Kunnossapidon suorituskykymittariston kehittäminen

Fazerin kolmen suurimman suomalaisleipomon kesken on sovittu yhteisestä kunnossapidon suorituskykymittareista, mutta mittariston kehitykseen ei ollut käytetty mitään tiettyä menetelmää, joka varmistaisi, että käyttöönotetut mittarit olisivat linjassa yrityksen tai sen ydintoimintojen tavoitteiden kanssa. Tämän työn on tarkoitus tutkia, kuinka hyvä leipomoiden käyttämä nykyinen kunnossapidon suorituskykymittaristo on, ja voiko sitä parantaa entisestään. Ratkaisuksi arviointiongelmaan luotiin suorituskykymittariston kehitysmenetelmä ja sitä tukeva työkalu, jolla mittareita voidaan arvottaa ja vertailla keskenään. Kehitysmenetelmän luomisessa hyödynnettiin kirjallisuudesta löytyneitä teorioita suorituskyvyn mittaamisen periaatteista ja valmista menetelmää mittariston kehittämistä varten. Työn ohessa syntyi myös mittariston kehitysmenetelmää tukeva työkalu, joka helpottaa mittareiden arvottamista ja keskinäistä vertailua. Luodulla suorituskykymittariston kehitysmenetelmällä ja sitä tukevalla työkalulla saatiin arvioitua nykyisin käytössä olevan mittariston hyvyys suhteessa vaihtoehtoisiin, kilpaileviin mittareihin. Tulosten perusteella Fazerin Lahden leipomolla on päätetty pilotoida uusia kunnossapidon suorituskykymittareita.

There is an agreement on common maintenance performance indicators between three bakeries of Fazer but these indicators were developed without any specific method to ensure connection between the indicators and the objectives of the company or the core business operations. The objective of this thesis is to find out how good the current indicator set is and how can it be improved. As a solution, method to improve performance indicator set and a supporting tool were developed that enable the evaluation and comparison of indicators with each other. The fundamentals of measuring performance and a known method for improving indicators were used in the development of an applied method to improve the performance indicator set. Alongside was the development of a tool as a support to the applied method which in turn facilitates an easy evaluation and comparison of indicators. By using the developed applied method and supporting tool it was possible to evaluate the quality of the current indicators in relation to the new rival indicators. Based on the positive applicability and strength of the result, a new set of indicators are decided to be piloted in Lahti site.