Imatran tehtaiden jätevesipäästöjen hallinta- ja analysointityökalun kehittäminen

Työn tavoitteena oli kehittää Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaille Wedge-pohjainen analysointityökalu, jolla voidaan hallita prosessi- ja päästötietojen yhteys nykyistä paremmin. Wedgeen määriteltiin päästömittauksia, olennaisia prosessimittauksia ja tarpeelliset laskennat kuormituksen ennustamiseksi lähtien tuotantoprosessien tilasta. Työssä tehtiin kemialliselle ja biologiselle jätevedenpuhdistamolle meneville jätevesille laskennallisia malleja, joita verrattiin mitattuihin arvoihin. Kemialliselle jätevedenpuhdistamolle meneville jätevesille tehtiin malli jäteveden virtaamalle. Biologiselle jätevedenpuhdistamolle meneville jätevesille tehtiin mallit jäteveden virtaamalle sekä COD-, AOX- ja alkuainekuormituksille. Alkuaineista työhön otettiin mukaan natrium, rikki ja kloori. Teoriaosassa on käsitelty sellu- ja paperitehtaiden vedenkäyttöä, tehtaan eri osastojen jätevesikuormitusta, jäteveden puhdistusmenetelmiä sekä prosessidatan käsittelymenetelmiä. Kokeellisessa osassa on esitelty mitattujen ja laskennallisten mallien yhteyttä. Suurin osa laskennallisista malleista näyttää seuraavan kohtuullisen hyvin mitattuja arvoja. Kokeellisessa osassa on myös havainnollistettu esimerkkien avulla mallien hyödyntämistä. Työn hyötynä on normaalien kuormitusvaihteluiden ja häiriöpäästöjen entistä tarkempi ja nopeampi erottelu. Pitkällä tähtäimellä Wedge-ohjelman avulla pystytään keskittämään jätevesikuormituksen vähentämistoimenpiteet olennaisimpiin kohteisiin.

Innovaatiokyvykkyyden mittaaminen suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta

Tavoitteena oli tutkia, miten voidaan osoittaa innovaatiopohjaisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien hyödyt organisaatioiden innovaatiokyvykkyyteen. Tutkimuksen tarkoitus oli kehittää suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta viitekehys innovaatiokyvykkyyden ja sen vaikutusten mittaamiseen. Empiirinen aineisto kerättiin workshoppien, haastattelujen ja ryhmätyösessioiden avulla. Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen on nykyisin keskeisessä asemassa, kun organisaatiot toimivat hyvin haasteellisissa toimintaympäristöissä. Kuitenkin innovaatiokyvykkyyden mittaaminen organisaatioissa on hyvin harvinaista muun muassa mittaamisen haasteellisuuden ja abstraktin luonteen vuoksi. Mittaaminen on kuitenkin oleellinen osa innovaatiokyvykkyyden kehittämistä ja siten tärkeää organisaatioiden tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tutkimuksen tuloksena syntyi viitekehys innovaatiomenetelmien vaikutusten arviointiin. Viitekehys koostuu viidestä näkökulmasta. Innovatiivisen suorituskyvyn näkökulmassa mitataan innovaatiokyvykkyyden taustatekijöitä ja innovaatiotoiminnan tuloksia. Lisäksi talous-, asiakas-, sisäisten prosessien ja henkilöstön näkökulmasta mitataan innovaatiokyvykkyyden kehityksen vaikutuksia organisaation toimintaan. Mittariston tavoitteet asetetaan innovaatiomenetelmien soveltamisen aikana, joten menestystekijät ja mittarit määritetään tapauskohtaisesti. Työssä annetaan kuitenkin ohjeita menestystekijöiden ja mittarien määrittämiseen. Näkökulmat pysyvät samoina tapauksesta riippumatta.

Kumppanuustoiminnan kehittäminen projektien alihankintavalmistuksessa

Heinolan Sahakoneet Oy on tunnettu maailmanlaajuisesti osaavana ja luotettavana sahalaitosratkaisutoimittajana. Yrityksen tuotelinjaan kuuluvat myos hakkurit, kiinteat sivutuotehakkurit, seka mobiiiihakkurit jotka ovat kasvattaneet menekkiaan bioenergian kayton yleistyessa. Toimitettavat sahalaitosprojektit ovat vaativia ja asiakaslahtbisia toimitusprojekteja, joten mybs alihankintavalmistuksen yhteistyokumppaneilta vaaditaan vahvaa sitoutumista projektien onnistumiseksi. Usein eri yritysten valinen alihankintatoiminta missa tahansa tuoteymparistossa on suurienkin jarjestelmatoimittajien kanssa perustunut pelkastaan tilaus toimituslasku periaatteeseen, jossa molemmat osapuolet toimivat lahes itsenaisesti, jakamatta tietoa valttamatonta enempaa toisilleen. Joissakin tapauksissa paahankkijan ja alihankkijan valinen toimitussuhde on kehittynyt osapuolten erikseen tavoittelematta todellisen kumppanuustoiminnan elementteja sisaltavaksi yhteistyoksi. Tasta ei valttamatta ole pitka matka todelliseen kumppanuustoimintaan, joka parhaimmillaan mahdollistaa turvallisen tuotantokapasiteetin kasvattamisen ilman suuria ongelmia toimitusketjussa. Diplomityossa kasitellaan Heinolan Sahakoneet Oy:n toimitusprojektien toimitusketjua sahalaitosratkaisujen alihankintapositioiden ostamisen, kumppanuus toiminnan kehittamisen, seka sen yllapitamisen nakokulmasta. Tyo tarkastelee mita varmistustoimenpiteita tulee tehda kumppanin kanssa toimitusketjun eri vaiheissa, jotta mahdolliset ongelmat eivat kasaantuisi toimitusajankohdan viime hetkille. Usein toimitusketjussa ilmenneet vaikeudet saattavat vaikuttaa erittain vahapatoisilta, eivatka useimmiten edes tule esille mm. huonosta tiedonkulusta johtuen, mutta voivat vaikuttaa merkittavasti lopputulokseen. Kumppanuustoimintaa, seka erityisesti tiedonkulkua kehittamalla varmistetaan tuloksellisemmat ja vahemman ongelmia sisaitavat toimitusprojektit

Maito- ja maitotuotetilastointijärjestelmän kehittäminen

Työn tavoitteena oli toteuttaa tietojärjestelmä maito- ja maitotuotetilastoinnin tarpeisiin. Tietojärjestelmän tulee tukea lähes koko tilastotuotantoprosessia tallentamisesta raportointiin. Tietojärjestelmän tarpeet tulivat vaatimusmäärittelystä ja ne piti yhdistää tietohallinnon linjauksiin. Tietojärjestelmä tehdä kustannustehokkaasti tietyssä aikataulussa. Lisäksi tuli luoda käytäntöjä tuleville tilastotietojärjestelmille. Työn teoriaosan aluksi käsitellään tilastotutkimuksen perusteita ja tilastoviranomaisvaatimuksia. Tästä edetään käytännön tilastotuotantoprosessiin ja sen järjestelmävaatimuksiin. Teoriaosan loppupuoliskossa käydään läpi ohjelmistotuotantoprosessi ja tietojärjestelmän suunnittelun peruskäsitteitä. Käytännön osassa puretaan vaatimukset ja ongelma-alue. Sitten analysoidaan eri ratkaisuvaihtoehtoja. Niistä päädytään toteutusratkaisuun, jonka tuloksia tarkastellaan projektin lopputulosten ja kahden vuoden käyttökokemusten perusteella. Tietojärjestelmä toteutettiin onnistuneesti ja se mahdollistaa taloudellisen sekä laadukkaan maito- ja maitotuotetilastoinnin Suomessa.

Osaamisen johtamisen esimiestyön kehittäminen teollisuusyrityksessä

Tutkielman päätavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kuvaus osaamisen johtamisen esimiestyöstä tutkielman kohdeyrityksessä sekä löytää keinoja, joiden avulla sitä voidaan kehittää. Kirjallisuusanalyysin perusteella muodostetaan malli osaamisen johtamisen esimiestyöhön liittyvistä tekijöistä, joita tutkitaan kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Tutkimus osoittaa, että osaamisen johtaminen on yrityksessä vielä melko jäsentymätöntä. Osaamisen johtamisen esimiestyön kehittämiseksi osaamisen johtaminen tulee saattaa osaksi yrityksen johtamiskäytäntöä ja kulttuuria. Lisäksi tulee lisätä esimiesten ymmärrystä osaamisen johtamiseen liittyvistä tekijöistä sekä tarjota heille osaamisen johtamista tukevia menetelmiä, työkaluja ja prosesseja. Esimiesten tulee myös tiedostaa oma roolinsa osaamisen johtamisessa, ottaa siitä aktiivisesti vastuuta, rakentaa oppimista tukevaa ilmapiiriä ja tukea alaistensa oppimisprosesseja.

Logistiikan kehittäminen tehdasalueella

Logistiikan kehittäminen on nykypäivänä tärkeä tekijä yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Huonon taloustilanteen takia kustannussäästöt sekä logistisen toimitusketjun tehostaminen ovat nyt entistä tärkeämmässä asemassa. Tämän diplomityön päätavoitteena on tehdasalueen logistiikan kehittämisen avulla saavuttaa säästöjä Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulassa sijaitsevien yksiköiden logistiikka-kustannuksissa. Logistiikkatoimintoja on vuosien saatossa vähitellen ulkoistettu, joten tutkimus keskittyy pääosin ulkoistettujen logistiikkapalvelujen kehittämiseen. Nykytilan selvittäminen suoritettiin ensin haastatteluiden ja seurannan avulla. Selvityksen tuloksena havaittiin palveluntoimittajien toiminnoissa esiintyvän päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta, joista aiheutuu yritykselle ylimääräisiä kustannuksia. Logistiikan kehittämisehdotuksia käsitellään tässä tutkimuksessa tehokkuuden lisäämisen, ylimääräisten työvaiheiden vähentämisen sekä roolijaon selkeyttämisen näkökulmista. Työn keskeisenä tuloksena todettiin myös, että vaiheittaisen ulkoistamisen myötä on menetetty ulkoistetun logistiikkapalvelun hallinta. Hallinnan palauttamisen keinoina käsitellään raportoinnin ja tiedonkulun lisäämistä, sopimuksellisia ja veloitusperusteellisia näkökulmia sekä palvelu- ja kustannustason mittaamiseen soveltuvien mittareiden kehittämistä.

Toimitilaturvallisuuden kehittäminen

Työn tavoitteena oli selvittää mitä toimitilaturvallisuus on, mitkä ovat kohdeyrityksen emoyhtiön vaatimukset toimitilaturvallisuudelle ja mikä on toimitilaturvallisuuden tila diplomityön kohdeyrityksessä. Samalla tarkasteltiin mahdollisuutta toimitilaturvallisuuden mittaamiselle yrityksessä. Työn teoria koskettelee aluksi riskejä ja riskienhallintaa. Yritysriskien kautta siirrytään yritysturvallisuuteen ja erityisesti sen osa-alueista toimitilaturvallisuuteen eli yrityksen fyysiseen turvallisuuteen. Toimitilaturvallisuudesta esitellään sen osa-alueet ja niiden suojauskeinoja. Myös yritysturvallisuuden johtamista, johtamisen kehittämistä, sekä tuon kehityksen seuraamista mittarein käsitellään. Teorian lisäksi esitellään emoyrityksen vaatimukset toimitilaturvallisuudelle. Empiirinen osuus toteutettiin avoimin haastatteluin ja havainnoinnin avulla. Osuudessa tarkasteltiin toimitilaturvallisuuden nykytilaa kohdeyrityksessä verraten sitä teoriaan ja emoyrityksen vaateisiin. Vaikka kohdeyrityksen toimitilaturvallisuus olikin suhteellisen hyvällä mallilla, toimintaehdotuksia eri toimitilaturvallisuuden osa-alueille saatiin useita.

Vaneritehtaan kustannustehokkuuden arvioimiseen käytettävän simulaatiojärjestelmän kehittäminen

Tämän työn tarkoituksena oli luoda kokonaisvaltainen tuotannollinen simulaatiomalli vaneritehtaasta sekä tutkia kustannuslaskennan mahdollisuuksia mallin yhteydessä. Perusolettamuksena on, että jos tuotannollinen malli toimii esikuvansa mukaisesti, myös sillä laskettuun kustannustietoon voidaan luottaa. Johdantona on tarkasteltu työn perustana olevia teorialähteitä. Ensimmäisenä asiana on esitetty vanerin valmistusprosessia ja siinä käytettyjä linja- ja laitetyyppejä. Toisena asiana on esitetty simulaatiotutkimuksen periaatteita, lainalaisuuksia ja mahdollisuuksia. Lisäksi on tarkasteltu kustannuslaskentaa, sen eri periaatteita ja muotoja sekä tuotannon- ja varastonohjausta. Aineistona ja menetelminä työssä on esitetty simulaatiomallin luomiseen tarvittavan pohjatiedon kerääminen sekä soveltaminen. Sitten on kuvattu tehdasmallin muodostavat eri tuotantolinjoja kuvaavat komponentit ja mallin käyttöliittymä. Lopuksi on kuvattu teoreettisen tehdasmallin soveltaminen todellisen vaneritehtaan mukaiseksi. Sovelletulla mallilla on ajettu kolme erilaista vuorokausituotantoa ja niistä saatua kustannustietoa on vertailtu optimitilannetta kuvaavaan taulukkoon.

Hitsaustuotannon kehittäminen ja valmistusystävällinen suunnittelu

Työssä tarkastellaan hitsauksen tuotekehityksen suunnittelun toteuttamista ja hitsauksen kehittämistä konepajalla. Yritykset tietävät omat valmistustekniset ongelmansa, mutta kehittämisen aloittaminen on monesti hankalaa tai sitä ei edes aloiteta. Pienimmillä yrityksillä ei usein ole mahdollisuuksia eikä osaamista uusien tuotantomenetelmien ja tuotteiden kehittämiseen. Työssä annetaan neuvoja miten alentaa kehittämistyön aloituskynnystä ja auttaa suunnittelutehtävän jäsentelyssä. Tuotteen suunnittelu on vaativa tehtävä, koska siinä lyödään lukkoon tuotteen toimivuus ja suurin osa kustannuksista. Suunnittelijoiden on tiedettävä eri valmistusmenetelmistä ja valmistusystävällisestä suunnittelusta, jotta he voisivat huomioida valmistettavuus- ja kokoonpanonäkökohdat. Hyvässä hitsatussa tuotteessa on mahdollisimman vähän hitsiä, käytetty modulointia ja standardointia sekä käytetty hitsausta korvaavia menetelmiä. Työssä on esitelty valmistusystävälliseen suunnitteluun kehitelty "Design For Welding" -malli, jossa käydään läpi hitsatun rakenteen erityispiirteet suunnittelun kannalta. Valmistusystävällisen suunnittelun tarkoituksena on vähentää tilauskohtaista suunnittelua, hitsausta, hitsauksen jälkeistä käsittelyä ja koneistusta.

Painelajittimen kulutusosien kunnossapitostrategioiden kehittäminen

Kaukaan sellutehtaalla on käytössä lukuisia painelajittimia, mutta tarkastelun kohteeksi valittiin havukuitulinjan hienolajittelun ensimmäisen portaan painelajitin. Painelajittimen kunnossapitostrategian määrittelyyn vaaditaan hyvät pohjatiedot prosessi-ilmiöistä ja näiden aiheuttamista vikaantumismekanismeista. Siksi työssä on esitelty sellun valmistusprosessi suurpiirteisesti ja keskitytty tuomaan esille kaikki lajitteluun vaikuttavat tekijät ja teoriat. Toiminnan lisäksi käydään lävitse painelajittimen rakenne sekä tarkasteltavan yksilön nykyinen varaosatilanne ja huoltohistoria. Näihin pohjatietoihin nojautuen tuodaan esille kehityskohteita kuluvien komponenttien kunnossapidon osalta sekä vertaillaan esille nousseita strategiamalleja kustannuslaskelmien avulla. Kustannuslaskelmat antavat hyvän ja konkreettisen vertailukohdan, jonka perusteella voidaan jatkossa kehittää kunnossapitostrategioita entistä kustannustehokkaampaan suuntaan. Työssä tarkastellaan kehityskohteita tuotantolaitoksen näkökulmasta, joten teknisten ratkaisuiden ja yksityiskohtien toteuttamista ei käydä erityisen tarkasti lävitse. Kandidaatintyön julkisessa versiossa hintatiedot on muutettu suuntaa antaviksi ja yrityksien arkaluontoiset asiat ja tuotetiedot on poistettu.

Ympäristöasioiden hallinnan kehittäminen elintarviketeollisuuden yrityksessä

Ympäristöjärjestelmät auttavat organisaatioiden toiminnan ympäristövaikutuksien hallinnassa. ISO 14001 -standardi antaa yritykselle työkalun ympäristöjärjestelmän rakentamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ympäristöjärjestelmälle voidaan hakea ulkopuolisen tarkastajan myöntämä hyväksyntä eli sertifikaatti, jota sidosryhmät voivat vaatia osoitukseksi ympäristöasioiden hoidosta. Sidosryhmien kasvava ympäristökiinnostus lisää yrityksien paineita kehittää ympäristöraportointiaan. Yrityksen yhteiskuntavastuuseen sisältyvien taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun raportointiin kehitetty kansainvälinen GRI-raportointiohjeisto on saavuttanut yleisesti hyväksytyn raportointiviitekehyksen aseman ja sitä voidaan hyödyntää myös pelkän ympäristövastuun raportoinnissa. Tässä diplomityössä tarkastellaan yrityksen ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristöraportointia. Tavoitteena on suunnitella ja osittain toteuttaa elintarviketeollisuuden yritykselle ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Toisena tavoitteena on suunnitella yrityksen ympäristöraportoinnin aloittamista ja antaa GRI-ohjeiston pohjalta ehdotus asioista, joita yrityksen ympäristöraportti voisi raportoinnin alkuvaiheessa sisältää. Työn lopussa annetaan ehdotus jatkotoimenpiteistä, joilla ympäristöjärjestelmä saadaan sertifiointivalmiiksi ja miten ympäristöraportointiprosessia voidaan edistää.

Arinakattilan lämmönsiirron laskentamallin kehittäminen

Kattilalaitosten polttoaineen syötössä ilmenevät häiriöt ja biopolttoaineiden laatuvaihtelut aiheuttavat epävakaata palamista ja tekevät prosessin hallinnasta vaikeampaa. Polttoaineen laatuvaihtelut vaikuttavat koko prosessiin ja näkyvät lopulta myös höyryntuotannossa. Kompensoinnilla pyritään estämään häiriöiden suuret vaikutukset höyryn tuotantoon. Tarkoituksena on saada kattilan toiminta ja tehon tuotanto tasaisemmaksi ja helpommin hallittavaksi. Tässä diplomityössä tarkastellaan polttoaineen ominaisuuksien, säteilylämmönsiirron sekä säätöjen vaikutusta toisiinsa ja merkitystä kattilan toiminnan kannalta. Työssä muodostetaan säteilylämmönsiirron laskentamalli arinakattilan tulipesälle käyttäen hyväksi hyvin sekoittuneen tulipesän menetelmää. Menetelmällä voidaan määrittääsavukaasujen keskimääräinen lämpötila tulipesässä, lämpövirta tulipesän seiniin tai poltossa vapautuva lämpöteho. Mallin avulla voidaan paremmin ymmärtää prosessin käyttäytymistä polttoaineen laadun muuttuessa sekä helpottaa ja nopeuttaa kattilan käyttäytymisen ennustamista. Laskentamalli tehtiin Excel –laskentaohjelmaan, jossa se testataan. Verifioinnin jälkeen malli on tarkoitus siirtää toimimaan apros –simulointiympäristöön.

Tuotannon tuotetiedonhallintajärjestelmän kehittäminen monitehdasyritykselle

Tämän työn tavoitteena oli kehittää monitehdasympäristöön siirtyneen pk-yrityksen tuotannon tuotetiedonhallintaa. Hajautettu tuotanto ja verkostoituminen oli luonut uusia haasteita ja vaatimuksia tuotetiedonhallinnalle. Teoriaosassa selvitettiin mitä tuotannon tuotetiedoilla tarkoitetaan, mitä osa-alueita on hallittava sekä miten niitä voitaisiin hallita kansainvälisesti verkostoituneen yrityksen näkökulmasta. Näiden lisäksi kartoitettiin ja vertailtiin erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Teorioista luotiin itsearviointityökalu kohdeyrityksen tuotannon tuotetiedon nykytilan kuvausta ja –analyysia varten. Löydetyt kehittämistarpeet priorisoitiin ja valituille kehityskohteille pohdittiin ratkaisuehdotuksia kaksivaiheisen kehittämismallin mukaisesti.

Sopimusvalmistajan tarjouslaskentamallin kehittäminen monituoteympäristöön

Työn tavoitteena oli luoda yhtenäinen, tehokas ja helppokäyttöinen tarjouslaskentamalli sopimusvalmistajan käyttöön. Konsernin käytössä oli aiemmin neljä erilaista tarjouslaskentamallia ja niitä oli erittäin vaikea vertailla keskenään, eikä niillä voitu laskea tarjouksia kaikille tehtaille. Työ jakautuu kirjallisuuskatsaukseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään erilaisia hinnoitteluvaihtoehtoja, kustannuslaskennan roolia ja kustannuslaskentamenetelmiä. Empiirinen osa koostuu tarjouslaskennan nykytilan analysoinnista, uuden tarjouslaskentamallin rakentamisesta sekä kehitetyn tarjouslaskentamallin toimintakuvauksesta. Tarjouslaskentamallin pohjaksi valittiin kustannusperusteinen hinnoittelu, koska sitä oli käytetty aikaisemminkin ja se oli koettu hyväksi. Kustannusperusteisen tarjouslaskentamallin pohjaksi luotiin yhtenäiset työ – ja konetuntihinnat koko konserniin. Konetuntihinnat laskettiin 28 koneelle. Konetuntihintoja analysoitiin ja ryhmiteltiin siten, että päädyttiin 16 konelisän käyttöön. Tarjouslaskentamalli käsittelee vain valmistuksen kustannuksia eikä ota kantaa hallintokustannusten syntyyn. Yhtenäinen tarjouslaskentamalli helpottaa eri myyntimiesten tekemien tarjousten vertailua ja mahdollistaa tuotteiden myynnin useille tehtaille. Tarjouslaskentamalli toteutettiin taulukkolaskentaohjelmalla.