195 resultados para Euroopan unioni - sähkömarkkinat


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

From bark bread to pizza - Food and exceptional circumstances: reactions of Finnish society to crises of food supply This study on the food supply under exceptional circumstances lies within the nutritional, historical and social sciences. The perspective and questions come under nutrition science, but are part of social decision-making. The study focuses on the first and second world wars as well as on contemporary society at the beginning of the 21st century. The main purpose of this study is to explore how Finnish society has responded to crises and what measures it has taken to sustain institutional food services and the food supply of households. The particular study interests include the school catering and food services in hospitals during the world wars. The situation in households is reflected in the counseling work carried out by state-run or civic organisations. Interest also focuses on the action of the scientific community. The decisions made in Finland are projected onto the solutions developed in some other European countries. The study is based primarily on the archive documents and annual reports prepared by food and health care authorities. Major source materials include scientific and professional publications. The evaluation of the situation in contemporary Finnish society is based on corresponding emergency plans and guidelines. The written material is supplemented by discussions with experts. Food rationing during the WWI and WWII differed in extent, details and unity. The food intake of some population groups was occasionally inadequate both in quantity, quality and safety. The counseling of the public focused on promoting self-sufficiency, improving cooking skills and widening food habits. One of the most vulnerable groups in regard to nutrition was long-term patients in institutions. As for future development, the world wars were never-theless important periods for public food services and counseling practices. WWII was also an important period for product development in the food industry. Significant work on food substitutes was carried out by Professor Carl Tigerstedt during WWI. The research of Professors A. I. Virtanen and Paavo Simola during WWII focused on vitamins. Crises threatening societies now differ from those faced a hundred years ago. Finland is bet-ter prepared, but in many ways more vulnerable to and dependent on other actors. Food rationing is a severe means of handling the scarcity of food, which is why contemporary society relies primarily on preparedness planning. Civic organisations played a key role during the world wars, and establishing an emergency food supply remains on their agenda. Although the objective of protecting the population remains the same for nutrition, food production, and food consumption, threat scenarios and the knowledge and skill levels of citizens are constantly changing. Continuous monitoring and evaluation is therefore needed.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Puu, ruohokasvit ja näistä tehdyt tuotteet kuten mekaanisesta massasta valmistettu sanomalehtipaperi sisältävät ligniiniä, joka hajoaa yleensä hyvin hitaasti luonnossa. Valkolahosienet hajottavat ligniiniä tehokkaimmin, ja koska niiden tuottamat entsyymit hajottavat myös muita vaikeasti hajoavia yhdisteitä, voidaan valkolahosienten avulla mahdollisesti puhdistaa saastuneita maita. Tässä työssä haluttiin selvittää, säilyttävätkö valkolahosienet (Abortiporus biennis, Bjerkandera adusta, Dichomitus squalens, Phanerochaete chrysosporium, Phanerochaete sordida, Phlebia radiata, Pleurotus ostreatus, Trametes hirsuta ja Trametes versicolor) aktiivisuutensa ja kasvavatko ne maassa. Aktiivisuutta mitattiin seuraamalla sienten synteettisen ligniinin (14C-DHP) hajotuskykyä. T. versicolor (silkkivyökääpä) osoittautui tehokkaimmaksi ligniinin hajottajaksi ja sen pentakloorifenolin (PCP) hajotuskykyä tutkittiin erillisessä kokeessa. Entiset tai pitkään käytössä olleet saha-alueet ovat yhä saastuneet puun käsittelyaineista peräisin olevilla kloorifenoleilla. Biohajoavien muovien kehitystyö sekä kompostoinnin yleistyminen jätteiden käsittelymenetelmänä ovat luoneet tarpeen materiaalien biohajoavuuden määrittämiseen. Euroopan standardisoimisjärjestön (CEN) kontrolloidussa kompostitestissä biohajoavuus määritetään materiaalin hajoamisen aikana muodostuvan hiilidioksidin perusteella. Hiilidioksidin tuotto mitataan sekä näytettä sisältävästä kompostista että kompostista ilman näytettä, ja tällöin oletetaan, että kompostin orgaaninen aines molemmissa komposteissa (tausta) tuottaa yhtä paljon hiilidioksidia. Testin puutteeksi saattaa osoittautua kompostissa tai maassa esiintyvä "priming effect". Tällä tarkoitetaan materiaalin lisäämisen jälkeen esiintyvää epänormaalin suurita tai pientä hiilidioksidin muodostusta, minkä seurauksena testin tulosksena saatava biohajoavuus on virheellinen. Ligniinin hajotessa muodostuu enemmän humusta kuin hiilidioksidia, koska ligniini on humuksen tärkein lähtöaine. Näin ollen ligniiniä sisältävät paperituotteet saattavat testin mukaan vaikuttaa biologisesti hajoamattomilta. Valkolahosienet hajottivat 4-23% ligniinistä hiilidioksidiksi ja T. versicolor 29% PCP:sta. Kompostissa ligniini hajosi hiilidioksidiksi 58°C:ssa huomattavasti vähemmän (8%) kuin lämpötiloissa 35°C ja 50°C (23-24%). Kompostin todennäköisesti tärkeimpien ligniinin hajottajien, termofiilisten sienten, tyypillinen optimilämpötila on 45°C, eivätkä ne ole enää aktiivisia 58°C:ssa. Sekä maassa että kompostissa ligniini sitoutui kuitenkin suurimmaksi osaksi humukseen. Valkolahosienet hajottivat sekä humukseen sitoutunutta ligniiniä että PCP:ia, mutta kompostin sekapopulaatio ei tähän pystynyt, ja ligniiniä sitoutui humukseen yhä enemmän kompostoinnin aikana. T. versicolor hajotti PCP:ia tehokkaasti, eikä se tuottanut myrkyllisiä kloorianisoleja, joita jotkut valkolahosienet saattavat muodostaa kloorifenoleista. Priming effect ilmiötä tutkittiin eri ikäisissä ja kypsyydeltään erilaisissa komposteissa. Kompostit erosvat toisistaan myös hajoamattoman jätteen määrän ja mikrobipopulaation suhteen. Negatiivinen priming effect havaittiin kaikissa epästabiileissa komposteissa (ikä enintään 6 kk), ja sen lisäksi yhdessä näistä komposteista positiivinen priming effect kokeen lopussa. Stabiileissa komposteissa (ikä vähintään 6 kk) ilmiötä ei sen sijaan havaittu. Epästabiileissa komposteissa biohajoavuudelle saadut tulokset eivät siis ole luotettavia. Työn tulosten perusteella valkolahosienet, ja erityisesti T. versicolor, ovat lupaavia saastuneen maan puhdistukseen, joskin sienirihmaston mahdollisuudet säilyä aktiivisena maan alkuperäisen mikrobipopulaation kanssa täytyy vielä selvittää. Kompostin sekapopulaatio, joka ei sisällä valkolahosieniä, hajotti ligniiniä yllättävän tehokkaasti termofiilisille sienille sopivissa lämpötiloissa, vaikka ligniini sitoutuikin pääasiallisesti humukseen. Kompostin kypsyys osoittautui tärkeäksi tekijäksi kontrolloidun kompostitestin onnistumisen kannalta. Priming effect ilmiön välttämiseksi on varmistettava, että testissä käytetty komposti on riittävän kypsä. Kompostien mikrobipopulaation koostumusta kompostoinnin eri vaiheissa tulisi tarkemmin selvittää, koska stabiilien ja epästabiilien kompostien ero aiheutui todennäköisesti populaatioiden rakenteessa vallitsevista eroista. Näin myös priming effect ilmiön syyt voitaisiin selittää paremmin.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

This study analysed whether the land tenure insecurity problem has led to a decline in long-term land improvements (liming and phosphorus fertilization) under the Common Agricultural Policy (CAP) and Nordic production conditions in European Union (EU) countries such as Finland. The results suggests that under traditional cash lease contracts, which are encouraged by the existing land leasing regulations and agricultural subsidy programs, the land tenure insecurity problem on leased land reduces land improvements that have a long pay-back period. In particular, soil pH was found to be significantly lower on land cultivated under a lease contract compared to land owned by the farmers themselves. The results also indicate that land improvements could not be reversed by land markets, because land owners would otherwise have carried out land improvements even if not farming by themselves. To reveal the causality between land tenure and land improvements, the dynamic optimisation problem was solved by a stochastic dynamic programming routine with known parameters for one-period returns and transition equations. The model parameters represented Finnish soil quality and production conditions. The decision rules were solved for alternative likelihood scenarios over the continuation of the fixed-term lease contract. The results suggest that as the probability of non-renewal of the lease contract increases, farmers quickly reduce investments in irreversible land improvements and, thereafter, yields gradually decline. The simulations highlighted the observed trends of a decline in land improvements on land parcels that are cultivated under lease contracts. Land tenure has resulted in the neglect of land improvement in Finland. This study aimed to analyze whether these challenges could be resolved by a tax policy that encourages land sales. Using Finnish data, real estate tax and a temporal relaxation on the taxation of capital gains showed some potential for the restructuring of land ownership. Potential sellers who could not be revealed by traditional logit models were identified with the latent class approach. Those landowners with an intention to sell even without a policy change were sensitive to temporal relaxation in the taxation of capital gains. In the long term, productivity and especially productivity growth are necessary conditions for the survival of farms and the food industry in Finland. Technical progress was found to drive the increase in productivity. The scale had only a moderate effect and for the whole study period (1976–2006) the effect was close to zero. Total factor productivity (TFP) increased, depending on the model, by 0.6–1.7% per year. The results demonstrated that the increase in productivity was hindered by the policy changes introduced in 1995. It is also evidenced that the increase in land leasing is connected to these policy changes. Land institutions and land tenure questions are essential in agricultural and rural policies on all levels, from local to international. Land ownership and land titles are commonly tied to fundamental political, economic and social questions. A fair resolution calls for innovative and new solutions both on national and international levels. However, this seems to be a problem when considering the application of EU regulations to member states inheriting divergent landownership structures and farming cultures. The contribution of this study is in describing the consequences of fitting EU agricultural policy to Finnish agricultural land tenure conditions and heritage.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

In the past decade, the Finnish agricultural sector has undergone rapid structural changes. The number of farms has decreased and the average farm size has increased when the number of farms transferred to new entrants has decreased. Part of the structural change in agriculture is manifested in early retirement programmes. In studying farmers exit behaviour in different countries, institutional differences, incentive programmes and constraints are found to matter. In Finland, farmers early retirement programmes were first introduced in 1974 and, during the last ten years, they have been carried out within the European Union framework for these programmes. The early retirement benefits are farmer specific and de-pend on the level of pension insurance the farmer has paid over his active farming years. In order to predict the future development of the agricultural sector, farmers have been frequently asked about their future plans and their plans for succession. However, the plans the farmers made for succession have been found to be time inconsistent. This study estimates the value of farmers stated succession plans in predicting revealed succession decisions. A stated succession plan exists when a farmer answers in a survey questionnaire that the farm is going to be transferred to a new entrant within a five-year period. The succession is revealed when the farm is transferred to a suc-cessor. Stated and revealed behaviour was estimated as a recursive Binomial Probit Model, which accounts for the censoring of the decision variables and controls for a potential correlation between the two equations. The results suggest that the succession plans, as stated by elderly farmers in the questionnaires, do not provide information that is significant and valuable in predicting true, com-pleted successions. Therefore, farmer exit should be analysed based on observed behaviour rather than on stated plans and intentions. As farm retirement plays a crucial role in determining the characteristics of structural change in agriculture, it is important to establish the factors which determine an exit from farming among eld-erly farmers and how off-farm income and income losses affect their exit choices. In this study, the observed choice of pension scheme by elderly farmers was analysed by a bivariate probit model. Despite some variations in significance and the effects of each factor, the ages of the farmer and spouse, the age and number of potential successors, farm size, income loss when retiring and the location of the farm together with the production line were found to be the most important determi-nants of early retirement and the transfer or closure of farms. Recently, the labour status of the spouse has been found to contribute significantly to individual retirement decisions. In this study, the effect of spousal retirement and economic incentives related to the timing of a farming couple s early retirement decision were analysed with a duration model. The results suggest that an expected pension in particular advances farm transfers. It was found that on farms operated by a couple, both early retirement and farm succession took place more often than on farms operated by a single person. However, the existence of a spouse delayed the timing of early retirement. Farming couples were found to co-ordinate their early retirement decisions when they both exit through agricultural retirement programmes, but such a co-ordination did not exist when one of the spouses retired under other pension schemes. Besides changes in the agricultural structure, the share and amount of off-farm income of a farm family s total income has also increased. In the study, the effect of off-farm income on farmers retirement decisions, in addition to other financial factors, was analysed. The unknown parameters were first estimated by a switching-type multivariate probit model and then by the simulated maxi-mum likelihood (SML) method, controlling for farmer specific fixed effects and serial correlation of the errors. The results suggest that elderly farmers off-farm income is a significant determinant in a farmer s choice to exit and close down the farm. However, off-farm income only has a short term effect on structural changes in agriculture since it does not significantly contribute to the timing of farm successions.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisen kaupan teorian lähtökohdista Euroopan unionin maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista. Tarkastelun kohteeksi valittiin seitsemän maataloustuotetta: naudanliha, kaakao, kahvi, appelsiinimehu, siipikarjanliha, soija ja vehnä. Tutkimusongelmana oli tuonti- ja vientikysyntöjen estimointi näille tuotteille. Tutkimuksessa tehtiin myös simulaatioita, joilla pyrittiin kuvaamaan kaupan vapautumisen vaikutuksia. Lisäksi pyrittiin vastaamaan kysymykseen: millä tavoin kaupan vapautuminen olisi vaikuttanut EU:n maataloustuotteiden kokonaistuontiin ja tuontiin Mercosur-maista? Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli ekonometrinen estimointi. Ensin estimoitiin EU:n tuotteen tuontikysyntä eli kokonaistuonti, josta johdettiin kysyntä EU:n tuonnille eri Mercosur-maista eli vientikysynnät. Tuotteiden tuontikysynnöille estimoitiin tulo- ja hintajoustot ja vientikysynnöille joustot kokonaistuonnin ja hinnan suhteen. EU:n tuontikysyntää selittäviksi tekijöiksi valittiin EU:n tulotaso ja tuotteen reaalihinta. Muutamiin tuontikysyntä -malleihin lisättiin vielä niin sanottu dummy-muuttuja kuvaamaan suuria tuonnin vaihteluita. Kaikille seitsemälle tuotteelle estimoitiin myös vientikysyntämallit eli estimoitiin EU:n tietyn tuotteen tuontia yhdestä Mercosur-maasta kerrallaan. Vientikysyntää selittäviksi tekijöiksi valittiin EU:n kyseisen tuotteen kokonaistuonti ja kyseisen tuotteen suhteellinen hinta. Log-lineaariset mallit estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä ja malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Tutkimuksessa tehtiin tuonti- ja vientikysyntöjen regressiokertoimien estimaateilla historiallisia (ex post) simulaatioita vuosille 1988-2006. Simulaatioiden avulla pyrittiin saamaan selville, mitä vaikutuksia kaupanvapautumisella ja EU:n ja Mercosurin välisellä vapaakauppaliitolla olisi ollut EU:n tuonti- ja vientikysyntöihin kyseisten tuotteiden kohdalla ceteris paribus. Estimoitujen EU:n tuontikysyntä -mallien hintajoustot vaihtelivat -0,69 ja 1,97 välillä, mistä voidaan päätellä, että kaupan vapauttaminen tai lähinnä tariffien poistaminen ei vaikuttaisi kovin merkittävästi EU:n kokonaistuonnin määrään. Tuontikysyntämallien tulojoustot vaihtelivat 0,77 ja 5,98 välillä. Tuontikysynnät olivat tulojen suhteen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna huomattavasti joustavampia. Tutkimuksessa estimoitujen EU:n vientikysyntä -mallien joustot kokonaistuonnin suhteen vaihtelivat -6,31 ja 4,69 välillä ja hintajoustot vaihtelivat -14,51 ja 0,87 välillä. Vientikysynnät kokonaistuonnin että hinnan suhteen olivat joustavampia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tuontikysyntöjen simulaatiot osoittivat, että aikavälillä 1988-2006 EU:n ja Mercosurin välisen vapaakauppaliiton tapauksessa EU:n tuonti olisi ollut suurempaa kuin perusskenaariossa ja vapaankaupan tapauksessa tuonti olisi ollut vieläkin suurempaa alhaisemmasta hinnasta johtuen. Vientikysynnöissä perusskenaarion ja vapaakauppa-skenaarion välille ei syntynyt useiden tuotteiden kohdalla kovinkaan suurta eroa tuonnin määrään, mutta EU:n ja Mercosurin välinen vapaakauppaliitto olisi tämän tutkimuksen mukaan lisännyt EU:n maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista aikavälillä 1988-2006. Avainsanat: tuontikysyntä, vientikysyntä, kansainvälisen kaupan teoria, ekonometrinen estimointi

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

This research discusses decoupling CAP (Common Agricultural Policy) support and impacts which may occur on grain cultivation area and supply of beef and pork in Finland. The study presents the definitions and studies on decoupled agricultural subsidies, the development of supply of grain, beef and pork in Finland and changes in leading factors affecting supply between 1970 and 2005. Decoupling agricultural subsidies means that the linkage between subsidies and production levels is disconnected; subsidies do not affect the amount produced. The hypothesis is that decoupling will decrease the amounts produced in agriculture substantially. In the supply research, the econometric models which represent supply of agricultural products are estimated based on the data of prices and amounts produced. With estimated supply models, the impacts of changes in prices and public policies, can be forecasted according to supply of agricultural products. In this study, three regression models describing combined cultivation areas of rye, wheat, oats and barley, and the supply of beef and pork are estimated. Grain cultivation area and supply of beef are estimated based on data from 1970 to 2005 and supply of pork on data from 1995 to 2005. The dependencies in the model are postulated to be linear. The explanatory variables in the grain model were average return per hectare, agricultural subsidies, grain cultivation area in the previous year and the cost of fertilization. The explanatory variables in the beef model were the total return from markets and subsidies and the amount of beef production in the previous year. In the pork model the explanatory variables were the total return, the price of piglet, investment subsidies, trend of increasing productivity and the dummy variable of the last quarter of the year. The R-squared of model of grain cultivation area was 0,81, the model of beef supply 0,77 and the model of pork supply 0,82. Development of grain cultivation area and supply of beef and pork was estimated for 2006 - 2013 with this regression model. In the basic scenario, development of explanatory variables in 2006 - 2013 was postulated to be the same as they used to be in average in 1995 - 2005. After the basic scenario the impacts of decoupling CAP subsidies and domestic subsidies on cultivation area and supply were simulated. According to the results of the decoupling CAP subsidies scenario, grain cultivation area decreases from 1,12 million hectares in 2005 to 1,0 million hectares in 2013 and supply of beef from 88,8 million kilos in 2005 to 67,7 million kilos in 2013. Decoupling domestic and investment subsidies will decrease the supply of pork from 194 million kilos in 2005 to 187 million kilos in 2006. By 2013 the supply of pork grows into 203 million kilos.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

This thesis studies the informational efficiency of the European Union emission allowance (EUA) market. In an efficient market, the market price is unpredictable and profits above average are impossible in the long run. The main research problem is does the EUA price follow a random walk. The method is an econometric analysis of the price series, which includes an autocorrelation coefficient test and a variance ratio test. The results reveal that the price series is autocorrelated and therefore a nonrandom walk. In order to find out the extent of predictability, the price series is modelled with an autoregressive model. The conclusion is that the EUA price is autocorrelated only to a small degree and that the predictability cannot be used to make extra profits. The EUA market is therefore considered informationally efficient, although the price series does not fulfill the requirements of a random walk. A market review supports the conclusion, but it is clear that the maturing of the market is still in process.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä työssä selvitetään lentosääennusteiden käyttöä lennon suunnittelun ja toteutuksen perusteena. Tuodaan esille määräyksiä ja lentosäätietojen käyttöä kaikissa lennon vaiheissa. Perehdytään ennustettujen olosuhteiden ja ennusteiden laadun merkitykseen lentojen toteutuksessa. Selvitetään lentosääennusteisiin liittyviä lentoliikenteen kustannuksia. Työn aineistona käytettiin joulukuu 2006 - heinäkuu 2007 välisenä aikana eri pituisina jaksoina kerättyä 185 liikennelennon lennonsuunnittelumateriaalia ja 126 satunnaisella otoksella otettuja Suomen GAFOR -ennusteita. Liikennelennot toteutettiin Suomen ja Euroopan alueella. Työssä todennettiin METAR –lentopaikkasanoman avulla TAF -lentopaikka-, TREND -laskeutumis-, GAFOR -yleisilmailuennusteita. Yleisestä sääpalvelusta saatua materiaalia käsiteltiin EXCEL –taulukkolaskentaohjelmalla Lentosääennusteita käsiteltiin usean eri käyttäjäryhmän kannalta. Reittilentomittauksilla tutkittiin SIGMET –varoituspalvelun, SWC –merkitsevän sään ja yläilmakehän tuulen sekä lämpötilan ennusteita. TAF –pilvikorkeusennusteiden keskimääräinen hyvyysluku oli lähes sama pilvikorkeudesta riippumatta. Suhteellisen hyvissä olosuhteissa toimivat käyttäjät saivat ennusteista paljon hyötyä. Vaakanäkyvyysennusteiden keskimääräinen hyvyysluku oli suurempi hyvissä kuin huonoissa olosuhteissa. Huonojen olosuhteiden ennusteet olivat lentotoiminnalle enemmän harmillisia kuin hyödyllisiä. Ennustustyö olisi tarvinnut apuvälinettä. Tutkittiin TREND –ennusteiden ominaista osuvuutta. NOSIG –ennuste oli suhteellisen usein julkaistu vaikka sitä seurasi olosuhteen muutos. BECMG -ennuste toteutui pääsääntöisesti ennusteajan alkupuolella. Ajoittaisten olosuhdemuutosten aikana TEMPO -ennusteita julkaistiin hyvin, mutta ennusteen osuvuus vaihteli. Tässä muodossa jaettu ennustetieto ei palvele kovin hyvin päätöstilannetta, jossa on arvioitava polttoaineen riittävyys lennon loppuosalle. GAFOR -pintatuuliennusteet olivat onnistuneita kuten TAF -ennusteissa. Vaakanäkyvyys- ja pilvikorkeusolosuhteissa vertailupisteissä oli 10% havainnoista ennustettua huonompaa olosuhdetta, jos käytettiin vain GAFOR –ennusteen perusosaa lennonsuunnittelussa ja 6% havainnoista, jos käytettiin koko ennustetta. Ilma-aluksen päällikön on valvottava näkölento-olosuhteiden kehitystä lennon aikana ja varmistettava aina näkölento-olosuhteinen lentoreitti laskupaikalle. Lentosääennusteet ovat osa lentotoimintaa mahdollistavaa järjestelmää. Ennusteet hallitsevat vaihtelevasti olosuhteita ja luonnollisesti aiheuttavat ongelmallisia tilanteita. Käyttäjiä sitovat määräykset on luotu, jotta toiminta olisi turvallista. Laadukkaita ennusteita tarvitaan isoilla liikennepaikoilla lentoliikenteen kapasiteetin hallintaan. Pienillä lentopaikoilla laitevarustus ei vielä takaa lentotoimintaa kaikissa olosuhteissa. Näkölentotoimintaa harjoitetaan jatkuvasti sekä hyvissä että kohtalaisen huonoissa olosuhteissa.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa oli tarkoitus määrittää ne lämpötilan ääriarvojen maksimi ja minimi arvot, jotka ovat vielä fysikaalisesti mahdollisia Suomen ilmastossa. Työssä käytettiin hyväksi kahta eri yksidimensioista ilmakehämallia, 1D-H634 sekä 1D-RCA3. Ensiksi mainittu pohjaa HIRLAM 6.3.4- malliin. Jälkimmäisessä mallissa HIRLAMin pintaprosessit on korvattu ruotsalaisen Rossby-keskuksen RCA3 -mallin fysiikalla. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki kolme luotausasemaa Suomesta (Jokioinen, Jyväskylä ja Sodankylä). Työ aloitettiin poimimalla Ilmatieteen laitoksen ilmastotietokannasta ne ajankohdat, joina kahden metrin lämpötila on ylittänyt kesällä +30°C ja alittanut talvella -35°C. Seuraavaksi etsittiin näitä ajanjaksoja vastaavat luotaustiedot. Luotauksia tutkimalla pyrittiin selvittämään mitkä tekijät vaikuttivat äärilämpötilojen esiintymiseen. Tämän jälkeen nämä luotaustiedot interpoloitiin vastaamaan mallin 40 vertikaalitasoa. Nämä tiedot syötettiin malleille yhdessä päivämäärän, kellonajan sekä koordinaattien kanssa ja tulokseksi saatiin vuorokauden kahden metrin lämpötilakäyrät. Koska yksidimensioiset mallit eivät ota huomioon lämmön advektiota, laskettiin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) ERA40-uusanalyysien pohjalta kyseisiä ajanhetkiä vastaavat lämmön advektiot. Lisäksi laskettiin keskimääräiset advektion vuorokausirytmit kesällä (kesä-heinä-elo) ja talvella (tammi-helmi). Suomesta saatujen luotaustietojen pohjalta tehtyjen ajojen kahden metrin lämpötilat eivät kesätilanteessa kyenneet ylittämään Turussa vuonna 1914 mitattua lämpötilaennätystä +35,9°C. Verrattaessa kuitenkin malliajojen tuloksia tehtyihin havaintoihin, voitiin kesätilanteissa todeta mallin antavan jopa 5°C lämpimämpiä arvoja kuin kyseisissä tilanteissa on mitattu. Lopuksi päätettiin tehdä malliajo, jossa luotaus otettiin Tallinnan lentoasemalta elokuulta 1992. Tämän luotaustiedon pohjalta tehdyn ajon tulos (+36,4°C) ylitti Suomessa havaitun lämpötilaennätyksen. Talvitilanteissa 1D-H634-malli ei puolestaan kyennyt saavuttamaan Suomen pakkasennätystä (-51,5°C), joka mitattiin Kittilässä vuonna 1999. Mallitetut pakkaslukemat olivat kuitenkin suurimmassa osassa ajoja kireämpiä kuin mitä kyseisten tilanteiden havainnot kertovat. Käytettäessä 1D-RCA3-mallia päästiin pakkasissa -53,8°C:seen ja pakkaslukemat olivat muutenkin paljon alhaisempia verrattuna 1D-H634- mallin tuloksiin.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Työssä tarkasteltiin ilmakehän yleisen kiertoliikkeen mallin, ECHAM5:n, ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uudelleenanalyysijärjestelmän, ERA-40:n, lumen vesiarvon ja lumisten alueiden pinnan albedon mallintamista. Tarkoituksena oli selvittää näiden välisiä eroja sekä sitä, kuinka hyvin ECHAM5 kuvaa nykyilmaston lumioloja. Esimerkinomaisesti tarkasteltiin myös Rossby-keskuksen alueellisen ilmastomallin, RCA3:n, lumen mallintamistapaa. ECHAM5-simulaatioissa käytetty pakote oli havaintojen mukainen meriveden pintalämpötilan ja merijään jakauma. ECHAM5:n ja ERA-40:n aineistoja vertailtiin jaksolla 1986-1990 Pohjois-Euraasian alueella. ERA-40:n lumen vesiarvoja verrattiin lisäksi INTAS-SCCONE-hankkeen havaintoaineistoon. Saatujen tulosten mukaan ECHAM5:n lumen vesiarvo oli monilla alueilla ERA-40:n lumen vesiarvoa pienempi. Suurimmillaan erot olivat vesiarvon maksimialueilla Euraasian keskiosissa. ECHAM5:ssä myös eri vuosien välinen vaihtelu oli pienempää kuin ERA-40:ssä. Varsinkin tarkastelujakson viimeisinä vuosina, 1989 ja 1990, lumen vesiarvo sai Pohjois-Euroopan alueella ERA-40:n mukaan hyvin matalia arvoja, jotka selittyvät NAO-indeksin korkeilla arvoilla. NAO-ilmiön voimakkuus 1980-luvun lopulla ei kuitenkaan erotu ECHAM5:n lumen vesiarvossa. ERA-40:n lumianalyysissä on mukana lumensyvyyshavaintoja, mikä on suurin tuloksiin eroa aiheuttava tekijä. Lienee myös mahdollista, että ECHAM5-simulaatioissa käytetty pakote ei ole riittävän voimakas tuottamaan kaikilta osin realistista lumen vesiarvon jakaumaa. ERA-40:n ja INTAS-SCCONE-aineiston välillä ei ollut kovin suuria eroja. Lumisten alueiden pinnan albedon osana käytetty lumialbedo on ERA-40:ssä ennustettava muuttuja, ECHAM5:ssä se parametrisoidaan. Saatujen tulosten mukaan pinnan albedon arvot ovat ECHAM5:ssä laajalti suurempia kuin ERA-40:ssä. Erot aiheutuvat albedojen erilaisesta laskentatavasta sekä mallien erilaisista kasvillisuusjakaumista. ECHAM5 aliarvioi kasvillisuuden albedoa pienentävän vaikutuksen varsinkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella. ERA-40:n pinnan albedo lieneekin realistisempi kuin ECHAM5:n.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Postglacial climate changes and vegetation responses were studied using a combination of biological and physical indicators preserved in lake sediments. Low-frequency trends, high-frequency events and rapid shifts in temperature and moisture balance were probed using pollen-based quantitative temperature reconstructions and oxygen-isotopes from authigenic carbonate and aquatic cellulose, respectively. Pollen and plant macrofossils were employed to shed light on the presence and response rates of plant populations in response to climate changes, particularly focusing on common boreal and temperate tree species. Additional geochemical and isotopic tracers facilitated the interpretation of pollen- and oxygen-isotope data. The results show that the common boreal trees were present in the Baltic region (~55°N) during the Lateglacial, which contrasts with the traditional view of species refuge locations in the south-European peninsulas during the glacial/interglacial cycles. The findings of this work are in agreement with recent paleoecological and genetic evidence suggesting that scattered populations of tree species persisted at higher latitudes, and that these taxa were likely limited to boreal trees. Moreover, the results demonstrate that stepwise changes in plant communities took place in concert with major climate fluctuations of the glacial/interglacial transition. Postglacial climate trends in northern Europe were characterized by rise, maxima and fall in temperatures and related changes in moisture balance. Following the deglaciation of the Northern Hemisphere and the early Holocene reorganization of the ice-ocean-atmosphere system, the long-term temperature trends followed gradually decreasing summer insolation. The early Holocene (~11,700-8000 cal yr BP) was overall cool, moist and oceanic, although the earliest Holocene effective humidity may have been low particularly in the eastern part of northern Europe. The gradual warming trend was interrupted by a cold event ~8200 cal yr BP. The maximum temperatures, ~1.5-3.0°C above modern values, were attained ~8000-4000 cal yr BP. This mid-Holocene peak warmth was coupled with low lake levels, low effective humidity and summertime drought. The late Holocene (~4000 cal yr BP-present) was characterized by gradually decreasing temperatures, higher lake levels and higher effective humidity. Moreover, the gradual trends of the late Holocene were probably superimposed by higher-frequency variability. The spatial variability of the Holocene temperature and moisture balance patterns were tentatively attributed to the differing heat capacities of continents and oceans, changes in atmospheric circulation modes and position of sites and subregions with respect to large water bodies and topographic barriers. The combination of physical and biological proxy archives is a pivotal aspect of this work, because non-climatic factors, such as postglacial migration, disturbances and competitive interactions, can influence reshuffling of vegetation and hence, pollen-based climate reconstructions. The oxygen-isotope records and other physical proxies presented in this work manifest that postglacial climate changes were the main driver of the establishment and expansion of temperate and boreal tree populations, and hence, large-scale and long-term vegetation patterns were in dynamic equilibrium with climate. A notable exception to this pattern may be the postglacial invasion of Norway spruce and the related suppression of mid-Holocene temperate forest. This salient step in north-European vegetation history, the development of the modern boreal ecosystem, cannot be unambiguously explained by current evidence of postglacial climate changes. The results of this work highlight that plant populations, including long-lived trees, may be able to respond strikingly rapidly to changes in climate. Moreover, interannual and seasonal variation and extreme events can exert an important influence on vegetation reshuffling. Importantly, the studies imply that the presence of diffuse refuge populations or local stands among the prevailing vegetation may have provided the means for extraordinarily rapid vegetation responses. Hence, if scattered populations are not provided and tree populations are to migrate long distances, their capacity to keep up with predicted rates of future climate change may be lower than previously thought.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Most countries of Europe, as well as many countries in other parts of the world, are experiencing an increased impact of natural hazards. It is often speculated, but not yet proven, that climate change might influence the frequency and magnitude of certain hydro-meteorological natural hazards. What has certainly been observed is a sharp increase in financial losses caused by natural hazards worldwide. Eventhough Europe appears to be a space that is not affected by natural hazards to such catastrophic extents as other parts of the world are, the damages experienced here are certainly increasing too. Natural hazards, climate change and, in particular, risks have therefore recently been put high on the political agenda of the EU. In the search for appropriate instruments for mitigating impacts of natural hazards and climate change, as well as risks, the integration of these factors into spatial planning practices is constantly receiving higher attention. The focus of most approaches lies on single hazards and climate change mitigation strategies. The current paradigm shift of climate change mitigation to adaptation is used as a basis to draw conclusions and recommendations on what concepts could be further incorporated into spatial planning practices. Especially multi-hazard approaches are discussed as an important approach that should be developed further. One focal point is the definition and applicability of the terms natural hazard, vulnerability and risk in spatial planning practices. Especially vulnerability and risk concepts are so many-fold and complicated that their application in spatial planning has to be analysed most carefully. The PhD thesis is based on six published articles that describe the results of European research projects, which have elaborated strategies and tools for integrated communication and assessment practices on natural hazards and climate change impacts. The papers describe approaches on local, regional and European level, both from theoretical and practical perspectives. Based on these, passed, current and future potential spatial planning applications are reviewed and discussed. In conclusion it is recommended to shift from single hazard assessments to multi-hazard approaches, integrating potential climate change impacts. Vulnerability concepts should play a stronger role than present, and adaptation to natural hazards and climate change should be more emphasized in relation to mitigation. It is outlined that the integration of risk concepts in planning is rather complicated and would need very careful assessment to ensure applicability. Future spatial planning practices should also consider to be more interdisciplinary, i.e. to integrate as many stakeholders and experts as possible to ensure the sustainability of investments.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Palaeoenvironments of the latter half of the Weichselian ice age and the transition to the Holocene, from ca. 52 to 4 ka, were investigated using isotopic analysis of oxygen, carbon and strontium in mammal skeletal apatite. The study material consisted predominantly of subfossil bones and teeth of the woolly mammoth (Mammuthus primigenius Blumenbach), collected from Europe and Wrangel Island, northeastern Siberia. All samples have been radiocarbon dated, and their ages range from >52 ka to 4 ka. Altogether, 100 specimens were sampled for the isotopic work. In Europe, the studies focused on the glacial palaeoclimate and habitat palaeoecology. To minimise the influence of possible diagenetic effects, the palaeoclimatological and ecological reconstructions were based on the enamel samples only. The results of the oxygen isotope analysis of mammoth enamel phosphate from Finland and adjacent nortwestern Russia, Estonia, Latvia, Lithuania, Poland, Denmark and Sweden provide the first estimate of oxygen isotope values in glacial precipitation in northern Europe. The glacial precipitation oxygen isotope values range from ca. -9.2±1.5 in western Denmark to -15.3 in Kirillov, northwestern Russia. These values are 0.6-4.1 lower than those in present-day precipitation, with the largest changes recorded in the currently marine influenced southern Sweden and the Baltic region. The new enamel-derived oxygen isotope data from this study, combined with oxygen isotope records from earlier investigations on mammoth tooth enamel and palaeogroundwaters, facilitate a reconstruction of the spatial patterns of the oxygen isotope values of precipitation and palaeotemperatures over much of Europe. The reconstructed geographic pattern of oxygen isotope levels in precipitation during 52-24 ka reflects the progressive isotopic depletion of air masses moving northeast, consistent with a westerly source of moisture for the entire region, and a circulation pattern similar to that of the present-day. The application of regionally varied δ/T-slopes, estimated from palaeogroundwater data and modern spatial correlations, yield reasonable estimates of glacial surface temperatures in Europe and imply 2-9°C lower long-term mean annual surface temperatures during the glacial period. The isotopic composition of carbon in the enamel samples indicates a pure C3 diet for the European mammoths, in agreement with previous investigations of mammoth ecology. A faint geographical gradient in the carbon isotope values of enamel is discernible, with more negative values in the northeast. The spatial trend is consistent with the climatic implications of the enamel oxygen isotope data, but may also suggest regional differences in habitat openness. The palaeogeographical changes caused by the eustatic rise of global sea level at the end of the Weichselian ice age was investigated on Wrangel Island, using the strontium isotope (Sr-87/Sr-86) ratios in the skeletal apatite of the local mammoth fauna. The diagenetic evaluations suggest good preservation of the original Sr isotope ratios, even in the bone specimens included in the study material. To estimate present-day environmental Sr isotope values on Wrangel Island, bioapatite samples from modern reindeer and muskoxen, as well as surface waters from rivers and ice wedges were analysed. A significant shift towards more radiogenic bioapatite Sr isotope ratios, from 0.71218 ± 0.00103 to 0.71491 ± 0.00138, marks the beginning of the Holocene. This implies a change in the migration patterns of the mammals, ultimately reflecting the inundation of the mainland connection and isolation of the population. The bioapatite Sr isotope data supports published coastline reconstructions placing the time of separation from the mainland to ca. 10-10.5 ka ago. The shift towards more radiogenic Sr isotope values in mid-Holocene subfossil remains after 8 ka ago reflects the rapid rise of the sea level from 10 to 8 ka, resulting in a considerable reduction of the accessible range area on the early Wrangel Island.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

I arbetet analyseras de i mentalvårdslagen (1990/1116) stadgade förutsättningarna för psykiatrisk sjukhusvård oberoende av patientens vilja gällande myndiga patienter för vilka inte har utsetts en intressebevakare före fattandet av vårdbeslutet, samt bakgrunden till och en del av de svårigheter som förknippas med denna form av vård och härtill anknutet beslutsfattande. Problemen tillspetsas framförallt i situationer av intressekonflikt mellan patientens intressen respektive samhällets intressen. Utgångspunkten ligger främst i finländsk mentalvårdslagstiftning och rättspraxis, men för att på ett ändamålsenligt sätt kunna redogöra för bakgrunden till och förutsättningarna för dylikt förvaltningsrättsligt beslutsfattande görs även relevanta kopplingar till medicinska (psykiatriska) yrkesetiska riktlinjer och mentalvårdslagstiftning inom övriga Norden. Analysen omfattar även den Europeiska människorättsdomstolens praxis i fall som gäller frihetsberövande på basis av psykiatrisk vård, närmare bestämt artikel 5 (1)(e) i den europeiska människorättskonventionen. Patientens självbestämmanderätt, frihet och integritet är utgångspunkterna för alla slags vårdförhållanden. Dessa inbegriper bl.a. frivillighet och informerat samtycke då en person söker vård. Möjligheten att förordna en person till psykiatrisk vård oberoende av dennes vilja är ett lagstadgat undantag till dessa principer. Beslutsfattandet är bundet till strikta lagstadgade förutsättningar, vilkas bedömning kräver juridisk, men framförallt medicinsk kunskap, vilket också skapar gränser och utmaningar för de yrkespersoner som arbetar med dylika ärenden. Kombinationen av psykiatri, etik och juridik är nödvändig, men inte alltid enkel att göra, vilket märks inte minst på terminologin som tillämpas i mentalvårdslagstiftningen. I arbetet analyseras en del av den terminologi som tillämpas inom finsk och övrig nordisk mentalvårdslagstiftning. Syftet är att visa att definitionerna, tolkningarna, terminologin och synsättet på psykisk ohälsa som tillämpas inom den finländska mentalvårdslagstiftningen jämförelsevis kanske inte är de mest lämpliga eller tidsenliga. En annan svår uppgift, som framförallt lagstiftaren ställ(t)s inför, är utformningen av mentalvårdslagstiftning som är tillräckligt flexibel för att tillåta beaktande av särdragen i varje enskilt ärende, men som samtidigt är strikt nog för att förhindra godtycke och missbruk. En person som lider av allvarlig psykisk ohälsa befinner sig oftast i en ytterst utsatt position, och är ofta begränsat eller inte alls kapabel att göra en korrekt bedömning av sig själv och sin situation. Således sker den starka betoningen av patientens självbestämmanderätt på både gott och ont. Det är kanske inte alltid i en psykiatrisk patients bästa att få bestämma själv, vilket också är en av frågorna som omfattas av analysen i arbetet. Eftersom det psykiatriska vårdbeslutet till karaktären är ett (skriftligt) förvaltningsbeslut, skiljer det sig samtidigt från övrigt beslutsfattande inom vårdsektorn, vilket till största delen utgör faktisk förvaltningsverksamhet. För patienten innebär vårdbeslutet också ett administrativt frihetsberövande. Ingreppet i patientens grundläggande fri- och rättigheter är särskilt stort och upplevs ofta som mycket kränkande, och därför ställs särskilt strikta krav på iakttagande av det lagstadgade beslutsförfarandet och vårdförutsättningarna samt tillgodoseendet av patientens rättsskydd. Den offentliga hälso- och sjukvården är verksamhet som är underställd den offentliga förvaltningen, vilket innebär att de allmänna förvaltningsrättsliga rättsskyddsgarantierna är tillämpliga. I och med vårdbeslutets karaktär av förvaltningsbeslut, kan ändring i beslutet sökas genom besvär hos förvaltningsdomstolen. Dessa är också några av de frågor som behandlas i arbetet.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tapaukset, joissa tekijänoikeus on joutunut ristiriitaan kilpailuoikeuden tavoitteiden kanssa ovat yleistyneet niin Euroopan Unionin kuin sen jäsenvaltioiden oikeuskäytännössä. Tähän on syynä paitsi kilpailuoikeuden soveltamisalueen laajeneminen, myös viestinnän kehitys. Kilpailuoikeus on saanut roolin tiedon kulun vapauden puolustajana. Tekijöitä edustavien järjestöjen toiminta on 1990-luvulla ollut kilpailuviranomaisten erityisen kiinnostuksen kohteena. Työn keskeinen kysymys on, mitä kilpailuoikeuden soveltaminen järjestöjen toimintaan merkitsee tekijän suojan kannalta. Kilpailuoikeudellisessa tulkinnassa olennaista on, miten järjestön suhde yksittäiseen tekijään hahmotetaan, Horisontaalisessa suhteessa järjestöt voidaan rinnastaa tekijöiden ammattiliittoihin, joiden tarkoituksena on oikeuksien kollektiivinen suojaaminen suhteessa käyttäjiin. Kilpailuvirasto on tulkinnut järjestöjen toiminnan KRL 6§:n kieltämäksi hintayhteistyöksi. Kilpailuneuvosto on sen sijaan katsonut, että järjestöjen suhde yksittäiseen oikeudenhaltijaan on vertikaalinen. Tekijänoikeusjärjestöt ovat itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, jotka ovat KRL 3§:n määräävässä markkinaasemassa. Samalla kilpailuneuvosto totesi, että tekijänoikeuslain tavoite ja tarkoitus on otettava huomioon järjestöjen toimintaa arvioitaessa. Tekijöitä edustavien ammattijärjestöjen ja viestintäyritysten välisiin työehtosopimuksiin on sisällytetty oikeuksien käyttöä koskevia määräyksiä. KRL 2. 1 § sulkee työmarkkinoita koskevat sopimukset lain soveltamisalueen ulkopuolelle. KHO on tuoreessa ratkaisussaan kuitenkin tulkinnut työehtosopimusmääräykset sellaiseksi vertikaaliseksi kilpailunrajoitukseksi, johon voidaan soveltaa KRL 9§:n yleissäännöstä. Ratkaisu merkinnee sitä, että KRL:n vaikutus ulottuu aiempaa selkeämmin myös työehtosopimusten tekijänoikeusmääräyksiin. Vertikaalinen näkökulma ohjaa arvioimaan järjestöjen toimintaa teosten leviämisen ja viestinnän kannalta. Yrityksen hallussa tekijänoikeus on kilpailukeino. Järjestöt ovat määräävässä markkina-asemassa suhteessa käyttäjiin ja tekijöihin. Kansallisen ja EY:n oikeuskäytännön valossa käydään läpi tapauksia, joissa järjestöjen on katsottu käyttäneen väärin asemaansa. Yhteisön oikeuskäytännön avulla pyritään hahmottamaan sellaisia tilanteita, joita Suomessa ei vielä ole ehtinyt esiintyä. Tietoverkkostrategiat ja pyrkimykset "informaation valtateiden" luomiseen korostavat osaltaan järjestöjen välittäjäroolia. Samalla digitaalitekniikan käyttöönotto horjuttaa vakiintunutta oikeuksien tasapainoa. Koska digitalisoituminen luo mahdollisuuksia nimenomaan yksittäisille tekijöille ja käyttäjille, on järjestöjen uudistettava lisensointi- ja sopimuskäytäntöjään. Myös julkisen vallan sääntelyä, joka koskee oikeuksien jakautumista tekijöiden, välittäjien ja loppukäyttäjien välillä on arvioitavauudesta näkökulmasta. Digitaalisessa ympäristössä järjestöjen toimintaa ja tekijän yksinoikeuden rajoituksia on entistä vaikeampi perustella markkinoiden toimintaan liittyvillä syillä. Avainsanat: Tekijänoikeusjärjestö, kilpailuoikeus, kollektiivinen sopiminen, digitalisoituminen