Absorptiivinen kapasiteetti käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Päijät-Hämeessä

Tutkimuksessa arvioidaan millaisia kyvykkyyksiä toimijoiltavaaditaan, jotta voidaan edistää verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toteutumista ja toteuttaa käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa. Empiirinen osa tarkastelee Päijät-Hämeen toimijoiden asenneympäristöä ja toimimisen valmiuksia käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin sopivaksi. Osaaminen kerääntyy yliopistopaikkakunnille ulkoisten suurtuotannon etujen mukaisesti. Ne alueet, joilla ei ole yliopistoa joutuvat luomaan muunlaista innovaatiokyvykkyyttä saavuttaakseen kilpailuetua. Siksi Päijät-Hämeen visiona on tulla johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi hyvien toimintamallien ja tehokkaiden tiedonsiirtomekanismien avulla. Tämä vaatii alueen toimijoilta mm. korkeaa absorptiivista kapasiteettia ja heikkoja linkkejä alueen ulkopuolelle. Työn empiirinen osa koostuu 12:sta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä kyselytutkimuksesta. Tiedonluonti ja -siirto alueelle nähtiin pääasiassa tutkimusmaailman tehtävänä, mutta varianssianalyysin perusteella tutkimusmaailma ei itse nähnyt olevansa siinä asemassa. Yhteisen kielen puuttuminen tutkimus- ja käytännön työelämän väliltä nähtiin puutteena.

This paper examines the new ways of action that are needed to promote network-facilitating innovation policies and practice-based innovation activities. The case study explores the readiness of the actors of Päijät-Häme Region in Finland to face the demands of the new policy framework. Through implementation of non-linear innovation activity which combines knowledge from normal practice-based activities and science-based research, a region lacking a university can create radically new ways of increasing innovation activity. The new theories of innovation suggest that a great potential of innovation exists inthe structural holes and weak links of the innovation system. The new sources of innovation set demands for the innovating partners. In order to exploit the hidden potential in the innovation system the actors of the region must possess, for example, high absorptive capacity, tolerance for diversification and especially the bridging elements of social capital. The case study isa compilation of 12 interviews of the key persons in the regional development field and a survey study among representatives of companies, educational and research organizations as well as public organizations. A contradiction of who is inthat position to create and transfer knowledge in Päijät-Häme region was discovered. The interviewed thought it was university's responsibility, but variance analyses revealed that they didn't see themselves in that position. Other major problem was a lack of a common language among research organizations and enterprises.