Strategisen johtamisen omistajalähtöinen näkökulma

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida strategisen johtamisen omistajalähtöistä johtamismallia kirjallisuuden valossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajan kanssa. Työ oli luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen Tutkimuksen aineistona toimi neljä omistajalähtöistä johtamista käsittelevää teosta, joista kahdessa annettiin kokonaiskuva omistajalähtöisestä johtamisesta, yhdessä aihetta lähestyttiin arvonmäärityksen näkökulmasta ja yhdessä riskien-hallinnan näkökulmasta. Strategiaviitekehys muodostettiin käyttäen hyväksi Chaffeen kolmea, Mintzbergin yhdeksää sekä Volberda ja Elfringin kolmea koulukuntaa. Koulukuntajakoa hyödynnettiin strategisen johtamisen historiallisiin taustoihin tutustumisessa. Yrityksen arvonmääritykselle muodostettiin viitekehys strategia-kirjallisuuden määrittelemistä arvostrategioista. Kasvustrategian viiitekehys muodostui monialaistumisesta ja kansainvälistymisstrategiasta. Tutkimustulokset osoittavat, että omistajalähtöisesti johdetun yrityksen kaiken toiminnan lähtökohtana on omistajien varallisuuden kasvattaminen. Omistajien yritykseen kohdistuvat odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa. Hallituksen merkitys johdon ja omistajien rajapintana lisääntyy. Johdon palkkiot on kytketty osakekurssiin. Osakkeenomistajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: pääomasijoittajiin ja pörssisijoittajiin. Pääomasijoittajat odottavat yritykseltä tasaista kasvua, maltillista osinkopolitiikkaa, kannattavaa liiketoimintaa sekä riskienhallintaa pitkällä aikavälillä. Pörssisijoittajien odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa ja pikaisissa voitoissa.

Innovation – from individual intuition to collaborative innovation. The role of individual key actor in facilitation of innovation in large organization context

The objective of this research was to study the role of key individuals in facilitation of technology enabled bottom-up innovation in large organization context. The development of innovation was followed from the point of view of individual actor (key individual) in two cases, through three levels: individual, team and organization, by using knowledge creation and innovation models. This study provides theoretical synthesis and framework through which the study is driven. The results of the study indicate, that in bottom-up initiated innovations the role of key individuals is still crucial, but innovation today is collective effort and there acts several entrepreneurial key individuals: innovator, user champion and organizational sponsor, whose collaboration and developing interaction drives innovation further. The team work is functional and fluent, but it meets great problems in interaction with organization. The large organizations should develop its practices and ability to react on emerging bottom-up initiations, in order to embed innovation to organization and gain sustainable innovation. In addition, bottom-up initiated innovations are demonstrations of peoples knowing, tacit knowledge and therefore renewing of an organization.

Työn ja perheen suhteen sosiaalinen rakentuminen eri ikäisten puheessa

Tämän tutkielman tavoite on selvittää, miten eri ikäiset ihmiset puhuvat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Tarkoituksena on tuoda esille haastattelujen puheessa vakiintuneita diskursseja, jotka luovat sosiaalista todellisuutta. Aineistona käytetään kandeksaa eräässä Etelä-Karjalan Osuuspankin konttorissa tehtyä teemahaastattelua. Näitä haastatteluja analysoidaan diskurssianalyyttisesti. Haastateltujen puheessa toistuu kandeksan eri diskurssityyppiä: ihannediskurssi, "normaali" -diskurssi, organisaatio joustajana -diskurssi, omatuntodiskurssi, stressidiskurssi, minä päätän -diskurssi, ylitehokkuusdiskurssi sekä ikä ja asenteet -diskurssi.

Relacion entre zonas y contextos de interaccion en el futbol de alto rendimiento:una aplicacion multivariante

El estudio del deporte en sus diferentes facetas ha sido motivo de muchos trabajos con perspectivas tanto cualitativas como cuantitativas. Este trabajo presenta un estudio sobre el fútbol desde una visión descriptiva sobre la relación entre los contextos de interacción y las zonas, marcadas por la posición del balón. El diseño observacional es nomotético, continuo y multidimensional. Como instrumento de observación se ha utilizado SOF-5 y como instrumento de registro el Match Visio Studio. Finalmente, como técnica de análisis se planteó un modelo log-lineal para estudiar con precisión el tipo de relaciones que se establecen entre los Contextos de Interacción y las zonas. Para la interpretación del modelo se ha optado por una representación gráfica obtenida a través de un Análisis de Correspondencias. Se ha observado que existe una relación significativa entre las zonas y los contextos de interacción a lo largo de todo el partido, aportando una información relevante para conocer las estructuras de juego que se establecen de forma dinámica. Palabras clave: fútbol, contextos de interacción, observación directa, Log-lineal, Análisis de Correspondencias

Tehdastyöläisen puheenvuoro koulutuksesta ja oppimisesta

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Oppiminen marginaalissa : pitkittäistutkimus tekstiilitehtaan työntekijöistä (Tampereen yliopisto 2005)

Tuotannon kehitysinvestointiprojektien läpivientimalli

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia ja etsiä kehityskohteita kohdeyrityksen kehitysinvestointiprojektien toimintamallissa. Diplomityön tavoitteena oli tutkia nykyistä investointikäytäntöä ja luoda eri linjastoissa tehtäville kehitysinvestointiesityksille edellytykset tukea yhteisesti yrityksen tulevia suhdannenäkymiä ja strategiaa. Työn tavoitteena oli myös pyrkiä välillisesti kasvattamaan investointiin sijoitettavan pääoman tuottoprosenttia pienentämällä kustannuksia huolellisen valmistelun keinoin jo investointiprojektin kehityksen alkuvaiheessa. Työkaluksi tähän todettiin olevan läpivientimalli. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tiedonkeruumenenelmiä. Näistä ylemmän johdon ja keskijohdon haastattelut, sekä omat kokemukset yrityksen käytännöistä vuosilta 2004-2008 näyttelivät pääroolia. Työn tuotoksena laadittiin aiheeseen liittyvä ohjeistus ja läpivientimalli osaksi yrityksen laatujärjestelmää. Malli sijoitettiin template tyyppisesti dokumentinhallinnointiohjelmistoon. Työn tuloksena on esitetty kehitysinvestointiprojektien läpivientimalli siten, että se tukee yrityksen strategiaa kestävän kehityksen ympäröimänä. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin sille tarkoitetussa aikavälissä.

Suorituskyvynmittausjärjestelmä osaksi yritystä dynaamisessa kontekstissa : Organisaation elinkaaren näkökulma

Tässä tutkielmassa kuvataan suorituskykymittariston suunnittelua, implementointia ja käyttöä yrityksen elinkaaren näkökulmasta. Perusajatuksena elinkaarimalleissa on organisaation elinkaaren jakaminen toisistaan eroteltaviin vaiheisiin, joiden ilmentymiä kuvataan valittujen muuttujien avulla. Tutkielmassa selvitetään, onko organisaation elinkaaren eri vaiheissa olevilla yrityksillä erilaiset valmiudet suorituskykymittariston käyttöönotossa. Tutkielmassa kuvaillaan niitä haasteita, joita dynaamisessa ympäristössä toimiva muuttuva organisaatio asettaa suorituskykymittaristolle ja sen parissa toimiville henkilöille. Tutkimusmenetelmä perustuu teoreettiselle lähestymistavalle ja aineistona käytetään tieteellisiä julkaisuja suorituskykymittaristojen käyttöä ja organisaation elinkaarta tutkivasta kirjoittelusta. Analyysin paljastamat tutkimustulokset viittaavat siihen, että eri elinkaaren vaiheissa olevilla organisaatioilla on merkittävästi erilaiset valmiudet suorituskykymittaristojen menestyksekkääseen suunnitteluun, implementointiin ja käyttöön.

Monitoimityöstökeskuksen kokonaistehokkuuden parantaminen kokonaisvaltaisella tuottavalla kunnossapidolla

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutustua kokonaisvaltaisen tuottavan kunnossapidon teoriaan ja soveltaa sitä Abloy Oy Joensuun tehtaalla pilottikohteeksi valittuun koneeseen. Pilottikohteeksi oli valittu uusi Sveitsiläinen Hydromat-monitoimityöstökeskus, jonka kokonaistehokkuutta (OEE) pyrittiin parantamaan kokonaisvaltaisella tuottavalla kunnossapidolla (TPM). Työn kirjallisuusosuudessa tarkastellaan teoriatietoja, jotka liittyvät yleisesti kunnossapitoon ja tarkemmin TPM-toimintaan. Lisäksi käsitellään kunnossapidon mittareita ja tietojärjestelmiä. Työn empiirisessä osassa selvitetään, kuinka TPM-toiminta otettiin käyttöön Hydromat-monitoimityöstökeskuksen osalta. Eniten resursseja käytettiin koneen asetusaikojen lyhentämiseen. Lisäksi koneen käyttäjien itsenäiseen kunnossapitoon siirtyminen kuului työn sisältöön. Työssä on selvitetty myös uuden tuotannon seurantataulun käyttöönotto. Seurantataulusta nähdään useita tuotantotietoja kuten kokonaistehokkuus. Työn merkittävimmät tulokset osoittavat, että asetusajat ovat tällä hekellä hyvin pitkiä tavoitteisiin nähden. Asetusaikojen lyhentyminen halutulle tasolle vaatii koneen käyttäjien pitkän oppimisprosessin sekä optimaaliset toimintaolosuhteet. Lisäksi havaittiin, että uuden toimintamallin esitteleminen ja sen käyttöönotto valmistavassa teollisuudessa on vaativa prosessi.

Tietoturvan huomioiminen tietojärjestelmien ulkoistamisessa; Case: Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi

Tässä diplomityössä tarkastellaan tietoturvan huomioimista tietojärjestelmien ja niiden palveluiden ulkoistamisen yhteydessä. Ulkoistuksen myötä tietohallinnon rooli on muuttunut. Ennen organisaatio on itse määrittänyt halutun tietoturvatason ja varmistanut sitä kautta oman tiedon turvaamisen. Ulkoistamalla omia tietojärjestelmiä tai palveluita, joutuu organisaatio määrittelemään myös näille ulkoistetuille palveluille tietoturvatason ja valvomaan tason saavuttamista ja kehittämistä. Tämä on tuonut muutosta ja sitä kautta paineita ymmärtää ulkoistamista ja sen vaativia toimenpiteitä myös tietoturvan kannalta. Työssä paneudutaan ulkoistamisen teoreettiseen taustaan käymällä läpi ulkoistamisen syitä ja motiiveja. Tässä osassa kuvataan myös erityisesti niitä elementtejä, jotka ovat keskeisiä tietojärjestelmien ja tietohallinnon ulkoistamiselle. Suomen lainsäädäntö ei tunne yhtä ainoaa lakia, joka ottaa kantaa tietoturvaan tai – suojaan, vaan tietoturvan määrittäviä lakeja ja säädöksiä on useita. Tässä työssä tarkastellaan yleisimpiä tietoturvaan vaikuttavia lainsäädäntöjä ja standardeja. Tietoturvan tasoon ulkoistetuissa järjestelmissä voidaan vaikuttaa vain sopimus- käytännön kautta. Ulkoistamisen ja sitä kautta tietoturvan yksi tärkeimpiä elementtejä on sopimuskäytäntö, joten sen läpikäynti tutkimuksessa on yksi oleellisimmista asioista. Tutkimuksen empiirisessä osassa käydään läpi Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmien ulkoistamisprosessi ja peilataan sitä teoreettiseen taustaan. Tietoturvan ulkoistamisprosessi esitellään sen eri osa-alueiden kautta niin, että siinä huomioidaan erikseen tekninen tietoturva, dokumentaatio ja tietoturvaorganisaatio sekä henkilöturvallisuus.

Tietoliikenteen tulevaisuuden näkymiä - Etelä-Karjala 2018

Tekniikan kehitys menee vauhdilla eteenpäin ja uusi verkkotekniikoita syntyy koko ajan. Haasteita tuottavat sopivien verkkotekniikoiden löytäminen käyttöön tietylle alueelle ja joissakin tapauksissa joudutaan tyytymään kompromissiratkaisuihin. Lyhyen kantaman langattomat kommunikaatioteknologiat soveltuvat esimerkiksi haja-asutusalueille ja saaristoon, mikäli perinteisen kuidun vetäminen niille alueille ei ole mahdollista. Tässä työssä tuodaan esille niitä langallisia ja langattomia tekniikoita, jotka ovat tällä hetkellä tai tulevaisuudessa merkityksellisiä Etelä-Karjalan kannalta. Osa tekniikoista voi jäädä kokonaan pois käytöstä kymmenen vuoden sisällä tai ne voivat yhdistyä ja muuttaa muotoaan. Työn tuloksena syntyneen kartoituksen perusteella saadaan visio siitä, miltä Etelä-Karjalan tilanne näyttää vuonna 2018. Nyt on jo tiedossa Soneran puhelinlankaverkon alasajo lähivuosina ja kuidun vetäminen viemäriin viemäröintitöiden yhteydessä. Tulevaisuuden kaistankäyttötarpeet ja erilaisten palvelujen lisääntyminen edesauttavat viihdepalveluiden tarjonnan monipuolistumista. Open Access ja triple-play ovat tulevaisuuden termejä. Viihteen lisäksi myös muilla eri osa-alueilla kuten työelämässä, sairaaloissa ja kouluissa on tarvetta laajakaistaisille monipalveluille.

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun luotettavuus sellutehtaalla

Suomen ympäristönsuojelulaki (86/200) velvoittaa toiminnanharjoittajia olemaan selvillä päästöistään ja hakemaan ympäristöluvan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle. Sellutehtaat tuottavat tietoa merkittävimmistä ilmaan johdettavista päästöistään mittaamalla niitä jatkuvatoimisesti. Tuloksia käytetään tiedottamisessa ja päätöksenteossa. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on ympäristöluvan ehtojen täyttymisen seuranta. Mittaustulosten on oltava luotettavia. Luotettavuutta voidaan arvioida vertailumittauksien ja mittausepävarmuustarkastelujen avulla. Tässä työssä määritettiin mittausepävarmuudet Imatran tehtaiden kuorikattilan (LCP-kattila) NOX-mittaukselle sekä sellutehtaan meesauunien ja soodakattiloiden mittauksille. Tämän jälkeen tarkasteltiin, kuinka mittausepävarmuus huomioidaan ympäristö¬luparajaseurannassa. Lopuksi arviointiin, kuinka jatkuvatoimisten mittalaitteiden laadunvarmistusstandardia SFS-EN 141481 voidaan soveltaa Imatran tehtailla. Tarkastellut jatkuvatoimiset mittaukset todettiin varsin luotettaviksi. Etenkin NOx¬mittaukset ovat luotettavia. Kuorikattila 2:lla luotettavuutta heikentää mittauspaikan epä¬edustavuus. Rikin yhdisteiden (SO2 ja TRS) mittausten luotettavuus on alhaisempi, koska mitattavat pitoisuudet ovat pieniä. Mittausten luotettavuus on kuin vertailumittausten. Kuorikattila 2:lla Mittausepävarmuus huomioidaan NOX-pitoisuuden lupaseurannassa LCP-asetuksen mukaisesti. Sellutehtaan TRS-päästöillä mittausepävarmuus voidaan huomioida joko LCP-asetuksen mukaisesti tai tilastomatemaattisesti. Kummallakin tavalla saadaan negatiivisia luparajaan verrattavia keskiarvoja. Standardia SFS-EN 141481 voidaan soveltaa kuorikattilalla mutta sellutehtaalla se voi olla epäkäytännöllistä, eikä välittömästi paranna mittausten luotettavuutta

Voimakkaasti kasvavan projektiyrityksen talousohjaus

Työn tarkoituksena oli tutkia kasvun vaikutuksia yrityksen talous-ohjaukseen. Yrityksen kasvun mandollisuuksia ja kasvuvaiheita tutkimalla pyrittiin löytämään ne keskeiset osa-alueet, joiden seuranta on tärkeää yrityksen kasvukyvykkyyden ja kasvun hallinnan kannalta nimenomaan talousohjauksen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu yhden tapauksen kvalitatiivisena tutkimuksena, jota on täydennetty myös kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineistoa kerättiin usealla eri metodilla. Tutkimustulokset osoittivat, että talousohjauksen rooli on erittäin tärkeä voimakkaasti kasvavassa yrityksessä. Talousohjauksen ensisijainen tehtävä kasvuyrityksessä on tukea johtoa muutostilanteessa luomalla yhtenäiset toimintatavat ja seurantajärjestelmät. Myös kannattavuuden ja rahoituksen seuranta on kasvuyritykselle tärkeää.