975 resultados para knowledge leadership
Resumo:
Tutkimusongelmana oli kuinka tiedon johtamisella voidaan edesauttaa tuotekehitysprosessia. Mitkä ovat ne avaintekijät tietoympäristössä kuin myös itse tiedossa, joilla on merkitystä erityisesti tuotekehitysprosessin arvon muodostumiseen ja prosessien kehittämiseen? Tutkimus on laadullinen Case-tutkimus. Tutkimusongelmat on ensin selvitetty kirjallisuuden avulla, jonka jälkeen teoreettinen viitekehys on rakennettu tutkimaan rajattua ongelma-aluetta case-yrityksestä. Empiirisen tutkimuksen materiaali koostuu pääasiallisesti henkilökohtaisten teemahaastattelujen aineistosta. Tulokset merkittävimmistä tiedon hyväksikäytön haittatekijöistä, kuten myös parannusehdotukset on lajiteltu teoreettisessa viitekehyksessä esitettyjen oletustekijöiden mukaan. Haastatteluissa saadut vastaukset tukevat kirjallisuudesta ja alan ammattilaiselta saatua käsitystä tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä. Tärkeimmät toimenpiteet ja aloitteet joilla parannettaisiin tiedon muodostumista, koskivat ennnen kaikkea työnteon ulkoisia olosuhteita, eikä niinkään tiedon muodostumisen prosessia itseään. Merkittävimpiä haittatekijöitä olivat kultturiin, fyysiseen ja henkiseen tilaan ja henkilöstöresursseihin liittyvät ongelmat. Ratkaisuja ongelmiin odotettiin saatavan lähinnä tietotekniikan, henkilöstöresurssien ja itse tiedon muokkaamisen avulla. Tuotekehitysprosessin ydin tietovirtojen ja –pääomien luokittelu ja tulkitseminen tiedon muodostusta kuvaavan Learning Spiralin avulla antoi lähinnä teoreettisia viitteitä siitä millaisia keinoja on olemassa tiedon lisäämiseen ja jakamiseen eri tietotyypeittäin. Tulosten perusteella caseyrityksessä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota tiedon dokumentointiin ja jakamiseen erityisesti sen tiedon osalta, joka on organisaatiossa vain harvalla ja/tai luonteeltaan hyvin tacitia.
Resumo:
One stream of leadership theory suggests leaders are evaluated via inferential observer processes that compare the fit of the target to a prototype of an ideal (charismatic) leader. Attributional theories of leadership suggest that evaluations depend on knowledge of past organizational performance, which is attributed to the leader's skills. We develop a novel theory showing how inferential and attributional processes simultaneously explain top-level leader evaluation and ultimately leader retention and selection. We argue that observers will mostly rely on attributional mechanisms when performance signals clearly indicate good or poor performance outcomes. However, under conditions of attributional ambiguity (i.e., when performance signals are unclear), observers will mostly rely on inferential processes. In Study 1 we tested our theory in an unconventional context-the U.S. presidential election-and found that the two processes, due to the leader's charisma and country economic performance, interact in predicting whether a leader is selected. Using a business context and an experimental design, in Study 2 we show that CEO charisma and firm performance interact in predicting leader retention, confirming the results we found in Study 1. Our results suggest that this phenomenon is quite general and can apply to various performance domains.
Resumo:
Projektin johtaminen informaatioaikakaudella merkitsee, yhä useammassa tapauksessa, virtuaalisen verkoston tietämyksen hallitsemista ja johtamista. Kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentaminen on virtuaaliverkostoa hyväkseen käyttävä projekti, joka koostuu lukuisista osapuolista.Matkaviestinverkkoprojektien laajentuminen ja kilpailun kiristyminen alalla ovat nostaneet knowledge management -järjestelmien kysyntää. Kysyntä kohdistuu voimakkaimmin järjestelmiin, joiden avulla matkaviestinverkkotoimitusprojektin kaikki toiminnot pystytään käsittelemään yhdessä järjestelmässä. Tämän tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on ollut selvittää keskeisimmät vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisprojektin knowledge management ?järjestelmälle. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuden ja avoimien teemahaastattelujen avulla, käyttäen kvalitatiivisiä tutkimusmenetelmiä.Haastattelut osoittivat, että tärkeimmät vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoja rakentavan projektiorganisaation knowledge management -järjestelmälle ovat: 1. Knowledge management -järjestelmän tulee toimia keskitettynä tietovarastona.2. Projektissa käsiteltävään tietoon on pystyttävä porautumaan vähintään prosessi- ja paikkatietoon pohjautuvista näkökulmista. 3. Pääsyn knowledge management -järjestelmään tulee olla mahdollista kaikille projektin osapuolille.4. Pääsyn knowledge management -järjestelmään tulee olla mahdollista mistä tahansa ja mihin kellonaikaan tahansa.5. Knowledge management -järjestelmän käyttöliittymän tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Järjestelmän tulee olla yhteydessä organisaatioiden muihin järjestelmiin.
Resumo:
Informaatiotulva ja organisaation monimutkaisuus luoneet tarpeen tietämyksen hallinnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa muutostarpeet, jotka portaalin käyttöönotto tietämyksenhallintatyökaluna luo. Tutkimuksessa verrataan myös uusia työkaluja olemassa oleviin sekä arvioidaan organisaation kykyä siirtää tietämystä virtuaalisesti. Kirjallisuutta vastaavanlaisista projekteista ei ole ollut saatavilla, sillä käyttöönotettava teknologia on melko uutta. Samaa teknologiaa on käytössä hieman eri alueella, kuin tässä projektissa on tavoitteena. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka pääasialliset lähteet ovat erilaisissa kokouksissa tuotettuja dokumentteja. Tutkija on osallistunut aktiivisesti projektityöhön, joten osa taustatiedoista perustuu tutkijan huomioihin sekä vielä keskusteluihin. Teoriaosassa käsitellään tietämyksen jakamista tietämyksen hallinnan ja virtuaalisuuden näkökulmasta. Muutoksen hallintaa on käsitelty lyhyesti tietämyksenhallintatyökalun käyttöönotossa. Tutkimus liittyy Stora Enso Consumer Boardsin tietämyksen hallintaprojektiin.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pankin sisäisellä termillä nimitetyn asiakasosaamisen sisältöä. Tutkimuksessa tarkastellaan kokeneille toimihenkilöille kehittyneitä asiakaspalvelutaitoja sekä keinoja, joilla näitä taitoja ja osaamista voidaan siirtää pankkiin rekrytoiduille vasta-alkajille. Tutkimuksen tavoitteena on myös löytää menetelmiä organisaation oppimisen tukemiseen. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan yksilöä oppijana ja tiedonkäsittelijänä sekä organisaation oppimista. Työyhteisön oppimisen edistämisen keinoja käsitellään työssä oppimisen ja henkilöstöjohtamisen näkökulmista. Empiirinen osa koostuu haastatteluista, joissa kokeneet toimihenkilöt ja vasta-alkajat tuovat esiin näkemyksiään hyvästä asiakaspalvelusta. Tutkimustulosten perusteella asiakasosaaminen koostuu teknisestä ja tiedollisesta osaamisesta sekä vuorovaikutustaidoista. Näiden taitojen siirtäminen edellyttää avointa, keskustelevaa organisaatiota, joka jatkuvasti kyseenalaistaa käytäntöjään ja on halukas sitoutumaan pysyvän oppimiskulttuurin kehittämiseen.
Resumo:
Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.
Resumo:
The purpose of this contribution is to analyse the trajectory, the challenges and the future of the sociology of sport on three levels: the internal dynamic within the specific sub-field of the sociology of sport, its interactions with sociology and sport sciences, and its relation with sport organizations. The paper notes that the changes of the trajectory of the sociology of sport, first leaning on the profession of physical education teacher and then to sport sciences, as important consequences. Because most of the sociologists specialized in sport are working in sport sciences departments, the most important consequence is the dependency on sport sciences rather than on sociology. Compared to other fields of sociology, it means challenging other sciences for recognition. The paper argues that to face the threat of a marginalization within the field of sport science, the future of sociology of sport could be to fight for an external recognition. Applying sociology could spread critical views that are necessary to sport organizations. It could also give sociologists access to very interesting data, which can help producing good research, and give it a greater legitimacy within sport sciences. However, it is a risky strategy because of the necessity for the sociologists to stay critical both on sporting organization and on their own work.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mihin päätöksenteko perustuu teollisuusyrityksessä. Tutkimuksessa kartoitettiin kohdeorganisaation päätöksentekijöiden näkemyksiä toimintaympäristöstään, itsestään päätöksentekijöinä ja päätöksenteosta sekä tiedosta ja sen käytöstä. Lisäksi sivutaan päätöksenteon sosiaalista luonnetta. Empiirisen tutkimuksen kohdeyksikkönä on UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Lappeenrannassa. Tutkimus on toteutettu esimiestasolle suunnattuna lomakekyselynä lokakuussa 2003. Päätöksistä yleisimpiä olivat operatiivisen tason päätökset; taktisen ja strategisen tason päätöksiä tehtiin vähemmän. Päätöstilanteista useimmin kohdattuja olivat puolijäsentyneet ja jäsentyneet tilanteet, kun taas jäsentymättömät päätöstilanteet olivat harvinaisempia. Päätöksentekoprosesseista yleisimmin käytetty oli kirjallisuudessa taktiseen päätöstasoon ja puolijäsentyneisiin päätöstilanteisiin liitetty rajoitetun rationaalisuuden malliin perustuva vaiheittainen malli. Kirjallisuudessa strategiseen päätöksentekotasoon ja jäsentymättömiin päätöstilanteisiin liitetyn ns. iteratiivisesti vaiheittaisen mallin todettiin soveltuvan myös tämänkaltaiseen päätöksentekoon. Esimiehet pitivät toimintaympäristöään teollisuusyrityksessä pääasiallisesti orgaanisena. Tällaisessa ympäristössä vaikutussuhteet ja keinot ohjata ympäristöä perustuvat pitkälti vuorovaikutteisuuteen. Päätöksentekijöiden johtamistyylin todettiin olevan pikemminkin demokraattinen kuin autoritäärinen, mikä tukee edellä mainittuja tuloksia. Tiedon lähteistä päätöksenteon kannalta tärkeimpinä ja luotettavimpina koettiin henkilökohtaiset lähteet. Sisäiset lähteet nähtiin ulkoisia tärkeämpinä ja luotettavampina niin henkilökohtaisten, tekstimuotoisten kuin online-lähteidenkin osalta. Esimiesten todettiin hyödyntävän tosiasiatietoa, kokemusta ja intuitiota eri tavoin erilaisissa päätöstilanteissa, joten myös tehokkaat keinot tukea päätöksentekoa vaihtelevat päätöstyypeittäin. Tutkimuksen tulokset perustuvat kohderyhmän kyselylomakkeella kerättyihin mielipiteisiin. Käytetystä menetelmästä johtuen mielipiteiden taustatekijät ja todellinen toiminta organisaatiossa jäävät vielä avoimiksi. Tutkimustulosten syventäminen ja vahvistaminen sekä lisätiedon saaminen organisaation päätöksenteon todellisuudesta edellyttäisi empiiristä havainnointia tai vähintäänkin haastatteluja.
Resumo:
Sähköinen asiakaspalautetieto osana yrityksen tietopääomaaAsiakaspalaute osana yrityksen tietopääomaa mahdollistaa pysyvän kilpailuedun luomisen yritykselle. Kilpailuetua voidaan saavuttaa seuraavilla osa-alueilla: Asiakaspalautetiedon avulla yritys voi kehittää nykyisiä tuotteita ja/tai palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi. Uusien liiketoiminta-alueiden löytyminen on myös mahdollista asiakaspalautetiedon avulla. Sekä uusien liiketoimintojen että nykyisten liiketoimintojen osalta asiakaspalautetiedolla voidaan lisätä asiakasuskollisuutta ja sen avulla voidaan käynnistää asiakasdialogeja. Yrityksen hakiessa kilpailuetua asiakaspalautejärjestelmän avulla on kiinnitettävä huomiota nykyisen teorian tuottamaan kriteeristöön. Kriteeristöstä nousee esille seuraavat osa-alueet: asiakaspalautteen lähteet, asiakaspalautekanavat, asiakaspalautteen käsittelymenetelmät ja asiakaspalautteen prosessointi yrityksessä. Empiria antaa viitteitä siitä, että yrityksen kannattaa yhdistää suoranpalautteen järjestelmänsä ja asiakastyytyväisyysmittaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus kannattaa toteuttaa sähköisesti ja yrityksen kannattaa käyttää sitä jatkuvasti.Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kerätessä palautteen antajien yhteystiedot on yrityksen mahdollista luoda uusi sähköinen media.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli analysoida mentorointia, sen teoriaa ja menetelmää sekä miten sitä käytetään S-ryhmässä ja millä tavalla mentoroinnin käyttöä voidaan edistää johtamisen tukena S-ryhmässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointia menetelmänä, jolla edistetään toisilta oppimista. Mentorointia analysoidaan myös hiljaisen tiedon, tietopääoman johtamisen ja kehittyvän johtajan ominaisuuksien näkökulmista. Osatavoitteiksi asetettiin kahdella eri tavalla toteutettujen mentorointiohjelmien erojen selvittäminen tuloksiltaan ja vaikutuksiltaan sekä mentoroinnin avulla tapahtuva oppimisen tehostaminen S-ryhmässä. Tutkielmassa käytetty konstruktiivinen metodologia valittiin tutkimusongelman perusteella, koska tarkoituksena oli kehittää S-ryhmään mentoroinnin hyödyntämiseen sopiva malli. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sekä kyselytutkimusta että tietoverkossa tapahtuvaa strukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen teoriaosa perustuu alan kirjallisuuteen, aihetta käsitteleviin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sekä tieteellisiin lehti- ja muihin artikkeleihin. Aikaisemman teoreettisen tutkimuksen perusteella laadittiin teoreettinen viitekehys, joka muodosti perustan tutkimuksen empiiriselle osalle. Empiirinen osa koostuu S-ryhmän mentorointiprojektia koskevasta materiaalista, mentorointiprojektiin osallistuneiden henkilöiden kyselytutkimuksista sekä S-ryhmän johtoon kuuluvien yhdeksän johtajan haastattelu-tutkimuksesta. Tutkimuksen päätuloksena oli se, että mentorointi sopii erinomaisen hyvin kehitysmenetelmäksi osaamisen ja kokemustiedon siirtämiseen vanhemmilta johtajilta nuorille potentiaalisille johtajille. Tämä tulos on erityisen merkittävä S-ryhmälle johtajaosaamisen kehittämisessä, kun ryhmään ollaan parhaillaan kasvattamassa uutta johtajasukupolvea. Empiirinen tutkimus tukee myös sitä näkemystä, että mentoroinnin toteuttamiseen S-ryhmässä on olemassa erilaisia tapoja. Keskeisenä tavoitteena toteutuksissa on henkilöiden kehittyminen ja oppiminen. Tutkimustuloksissa korostuivat myös nuoremman eli mentoroitavan tarve päästä kahdenkeskiseen, avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun kokeneemman henkilön kanssa. Näiden tutkimustulosten perusteella päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: S-ryhmä tarvitsee oman mentorointijärjestelmän, joka toteutetaan ohjatun mentorointimallin mukaisesti. S-ryhmään on tärkeä perustaa oma mentorointipooli, jossa on halukkaita, eri osa-alueita osaavia mentoreita ja meklari, joka yhdyttää osapuolet toisiinsa.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tarkastella henkilöstöjohdon ja linjajohdon näkemyksiä kansainvälisissä tehtävissä toimivan keskijohdon osaamistarpeista suurissa suomalaisissa vientiyrityksissä. Teemahaastatteluja tehtiin 12:ssa Suomen tärkeimpien vientialojen suurimmista yrityksistä. Kansainvälisissä tehtävissä toimivan keskijohdon osaamistarpeiden, kategorioihin jaoteltuna, nähtiin olevan: - - Tieto ja ymmärtäminen: asiakkaan liiketoiminta ja tarpeet, oma tuote ja prosessit, globaali toimintaympäristö, alaisten osaamistarpeet- - Asioiden ja ihmisten johtaminen: muutoksen johtaminen, asiakkuuksien hallinta, ajan hallinta, motivointi, monikulttuurisen tiimin johtaminen- - Vuorovaikutus: kielitaito, suhteiden luominen, viestin kohdentaminen- - Henkilökohtaiset ominaisuudet ja motivaatio: joustavuus, kulttuurinen herkkyys, epävarmuuden sietokyky, oppimishalu, erilaisuuden kunnioitus- - Tehtäväkohtainen osaaminen: kansainvälinen markkinointi, talous, myyntitaidot, tekninen asiantuntemus.
Resumo:
Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kehittää osaamisen johtamisen esimiestyötä kohdeyrityksessä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tehtäviä esimiehillä on osaamisen johtamisessa sekä minkälaisia työvälineitä osaamisen johtamisessa voidaan hyödyntää. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Haastattelujen osia liitettiin tutkielman empiiriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisen esimiestyöstä kohdeyrityksessä. Osaamisen johtaminen oli yrityksessä melko uusi asia, jonka vuoksi yhtenäistä ja systemaattista käytäntöä ei ollut muodostunut. Kohdeyrityksessä osaamisen johtaminen edusti osaamisen johtamisen ensimmäistä sukupolvea, joka perustuu yksilöiden osaamisten hallintaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tuli lisätä vuorovaikutusta alaisen kanssa ja parantaa omia vuorovaikutustaitojaan, lisätä tietämystä omista esimiestyöhön liittyvistä rooleistaan, seurata alaisen osaamista, tukea alaisen osaamisen kehittämistä sekä rakentaa yrityksen ilmapiiriä oppimista tukevaksi.
Resumo:
The thesis studies the representations of different elements of contemporary work as present in Knowledge Management (KM). KM is approached as management discourse that is seen to affect and influence managerial practices in organizations. As representatives of KM discourse four journal articles are analyzed, using the methodology of Critical Discourse Analysis and the framework of Critical Management Studies, with a special emphasis on the question of structure and agency. The results of the analysis reveal that structural elements such as information technology and organizational structures are strongly present in the most influential KM representations, making their improvement also a desirable course of action for managers. In contrast agentic properties are not in a central role, they are subjugated to structural constraints of varying kind and degree. The thesis claims that one such constraint is KM discourse itself, influencing managerial and organizational choices and decision making. The thesis concludes that the way human beings are represented, studied and treated in management studies such as KM needs to be re-examined. Pro gradu-tutkielmassa analysoidaan työhön ja sen tekijään liittyviä representaatioita Tietojohtamisen kirjallisuudessa. Tietojohtamista tarkastellaan liikkeenjohdollisena diskurssina, jolla nähdään olevan vaikutus organisaatioiden päätöksentekoon ja toimintaan. Tutkielmassa analysoidaan neljä Tietojohtamisen tieteellistä artikkelia, käyttäen metodina kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkielman viitekehyksenä on kriittinen liikkeenjohdon tutkimus. Lisäksi työssä pohditaan kysymystä rakenteen ja toimijan välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkielman analyysi paljastaa, että tietojohtamisen vaikutusvaltaisimmat representaatiot painottavat rakenteellisia tekijöitä, kuten informaatioteknologiaa ja organisaatiorakenteita. Tämän seurauksena mm. panostukset em. tekijöihin nähdään organisaatioissa toivottavana toimintana. Vastaavasti representaatiot jotka painottavat yksilöitä ja toimintaa ovat em. tekijöille alisteisessa asemassa. Tapaa, jolla yksilöitä kuvataan ja käsitellään Tietojohtamisen diskurssissa, tulisikin laajentaa ja monipuolistaa.
Resumo:
The main objective of this dissertation is to create new knowledge on an administrative innovation, its adoption, diffusion and finally its effectiveness. In this dissertation the administrative innovation is approached through a widely utilized management philosophy, namely the total quality management (TQM) strategy. TQM operationalizes a self-assessment procedure, which is based on continual improvement principles and measuring the improvements. This dissertation also captures the theme of change management as it analyzes the adoption and diffusion of the administrative innovation. It identifies innovation characteristics as well as organisational and individual factors explaining the adoption and implementation. As a special feature, this study also explores the effectiveness of the innovation based on objective data. For studying the administrative innovation (TQM model), a multinational Case Company provides a versatile ground for a deep, longitudinal analysis. The Case Company started the adoption systematically in the mid 1980s in some of its units. As part of their strategic planning today, the procedure is in use throughout the entire global company. The empirical story begins from the innovation adoption decision that was made in the Case Company over 22 years ago. In order to be able to capture the right atmosphere and backgrounds leading to the adoption decision, key informants from that time were interviewed, since the main target was to clarify the dynamics of how an administrative innovation develops. In addition, archival material was collected and studied, available memos and data relating to the innovation, innovation adoption and later to the implementation contained altogether 20500 pages of documents. A survey was furthermore conducted at the end of 2006 focusing on questions related to the innovation, organization and leadership characteristics and the response rate totalled up to 54%. For measuring the effectiveness of the innovation implementation, the needed longitudinal objective performance data was collected. This data included the profit unit level experience of TQM, the development of the self assessment scores per profit unit and performance data per profit unit measured with profitability, productivity and customer satisfaction. The data covered the years 1995-2006. As a result, the prerequisites for the successful adoption of an administrative innovation were defined, such as the top management involvement, support of the change agents and effective tools for implementation and measurement. The factors with the greatest effect on the depth of the implementation were the timing of the adoption and formalization. The results also indicated that the TQM model does have an effect on the company performance measured with profitability, productivity and customer satisfaction. Consequently this thesis contributes to the present literature (i) by taking into its scope an administrative innovation and focusing on the whole innovation implementation process, from the adoption, through diffusion until its consequences, (ii) because the studied factors with an effect on the innovation adoption and diffusion are multifaceted and grouped into individual, organizational and environmental factors, and a strong emphasis is put on the role of the individual change agents and (iii) by measuring the depth and consistency of the administrative innovation. This deep analysis was possible due to the availability of longitudinal data with triangulation possibilities.