Mentorointiohjelman kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin

Tutkielma on toimintatutkimus mentoroinnin kehittämisestä Osuuskauppa Hämeenmaassa. Tutkielman tavoitteena on ollut suunnitella mentorointiohjelma osuuskaupalle ja kehittää sen sisältöä saatujen tutkimustulosten perusteella sekä kuvata mentoroinnin tuomia hyötyjä ohjelman osallistujille ennen ohjelman päättymistä. Mentorointi on keskeinen osa S-ryhmän osaamisen johtamista. Sen avulla voidaan kehittää tärkeitä osaamisia ja suunnata oppimista organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Mentorointi tukee henkilöstöstrategian mukaista omaehtoista oppimista, jossa yksilöt ottavat vastuun oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä organisaation tuella. Tutkielman viitekehykseen on koottu mentoroinnin ja mentorointiohjelman kehittämiseen liittyviä teorioita ja näkökulmia. Viitekehyksen pohjalta on suunniteltu mentorointiohjelman sisältö ja valmennusmateriaalit. Suunnittelu- ja toteutusprosessi on kuvattu tutkielmassa toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti. Ohjelmaa ja sen tuomia hyötyjä osallistujille on arvioitu työssä kirjallisen palautekyselyn ja teemahaastatteluiden avulla. Tutkielman keskeisiä tuloksia ovat ohjelman suunnittelua tukeneen viite-kehyksen kokoaminen ja mentorointiohjelman toteuttaminen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmaa on kehitetty tutkimustulosten perusteella ja tietoa mentoroinnin hyödyistä osallistujien näkökulmasta on kerätty.

Organisaatioiden tilapreferenssit : strategialähtöisen preferenssityökalun kehittäminen

Organisaatioille tyypillinen jatkuva muutos on haaste työympäristölle ja informaatioteknologian ke-hitys onkin muokannut työn luonnetta sekä muuttanut käsityksiämme työympäristöstä. Jotta kiinteis-töalalla voidaan vastata näihin muutoksiin tehokkaasti, tulisi toimialalla olla riittävästi tietoa tilan-käyttäjistä sekä heidän tarpeistaan ja preferensseistään. Tämän tutkimuksen taustalla vaikuttavat tu-levaisuuden tarpeiden ja preferenssien kartoittamiseksi vaaditut menetelmät, joiden avulla voidaan mitata ja analysoida näitä muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa työkalu, jonka avulla voidaan kartoittaa tilojen käyttäjäorganisaatioiden strategioiden kannalta merkittävimmät tilankäyt-töpreferenssit. Seuraavat tutkimuskysymykset avustavat tavoitteen saavuttamisessa. 1. Mitä strategi-siin valintoihin liittyviä seikkoja tulee huomioida preferenssityökalussa, jotta se kartoittaa riittävällä tasolla käyttäjäorganisaation strategiaa? 2. Mitä yksittäisiä organisaation tilankäyttöpreferenssejä preferenssityökalun tulee kartoittaa ja miten nämä tilankäyttöpreferenssit sijoittuvat organisaatioiden strategisiin näkökulmiin? Tutkielma laaditaan osana tilankäyttäjien preferenssit ja tarpeet muuttuvas-sa toimintaympäristössä -tutkimushanketta (2008–2011). Hanke on KTI Kiinteistötieto Oy:n, Aal-to‐yliopiston teknillisen korkeakoulun (TKK) Real Estate Research -tutkimusryhmän ja Built Envi-ronment Services -tutkimusryhmän yhteisprojekti. Tämän tutkimuksen tavoitteen ollessa organisaatioiden tilankäyttöpreferenssejä kartoittavan työkalun kehittäminen, valikoituu tutkimusmetodiksi konstruktiivinen tutkimusote, jonka avulla kyetään tuot-tamaan tieteellinen kontribuutio tekemällä soveltavasti suuntautunutta tutkimusta. Työkalun kehittä-misessä lähtökohtana toimivat organisaatioiden strategiat ja siksi strategiaan perehdytään teoreettisen kirjallisuuden avulla. Tilankäyttöpreferenssejä kartoittavan työkalun kehittämisen yhteydessä näkö-kulmaa avartaa myös empiirinen aineisto, jonka muodostaa keväällä 2009 osana tilankäyttäjien pre-ferenssit ja tarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä -tutkimushanketta toteutettu kysely. Preferenssityökalun suunnittelun lähtökohtana on oletus, että organisaation strategiset tavoitteet voi-vat pohjautua joko kasvuun tai tuottavuuteen. Tämän pohjalta kyetään määrittämään, mitkä kuudesta Lindholmin (2006) mallin mukaisesta kiinteistöstrategian lisäarvokanavasta organisaation tulisi hyö-dyntää, jotta ne parhaiten tukisivat organisaation strategisia valintoja. Kyselyä hyödyntäen saadaan käsitys organisaatioiden tilakäyttöpreferensseistä ja nämä löydökset muodostavat työkalun preferens-sejä kartoittavan osuuden. Näistä lähtökohdista muodostuu organisaatioiden tilankäyttöpreferenssejä kartoittava työkalu, joka perustuu organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin.

Kunnossapidon suorituskykymittariston kehittäminen

Fazerin kolmen suurimman suomalaisleipomon kesken on sovittu yhteisestä kunnossapidon suorituskykymittareista, mutta mittariston kehitykseen ei ollut käytetty mitään tiettyä menetelmää, joka varmistaisi, että käyttöönotetut mittarit olisivat linjassa yrityksen tai sen ydintoimintojen tavoitteiden kanssa. Tämän työn on tarkoitus tutkia, kuinka hyvä leipomoiden käyttämä nykyinen kunnossapidon suorituskykymittaristo on, ja voiko sitä parantaa entisestään. Ratkaisuksi arviointiongelmaan luotiin suorituskykymittariston kehitysmenetelmä ja sitä tukeva työkalu, jolla mittareita voidaan arvottaa ja vertailla keskenään. Kehitysmenetelmän luomisessa hyödynnettiin kirjallisuudesta löytyneitä teorioita suorituskyvyn mittaamisen periaatteista ja valmista menetelmää mittariston kehittämistä varten. Työn ohessa syntyi myös mittariston kehitysmenetelmää tukeva työkalu, joka helpottaa mittareiden arvottamista ja keskinäistä vertailua. Luodulla suorituskykymittariston kehitysmenetelmällä ja sitä tukevalla työkalulla saatiin arvioitua nykyisin käytössä olevan mittariston hyvyys suhteessa vaihtoehtoisiin, kilpaileviin mittareihin. Tulosten perusteella Fazerin Lahden leipomolla on päätetty pilotoida uusia kunnossapidon suorituskykymittareita.

B-to-B-palvelutuotteiden kehittäminen tuotteistamalla

Kilpailukykyisen palveluliiketoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on kiristyvässä palvelukilpailussa yhä haastavampaa myös perinteisesti palveluliiketoiminnassa oleville palveluyrityksille. Haasteessa on kaksi ulottuvuutta: kyky luoda markkinoinnillisesti ylivoimaista arvoa asiakkaille ja tuottaa tehokkaasti asiakaskohtaisia palvelukokonaisuuksia. Ratkaisuksi tarjotaan tuotteistamista. Tuotteistaminen on käsitteenä vakiintumaton ja monessa yhteydessä sisällöltään päällekkäinen muiden palvelukehityksen käsitteiden kanssa. Tässä kandidaatintyössä tavoitteena on perehtyä kirjallisuustutkimuksen avulla tuotteistamisena ymmärretyn palvelujen kehittämisen käytäntöihin yritysten välisillä markkinoilla. Tuotteistamisen sisältöä ja käytäntöjä peilataan palvelututkimuksessa esitettyihin palvelukehityksen periaatteisiin. Tuotteistamisen todetaan olevan tavoitteiltaan tärkeä, mutta käsitteenä haasteellinen. Yrityksissä tuotteistaminen ymmärretään oikeasuuntaisesti, mutta haasteena on laajentaa näkökulmaa asiakkaalle näkyvän tuotteistamisen ulkopuolelle ja kohti palvelututkimuksen tarkoittamaa asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä.

Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä

Työn tavoitteina oli (1) laatia prosessimalli teollisuuden palveluliiketoiminnan mahdollisuuksien kartoittamiseen sekä (2) rakentaa tuoteorientoituneelle yritykselle soveltuva palveluliiketoimintapolku, jota seuraamalla tunnistettu palveluliiketoiminnan potentiaali pystytään muuntamaan tulokselliseksi liiketoiminnaksi. Diplomityö toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman LEKA-hankkeen palveluliiketoiminnan tutkimusalueelle Pohjois-Savon teollisuusyrityssektorin tarpeet huomioiden. Työn teoreettisessa osiossa tarkasteltiin teollisuuden palveluliiketoiminnan perusteita, palveluliiketoiminnan kehittämistä tuoteorientoituneen yrityksen näkökulmasta sekä tunnettuja palvelujen kehittämisprosesseja ja työkaluja erityisesti konseptoinnin osalta. Empiirinen osuus keskittyi palveluliiketoiminnan kehittämiseen tapaustutkimuskohteena toimineessa tuoteorientoituneessa yrityksessä. Tutkimuksen tuloksena syntyi tapauskohtaisesti räätälöityvä konseptointiprosessimalli työkaluineen. Asiakkaat, työntekijät ja verkostokumppanit osallistuttavalla prosessilla palveluliiketoiminnan mahdollisuudet pystytään selvittämään luotettavasti riskit minimoiden. Lisäksi työn tuloksena luotiin tuoteorientoituneille yrityksille soveltuva palveluliiketoiminnan kehittämispolku, jossa palvelukonseptit toimivat alustana polun eri vaiheissa tehtäville päätöksille ja valinnoille sekä tarvittaville muutostoimenpiteille.

Loviisan ydinvoimalaitoksen kaapelireittien tiedonhallinnan kehittäminen paloriskitutkimusta varten

Tässä diplomityössä kehitetään Loviisan voimalaitoksen todennäköisyyspohjaisen paloriskianalyysin kaapelitietokantaa tulevaisuuden haasteita varten. Tietokannan kehittämistä varten tutustutaan todennäköisyyspohjaiseen riskianalyysiin varsin-kin paloriskianalyysin osalta. Käytännönläheisempää kehittämistä varten tutustu-taan voimalaitoksella nykyisin käytössä oleviin kaapelitietokantoihin: paloriski-tutkimusta varten laadittuun PSA-ELTIEen, kunnossapidon tiedonhallintajärjes-telmä LOMAXiin, sähkö- ja automaatiosuunnitteluyksikköjen arkistoihin sekä automaatiouudistuksen tietokantaan. Tietokannan käytännönläheisempien ominai-suuksien selvittämiseksi voimalaitoksella kokeiltiin kenttätarkastusmenetelmää, joka on ensisijainen kaapelikartoitusmenetelmä. Tietokantoihin tutustumisen perusteella vaihtoehtoisiksi tulevaisuuden tietokan-noiksi mietittiin LOMAXia, PSA-ELTIEtä tai uutta tietokantaa. Tulevaisuuden tietokantavaihtoehdoksi on päädytty ehdottamaan LOMAXia, joka vaatii vähem-män muutoksia muihin vaihtoehtoihin nähden. Tällainen laajalti käytössä oleva yhteinen tietokanta mahdollistaa sen, että tiedot ovat helpommin ja varmemmin kaikkien niitä tarvitsevien käytettävissä ja asiantuntijoiden muokattavissa, millä myös varmistetaan tietojen oikeellisuutta ja pysymistä ajan tasalla. Tulevaan LOMAX päivitykseen on ehdotettu tarpeellisia tietokenttien lisäyksiä ja kaapeli-hierarkian parantamista kaapelitietokannaksi käyttöönottamista varten.

Dynaamisen lämmönsiirtomallin kehittäminen

Dynaamisia simulointimalleja tarvitaan, jotta voidaan tarkastella järjestelmän käyttäytymistä ajan funktiona. Simulointimallilla voidaan simuloida järjestelmän lähtö erilaisilla herätteillä. Mallin avulla saadaan myös tarkempi käsitys järjestelmästä ja sen osa-alueista, koska simulointimallista voidaan tarkastella sellaisia asioita, jotka voivat olla oikeasta järjestelmästä vaikeasti mitattavia. Tässä työssä kehitetään LUT Energian hyötysuhdemittapaikan keskikokoista kalorimetriä approksimoiva dynaaminen lämmönsiirtomalli käyttäen Matlab® Simulink -ohjelmistoa. Kehitetyn lämmönsiirtomallin tarkkuutta arvioidaan todellisella järjestelmällä tehdyillä mittauksilla. Työssä käytetään karkeita approksimaatioita, jotka tulee korvata tarkemmilla matemaattisilla malleilla jatkokehitystä varten. Työssä kehitetty dynaaminen lämmönsiirtomalli approksimoi todellisen järjestelmän vastetta lämmitysvaiheessa keskimääräisenvirheen ±0,19 °C tarkkuudella.

Toimitusvalvonnan toteuttaminen ja kehittäminen osana hankintatoimea

Tämä kandidaatintyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on määritellä kuinka toimitusvalvontaa voidaan toteuttaa ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Työssä tutkitaan case-yrityksen toimitusvalvonnan toteuttamista ja kehittämistä. Teoriaosuudessa määritellään mitä on toimitusvalvonta, sen sisältö ja milloin se on tarpeellista. Työn teoriaosuudessa selvitetään olemassa olevia toimitusvalvonnan valvontamenetelmiä, työkaluja ja tekniikoita sekä määritellään toimitusvalvojan rooli. Työssä tarkastellaan toimitusvalvonnan kehittämistä kehitysmenetelmämallin näkökulmasta ja keskitytään toimitusvalvonnan nykytilan määrittämiseen analysoimalla toimitusvalvonnan kehitystarpeita ja -ehdotuksia. Työn lopputuloksena voidaan todeta toimitusvalvonnan toteuttamisen ja kehittämisen olevan hyvin tapauskohtaista. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yritys, valvottava tuote sekä toimittaja. Case-yrityksessä käytettävät valvontamenetelmät sekä työkalut ja tekniikat ovat tunnistettavissa teoriaosuudesta. Yhteneväisyyksiä teoriaosuuden ja case-yrityksen yrityksen kehitystarpeissa ja -ehdotuksissa ei juuri ilmene.

Puuelementtien teollisen tuotannon kehittäminen

Tavoitteena tässä diplomityössä oli selvittää puuelementtien teollisen tuotannon mahdollisuuksia ja kehityksen tilaa. Millaiset valmiudet puuelementtien valmistajilla on valmistaa rakennuttajien ja rakentajien edellyttämiä suur- ja tilaelementtejä puukerrostaloja varten, millaista tuotekehitystä ja tuotantoinvestointeja tarvitaan kaiken tämän mahdollistamiseksi, mikä on yritysten halukkuus ja resurssit investoida uuteen teknologiaan sekä kuinka voidaan parantaa tuotannon tehokkuutta. Ensin diplomityössä luotiin katsaus puukerrostalorakentamisen historiaan, nykytilaan, kerrostalojärjestelmiin, palomääräyksiin ja ruotsalaiseen puuelementtien valmistamisen kehityksen tilaan. Puuelementtien valmistukseen tutustumisen jälkeen laadittiin kyselylomake tutkimusta varten, joka lähettiin 64:lle puuelementtien valmistajalle. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 20 puuelementtien valmistajaa. Vastausprosentiksi muodostui 31 %. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta puuelementtien valmistajien olevan pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä jotka valmistavat puuelementtejä pääasiassa pientaloteollisuudelle. Suomalaisten valmistajien automaation taso ja tekninen osaaminen ei juuri eroa ruotsalaisesta puuelementtien valmistuksesta. Suomessa puuelementtien valmistus puukerrostaloja varten ei ole vielä vakiintunutta samalla tavalla kuten Ruotsissa. Suomessa Puukerrostalokohteita lähtee liikkeelle tällä hetkellä vielä aivan liian vähän. Kilpailukyky ja tehokkuus tulevat kehittymään nopeasti kun teollinen valmistus saadaan riittävän korkealle tasolle.

Budjetointimallin kehittäminen kuntien omistamassa kiinteistö- ja palveluyhtiössä

Diplomityö tehtiin kunnallisessa omistuksessa olevaan kiinteistö- ja palveluyhtiöön. Työn tavoitteena oli suunnitella ja luoda uusi budjetointimalli, jota kohdeyritys pystyy hyödyntämään talousjohtamisessa. Mallin keskeisiä ominaisuuksia on tulevan tilikauden toiminnan rahamääräinen ennustaminen, jonka avulla yritys pystyy hinnoittelemaan kiinteistöjen ylläpitovastikkeet ja palvelukokonaisuudet. Työn teoriaosuudessa esitellään budjetoinnin keskeiset tehtävät sekä budjetointi-järjestelmän sisältö; budjetin rakenne, budjetointiprosessin vaiheet, erilaiset menetelmät ja sovellukset sekä sen kehittämiseen liittyvät edellytykset. Työssä on esitetty perinteiseen budjetointiin kohdistunutta kritiikkiä, joiden huomioiminen on tärkeää toimivan budjetointimallin luomisessa. Empiirisessä osiossa kuvataan mallin kehittämisen vaiheita, budjetointiprosessia sekä siihen luotuja ominaisuuksia. Mallin ominaisuuksiin kuuluvat budjetointilomakkeet, niiden väliset yhteydet sekä kuluvan tilikauden ennustaminen, joka perustuu toteumaan sekä budjetoituihin tietoihin. Budjetin seuranta on järjestetty yrityksen taloudenhallintajärjestelmässä. Luodun budjetointimallin avulla yritys pystyy paremmin suunnittelemaan ja ennustamaan tulevan tilikauden toimintansa. Mallin kehittäminen jo prosessina paransi kohdeyrityksen talousjohtamista. Kustannukset saatiin paremmin esille, jolloin tärkeimpiin eriin ja ongelmiin voidaan puuttua. Mallista saatavan ennusteen avulla yritys pystyy tekemään tarvittavia toimenpiteitä tilikauden aikana. Tulevaisuudessa budjetointimallia tulisi kehittää tukemaan paremmin strategista johtamista sekä huomioimaan paremmin suorituskyvyn seuraamisen näkökulma.

Tieliikennetelematiikkalaitteiden huoltoon liittyvän verkoston toiminnan kehittäminen

Diplomityössä on tutkittu tieliikennetelematiikkalaitteiden huoltoon liittyvän verkoston toiminnan kehittämistä. Tutkittuun verkostoon kuuluvat Valtti-yksikkö (Valtakunnallinen liikennetelematiikka ja liikenteenhallinnan tietopalvelut), ELYkeskukset, tieliikennekeskukset, hallinta- ja valvontatoimija sekä huoltotoimijat. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka verkoston toiminnan tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän sisältyi verkoston toimijoiden tunnistaminen sekä toimijoiden roolien ja vastuiden määrittäminen. Lisäksi on tutkittu kuinka verkoston toimijoiden välistä tiedonkulkua voidaan parantaa ja kuinka ITIL-viitekehys soveltuu verkoston toimintaan. Diplomityötä varten on haastateltu verkoston toimijoiden edustajia heidän näkemyksistään verkoston toiminnasta ja sen kehittämistarpeista.

Sähkögeneraattoriosien hitsauksen tuottavuuden kehittäminen

Hitsauksen tuottavuuteen vaikuttavat hitsausmäärä, käytetyt prosessit ja laatu. Työn teoriaosuudessa tutustutaan hitsauksen tuottavuuteen sekä suunnittelullisesta että valmistuksellisesta näkökulmasta. Hitsauksen laadulliset asiat, kuten laatustandardit ja vaatimukset käydään läpi keskittyen standardin SFS-EN ISO 3834 kattaviin laatuvaatimuksiin. Rikkomaton ja rikkova aineenkoetus ja yleisimmät hitsausvirheet esitetään yleisellä tasolla. Hitsausprosesseista esitetään MIG/MAG- ja MAG-täytelankahitsauksen sekä pulssihitsauksen perusteet. Tässä diplomityössä tutkitaan pulssihitsauksen soveltuvuutta sähkögeneraattorin staattoripaketin eripariliitoksen hitsaukseen ja kykyä parantaa sekä tuottavuutta että laatua. Tutkimus perustuu koehitsauksiin ja niiden perusteella tehtyihin johtopäätöksiin. Lisäksi pohditaan sisätuulettimien hitsauksen kehittämistä ja annetaan kehitysehdotus valmistusprosessista. Koehitsauksien perusteella pulssihitsaus on hyvä prosessiparannus staattoripakettien hitsaukseen. Kohdistettu valokaari ja alhaisempi lämmöntuonti verrattuna perinteiseen MAG-hitsaukseen sekä hitsauksen yksinkertaisuus tuovat etuja eripariliitoksen hitsauksen laatuun. Kustannuslaskelmien myötä hitsausprosessin muutoksen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Hitsauslaadun parantuessa ja jälkityöstön määrän vähentyessä hitsausprosessin muutos on kannattava.

Current status of the waste-to-energy chain in the County of North Savo, Finland

The aim of this report is to describe the current status of the waste-to-energy chain in the province of Northern Savonia in Finland. This work is part of the Baltic Sea Region Programme project Remowe-Regional Mobilizing of Sustainable Waste-to-Energy Production (2009-2012). Partnering regions across Baltic Sea countries have parallelly investigated the current status, bottle-necks and needs for development in their regions. Information about the current status is crucial for the further work within the Remowe project, e.g. in investigating the possible future status in target regions. Ultimate result from the Northern Savonia point of view will be a regional model which utilizes all available information and facilitates decision-making concerning energy utilization of waste. The report contains information on among others: - waste management system (sources, amounts, infrastructure) - energy system (use, supply, infrastructure) - administrative structure and legislation - actors and stakeholders in the waste-to-energy field, including interest and development ideas The current status of the regions will be compared in a separate Remowe report, with the focus on finding best practices that could be transferred among the regions. In this report, the current status has been defined as 2006-2009. In 2009, the municipal waste amount per capita was 479 kg/inhabitant in Finland. Industrial waste amounted 3550 kg/inhabitant, respectively. The potential bioenergy from biodegradable waste amounts 1 MWh/inhabitant in Northern Savonia. This figure includes animal manure, crops that would be suitable for energy use, sludge from municipal sewage treatment plants and separately collected biowaste. A key strategy influencing also to Remowe work is the waste plan for Eastern Finland. Currently there operate two digestion plants in Northern Savonia: Lehtoniemi municipal sewage treatment sludge digestion plant of Kuopion Vesi and the farm-scale research biogas plant of Agrifood Research Finland in Maaninka. Moreover, landfill gas is collected to energy use from Heinälamminrinne waste management centre and Silmäsuo closed landfill site, both belonging to Jätekukko Oy. Currently there is no thermal utilization of waste in Northern Savonia region. However, Jätekukko Oy is pretreating mixed waste and delivering refuse derived fuel (RDF) to Southern Finland to combustion. There is a strong willingness among seven regional waste management companies in Eastern Finland to build a waste incineration plant to Riikinneva waste management centre near city of Varkaus. The plant would use circulating fluidized bed (CFB) boiler. This would been a clear boost in waste-to-energy utilization in Northern Savonia and in many surrounding regions.

Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittãminen hoitotyössã - monitasoinen kontrolloitu interventiotutkimus vanhustenhuollossa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ergonomisen avustamisintervention vaikutusta hoitotyön fyysiseen kuormittavuuteen, hoitajien avustustaitoon ja liikuntaelinvaivoihin sekä kuvailla intervention aikaansaamia johtamis- ja työkäytäntömuutoksia. Vanhustenhuollon 12 osastoa osallistui kolmivuotiseen, monitasoiseen ja -menetelmäiseen kontrolloituun interventiotutkimukseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat osastojen hoitajat (n=292), joista 147 kuului interventio- ja 145 verrokkiryhmään. Mittaukset tehtiin ennen, jälkeen ja vuoden kuluttua interventiosta. Tietoa kerättiin PHOQS-, MAPO ja Carethermometer-menetelmillä sekä kyselyjen, haastattelujen ja videointien avulla. Interventiossa organisaatioihin kehitettiin toimintamalli ergonomiseen avustamiseen, hankittiin ja otettiin käyttöön avustamista helpottavia apuvälineitä ja koulutettiin hoitajille avustustaitoja. Lisäksi kehitettiin uusi ja helppokäyttöinen arviointityökalu, Ergonomisten apuvälineiden tarkistuslista, apuvälineiden riittävyyden tarkasteluun. Ergonomisessa avustamisinterventiossa kuuden osaston johtamis- ja työkäytäntöjä muutettiin, toisten kuuden toimiessa verrokkiosastoina. Ergonomisen avustamisintervention myötä hoitajilla oli 72 % vähemmän niskavaivoja seurannassa kuin verrokkiryhmässä olevilla. Koulutuksen myötä hoitajien avustustaidot paranivat tyydyttävästä kohtalaiseksi. Avustustaidon kehittymisestä 18 % selittyi sillä, että hoitajat osallistuivat aktiivisesti koulutuksiin ja suhtautuivat myönteisesti uuden oppimiseen. Intervention myötä toimintaympäristön riskitekijät vähenivät kohtalaisesta mitättömään. Avustustehtävien aiheuttama kuormitus ei muuttunut, koska hankinnat eivät kohdistuneet ensisijaisiin apuvälineisiin tai niitä ei käytetty asukkaan toimintakykyluokituksen mukaisesti. Myönteisiä johtamis- ja työkäytäntömuutoksia tapahtui sekä henkilöstö- että prosessijohtamisessa, kun henkilöstön ergonomiatietämys ja keskinäinen yhteistyö lisääntyivät, vastuut määriteltiin sekä työturvallisuusprosessit selkiytettiin. Muutoksia edistivät esimiesten tuki, kannusteet, yhteisöllisyys, hoitajan kokema omakohtainen hyöty ja asukkaiden kuntoutuminen. Johtamis- ja työkäytäntömuutosten toteutumista häiritsivät henkilöiden vaihtuminen, johdon rooliepäselvyydet, ilmapiiriongelmat ja osastojen poikkeustilanteet. Toteutuneet johtamiskäytäntö-muutokset olivat pysyviä ja myönteinen kehitys laajeni organisaatiossa muihin osastoihin. Ergonominen avustamisinterventio parantaa laaja-alaisesti ja pysyvästi johtamiskäytäntöjä ja vähentää hoitajien fyysistä kuormittuneisuutta sekä liikuntaelinvaivoja. Jatkossa on tärkeää korostaa eri toimijoiden rooleja ja apuvälineiden, kuten nostimien, hankintaa. Vanhustenhuollon osastoilla tulee lisätä nostimien käyttöä toimintakyvyltään täysin avustettavien asukkaiden kohdalla.