Conyza spp.: From Ugly Duckling to Agriculture's Fittest Swan - Brief Review

Conyza spp. are widely responsible for yield losses in agriculture due to its worldwide occurrence, resistance to herbicides and other traits which turn these species into first grade weeds. Since the 1980's, these species started to be cited on books both related to the ecology and the weed science, being usually classified as ruderals. Occurrence of Conyza in crops shows that these species are highly adaptable due to its recent evolutionary origin and occur in environments prone concomitantly to a moderate set of competition, disturbance and stress. There are also limitations in Grime's theory which may lead us to mistakes about the behavior of Conyza. Thus, simple and isolated recommendations certainly will not solve the problem of Conyza. Neither soil tillage nor tolerant crops to 2,4-D will free the agriculture from this weed, being necessary an integrated approach to solve this problem which demands qualified human resources in weed science and planning.

Työhyvinvointiraportointi osana henkilöstöraportointia - Henkilöstöraportoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä

Työntekijöitä ja heidän tietojaan ja taitojaan pidetään yhtenä yrityksen tär-keimmistä resursseista. Jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnista tarvitaan ajankohtaista tietoa, jotta voidaan seurata henkilöstön kehitystä ja luoda realistinen kuva henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen henkilöstöraportoinnin kehitystarpeita. Tutkimus on rajattu kohdeyrityksen sisäiseen raportointiin ja työhyvinvointiraportointiin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden ja sähköpostihaastatteluiden avulla. Kohdeyrityksessä on tarve uusille henkilöstötunnusluvuille ja säännölliselle, tarpeeksi usein toteutettavalle henkilöstökyselylle. Lisäksi henkilöstökyselyiden tuloksista ja työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteistä tarvitaan koko henkilöstölle näkyvää raportointia.

Kolmen hyvinvointiaseman toimintakustannusten määritys Etelä-Karjalassa

Työn tavoitteena oli tutkia, millä tavalla perusterveydenhuollon perinteisestä terveysasemamallista hyvinvointiasemamalliin siirtyminen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnan kustannuksiin, mikäli vaikutus on havaittavissa. Toisaalta tavoitteena oli kartoittaa, millä keinoilla hyvinvointiasemien kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa tulevaisuudessa ja mitä kustannushyötyjä tiiviimmällä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa. Tutkimuksessa käsiteltiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen roolin merkitystä perusterveydenhuollossa, sähköistä asiointipalveluja ja terveydenhuollon ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä edelleen, miten näillä voidaan vaikuttaa tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Havaittiin, että sähköisellä asioinnilla ja työnjaolla on selkeä yhteys kustannuksiin. Työn empiirisessä osassa tarkasteltiin kolmea hyvinvointiasemamallin pilottihankkeessa mukana olevaa asemaa Lauritsalassa, Lemillä ja Ruokolahdella. Kustannusten tarkastelu keskittyi henkilöstö- ja tilakustannuksiin. Tutkittiin myös, miten sähköinen asiointi ja Eksoten alueen puhelinpalvelujen keskittäminen vaikuttaa edellä mainittuihin kustannuseriin. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että hyvinvointiasemamallin pilotointi ei ole tutkittavilla asemilla merkittävästi vaikuttanut kustannuksiin henkilöstön osalta; tilakustannukset olivat pienentyneet Lemillä ja Ruokolahdella. Laskelmien perusteella muodostettujen tavoitteiden mukaisesti on hyvinvointiasemilla kuitenkin pyrittävä vähintään noin 14 % tai enintään 32 % säästöön henkilöstö- ja tilakustannuksissa pilottivaiheen kustannuksiin verrattuna. Tulevaisuudessa olennaiseksi kustannusten hallinnan edellytykseksi havaittiin työnjaon muuttaminen hoitajavetoisemmaksi ja sähköisten asiointipalvelujen lisääntyvä tarjonta. Sähköisten asioinnin lisääntyvällä käytöllä on mahdollista vähentää hoitohenkilöstön tarvetta kokonaisuudessaan. Sekä sähköisen asioinnin käytön lisäämisellä että puhelinpalvelujen keskittämisellä tulevaisuudessa havaittiin olevan huomattava vaikutus henkilöstöresurssien käyttöön ja edelleen kustannustehokkuuteen.

Sähköisen rekrytoinnin hyödyt kuntaorganisaatioissa

Rekrytoinnin tavoitteena on täyttää avoin tehtävä kustannustehokkaasti mahdollisimman pätevällä ja organisaatioon sopivalla henkilöllä. Ovathan henkilövoimavarat yksi yrityksen tärkeimmistä resursseista. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapa, jolla rekrytoimme ihmisiä, on muuttunut voimakkaasti. Nykypäivänä harva yritys julkaisee työpaikkailmoituksia sanomalehdissä ja vastaanottaa työhakemuksia sähköpostitse tai kirjeitse. Rekrytointi on siirtynyt internettiin. Puhutaan sähköisestä rekrytoinnista. Tässä tutkimuksessa käsitellään sähköisen rekrytointijärjestelmän hyötyjä kuntaorganisaatioissa. Tarkastelun kohteena on KL-Kuntarekry osakeyhtiön hallinnoima sähköinen rekrytointijärjestelmä, Kuntarekry.fi -palvelu. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden muodossa. Kuntarekryn yli 200 käyttäjäorganisaatiosta tutkimukseen osallistui 6 kunta-alan organisaatiota. Työn tulokset mukailivat hyvin aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuntarekryn avulla saavutetut hyödyt organisaatioissa olivat kustannussäästöt, rekrytoinnin nopeutuminen ja tehostuminen, pääsy laajemmille työnhakijamarkkinoille sekä hakemusten määrän kasvaminen. Lisäksi työssä havaittiin, että rekrytoinnin tehokkuuden mittaamisessa on kehitettävää.

Perehdyttäminen osana strategista osaamisen kehittämistä - Uusien esimiesten perehdyttäminen kuntaorganisaatiossa

Perehdyttäminen ja osaamisen kehittäminen ovat koko ajan entistä keskeisempiä tekijöitä yritysten menestymisessä entistä nopeammin muuttuvassa maailmassa. Tässä Pro gradu-tutkielmassa tutkitaan uusien esimiesten perehdyttämistä. Tavoitteena on selvittää esimiesten perehdyttämisen toteuttaminen, keskeiset kehittämiskohteet sekä henkilöstöhallinnossa kartoitettujen esimiestyön osaamisvaatimusten näkyminen kohdeorganisaation perehdytysprosessissa. Tutkimuksessa tarkastellaan perehdyttämisen ja osaamisen kehittämisen tieteellistä viitekehystä. Tutkimuksessa on yhdistetty laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus on toteutettu sähköisenä lomakekyselynä. Uusien esimiesten perehdyttämisen toteuttamisessa oli havaittavissa eroja kohdeorganisaation uusien esimiesten välillä. Pääasiallisena perehdyttäjänä oli toiminut oma esimies. Suuri osa esimiehistä oli melko tyytyväisiä omaan perehdyttämiseensä ja heillä oli positiivisia kehittymisnäkymiä osaamisensa kasvamisesta seuraavan vuoden aikana. Keskeisinä kehittämiskohteina esille nousivat epäyhteneväisyydet perehdyttämisessä, joidenkin uusien esimiesten yksin jääminen sekä perehdyttämisen tukimateriaalien tarve. Esimiestyön osaamisvaatimuksia ei ollut tuotu aktiivisesti esiin prosessin aikana.

Henkilöstöraportointi strategisen henkilöstöjohtamisen tukena - Case Eteva kuntayhtymä

Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti uusia ja vaativia haasteita. Organisaatiot tarvit-sevat henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista, jotta voisivat menestyä kaiken aikaa kovenevassa kilpailutilanteessa. Henkilöstön osaaminen, tiedot ja taidot on tunnistettu organisaation tärkeimmäksi voimavaraksi. Tämän tutkimuksen tavoit-teena oli selvittää, millaista tietoa henkilöstä organisaatiossa johtamis- ja esimies-työtä tekevät tarvitsevat strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena kehitysvammapalveluja tuottavassa or-ganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin ja analysoitiin määrällisin menetelmin kyselytutkimuksena. Analysoinnissa käytettiin lisäksi sisällön analyysia. Tutki-muskysely kohdennettiin kohdeorganisaatiossa johtamis- ja esimiestyötä tekevil-le. Kohdeorganisaation johtamis- ja esimiestyötä tekevät tarvitsevat strategisen hen-kilöstöjohtamisen tueksi monipuolista laadullista ja määrällistä tietoa henkilöstös-tä ja taloudesta sekä palautetta oman esimiestyön laadusta. Tieto henkilöstön työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä koettiin tärkeäksi. Tuotetut tiedot tulisi olla saatavissa yhdestä paikasta. Esimiehet tarvitsevat myös osaamisen vahvistamista tuotetun tiedon tulkintaan ja käsittelyyn.

Role of service and data reuse in enterprises

Digitalization has been predicted to change the future as a growing range of non-routine tasks will be automated, offering new kinds of business models for enterprises. Serviceoriented architecture (SOA) provides a basis for designing and implementing welldefined problems as reusable services, allowing computers to execute them. Serviceoriented design has potential to act as a mediator between IT and human resources, but enterprises struggle with their SOA adoption and lack a linkage between the benefits and costs of services. This thesis studies the phenomenon of service reuse in enterprises, proposing an ontology to link different kinds of services with their role conceptually as a part of the business model. The proposed ontology has been created on the basis of qualitative research conducted in three large enterprises. Service reuse has two roles in enterprises: it enables automated data sharing among human and IT resources, and it may provide cost savings in service development and operations. From a technical viewpoint, the ability to define a business problem as a service is one of the key enablers for achieving service reuse. The research proposes two service identification methods, first to identify prospective services in the existing documentation of the enterprise and secondly to model the services from a functional viewpoint, supporting service identification sessions with business stakeholders.

Finnish perceptions on management accounting systems: towards an upgraded sophistication model

This study is based on a large survey study of over 1500 Finnish companies’ usage, needs and implementation difficulties of management accounting systems. The study uses quantitative, qualitative and mixed methods to answer the research questions. The empirical data used in the study was gathered through structured interviews with randomly selected companies of varying sizes and industries. The study answers the three research questions by analyzing the characteristics and behaviors of companies working in Finland. The study found five distinctive groups of companies according to the characteristics of their cost information and management accounting system use. The study also showed that the state of cost information and management accounting systems depends on the industry and size of the companies. It was found that over 50% of the companies either did not know how their systems could be updated or saw systems as inadequate. The qualitative side also highlighted the needs for tailored and integrated management accounting systems for creating more value to the managers of companies. The major inhibitors of new system implementation were the lack of both monetary and human resources. Through the use of mixed methods and design science a new and improved sophistication model is created based on previous research results combined with the information gathered from previous literature. The sophistication model shows the different stages of management accounting systems in use and what companies can achieve with the implementation and upgrading of their systems.

Telahiomon tuotannon läpimenoajan ja laadun optimointi

Tämän diplomityön tarkoituksena on tunnistaa UPM Kymin telahiomon tuotannon läpimenoaikaan sekä laatuun vaikuttavia tekijöitä ja löytää keinot niiden optimoimiseksi, jotta hiontatuotannon kustannustehokkuus parantuisi. Tutkimusmenetelminä työssä käytetään Kymin telahiomon tuotannon läpimenoaikojen telakohtaista mittaamista ja hionnasta tehtyjen mittausraporttien, pinnoituksista ja hionnoista tehtyjen ostotilauksien sekä SAP R/3-toiminnanohjausjärjestelmästä saatavan kunnossapitodatan tutkintaa. Tiedon lähteenä on käytetty myös kirjallisuutta ja UPM henkilöstön sekä toimittajien haastatteluita. Muiden telahiomojen aikaansaamaan laatuun ja tuotannon läpimenoaikaan verrattuna Kymin telahiomon keskimääräiset hiontatuotannon läpimenoajat ovat telasta riippuen kaksinkertaisia tai jopa lähes nelinkertaisia, vaikka pinnankarheus jää osassa teloista alle asetetun tavoitteen. Telahiomojen muototoleransseissa ei ole niin merkittäviä eroja, mitkä selittäisivät Kymin pidemmät hiontatuotannon läpimenoajat. Tämän takia muototoleransseja ei ole päädytty muuttamaan työn aikana, mutta käyttökokemusten mukaan pinnankarheusvaatimusta voidaan laskea. Telahiontaprosessin muotohiontavaihe on suurin hiontatuotannon läpimenoaikaan ja kustannuksiin vaikuttava tekijä. Hiontamenetelmien ja hionta-arvojen optimoimisella, hiontatyökalujen lastuamiskyvyn ylläpitämisellä, telahiontatuotannon yliprosessoinnin ehkäisyllä ja laatutoleransseihin tyytymisellä voidaan lyhentää kymmeniä tunteja telahiomon tuotannon läpimenoaikaa. Mittausraporttien mukaan merkittävin muutos telahiontaprosessin kustannuksiin ja hiontatuotannon läpimenoaikaan saadaan noudattamalla laatutoleransseja. Telojen kunnossapitoon liittyviä kustannuksia syntyy turhaan lisää, kun vaihdetaan ja hiotaan käyttökelpoisia teloja sekä uudelleen pinnoitetaan teloja, joiden pinnoitepaksuus on vielä riittävä. Pinnoitepaksuuden seurannalla voidaan minimoida telojen ennenaikaiset uudelleenpinnoitukset. Mittalaitteiden avulla pystyy optimoimaan telojen hiontavälit. Hiontavälien optimointi lyhentää myös hiontajonoa. Tällöin voidaan hyödyntää suunnitellun hiontajärjestyksen tuomia etuja tehokkaammin ja saavuttaa nopeampia tuotannon läpimenoaikoja.

The Dutch disease and its neutralization: a Ricardian approach

The Dutch disease is a major market failure originated in the existence of cheap and abundant natural or human resources that keep overvalued the currency of a country for an undetermined period of time, thus turning non profitable the production of tradable goods using technology in the state-of-the-art. It is an obstacle to growth on the demand side, because it limits investment opportunities. The severity of the Dutch disease varies according to the extent of the Ricardian rents involved, i.e., according to the difference between two exchange rate equilibriums: the ‘current’ or market rate and the ‘industrial’ rate - the one that make viable efficient tradable industries. Its main symptoms, besides overvalued currency, are low rates of growth of the manufacturing industry, artificially high real wages, and unemployment. Its neutralization requires managing the exchange rate. The principal instrument for that is a sales or export tax on the commodities that give origin to the Dutch disease. In order to neutralize it policymakers face major political obstacles since it involves taxing exports and reducing wages. Finally, this papers argues that there is an extended concept of Dutch disease: besides having its origin in natural resources, it may arise from cheap labor provided that the ‘wage spread’ in the developing country is considerably larger than in the developed one - a condition that is usually present.

Kohti strategista HR-kumppanuutta: tapaustutkimus vähittäiskaupan yrityksessä

Historiallisesti yrityksen HR-toiminto (engl. human resources) on hahmotettu hallinnollisena tuki-organisaationa, joka on mielletty ennemminkin kontrolloivaksi rajoitteeksi kuin arvoa tuottavaksi ja muutosta edistäväksi kumppaniksi. Vastatakseen työelämän ja liiketoimintaympäristön muutoksiin, henkilöstöammattilaisten työn painopiste on muuttunut (ja on yhä edelleen jatkuvasti muuttumassa) suhteellisen lyhyessä ajassa operatiivisesta henkilöstöhallinnosta strategiseen suunnitteluun ja suunnannäyttämiseen. Tässä intensiivisessä tapaustutkimuksessa tarkastellaan mitkä yksilö- ja organisaatiotason te¬kijät tukevat toimimista strategisen HR-kumppanin roolissa. Varsinaiseen tutkimuskysymykseen vas-taamista tuetaan tarkastelemalla miten HR-kumppanuus voi tukea henkilöstöstrategian imple¬men-tointia, ja toisaalta millaisia sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita yrityksen HR-toimintoihin koh¬dis¬tuu. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on suuren kansainvälisen vähittäiskaupan alalla toimivan konser¬nin Suomessa toimiva maayhtiö. Tutkimusta varten haastateltiin kohdeorganisaation viidestä tavaratalosta kustakin henkilöstöasian¬tuntija (HR business partner), henkilöstöpäällikkö sekä maan henkilöstöjohtaja. Tutkimustulosten perusteella strategista HR-kumppanuutta tukevat tekijät jaoteltiin yksilölähtöisiin ja organisatorisiin tekijöihin. Yksilöllisiksi tekijöiksi tunnistettiin aiempi kokemus, liiketoiminnan ymmärrys, oma asenne sekä osallistuminen, joka voitiin luokitella myös organisatoriseksi tekijäksi. Organisaatiotason tekijöiksi tunnistettiin HR:n rooli organisaatiossa, johdon tuki, käytettävissä ole-vat resurssit sekä odotusten selkeys. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että strategisen kumppanin roolilla henkilöstötoiminto pystyy vastaamaan paremmin nykyajan moniulotteisen ja -kanavaisen liiketoiminnan haasteisiin. Lisäksi se pystyy tukemaan liiketoimintaa aivan uudenlaisista lähtökoh-dista käsin verrattuna perinteisellä tavalla ajateltuun ja organisoituun henkilöstötoimintoon. Kump-panuus mahdollistaa pureutumisen syvälle liiketoiminnan ydinkysymyksiin, ymmärryksen lisään-tymisen ja sitä kautta tarjoaa mahdol¬lisuuden tukea esimiehiä aiempaa laaja-alaisemmin. Tutkimuksen perusteella HR-asi¬antuntijan tulisi olla organisaation perustehtävästä ja liiketoiminnan lainalaisuuksista kiinnostunut käytännönläheinen ammattilainen, joka hahmottaa suuremman kuvan, muttei myöskään pelkää ope¬ratiivisia rutiineja ja tehtäviä.

Manpower development and nation-building : Singapore's experience

Manpower is a basic resource. It is the indispensable means of converting other resources to mankind '.s use and benefit. As a process· of increasing the knowledge, skills, and dexterity of the people of a society, manpower development is the most fundamental means of enabling a nation to acquire the capacities to bring about its desired future state of affairs -- a more mighty and wealthier nation. Singapore's brief nation-building history justifies the emphasis accorded to the importance of good quality human resources and manpower development in economic and socio-political developments. As a tiny island-state with a poor natural resource base, Singapore's long-term survival and development depend ultimately upon the quality and the creative energy of her people. In line with the nation-building goals and strategies of the Republic, as conditioned by her objective setting, Singapore's basic manpower development premise has been one of "quality and not quantity". While implementing the "stop-at-two" family planning and population control programs and the relevant immigration measures to guard against the prospect of a "population explosion", the Government has energetically fostered various educational programs, including vocational training schemes, adult education programs, the youth movement, and the national service scheme to improve the quality of Singaporeans. There is no denying that some of the manpower development measures taken by the Government have imposed sacrifice and hardship on the Singapore citizens. Nevertheless, they are the basic conditions for the island-Republic's long-term survival and development. It is essential iii to note that Singapore's continuing existence and phenomenal-success are largely attributable to the will, capacities and efforts of her leaders and people. In the final analysis, the wealth and the strength of a nation are based upon its ability to conserve, develop and utilize effectively the innate capacities of its people. This is true not only of Singapore but necessarily of other developing nations. It can be safely presumed that since most developing states' concerns about the quality of their human resources and the progress of their nation-building work are inextricably bound to those about the quantity of their population, the "quality and not quantity" motto of Singapore's manpower development programs can also be their guiding principle.

Sustaining Health Care Practice Change: The Experience of Best Practice Spotlight Organizations Implementing and Sustaining RNAO Best Practice Guidelines

Sustainability of change for improvement initiatives has been widely reported as a global challenge both within and outside health care settings. The purpose of this study was to examine the extent to which factors related to staff training and involvement, staff behaviour, and clinical leaders’ and senior leaders’ engagement and support impact the long term sustainability of practice changes for BPSO health care organizations who have implemented Registered Nursing Association of Ontario’s (RNAO) Best Practice Guidelines. Semi structured interviews with eleven organizational leaders’ from ten health care organizations were conducted to explore the unique experiences, views and perspectives on factors related to staff, clinical leaders and senior leaders and their involvement and impact on the long term sustainability of clinical practice changes within organizations who had implemented Registered Nursing Association of Ontario’s (RNAO) Best Practice Guidelines (BPGs). The interviews were coded and analyzed using thematic content analysis. Further analysis identified patterns and themes in relation to: 1. The National Health Service (NHS) Sustainability Model which was used as the theoretical framework for this research; and 2. Organizations found to have sustained practice changes longer term verses organizations that did not. Six organizations were found to have sustained practice changes while the remaining four were found to have been unsuccessful in their efforts to sustain the changes. Five major findings in relation to sustainability emerged from this study. First is the importance of early and sustained engagement and frontline staff, managers, and clinical leaders in planning, implementation and ongoing development of BPGs through use of working groups and champions models. Second is the importance of ongoing provision of formal training, tools and resources to all key stakeholders during and after the implementation phase and efforts made to embed changes in current processes whenever possible to ensure sustainability. Third is to ensure staff and management are receptive to the proposed change(s) and/or have been given the necessary background information and rationale so they understand and can support the need for the change. Fourth is the need for early and sustained fiscal and human resources dedicated to supporting BPG implementation and the ongoing use of the BPGs already in place. Fifth is ensuring clinical leaders are trusted, influential, respected and seen as clinical resources by frontline staff. The significance of this study lies in a greater understanding of the influence and impact of factors related to staff on the long term sustainability of implemented practice changes within health care organizations. This study has implications for clinical practice, policy, education and research in relation to sustainability in health care.

Addressing Adherence to Antiretroviral Therapy in Ouagadougou, Burkina Faso: Insights from hospital ethnography

L'épidémie de l'infection au virus de l'immunodéficience humaine (VIH) constitue une crise majeure en santé publique de nos jours. Les efforts de la communauté internationale visent à rendre les traitements antirétroviraux (TARV) plus accessibles aux personnes vivant avec le VIH, particulièrement dans les contextes à ressources limitées. Une observance quasi-parfaite aux TARV est requise pour tirer le maximum de bénéfices thérapeutiques à l'échelle individuelle et à l'échelle populationnelle. Cependant, l’accroissement de la disponibilité des TARV s'effectue dans des pays africains qui disposent de systèmes de santé fragiles et sous-financés. Ceux-ci souffrent également d'une pénurie de personnel de santé, lequel joue un rôle central dans la mise en oeuvre et la pérennité des interventions, notamment celle du soutien à l'observance thérapeutique. La présente étude ethnographique relate l'expérience de personnel de santé dans la fourniture des services de soutien à l'observance dans un contexte de ressources limitées et d'accroissement de l'accès aux TARV. L'étude a été menée dans deux centres hospitaliers de la capitale du Burkina Faso, Ouagadougou. Trois conclusions principales sont mises au jour. Tout d'abord, une bonne organisation – tant logistique que matérielle – dans la provision de services de soutien à l'observance est capitale. L’infrastructure d’observance doit aller au-delà des unités de prise en charge et s’intégrer au sein du système de santé pour assurer un impact durable. De plus, la provision des TARV dans le cadre d'une prise en charge médicale exhaustive est essentielle pour un soutien à l'observance efficace. Ceci implique la présence de professionnelles de santé en nombre suffisant et disposant d‘outils pour soutenir leur pratique clinique (tests de laboratoire, traitements pour infections opportunistes), ainsi que des mécanismes pour leur permettre d’aider les patients à gérer la vie quotidienne (gratuité des services, programmes d’alphabétisation et soutien psychosociale). Enfin, une amélioration de la coordination des programmes VIH au niveau national et international est nécessaire pour assurer une prise en charge cohérente au niveau local. La programmation conçue dans les pays étrangers qui est incomplète et de courte durée a un impact majeur sur la disponibilité de ressources humaines et matérielles à long terme, ainsi que sur les conditions de travail et de prestation de services dans les unités de soins.

Identification précoce des nouveau-nés qui auront des problèmes de développement à deux ans: utilité de l'Évaluation neurologique d'Amiel-Tison

Malgré les avancées médicales, la prédiction précoce du devenir développemental des enfants nés prématurément demeure un défi. Ces enfants sont à risque de séquelles plus ou moins sévères telles l'infirmité motrice d'origine cérébrale, les déficiences intellectuelles et sensorielles ainsi que les difficultés d'apprentissage. Afin de diminuer l’impact fonctionnel de ces séquelles, l’identification de marqueurs précoces devient un enjeu important. Dans le contexte actuel de ressources financières et humaines limitées, seuls les enfants nés avant 29 semaines de gestation ou avec un poids de naissance (PN) <1250g sont systématiquement suivis, laissant pour compte 95% des enfants prématurés. L’identification de marqueurs précoces permettrait de cibler les enfants nés après 28 semaines de gestation porteurs de séquelles. Le principal objectif des présents travaux visait à évaluer l’utilité de l’Évaluation neurologique d’Amiel-Tison (ENAT) dans l’identification et le suivi des enfants nés entre 29 et 37 semaines de gestation et qui présenteront des problèmes neurodéveloppementaux à l’âge corrigé (AC) de 24 mois. Plus précisément, la fidélité inter-examinateurs, la stabilité ainsi que la validité prédictive de l’ENAT ont été évaluées. La cohorte était composée initialement de 173 enfants nés entre 290/7 et 370/7 semaines de gestation, avec un PN<2500g et ayant passé au moins 24 heures à l’unité de soins néonatals du CHU Sainte-Justine. Les enfants étaient évalués avec l’ENAT à terme et aux AC de 4, 8, 12 et 24 mois. À l’AC de 24 mois, leur développement était évalué à l’aide du Bayley Scales of Infant Development–II. Les principaux résultats révèlent une excellente fidélité inter-examinateurs ainsi qu’une bonne stabilité au cours des deux premières années de vie du statut et des signes neurologiques. Des différences significatives à l’AC de deux ans ont été relevées aux performances développementales en fonction du statut neurologique à terme, qui constitue l’un des meilleurs facteurs prédictifs de ces performances. Les résultats encouragent l’intégration du statut neurologique tel que mesuré par l’ENAT comme marqueur précoce dans le cours d’une surveillance neurodéveloppementale des enfants les plus à risque.