Asiakaskannattavuus osana yrityksen suorituskykyä prosessiteollisuusyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asiakaskannattavuutta yhtenä yrityksen suorituskyvyn osatekijänä. Tutkimuksen edetessä määriteltiin asiakaskannattavuuden johtamisen viitekehys ja käytiin läpi tämän jatkuvan prosessin eri vaiheet, jotka ovat suunnittelu, itse toiminnan raportointi ja analysointi sekä kehitystoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Tutkimuksen empiriaosuudessa kuvattiin prosessiteollisuuden alalla toimivan kohdeorganisaation asiakaskannattavuusjohtamisen nykytila. Teoria- ja empiriatarkastelun perusteella voidaan todeta, että asiakaskannattavuuden johtaminen ei vielä ole kohdeorganisaatiossa jatkuvan prosessin kaltainen toimintatapa. Asiakaskannattavuutta raportoidaan kohdeorganisaatiossa useilla eri organisaatiotasoilla mutta näiden raporttien perusteella on harvemmin tapahtunut mitään konkreettisia toimenpiteitä. Tutkimuksessa on esitetty myös kehitysehdotuksia ja suosituksia prosessin jatkuvuuden mahdollistamiseksi. Tutkimus on toteutettu pääasiallisesti osallistuvan havainnoinnin menetelmällä.

Hiilidioksidipäästöjen päästöoikeuksien markkinat ja niillä toimiminen

Pro gradu -tutkielmassa johtoajatuksena oli pohtia hiilidioksidin päästöoikeuden markkinahinnan muodostumista ja hinnanmuutoksen vaikutuksia yksittäisen päästökaupassa mukana olevan toiminnanharjoittajan tilinpäätökseen. Työssä tarkasteltiin Euroopan unionin ensimmäisen päästökauppakauden 2005-2007 päästöoikeusmarkkinoiden muodostumista olemassa olevien ja olleiden järjestelmien perusteella. Tutkielman kokeellisessa osuudessa tavoite oli selvittää päästökauppatoimijalle taloudellisesti edullisin toimintamalli muodostumassa olevilleEuroopan unionin päästöoikeusmarkkinoille. Esimerkkiyritys toimi päästöoikeuksien ostajana markkinoilla. Toimintamallien testaus suoritettiin laskuesimerkein, joissa lähtöarvoina olivat toimijalle ilmaiseksi annetut päästöoikeudet, päästökauppa-kaudella laaditut tilinpäätökset sekä toimijan vuotuiset ennustetut päästöt. Laskelmissa oletettiin päästöoikeusmarkkinoiden olevan täydelliset. Hintataso-tarkastelu suoritettiin kahdella hintatasomallilla, joiden herkkyysanalyysissä vuoden 2007 hintataso toteutui päinvastoin kuin mallissa oletettiin. Laskelmissamielenkiinnon kohteina olivat päästökaupan vaikutukset tiettyihin taseen ja tuloslaskelman eriin, kun päästöoikeuksia joudutaan ostamaan markkinoilta oikeuksien hinnan vaihdellessa. Kun päästöoikeuksien hinta muuttuu, ceteris paribus, päästöoikeuksien arvo taseessa muuttuu: oikeuksien uudelleenarvotus tilinpäätöspäivänä joko lisää tai vähentää tilikauden tulosta. Koska tilikauden voitto on taseen vastattavaa puolen omaa pääomaa, vaikuttaa voiton muutos myös taseen loppusummaan. Päästökauppa vähentää varoja yrityksen kassasta, kun yritys on ostajan asemassa päästöoikeusmarkkinoilla.

Yrityksen arvonmääritys - jälkilaskelmatarkastelu - Amer - Suunto Oy tapauksesta

Tutkimuksessa tarkastellaan yrityskauppaan ja arvonmääritykseen liittyviä taustatekijöitä ostajan näkökulmasta sekä varsinaisen arvonmäärityksen työkaluja. Tutkielman teoriaosuuden päätavoitteena on arvonmäärityksen taustojen ja yleisimpien arvonmääritysmallien selventäminen teoriatasolla ja antaa pohjaa tutkielman empiriaosuuden arvonmääritystyökalujen valinnalle ja käytölle. Tutkimuksen empiriaosuus on tapaustutkimus, jossa luodaan ex post - katsaus urheilu ja vapaa-aika toimialalla toimivan ostetun yrityksen arvoon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Empiriaosuudessa ensisijaisena tavoitteena on määrittää valitulla arvonmääritystyökalulla julkisten tilinpäätöstietojen pohjalta ostetulle yritykselle arvo. Empiriaosuudessa valitun diskontattuihin vapaisiin kassavirtoihin perustuvan Navita Yritysmalli -työkalun avulla määritetään ostetulle yritykselle arvo. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että Suunto Oy on ollut kannattava investointi nykyiselle emoyhtiölleen, vaikka Suunto Oy ei ole yltänytkään aivan kaikkiin emoyhtiön asettamiin tavoitteisiin. Kaupan myötä on syntynyt myös positiivista synergiaa, esimerkiksi Suunnon pääoma on saatu kiertämään nopeammin ja kannattavuus on kasvanut. Suunnon kauppa oli askel kohti Amerin tavoitetta olla maailman johtava urheiluvälinevalmistaja.

Kustannusten ja ajan sitoutuminen tuotteeseen elintarviketeollisuuden arvoverkostossa

Tämä pro gradu -tutkielma käsitteleekustannusten ja ajan analysointia elintarviketeollisuuden arvoverkostossa. Teoriaosuuden kantavia käsitteitä ovat arvoverkosto, Lean Management -ideologia, Value Stream Mapping ja Supply Chain Time and Cost Mapping. Tutkimus toteutetaan case - tutkimuksena, ja siinä on piirteitä niin kvalitatiivisesta kuin kvantitatiivisesta tutkimusasetelmasta. Teoriaosuuden lähteinä on käytetty tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneitä journal -artikkeleita sekä alan kirjallisuutta. Tutkimus liittyy olennaisena osana Elintarviketeollisuuden Uudistuva Liiketoiminta -projektiin ja antaa tätä kautta kontekstin muille tutkimuksille sekä konkreettisenesimerkin kyseisestä arvoverkostosta. Empiirisen osan case-yrityksinä ovat Saarioinen Oy, Tuoretie Oy ja Ruokakesko Oy. Analyysin kohteena onLiha-Saarioisten valmistama karjalanpiirakka-tuoteryhmä. Konkreettisena tutkimustuloksena on karjalanpiirakan prosessikuvaus koko arvoketjun matkalta, kustannuskertymä, aikaperusteinen analyysi ja kustannus-aika-kuvaaja. Lisäksi arvoketjun matkalla tehdyistä haastatteluista on kerätty kehitysehdotuksia sekä samalla etsitty hukkatoimintoja. Tuloksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että karjalanpiirakka on tyypillinen elintarvike, jonka kustannuksista suurin osa on raaka-aineita ja tuotannon työtä. Aikaa arvoketjussa kuluu eniten kaupan hyllyllä. Organisaatioidenyhteistyöllä aikaa ja sitä kautta kustannuksia olisi kuitenkin mahdollisuus vielä karsia.

Ulkoistettujen toimintojen hankintavaiheen kehittäminen

Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmesta ulkoistuksesta epäonnistuu. Tällä tutkimuksella halutaan osaltaan selvittää tähän syitä. Tutkimus tarkentuu ulkoistuksen hankintavaiheeseen ja tarkastelee sen tyypillisiä kehitys kohteita. Tutkimukseen osallistui 25 Suomessa toimivaa suurtatai keskisuurta yritystä useilta eri toimialoilta. Kohdeyritysten toteuttamistaja vielä suunnitteilla olevista ulkoistusprojekteista kerättiin tietoa haastattelemalla yritysten henkilöitä, jotka olivat itse olleet mukana toteutuneissa ulkoistusprojekteissa. Haastatteluissa käytiin muun muassa tarkemmin läpi yhteensä 40 toteutunutta ulkoistusprojektia. Ulkoistamisen hankintavaiheesta luotiin tätä tutkimusta varten viisivaiheinen prosessimalli. Sen jälkeen kirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista etsittiin tietoa siitä, miten ulkoistuksen hankintavaiheessa tulisi menetellä. Vertaamalla haastatteluissa ilmi tulleita asioita kirjallisuuden esittämään teoriaan sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin löydettiin kohdeyritysten toteuttamien ulkoistusten hankintavaiheesta 13 selkeää kehityskohdetta. Tyypillisten kehityskohtien tunnistaminen mandollistaa näiden haasteiden huomioimisen ulkoistusprojektien suunnittelussa ja vähentää siten projektin epäonnistumisen riskiä. Lista tunnistetuista kehityskohteista muodostaa lähtökohdan yritysten oman ulkoistamistoiminnan kehittämiselle tarjoamalla listan osa-alueista, joiden toimintaa on syytä tarkastella lähemmin.

Pääomasijoittaminen metsäteollisuuteen vuosina 1995-2005

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäteollisuuteen tehtyjä pääomasijoituksia. Tutkimuskohteena olivat kansainväliset metsäteollisuusyritykset ja niihin tehdyt pääomasijoitukset vuosina 1995-2005. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten pääomasijoitukset metsäteollisuuteen ovat kehittyneet lukumääräisesti sekä miten metsäteollisuuteen tehtävien pääomasijoitustenkoko on muuttunut tällä ajanjaksolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös metsäteollisuuteen sijoittavien pääomasijoittajien maantieteellistä jakautumista sekä näiden kohdeyhtiöiden maantieteellistä jakautumista. Tutkimustulosten mukaan pääomasijoittaminen kansainvälisiin metsäteollisuusyrityksiin on lisääntynyt vuosina 1995-2005. Pääomasijoitukset metsäteollisuuteen ovat pysyneet keskimääräiseltä kooltaan samalla tasolla koko tarkasteluajanjakson. Metsäteollisuuden pääomasijoituksista lähes puolet tuli eurooppalaisilta pääomasijoittajilta tarkasteluajanjaksona. Viime vuosina pohjoisamerikkalaiset, eurooppalaiset ja aasialaiset pääomasijoittajat ovat jokainen tarjonneet metsäteollisuuden vuosittaisistapääomasijoituksista lähes yhtä suuren osuuden. Metsäteollisuuteen sijoittavatpääomasijoittajat preferoivat sijoituksissaan omaa maantieteellistä aluettaan.

Hallituksen riippumattomuus Suomen corporate governance -suosituksessa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka Suomen vuonna 2004 voimaan tullut corporate governance -suositus tukee hallituksen riippumattomuutta. Tutkimuksessa määritellään hallituksen riippumattomuuden käsite. Tämän määritelmän avulla tarkastellaan, kuinka Suomen corporate governance -suosituksessa ohjataan hallituksen riippumattomuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on luonteeltaan osittain teoreettinen ja osittain normatiivinen. Tutkimusstrategiassayhdistyvät deskriptiivisyys ja komparatiivisuus. Tutkimuksessa Suomen corporategovernance -suosituksen hallituksen riippumattomuutta koskevia suosituksia verrataan toisaalta päämies-agenttiteorian pohjalta muodostettuun riippumattoman hallituksen määritelmään ja toisaalta keskeisimpiin ulkomaisiin corporate governance -säännöstöihin. Riippumattomaksi hallitukseksi määriteltiin hallitus, jonka toimintaa toimiva johto tai merkittävä osakkeenomistaja ei voi suoraan tai välillisesti dominoida. Suomen suosituksessa voidaan nähdä pyrkimys kohti riippumaton-ta hallitusta. Suomen suositus ei kuitenkaan tue hallituksen riippumattomuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä toimivalle johdolle että yhtiön merkittäville osakkeenomistajille jää valtaa vaikuttaa hallituksen toimintaan enemmän kuin osakkeenomistajien etujen kannalta olisi suositeltavaa.

Wärtsilä Field Service - Kehittämisen välineenä oppiva organisaatio ja innovaatiot

Pro gradu tutkimuksessa käsitellään oppivan organisaation ja innovatiivisuuden teorioita eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen esitellään Turun Wärtsilä Field Service, ja empiirisessä osiossa teetetään edellä mainittuihin aiheisiin liittyen kaksi ryhmähaastattelua osaston työntekijöillä. Tämä pro gradu syntyi tarpeesta toteuttaa tutkimus Wärtsilä Field Servicessä tekijöistä, jotka vaikuttavat innovatiiviseen toimintaa sekä tiedon välittymiseen. Haastattelujen pohjalta syntyy ensi kertaa suomenkielistä materiaalia Wärtsilä kenttähuollon työntekijöiden mielipiteistä ja innovatiivisuutta estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tämä on myös gradun päätutkimus kohde. Oppivat organisaatiot pyrkivät jatkuvasti uusiutumaan ympäristön vaatimustenmukaisesti ja analysoimaan omaa toimintaansa. Täten yksilöiltä edellytetään jatkuvaa muutosvalmiutta, innovatiivisuutta ja oppimisvalmiutta. Tämän perusteella,tässä tutkimuksessa, innovatiivisuus oletetaan kuuluvaksi myös erottamattomastioppiviin organisaatioihin. Lisäksi informaation välittyminen huomioidaan tutkimuksessa keskeisenä tekijänä, sillä innovatiivisuus kanavoituu yrityksen eduksi parhaiten, mikäli työntekijät saadaan jakamaan tietoa avoimesti. Tutkimuksen tavoitteena on palvella johtoa, ja antaa pohja selvitystyölle kehitettäessä yrityksen toimintaa, ja kerättäessä ideoita, jotka lopulta tuottavat lisäarvoa yrityksen toiminnalle. Ryhmähaastattelujen tuloksena syntyy ehdotelmia toteuttamiskelpoisista arkipäivän toimintaan liittyvistä parannuksista, joita Wärtsilän kenttähuollossa on mahdollista soveltaa.

Yhteisöllisen verkkopalvelun ansaintamallit. Case: Peukalo.fi

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on luoda malli yhteisöllisten verkkopalveluiden ansaintalogiikoista ja niiden edellytyksistä. Ansaintalogiikoiden edellytyksistä käsiteltiin isona kokonaisuutena arvontuottoa. Tutkimus suoritettiin rekisteröitymällä tutkittaviin yhteisöllisiin palveluihin sekä haastattelemalla yhteisöjen parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä käytettiin virtuaaliyhteisöjen teorioita sekä arvontuoton teorioita sähköisestä liiketoiminnasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että käytännön ansaintamahdollisuudet ovat teorian esittämää valikoimaa pienemmät. Yhteisöjen kannalta mahdollisia ansaintalogiikoita ovat tutkimuksen mukaan mainonnasta saatavat tulot sekä maksullisista lisäpalveluista saatavat tulot. Mahdollistaakseen nämä ansaintalogiikat täytyy yhteisön hallinnoijan saada kerättyä suuri määrä aktiivisia käyttäjiä palveluun, jotka tuottavat itse palvelun arvokkaimmansisällön. Palvelun perustamisen osalta voidaan päätellä, että yhteisön koko ja sen aktiivisuus ovat suurelta osin mahdottomia ennustaa. Yhteisöjen kehitystä ja toimintaa voidaan kuitenkin tukea tarjoamalla sosiaalista vuorovaikutusta tukevia toimintoja.

Systeemihinnan volatiliteetin mallinus Nord Pool -sähkömarkkinoilla

Työssä tarkastellaan, miten Nord Poolin spot-sähkömarkkinoiden systeemihinnan volatiliteetti on kehittynyt kyseisten markkinoiden kehittyessä ja onko volatiliteetin dynamiikkaa mahdollista mallintaa. Systeemihinta toimii referenssihintana sekä itse sähköpörssissä että pörssin ulkopuolella tapahtuvassa johdannaiskaupankäynnissä. Teoriaosassa luodaan katsaus Nord Pool -markkinoiden toimintaan ja systeemihinnan muodostumisen periaatteisiin. Lisäksi tutustutaan sähkön hinta-aikasarjoille tyypillisiin piirteisiin. Volatiliteetin mallinnus tapahtuu autoregressiivistä konditionaalista heteroskedastista (ARCH) mallia sekä sen laajennuksia hyödyntäen. Työn johtopäätöksinä todetaan, että sähkömarkkinoiden volatiliteettia mallinnettaessa tulisi ottaa huomioon hinnan muutosten asymmetrinen vaikutus volatiliteettiin ja volatiliteetin kausittainen vaihtelu. Lisäksi todettiin, etteivätparametrien kertoimet ole vakioita pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa volatiliteetin ARCH-mallinnuksessa.

Identifying reportable segments according to IAS 14 - Case Stora Enso

Tutkielman päätavoitteenaoli analysoida, kuinka raportoitavat segmentit määritetään IAS 14 Segmenttiraportoinnin mukaan. Tutkielma keskittyy yrityskauppojen ja muiden rakenteellisten muutosten vaikutukseen. Lähestymistapa on päätöksentekoa tukeva ja keskittyy teoreettiseen aiheen käsittelyyn sekä omaa normatiivisia piirteitä. Teoriaosuus selittää kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) vaatimukset segmenttiraportoinnille sekä sisältää vertailevan analyysin U.S. GAAP:n vastaavaan segmenttistandardiin SFAS 131:een. Teoriaosuuden johtopäätös on IAS 14:n tärkeys linkkinä johdonraportoinnin ja ulkoisen raportoinnin välillä. Se myös esittää, kuinka IAS 14:n ja SFAS 131:n välillä ei ole merkittäviä eroja. Case-yrityksen raportointiorganisaatio on kompleksi johtuen yrityskaupoista ja muista rakenteellisista muutoksista. Organisaatio tulisi yksinkertaistaa uuden laskentajärjestelmän myötä kattamaan vain juridiset yhtiöt, segmentit ja rahavirtaa tuottavat yksiköt. Loppupäätelmä osoitti yrityksen sisäisen ja ulkoisen raportoinnin olevan identtisiä. Kun organisaatiorakenne muuttuu, raportoitavien segmenttien määrittäminen riippuu johdon näkemyksestä ja siten johdonraportoinnista. Uutena seikkana nousi esille segmenttien määrittämisen mahdollinen syventäminen rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolle.

The power of support: an exploration of the mentoring relationship

Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on selvittää ne moninaiset näkökulmat, joita mentori sekä mentoroitava läpikäyvät osallistuessaan mentorointiohjelmaan. Tutkimuksen avulla pyritään myös selvittämään vastaavanlaisen tuen saannin tehokkuutta sekä mentoroinnin sisältäminen elementtien hyödyllisyyttä. Pyrkimyksenä on myös selvittää sekä ymmärtää ne dynaamiset mentorointiprosessin ominaisuudet molempien prosessiin osallistuvien tahojen näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään mentorointia, mentorointiin liittyviä vuorovaikutussuhteita sekä näihin liittyviä eri näkökulmia. Teoria koostuu monipuolisesta, kansainvälisestä sekä kotimaisesta kirjallisuudesta. Tutkimuksen aineiston keruu suoritetaan puolistrukturoiduilla avoimilla haastatteluilla, jotka suoritetaan järjestämällä kahdenkeskisiä teemahaastatteluita. Mentorointisuhteella on todettu olevan voimakas vaikutus siihen osallistuvien henkilöiden elämään. Mentorointisuhteen tarkoituksellisuus on tullut todettua myös kun itse vuorovaikutussuhde on osoittautunut hyödylliseksi osallistujille. Mentoroitavilla on odotuksia, että mentorit täyttävät seuraavanlaisia rooleja: neuvonantaja, roolimalli sekä mahdollisesti tukea antava ystävä. Kaikissa läpikäydyissä tapauksissa mentori pystyi tarjoamaan jonkun näistärooleista mentoroitavalle. Mentoroitava, puolestaan, otti tämän tuen vastaan jahyötyi siitä.

Suorituskyvyn mittaaminen ja Balanced Scorecard Case Teemuaho Yhtiöt Oy

Tutkielman päätavoitteena on luoda kokonaisvaltainen mittausjärjestelmä osaksi organisaation strategista ohjausta Teemuaho -konsernille. Mallissa painotetaan johdon strategista ohjausta ja tarkoituksena on löytää strategian toteuttamisen kannalta kriittiset menestystekijät, joiden suorituskykyä mitataan. Kokonaisvaltainen mittausjärjestelmä osana organisaation strategista ohjausta on hyvä apuväline organisaation johdolle talouden ohjaukseen. Yritysten johtajat tarvitsevat selkeän ja helppokäyttöisen työkalun tukemaan omaa toimintaansa ja näyttämään suuntaa, sekä samalla mittausjärjestelmän, joka kertoo miten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Strategisen ohjauksen avulla yritysten johtajat voivat suunnitella erilaisia tulevaisuudenstrategioita ja arvioida, miten tämän hetkisessä strategiassa on onnistuttu. Strategisten ohjausjärjestelmien avulla yritysten johtajien on mahdollista ohjata toimintaa tehokkaasti strategian osoittamaan suuntaan.

Monipuolinen tietotyö tilitoimistossa - kiinnostava vaihtoehto valmistuvalle?

Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa ajantasaista tietoutta siitä, millainen käsitys laskenta-alan tradenomi- ja maisteriopiskelijoilla on tämän päivän tilitoimistotyöstä ja koetaanko tilitoimisto kiinnostavana työpaikkana. Asiaa tarkasteltiin tietotyön monipuolisuuden ja motivaation näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin nettikyselynä, joka kohdistettiin viimeisen vuoden taloushallinnon tai laskentatoimen pääainetta Suomessa opiskeleville tradenomi- ja maisteriopiskelijoille. Vastauksia saatiin 182, joista 162 oli tradenomi- ja 20 kauppatieteiden maisteriopiskelijoilta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Vastaajista 55 prosenttia pititilitoimistoa kiinnostavana ja 25 prosenttia melko kiinnostavana työpaikkana. Tulokset osoittavat, että tilitoimistotyö on kiinnostava vaihtoehto henkilöille, jotka kokevat työn itseään sisäisesti motivoivaksi. Sisäistä motivaatiota voidaan parantaa ulkoiseen motivaatioon vaikuttavia, kuten rahallisia ja sosiaalisia palkkioita, lisäämällä. Myös asiakaslähtöiset työtehtävät ja verkostomainen toimintatapa vaikuttavat sisäiseen motivaatioon. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä lisäävät puolestaan ulkoista motivaatiota. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen selittää ulkoisesta motivaatiosta pienen osan. Tietotyön ulottuvuuksista ainoastaan koulutus- ja kehittämismahdollisuudet eivätvaikuta motivaatioon eivätkä tilitoimiston kiinnostavuuteen työpaikkana. Tulokset osoittavat tilitoimistotyön olevan tulevien tietotyöntekijöiden näkemyksen mukaan monipuolista tietotyötä. Tilitoimistotyössä hyödynnetääntieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti, ja se sisältää omaa suunnittelua vaativia työtehtäviä. Työ vaatii tekijältään korkeaa ja laaja-alaista osaamista sekä jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tilitoimistot toimivat sekä sisäisissä että ulkoisissa verkostoissa, joten työntekijät tarvitsevat myös sosiaalisia taitoja.Tilitoimistot tarjoavat työntekijöille melko hyvät vaikutusmahdollisuudet omaantyöhönsä. Tilitoimistotyön arvioitiin tarjoavan muuta tietotyötä paremmat koulutus- ja itsensä kehittämismahdollisuudet. Huolimatta monipuolisuudesta tietotyönnäkökulmasta, tilitoimistotyötä pidettiin yleensä liian säännöllisenä rutiinityönä.

Absorptiivinen kapasiteetti käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Päijät-Hämeessä

Tutkimuksessa arvioidaan millaisia kyvykkyyksiä toimijoiltavaaditaan, jotta voidaan edistää verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toteutumista ja toteuttaa käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa. Empiirinen osa tarkastelee Päijät-Hämeen toimijoiden asenneympäristöä ja toimimisen valmiuksia käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin sopivaksi. Osaaminen kerääntyy yliopistopaikkakunnille ulkoisten suurtuotannon etujen mukaisesti. Ne alueet, joilla ei ole yliopistoa joutuvat luomaan muunlaista innovaatiokyvykkyyttä saavuttaakseen kilpailuetua. Siksi Päijät-Hämeen visiona on tulla johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi hyvien toimintamallien ja tehokkaiden tiedonsiirtomekanismien avulla. Tämä vaatii alueen toimijoilta mm. korkeaa absorptiivista kapasiteettia ja heikkoja linkkejä alueen ulkopuolelle. Työn empiirinen osa koostuu 12:sta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä kyselytutkimuksesta. Tiedonluonti ja -siirto alueelle nähtiin pääasiassa tutkimusmaailman tehtävänä, mutta varianssianalyysin perusteella tutkimusmaailma ei itse nähnyt olevansa siinä asemassa. Yhteisen kielen puuttuminen tutkimus- ja käytännön työelämän väliltä nähtiin puutteena.