnossapidon työlupakäytäntöjen parantaminen mobiilijärjestelmän avulla

Viranomaisvaatimuksen mukaan ydinvoimalaitoksen toiminnan perustana tulee olla johtamisjärjestelmä, joka kattaa organisaation rakenteen ja prosessit, henkilöstön vastuut ja valtuudet sekä päätöksentekomenettelyt. Sen tulee myös tukea hyvää turvallisuuskulttuuria ja varmistaa että ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyvät vaatimukset täyttyvät kaikessa toiminnassa. Loviisan voimalaitoksen johtamisjärjestelmä ohjaa voimalaitoksen käyttötoimintaa ja se on kuvattuna voimalaitosohjeistossa joka käsittää voimalaitoksen politiikat, laadunvarmistuskäsikirjat sekä erilaiset ohjeet. Loviisan voimalaitoksen toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti mm. auditoinneilla. Seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa johtamisjärjestelmän mahdolliset kehittämisalueet ja varmistaa täyttääkö toiminta sille asetetut vaatimukset. Tämä opinnäyte pohjautuu sisäisessä auditoinnissa havaittuun puutteeseen voimalaitoksen työlupakäytännöissä. Työssä toteutettiin mobiilijärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa kunnossapitotöihin liittyvien työlupien jälkiseurantaa. Tällaisia työlupaa vaativia töitä ovat mm. tuli- ja säteilytyöt, joiden suorittamiseen liittyy riskejä kuten palo- ja räjähdysvaara tai tarpeeton altistuminen säteilylle. Mobiilijärjestelmä toteutettiin monikansallisena projektina osana laajempaa Loviisan voimalaitoksen laitostietojärjestelmän uusintaprojektia.

Yksilön luovuuden tukeminen organisatorisessa kontekstissa

Luovuutta pidetään nykyisin kriittisenä tekijänä, jotta organisaatiot voivat saavuttaa kilpailuetua kiristyneessä kilpailutilanteessa. Johtamisella nähdään olevan tärkeä rooli luovuutta tukevan ilmapiirin ja kulttuurin luomisessa. Puutuotealan tilanne Suomessa on heikentynyt huomattavasti viime vuosina. Kuitenkin luovilla toimialoilla ja erityisesti designin ja muotoilun painotuksessa nähdään olevan paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Luovuutta tukeva johtaminen ja innovaatioiden esiintyminen ovat siis erityisen tärkeitä toimialan tilanteen parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selvittää, mitkä ovat yksilön luovuutta tukevat ja toisaalta mahdollisesti estävät tekijät organisatorisessa kontekstissa kohdeyrityksessä. Asiaa tarkastellaan sekä johdon että työntekijöiden näkökulmasta. Alaongelmien myötä pyritään selvittämään, mitkä ovat alaisten omat lähtökohdat luovuuden mahdollistamiseksi, sekä sitä miten yhdessä tekeminen tukee luovuuden edistämistä ja mitä yksilön luovuuden tukeminen edellyttää johtamiselta. Tutkimuksen kohdeyrityksenä on käytetty Punavuoren Puuhevonen Oy:tä, joka on helsinkiläinen puusepäntyöyritys. Tutkimusongelmaan haettiin teoreettisen viitekehyksen lisäksi vastauksia empiriasta haastattelemalla yhdeksän kohdeyrityksen jäsentä, joka käsittää koko yrityksen henkilöstön. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttäen teemahaastattelua. Aineiston perusteella luovuutta tukevina tekijöinä kohdeyrityksessä toimivat erityisesti korkea osaaminen, yhteisesti jaetut arvot, korkea sisäinen motivaatio, hyvä työilmapiiri, vapaus ja vastuu omasta työstä, sekä luottamus yrityksen johtoon ja ylpeys työskennellä juuri kyseisessä yrityksessä. Luovuuden mahdollisina esteinä kohdeyrityksessä havaittiin erityisesti puutteellinen tiedonkulku, osaamisen kehittäminen, epäsäännöllinen palautteenanto, työryhmätyöskentelyn vähäisyys ja itseen kohdistuvien odotusten epätietoisuus. Aineiston tulokset vastasivat monilta osin käytettyä teoreettista viitekehystä, johon aineistoa peilattiin. Kuitenkin joitakin poikkeavuuksia esiintyi. Näistä tärkeimpinä voidaan pitää laatujärjestelmien ja luovuuden suhdetta sekä luottamuksen merkitystä työn vapauteen ja virheiden tekemisen sallimiseen. Luovuutta tukevien ja mahdollisten esteiden lisäksi olisi mahdollista vertailla yrittäjälähtöisen organisaation ja palkkajohtajuuden eroja luovuuden tukemisessa.

Future of Newspaper Business Models in Finland

The purpose of this Master’s thesis was to study the business model development in Finnish newspaper industry during the next then years through scenario planning. The objective was to see how will the business models develop amidst the many changes in the industry, what factors are affecting the change, what are the implications of these changes for the players in the industry and how should the Finnish newspaper companies evolve in order to succeed in the future. In this thesis the business model change is studied based on all the elements of business models, as it was discovered that the industry is too often focusing on changes in only few of those elements and a more broader view can provide valuable information for the companies. The results revealed that the industry is affected by many changes during the next ten years. Scenario planning provides a good tool for analyzing this change and for developing valuable options for businesses. After conducting series of interviews and discovering forces affecting the change, four different scenarios were developed centered on the role that newspaper will take and the level at which they are providing the content in the future. These scenarios indicated that there are varieties of options in the way the business models may develop and that companies should start making decisions proactively in order to succeed. As the business model elements are interdepended, changes made in the other elements will affect the whole model, making these decisions about the role and level of content important for the companies. In the future, it is likely that the Finnish newspaper industry will include many different kinds of business models, some of which can be drastically different from the current ones and some of which can still be similar, but take better into account the new kind of media environment.

Huoltoasemakiinteistöjen arviointiprosessi ja arviointimenetelmät: Case-huoltamokiinteistön arvonmääritys

The purpose of this research is to examine the appraisal of service station real estate. This is a case research and the case service station is located in Kanta-Häme region in Finland. In the empirical part data consisted of national land survey of Finland’s data, Case corporations financial statements and Haahtela-Kehitys Oy: real estate appraisal 2013 instructions. The aim of this research was to find out whether there is a most suitable method for the appraisal of service station real estate. In this research it was not possible to conclude that one of the appraisal methods was more suitable than the other for service station real estate appraisal. It can be pointed out that selection of the appraisal method depends on several factors such as purpose of the appraisal, available information and the evaluator’s point of view.

Sähkönmyyntiyhtiön riskienhallinnan kehittäminen

Sähkönmyyntiyhtiön liiketoimintaan liittyy muiden yritysten toiminnan tavoin erilaisia riskejä. Riskit jaetaan operationaalisiin ja markkinariskeihin. Operationaalisia riskejä ovat esimerkiksi erilaiset henkilöstöön, tietojärjestelmiin tai operatiiviseen toimintaan liittyvät riskit. Sähkönmyyntiyhtiön liiketoimintaan kohdistuu myös erilaisia markkinariskejä, joihin tyypillisesti liittyy sekä voiton että tappion mahdollisuus. Sähkönmyyntiyhtiön liiketoimintaan liittyviä markkinariskejä ovat esimerkiksi volyymiriski, profiiliriski, hintariski ja johdannaisriski. Työssä käydään läpi myös muita markkinariskejä sekä pohditaan riskien suojautumiskeinoja. Markkinariskejä voidaan hallita useiden eri keinojen avulla. Tavallisimpia näistä ovat esimerkiksi johdannaisten ja peak- sekä profiilituotteiden hankkiminen, joiden avulla hallitaan markkinahintojen muutosten vaikutuksia liiketoiminnan tulokseen. Lisäksi yritys voi käyttää riskienhallintakeinoina monipuolista jälkilaskentaa sekä raportointia liiketoiminnan keskeisiltä osilta. Erityisesti riskienhallintakeinona käytetään erilaisia riskimittareita, joista Profit at Risk-riskimittarin katsottiin soveltuvan parhaiten sähkönmyyntiyhtiön riskienhallinnan tueksi. Riskienhallinnan kehityksen näkökulmasta yrityksen on syytä miettiä sopimusten hinnoitteluaan sekä suojausstrategiaansa.

Sotilaspolitiikka Kremlin Olympoksella. Venäjän sotilasreformin diskursiivinen rakentuminen venäläisessä sanomalehdistössä 2008–2012

Tutkimus käsittelee venäläisessä sanomalehdistössä esiintyvää keskustelua Venäjän sotilasreformista. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia diskursseja keskustelussa käytetään sotilasreformin oikeuttamiseksi ja miten ne toimivat vallankäytön välineenä. Tutkimus on monitieteinen. Se antaa vastauksia kielitieteellisessä kehyksessä kielen ja diskurssin roolista päätöksenteossa, yhteiskuntatieteellisessä kehyksessä venäläisestä mediasta ja päätöksentekojärjestelmästä sekä sotatieteellisessä kehyksessä asevoimien kehityksestä ja sotilaspolitiikasta. Tutkimuksen primääriaineisto muodostuu 220 artikkelista, jotka kerättiin yhdeksästä venäläisestä sanomalehdestä vuosien 2008–2012 ajalta. Venäjän johtohenkilöt ja heitä tukevat sanomalehdet oikeuttivat sotilasreformia julkisessa keskustelussa ensisijaisesti viiden syyn avulla: uhkien lisääntymisellä, sodan kuvan muutoksella, asevoimien kalustollisella ja toiminnallisella jälkeenjääneisyydellä, henkilöstön osaamisen alhaisella tasolla ja tarpeella toiminnan järkeistykseen. Sotilasreformin päätöksiä oikeutettiin vetoamalla niiden huolelliseen suunnitteluun, henkilöstön asialliseen kohteluun ja taloudellisten asioiden vakauteen. Sanomalehdistössä esiintyi paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä kehitykseen tarvittavasta suunnasta. Suurin osa kritisoivista diskursseista keskittyi kritisoimaan reformin toteutusta, ei sen olemassaoloa. Kritiikki keskittyi tiedotuksen ja demokraattisen päätöksenteon puutteeseen sekä epäilyksiin reformin valmisteluprosessista. Venäjän asevoimia ja sotilaspolitiikkaa koskevaa uutisointia on ongelmallista tarkastella ilman diskurssikäytäntöjen huomiointia. Venäjän johdon ja sen legitimiteettiä vahvistavien sanomalehtien diskursiivisen vallankäytön tavoitteena on saada Venäjä näyttämään todellisuutta vahvemmalta ja yhtenäisemmältä. Vaikka venäläinen media ja siinä etenkin televisio ei ole vapaata, sanomalehdistö on verrattain hyvä tiedonlähde. Sen varsin monipuolinen omistajuus tutkimusaineiston rajauksen aikana mahdollisti erilaisten näkökulmien esillepääsyn. Analyyttisimmin sotilasreformista uutisoivat ne sanomalehdet, jotka eivät nähneet länsimaita Venäjän uhkana ja representoivat diskursseissaan liberalistisia arvoja kuten avoimuutta ja demokratiaa. Sanomalehdistön vaatimaton rooli venäläisessä mediakentässä heikentää kuitenkin sen vaikuttavuutta yleiseen mielipiteeseen. Sanomalehtien diskurssikäytäntöjen analysointi ideologioiden ja vallankäytön kautta voi tarjota mahdollisuuksia parantaa venäläisen valtionjohdon päätösten ennustettavuutta.

Ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys YT-neuvotteluja läpikäyvän kuntaomisteisen ICT-palveluyhtiön toiminnassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin mikä on ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys yrityksen toiminnassa ja voidaanko ei-henkilöityvää organisatorista luottamusta jälleenrakentaa ja kehittää yrityksessä, joka parhaillaan käy YT-neuvotteluita. Tutkimusongelmaa lähestyttiin ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen viitekehyksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena kuntaomisteisessa ICT-palveluyhtiössä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelukyselylomakkeella ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella yrityksen henkilöstön kokemalla ei-henkilöityvällä organisatorisella luottamuksella yritystä kohtaan on yhteys työntekijöiden työmotivaation, työtehokkuuteen ja sitoutumiseen ja vaikutus yrityksen toimintaan. Luottamuksen jälleenrakentaminen ja kehittäminen organisaatiossa edellyttävät toimenpiteitä yrityksen johdolta.