Tukien tuotannosta irrottamisen vaikutukset viljan, naudanlihan ja sianlihan tarjontaan Suomessa


Autoria(s): Kujala, Sanna
Contribuinte(s)

Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, taloustieteen laitos

University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management

Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för ekonomi

Data(s)

2006

Resumo

This research discusses decoupling CAP (Common Agricultural Policy) support and impacts which may occur on grain cultivation area and supply of beef and pork in Finland. The study presents the definitions and studies on decoupled agricultural subsidies, the development of supply of grain, beef and pork in Finland and changes in leading factors affecting supply between 1970 and 2005. Decoupling agricultural subsidies means that the linkage between subsidies and production levels is disconnected; subsidies do not affect the amount produced. The hypothesis is that decoupling will decrease the amounts produced in agriculture substantially. In the supply research, the econometric models which represent supply of agricultural products are estimated based on the data of prices and amounts produced. With estimated supply models, the impacts of changes in prices and public policies, can be forecasted according to supply of agricultural products. In this study, three regression models describing combined cultivation areas of rye, wheat, oats and barley, and the supply of beef and pork are estimated. Grain cultivation area and supply of beef are estimated based on data from 1970 to 2005 and supply of pork on data from 1995 to 2005. The dependencies in the model are postulated to be linear. The explanatory variables in the grain model were average return per hectare, agricultural subsidies, grain cultivation area in the previous year and the cost of fertilization. The explanatory variables in the beef model were the total return from markets and subsidies and the amount of beef production in the previous year. In the pork model the explanatory variables were the total return, the price of piglet, investment subsidies, trend of increasing productivity and the dummy variable of the last quarter of the year. The R-squared of model of grain cultivation area was 0,81, the model of beef supply 0,77 and the model of pork supply 0,82. Development of grain cultivation area and supply of beef and pork was estimated for 2006 - 2013 with this regression model. In the basic scenario, development of explanatory variables in 2006 - 2013 was postulated to be the same as they used to be in average in 1995 - 2005. After the basic scenario the impacts of decoupling CAP subsidies and domestic subsidies on cultivation area and supply were simulated. According to the results of the decoupling CAP subsidies scenario, grain cultivation area decreases from 1,12 million hectares in 2005 to 1,0 million hectares in 2013 and supply of beef from 88,8 million kilos in 2005 to 67,7 million kilos in 2013. Decoupling domestic and investment subsidies will decrease the supply of pork from 194 million kilos in 2005 to 187 million kilos in 2006. By 2013 the supply of pork grows into 203 million kilos.

Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa pääosassa olevaa maataloustukien tuotannosta irrottamista ja arvioidaan sen vaikutuksia Suomen viljan, naudanlihan ja sianlihan tarjontaan. Tutkimuksessa esitellään tuotannosta irrotettua maataloustukea koskevia määritelmiä ja tutkimuksia sekä Suomen viljan, naudanlihan ja sianlihan tarjonnan kehitystä ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä vuosina 1970 - 2005. Tässä tutkimuksessa tukien tuotannosta irrottamisella tarkoitetaan luopumista maataloustuen sidonnaisuudesta tuotannossa olevien hehtaarien ja kotieläinten määrään. Tutkimushypoteesin mukaan määräsidonnaisuudesta luopumisella on merkittäviä maataloustuotantoa alentavia vaikutuksia. Tarjontatutkimuksessa estimoidaan mm. tuotanto- ja hintasarjojen pohjalta maataloustuotteiden tarjontaa kuvaavat ekonometriset mallit. Tarjontamallien avulla voidaan simuloida hinta- ja tukimuutosten vaikutuksia maataloustuotteiden tarjonnan määrään. Tässä tutkimuksessa on rakennettu rukiin, vehnän, ohran ja kauran yhteenlaskettua viljelyalaa sekä naudanlihan ja sianlihan tarjontaa kuvaavat regressiomallit. Viljamallissa selittävinä tekijöinä ovat rukiin, vehnän, ohran ja kauran satoihin sekä markkinahintoihin perustuva viljan keskimääräinen hehtaarituotto, hehtaarituet, edellisen vuoden viljelyala ja lannoitekustannus. Naudanlihan tarjontamallissa naudanlihan tarjontaa selittäviä tekijöitä ovat vuodella viivästetty markkinahinnan ja maataloustuen muodostama kokonaistuotto kiloa kohden sekä edellisen vuoden tuotanto. Sianlihan tarjontaa selitetään viivästetyllä kokonaistuotolla, välitysporsaan hinnalla ja investointituilla sekä tuottavuuden kasvua kuvaavalla trendimuuttujalla ja vuoden viimeisen neljänneksen dummy-muuttujalla. Viljan ja naudanlihan estimoinneissa on käytetty vuosidataa vuosilta 1970 - 2005 ja sianlihan estimoinnissa neljännesvuosidataa vuosilta 1995 - 2005. Viljan viljelyalan sekä naudanlihan ja sianlihan tarjonnan riippuvuus tarjontaa selittävistä tekijöistä oletettiin lineaariseksi. Viljan viljelyalamallin selitysasteeksi saatiin 0,81, naudanlihan tarjontamallin 0,77 ja sianlihan tarjontamallin 0,82. Viljan viljelyalan hintajoustoksi saatiin 0,08 ja maataloustuen joustoksi 0,03. Naudanlihan tarjontamallissa naudanlihan kokonaistuoton joustoksi saatiin 0,12. Sianlihan tarjonnan jousto kokonaistuoton suhteen oli 0,14, porsaan hinnan -0,19 ja investointituen 0,03. Regressiomalleilla ennustettiin viljan viljelyalan sekä naudanlihan ja sianlihan tarjonnan kehitystä vuosina 2006 - 2013. Perusskenaarioissa tarjonnan määrään vaikuttavien tekijöiden oletettiin muuttuvan vuodesta 2006 eteenpäin samalla tavalla kuin Suomen EU-jäsenyyden aikana 1995 - 2005 keskimäärin. Perusskenaarioiden lisäksi malleilla simuloitiin CAP-tukien tuotannosta irrottamisen vaikutuksia viljan viljelyalan ja naudanlihan tarjonnan määrään sekä kansallisten tukien irrottamisen vaikutuksia viljan viljelyalan, naudanlihan ja sianlihan tarjonnan määrään. Sianlihan tarjontamallilla simuloitiin myös investointitukien poistamisen tarjontavaikutuksia. Ns. CAP-skenaarioissa vuodesta 2005 vuoteen 2013 viljan viljelyala laski 1,12 miljoonasta hehtaarista 1,0 miljoonaan hehtaariin ja naudanlihan tarjonta 88,8 miljoonasta kilosta 67,7 miljoonaan kiloon, kun 75 prosenttia sonnipalkkioista jätettiin tuotantoon sidotuiksi. Sianlihan tarjonta laski kansallisten tukien ja investointitukien irrottamisen myötä vuoden 2005 noin 195 miljoonasta kilosta 188 miljoonaan kiloon vuonna 2006, mutta nousi 203 miljoonaan kiloon vuoteen 2013 mennessä.

Identificador

URN:NBN:fi-fe20061655

http://hdl.handle.net/10138/20950

Idioma(s)

fin

Publicador

Helsingfors universitet

University of Helsinki

Helsingin yliopisto

Palavras-Chave #maatalouspolitiikka
Tipo

opinnäytteet

Thesis

lärdomsprov

pro gradu-avhandlingar

pro gradu -tutkielmat

master's thesis