Teknologiateollisuuden sopimusvalmistajayrityksen kustannuslaskennan kehittäminen

Työn päätavoitteena oli kohdeyrityksen kustannuslaskennan kehittäminen, jota varten selvitettiin toimintojen todelliset kustannukset sekä rakennettiin uusi taulukkolaskentaan perustuva hinnoittelumalli. Todellisten kustannukset selvitettiin toimintolaskennan avulla. Yrityksen aiempi kustannuslaskenta perustui perinteiseen lisäyslaskentaan. Työ jakaantui kahteen vaiheeseen: yrityksen kustannuslaskennan nykytilaselvitykseen ja toimintolaskennan toteuttamiseen. Ensimmäisen vaiheen teoriaosuudessa esiteltiin perinteisen kustannuslaskennan ja toimintolaskennan menetelmät sekä vertailtiin niitä keskenään. Empiriaosuudessa käsiteltiin yrityksen kustannusrakenne, tuotekustannuslaskenta, hinnoitteluprosessi ja eri hinnoittelukohteet. Nykytilaselvityksen perusteella laadittiin lista nykyisen kustannuslaskennan ja hinnoittelun kehitettävistä asioista. Kehittäminen päätettiin toteuttaa toimintolaskennan avulla. Toisessa vaiheessa esiteltiin toimintolaskennan toteuttamiseen ja käyttöönottoon liittyvä teoria. Tämän jälkeen suoritettiin toimintokustannusten laskeminen ja uuden hinnoittelumallin rakentaminen. Hinnoittelumallissa haettiin nopeutta uudella materiaalinlaskentatavalla. Työn tuloksina havaittiin, että toteutuneet kustannukset erosivat monen toiminnon kohdalla lisäyslaskennalla lasketuista kustannuksista ja tämä oli vääristänyt tuotteiden hinnoittelua. Toimintolaskennan käyttöönotolla yrityksen kustannuslaskenta ja tuotehinnoittelu saatettiin vastaamaan todellisia kustannuksia. Hinnoittelun nopeutumisella saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä.

Tarkastelumallin kehittäminen hulevesien hallinnalle ilmastonmuutosolosuhteissa Suomessa, Case Imatra

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja kaupungistuminen vaikuttavat monin eri tavoin hulevesienhallintaan. Useiden ennusteiden mukaan rankkasateet lisääntyvät huomattavassa määrin seuraavien sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos yhdistettynä maankäytön tehostumiseen lisää rankkasateiden aiheuttamia tulvia. Hulevesien hallintaan liittyvät haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa. Suomessa ylimääräisen haasteen tuovat talviolosuhteet, joiden merkitys onnistuneessa hulevesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava. Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaaminen edellyttää monien eri asiantuntijoiden, kuten maankäytönsuunnittelun, kaavoituksen, teknisen toimen ja pelastuslaitoksen yhteistyötä. Näiden ajatusten pohjalta diplomityössä kehitettiin toimintamalli ja -kaavio, joita voidaan hyödyntää kaupunkien ja kuntien hulevesien käsittelyn suunnittelussa. Toimintamalli kehittely pohjautuu osittain Hämeenlinnan hulevesistrategiaan. Diplomityössä selvitettiin myös kolmen erilaisen taajaman hulevesien hallintaa Imatran kaupungissa. Tarkastelussa selvitettiin kyseisten alueiden nykyinen hulevesien käsittely ja sen ongelmakohdat. Näiden pohjalta mietittiin kullekin valuma-alueelle sopiva luonnonmukainen käsittelymenetelmä. Työn yhtenä tavoitteena on luoda hulevesistrategia Imatralle.

Suunnittelukapasiteettien seurantamallin kehittäminen

The first main objective of this study was to develop a planning capacity management model for a chocolate and confectionary company in Finland. The second objective was to analyze how capacity updates would affect cost accounting practices. In addition, a creation of an update and maintenance process of planning capacities was determined as a sub-objective of developing the capacity management model. The thesis was started with analyzing the needs, requirements and constraints of the capacity management model and model’s connection with cost accounting. This was done by interviewing key officials like production planners, managers and controllers. A thorough literature review was also done at an early phase. Furthermore, internal systems and software architecture got to be acquainted with. The model was constructed as an Excel-based platform which will get its input data from Enterprise Resource Planning system and Production Performance Measurement system. The main purpose of the planning capacity management model is to make sure that the production planners can utilize more precise parameters but it also offers tools for the production managers to assess production performance and effectiveness at the product level. In addition to production planning, planning capacities are also tightly involved with cost accounting as many direct and indirect costs are allocated to the products utilizing planning capacities. For this reason, the linkage between product costing and capacity is also diversely examined in the thesis. Development suggestions conclude the report by giving some guidelines for more precise and consistent production planning and cost accounting between the factories.

Toimintaprosessin kehittäminen sairaalaympäristössä teollisuustalouden menetelmin

Työn tavoitteena on tutkia reaaliaikaisen sanelunpurun vaikuttavuutta ja kannattavuutta. Reaaliaikaisen sanelunpurun vaikuttavuuden tarkastelun pohjana käytetään teollisuustalouden puolella tunnettuja ja yrityksissä laajasti käytössä olevia ajatusmalleja, kuten Leania ja Six Sigmaa. Lean –ajattelu perustuu läpimenoajan nopeuttamiseen, hukkaa ja ei lisäarvoa luovien vaiheiden eliminoimisella. Six Sigma keskittyy taas laatuun, jolloin tuote ja palveluvirheitä karsitaan. Lisäksi teoriaosassa käsitellään palveluiden ulkoistamista, tietosuojaa ja palkkakustannusten rakennetta. Empiriaosassa kuvataan kirurgianpoliklinikan ja leikkausosaston prosesseja. Prosesseissa keskitytään nykytilan sekä reaaliaikaisen sanelunpurun vaikutuksiin. Prosessien kuvaamisella saadaan tietoa toiminnan ongelmista ja kehittämiskohteista. Henkilökunnan haastatteluin selvitettiin sanelujonon vaikutuksia sekä kokemuksia ulkoistamisesta. Kustannusanalyysin avulla selvitettiin ulkoistamisen kannattavuutta reaaliaikaisessa sanelunpurussa. Työn tuloksena saatiin vaikuttavuus tarkastelu reaaliaikaisesta sanelunpurusta sekä ulkoistamisen kannattavuudesta. Prosessien kuvaaminen osoittaa, että useissa prosessin eri vaiheissa sanelujen puuttuminen aiheuttaa kustannuksia ja vaikuttaa henkilökunnan työhön. Kustannusanalyysin pohjalta sanelunpurun ulkoistaminen todettiin kannattavaksi. Jatkossa sanelunpurun ulkoistamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, mitkä osat sanelunpurkuprosessista halutaan ulkoistaa. Sähköisten järjestelmien kehittyminen vaikuttaa osaltaan tähän päätökseen. Lisäksi suoritepohjaisen hinnoittelun kehittäminen on tärkeä osa sanelunpurkuprosessin tehokkuutta.

Tuotetietojen hallintaohjelmiston käytettävyyden kehittäminen PK-yrityksessä

Usability of software describes characteristics of its user interface, which affect its ease of use, degree of satisfaction, efficiency and other factors. Usability can have great impact on the productiveness and happiness of the employees. Usability methods, specially designed for the purpose, can be used for improving the usability. This Master’s Thesis is about studying usability problems of a software used for managing product information, and fixing those problems. The aim of the thesis was to improve the usability of the software by fixing the problems and to demonstrate that improving usability is possible in a SME with limited resources. To achieve the goal a selected group of well known usability methods were used. In the thesis a number of usability problems were detected, and for some of which a solution was designed. The selected usability methods very mostly found well suited for the purpose.

Energia-auditointipalveluprosessin kehittäminen

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kehittää LUT Energian tarjoamia energia-auditointipalveluja tuotteistamisen myötä. Lisäksi tarkoitus on selvittää, miten tietoa voidaan siirtää palveluprosessien välillä ja täten kehittää palvelun jatkuvuutta sekä markkinointia. Laadullinen tutkimus toteutettiin keräämällä esitutkimusmateriaali kyselyjen avulla ja varsinainen tutkimusaineisto teemahaastatteluilla. Haastattelujen kohteena olivat palvelun hankkineet yritykset ja palvelua tuottaneet opiskelijat. Tutkimuksen tuloksena energia-auditointipalvelussa havaittiin useita merkittäviä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet liittyvät kuuteen eri teemaan: palveluprosessin alkuvaiheeseen, aikatauluun, luottamukseen ja sitoutumiseen, palvelun markkinointiin ja palvelun jatkuvuuteen. Aineiston pohjalta luotiin kohdeyritykselle konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla palveluprosessia voidaan tulevaisuudessa kehittää ja sen laatua parantaa. Palvelun hallittavuus ja jatkuvuuden edellytykset paranevat tutkimustulosten myötä.

Kaupunkialueella toimivan sähkönjakeluverkkoyhtiön siirtohinnoittelun kehittäminen

Sähkönjakeluverkkoyhtiöllä on sähkön siirtopalveluun alueellinen monopoli. Siirtohinnoittelun reunaehdot tulevat sähkömarkkinalaista ja hintojen kohtuullisuutta valvoo ja sääntelee Energiamarkkinavirasto. Tässä työssä selvitetään Turku Energia Sähköverkot Oy:lle kustannusvastaavat aiheuttamisperiaatteen mukaiset siirtohinnat. Samalla muodostetaan yleis-, yö- ja kausituotteiden perusmaksuihin asiakkaan liittymispisteen pääsulakkeen kokoon perustuva porrastus. Sulakeporrastuksen käyttöönotolla pystytään kehittämään siirtohinnoittelun kustannusvastaavuutta ja noudattamaan aiheuttamisperiaatteen mukaista hinnoittelupolitiikkaa entistä paremmin. Työssä tutkitaan siirtohinnoittelun kehitysnäkymiä myös pidemmällä tähtäimellä. Älykkäiden sähköverkkojen kehittyminen ja erityisesti etäluettavien mittareiden käyttöönotto tulevat luomaan kehitysmahdollisuuksia siirtohinnoitteluun tulevaisuudessa. Laitteista saatavia tarkkoja sähkönkulutus- ja tehotietoja voidaan käyttää kustannusvastaavuuslaskennan taustalla. Jotta verkon käyttö olisi sen mitoitukseen nähden mahdollisimman tehokasta, tulisi kuorman jakautua mahdollisimman tasaisesti ajan suhteen. Verkossa esiintyviä kulutushuippuja pystytään tulevaisuudessa mahdollisesti tasoittamaan esimerkiksi kuorman ohjauksen avulla, jonka tehokeinona voidaan käyttää siirtohinnoittelua. Siirtohinnoilla voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös esimerkiksi kulutuksen ja tuotannon ajoittamiseen sekä kannusta asiakkaita loistehon kompensointiin. Siirtotuotteiden täytyy myös kehittyä asiakkaiden tarpeiden kehittymisen rinnalla ja esimerkiksi sähkön laadun tuotteistaminen voi olla eräs keino vastaamaan tiukentuneisiin vaatimuksiin.

Ohjelmistotuotteen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Työn tavoitteena on satamanpitäjille suunnatun PDS toiminnanohjausjärjestelmä ohjelmiston kehittäminen käyttäjälähtöisesti. Tavoitteena on selvittää ohjelmiston vahvuuksia ja heikkouksia käyttäjien näkökulmasta ja tunnistaa kehitystarpeita ohjelmiston käytön tehokkuuden, hyödyllisyyden ja käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi. Aluksi tutkitaan kirjallisuuslähteitä käyttäjälähtöisen tuotekehityksen, käyttäjätiedon, sekä sen keraamisen ja käytettävyyden aihepiireistä. Työn käytännön osuudessa määritetään tapauskohtainen käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessi, jota sovelletaan PDS ohjelmiston kehittämiseen käyttäjän näkökulmasta. Työn lopputuloksena saadaan kuvaus kehittämisen tarpeista PDS ohjelmiston käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi. Tulokset saadaan yhdistelemällä Satamatieto Oy:n kehitys ja ylläpitohenkilöstön näkemykset, tuotteen käytön aikainen dokumentointi, käyttäjäkyselyn tulokset, sekä ryhmälle käyttäjiä teetetyn teemahaastattelun muodossa pidetyn kehityspäivän tulokset.

Apteekkien kannattavuuden kehittäminen toimintolaskentaa soveltaen

Apteekkiliiketoiminta eroaa tavallisesta liiketoiminnasta erilaisten lakisääteisten velvoitteiden vuoksi. Alan regulaation viimeaikainen kehitys, kuten lääkevaihto, viitehintajärjestelmä sekä näiden tuoma lääkkeiden tiukentunut hintakilpailu, ovat tuoneet haasteita apteekkien kannattavuuteen. Tuotevalikoima- ja varastonhallinta ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää apteekkien kannattavuutta toimintolaskentaa soveltaen. Toimintolaskennalla kahdelle apteekille tuotettiin kustannus- sekä tuotekannattavuustietoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui toimintolaskennan sekä apteekkiliiketoiminnan aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kummassakin apteekissa oli erittäin laaja tuotesortimentti. Itsehoito- sekä vapaan kaupan tuotteiden tuotesortimenttia järkeistämällä kannattavuutta voitaisiin parantaa. Monesti tuotekategorioissa on useita saamaa vaikuttavaa ainetta sisältävää valmistetta usealta eri toimittajalta mikä heikentää kannattavuutta. Tuloksista kävi ilmi myös, että tulevaisuudessa vapaan kaupan tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa, mikä korostaa markkinointi- ja myyntiosaamisen tärkeyttä. Reseptilääkkeissä kate ei näyttäisi kattavan kustannuksia, minkä vuoksi varastonhallintaan on kiinnitettävä huomiota.

Painelaitteen hitsauksen kehittäminen

Työ tehtiin Steris Finn Aqualle, joka oli ottanut tuotantoon uuden autoklaavimallin kevään 2007 aikana. Työn tavoitteena oli kehittää painelaitteen hitsausta vertailemalla kevytmekanisointi, mekanisointi ja robotisointiratkaisuja ja hankkia riittävät tiedot mahdollisen investointipaatoksen tueksi. Tarkastellut kevytmekanisointilaitteet koostuivat kuljetinkiskosta, kuljettimesta ja mahdollisesta railonseurantalaitteesta. Tarkasteltu mekanisointijärjestelmä oli asiakaskohtaisesti räätälöitävä kokonaisuus. Tarkasteltuun hitsausrobottijärjestelmään kuului kappaleenkäsittelylaite sekä etäohjelmointiohjelmisto. Työn teoriaosassa käsiteltiin painelaitelainsäädännön vaikutuksia tuotantoon, ruostumattoman ja haponkestävän teräksen ominaisuuksia hitsauksen kannalta, tuotannossa käytettäviä hitsausprosesseja, hitsauksen mekanisointia ja automatisointia sekä railonseurantaa. Työn käytännön osuudessa käytiin läpi painelaitevalmistuksen nykytila. Painelaitevalmistus jaettiin eri työvaiheisiin ja työvaiheet analysoitiin, millä varmistettiin, että kehitysresurssit suunnataan oikeisiin kohteisiin. Kehitysehdotuksena esitettiin joko railonseurannalla varustetun kevytmekanisointilaitteiston tai etäohjelmoitavan hitsausrobottijärjestelmän hankintaa. Kevytmekanisoinnilla on mahdollista saavuttaa samat edut kuin kalliimmillakin mekanisointilaitteilla ja kevytmekanisoinnin etuna on käyttöönoton helppous ja laitteiston edullisuus. Hitsausrobotin hankintaan liittyy epävarmuustekijöitä, joiden tarkempi selvittäminen on tarpeen, ennen hitsausrobotin hankintapaatosta. Suuremmilla tuotantomäärillä hitsausrobottisolu olisi ollut selkeästi parempi ratkaisu.

Kunnossapitomittariston määrittäminen ja kunnossapidon kehittäminen

Diplomityössä pyritään määrittämään Kaukaan sahan kunnossapidon vallitsevaan tilanteeseen sopiva mittaristo. Tavoitteena on kunnossapitoprosessien tehostaminen sekä sahan kokonaistehokkuuden nostaminen. Diplomityön kirjallisessa osassa tutkimusongelmaa käsitellään kunnossapidon sekä mittaristojen ja tunnuslukujen näkökulmasta. Teoriaosa on rakennettu tukemaan työn tutkimusosaa. Tutkimuksen empiirisessä osassa tehdään nykytila-analyysi Kaukaan sahan kunnossapidosta. Nykytila-analyysi koostuu kyselytutkimuksesta, mitattavista tunnusluvuista sekä top-analyysista. Kyselytutkimus tehtiin lisäksi kaikilla UPM-Kymmene Oyj:n sahoilla. Kyselytutkimuksen pohjalta tehdään benchmarking-analyysia Kaukaan sahan ja suomen teollisuuden sekä UPM:n sahojen välillä. Lopuksi eroanalyysilla analysoidaan kyselytutkimuksessa syntynyttä eroa Kaukaan sahan ja UPM:n sahateollisuuden parhaan kunnossapidon välillä. Tutkimustulokset paljastivat useita kehityskohteita. Työssä annetaan suositus kyseisten kehityskohteiden mittaamisesta. Mittareiden ohella annetaan suosituksia uusista toimintamalleista.

Kumppanuusohjelman strateginen johtaminen - Monitapaustutkimus puolustushallinnossa

Puolustushallinnossa syntyi 2000-luvun alussa strateginen aie keskittyä ydintoimintoihin, ulkoistaa pääosa tukitoiminnoista ja saavuttaa kustannussäästöjä, jotka voitaisiin kohdentaa ydintoimintoihin. Puolustusministeriö perusti ulkoistamisen hallinnoimiseksi kumppanuusohjelman, mihin kuului lähes alusta alkaen kuusi hanketta, jotka ovat nyt toteuttamisvaiheessa. Näistä valittiin neljä tähän tutkimukseen: maavoimien materiaalin kunnossapito, puolustusvoimien ruokahuolto, puolustusvoimien vaatetushuolto ja puolustushallinnon talous- ja henkilöstöhallinto. Kumppanuusohjelman strategisen johtamisen tutkimus perustuupuolustusministeriön ja puolustusvoimien asiakirja-aineistoihin sekä puolustushallinnon ylimmän johdon ja hankejohtajien haastatteluihin. Kumppanuusohjelmaa ja -hankkeita on seurattu vuodesta 2000 vuoden 2010 kevääseen asti. Tarkastelu kohdistuu strategiaprosessiin ja strategian sisältöön ”puolustushallinnon konsernissa”, johon kuuluvat tässä tutkimuksessa puolustusministeriö, pääesikunta ja puolustushaarat. Tutkimuksen tulokset tukevat viitekehyksessä esitettyjä näkökohtia. Laajan kumppanuusohjelman hallinta edellyttää hyvää strategisen johtamisen otetta. Selkeät päämäärät ja tavoitteet luovat perustan strategiaprosessille. Kumppanuusohjelman strategia muotoutui tarkastelujakson aikana niin strategiaprosessien kuin strategian sisällön suhteen. Toimiva ohjausjärjestelmä on puolustushallinnon avaintoimintoja strategisessa johtamisessa. Resurssiperusteinen strategia osoittautui tärkeäksi ulkoistamisissa ja sosiaalinen pääoma, erityisesti yhteisymmärrys osoittautui tärkeäksi tekijäksi konsernijohtamisessa. Kumppanuusohjelman strategisen johtamisen toimivuuden kehittämiseksi kartoitettiin tekijöitä, jotka muodostuivat tehokkaan strategisen johtamisen esteiksi. Esteitä kartoitettiin kumppanuusohjelmasta ja -hankkeista. Tutkimuksen tärkein kontribuutio kohdistuu strategisen johtamisen kehittämiseen. Se on mahdollista hankkimalla konsernin johtotasoilla yhteisymmärryskehittämisohjelmasta ennen ohjelman käynnistämistä, ottamalla huomioon strategisen johtamisen perusteet, ottamalla käyttöön jatkuva strategiaprosessi ja turvaamalla riittävä osaaminen kumppanuusohjelmassa ja -hankkeissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntakohtaisen kustannuslaskentamallin kehittäminen

Työn tavoitteena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kuntalaskutusta ja rakentaa laskentamalli, jolla kuntakohtaiset kustannukset pystytään laskemaan ja jakamaan. Tutkimusote oli konstruktiivinen. Tiedot kerättiin kuntayhtymän toiminta- ja taloustietojärjestelmistä sekä haastattelemalla organisaation asiantuntijoita. Työn tulokseksi saatu laskentamalli koostuu suoritepohjaisesta, asukaslukupohjaisista ja tarvepainotetuista asukaslukupohjaisista kustannusajureista, joilla kustannukset jaetaan piirin jäsenkunnille. Tällä sekamallilla pystytään toteuttamaan kuntalaskutusta, sillä se täyttää kuntalaskutusmallille asetetut vaatimukset. Työn tulosten perusteella tulo-osuusmalli olisi paras tapa toteuttaa kuntalaskutusta. Yksinkertainen rahoitusmalli mahdollistaa toiminnan vapaamman kehittämisen kuin sekamalli ja on lisäksi selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Sekamallissa tulisi painottaa tarvepohjaisia asukaslukuajureita. Tärkeimmät ja suurimpia kustannuksia aiheuttavat alueet kannattaisi tuotteistaa.