1000 resultados para Pokela, Hannu: Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö kilpailuoikeudessa
Resumo:
Tuontipuulla onsuuri merkitys suomalaiselle metsäteollisuudelle. Tämän tutkimuksen tavoitteitaovat Suomen metsäteollisuuden puuntuonnin tärkeimmän alueen, Luoteis-Venäjän metsävarojen kartoittaminen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien arviointi. Työssä käsitellään myös lyhyesti suoria ulkomaisia investointeja Luoteis-Venäjän metsäsektorille. Luoteis-Venäjällä on suuremmat metsävarat kuin muulla Euroopalla yhteensä. Koko maailmassa on vain 5 valtiota, jolla olisi suuremmat metsävarat kuin sillä. Eniten metsiä Luoteis-Venäjällä on Komin tasavallassa ja Arkangelin alueella. Kuusi ja mänty ovat yleisimmät puulajit. Hyvien iikenneyhteyksien varsilta metsät on hakattu ja jätetty uudistamatta, minkä seurauksena koivu ja haapa ovat vallanneet alaa havupuilta. Niinpä alueen metsäteollisuus, etenkin sahateollisuus kärsii puupulasta. Suomen metsäteollisuus on sen sijaan hyötynyt siitä, että koivukuitupuuta on runsaasti saatavilla. Metsävarojen hyödyntämisen suurimmatesteet ovat harva ja huonokuntoinen metsätieverkosto sekä metsien riittämätön hoito. Venäläisestä näkökulmasta alueen metsävarat ovat vajaakäytössä: vuotuiset hakkuut ovat alle puolet kasvusta, suuri osa puusta viedään raakapuuna ulkomaille, ja alueen metsäteollisuuden tuotteiden jalostusarvo jää alhaiseksi. Suoria ulkomaisia investointeja Luoteis-Venäjän metsäsektorille houkuttelevat suuret puuvarat, halpa energia ja tulevaisuudessa etenkin kasvavat markkinat. Investointejahaittaavat huono infrastruktuuri, korruptio ja epävarmuus maan kehityksestä.
Resumo:
Työn tavoitteena oli saavuttaa päällystysasemilla sama tuotantotehokkuus kuin vuonna 1999, jolloin ne hankittiin. Tällöin myös määritettiin takuuarvot aseman toiminnallisista ominaisuuksista. Työtä aloitettaessa profiilien ja päällystemäärien asettuminen kesti kuitenkin huomattavasti kauemmin kuin takuuarvoissa oli määritelty. Keinoina jolla takuuarvoihin voitaisiin taas päästä, kuuluivat pastan konekiertojen kunnon tarkastus, päällystysasemien mekaanisten vikojen korjaaminen, laatusäätöjärjestelmän uudelleen virittäminen ja parhaiden työtapojen yhtenäistäminen eri vuorojen keskuudessa. Toisena tavoitteena oli luoda pituushylyn mittaus- ja raportointijärjestelmä koko tuotantolinjalle. Paperikoneelle rakennettiin automaattinen järjestelmä jolla pystyttiin seuraamaan asemien katkon jälkeistä toimintaa ja laatu virheistä syntyvää pituushylyn määrää. Jälkikäsittelyn raportointiin tehtiin sovellus johon käyttäjät pystyivät syöttämään hylättyjä paperi metrejä ja syitä niihin.
Resumo:
Tämän diplomityön aiheena on lähtölogistiikan strateginen tarkastelu tutkimuksen kohdeyrityksenä olevassa terästehtaassa. Tavoitteena oli lähtölogistiikan tulevaisuusskenaarioiden laatiminen. Diplomityössä tarkastellaan mm. logistiikan epävarmuustekijöitä ja haasteita, erilaisten kuljetusmuotojen käyttöä sekä kohdeyrityksen materiaalivirtojen suuntautumista tulevaisuudessa. Työssä luodaan katsaus logistisen asiakaspalvelun elementteihin ja tutkitaan, mitä elementtejä asiakkaat pitävät tärkeinä. Lisäksi tarkastellaan, miten asiakkaiden vaatimukset kehittyvät tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelujen, sähköpostikyselyn sekä havainnoinnin avulla. Diplomityössä laadittujen skenaarioiden aiheiksi valikoituivat kuljettaminen, Venäjä sekä tuotteet, volyymi ja markkina-alueet. Positiivisen skenaarion mukaan kasvavat materiaalivirrat suuntautuvat Suomen lisäksi Ruotsiin, Keski-Eurooppaan sekä Itä-Eurooppaan, joka on noussut uudeksi markkina-alueeksi. Negatiivisessa skenaariossa kilpailu on kiristynyt ja Ovako Imatran asiakkaat ovat muuttaneet joukolla Aasiaan, jonne teräksen vieminen Suomesta ei olekannattavaa. Tutkimus osoitti, että trendi tilauserien pienentymisestä ja toimitussyklin tihentymisestä pätee myös Ovako Imatran asiakkaiden kohdalla. Erityisen tärkeiksi logistisen asiakaspalvelun elementeiksi nousivat toimitusvarmuus sekä joustavuus toimituksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että asiakkaat haluaisivat saada informaatiota tuotteen toimitustilasta online-järjestelmän kautta.
Resumo:
Tämän tutkimuksentavoitteena on selvittää, millä tavoin teollinen yritys voi kansainvälisen markkinointitutkimuksen avulla määrittää ja analysoida uutta liiketoimintaympäristöä. Teolliset markkinat, teollinen markkinointi-tutkimus sekä yrityksien kohtaamatmikro- ja makroympäristöt ovat erityi-sen tarkastelun kohteena. Tutkimuksen keskeisin aineisto on saatu haastattelujen ja sekundaaristen lähteiden kautta. Tutkimuksen olennaisimpiin tuloksiin liittyy malli, jolla teollinen yritys voi määrittää kohtaamansa toimintaympäristön eri tekijöitä. Mallissa mikro- ja makroympäristön eri tekijät ovat keskeisessä roolissa. Tutkimuksen empiirisen osan tuloksista merkittävin on Pietarin ja Venäjän sementtimarkkinoiden ominaispiirteiden löytäminen ja analysointi. Pietarin ja Venäjän taloudellinen kasvu jatkuu lähivuosinakin voimakkaana, ja markkina-alue on suomalaisille yrityksille tulevaisuudessa tärkeässä asemassa, kuten myös esimerkkiyrityksenä olleelle sementtitehtaalle. Myös suurin osa tutkimuksessa selvinneistä alueen toimintaympäristön tekijöistä puoltaa teollisen yrityksen vientitoiminnan aloittamista alueelle.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienten- ja keskisuurten (PK) ohjelmistoyritysten kansainvälisiä kumppanuuksia. Päätavoitteena oli löytää keinoja kuinka PK-ohjelmistoyritykset voisivat tulla strategisiksi kumppaneksi suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmissa. Lisäksi tutkielmassa oli tavoitteena selvittää kuinka kumppaneiden välistä sitoutumista voitaisiin vahvistaa, jotta PK-ohjelmistoyritykset voisivat saavuttaa todellista lisäarvoa ja kansainvälistä kasvua kumppanuusohjelmien kautta. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettinen osa keskittyy tarkastelemaan korkean teknologian markkinointia ohjelmistoalalla sekä kansainvälisiä kumppanuuksia. Suurten yritystenkumppanuusohjelmia ei ole tutkittu suomalaisten PK-ohjelmistoyritysten näkökulmasta, minkä vuoksi empiirinen tutkimus on perusteltua. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimustulokset osoittavat, että strategisen kumppanin aseman saavuttaminen on pitkä ja haastava matka PK-yrityksille. Suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmat ovat useimmiten monimutkaisia ja todellisen lisäarvon saavuttaminen kumppanuusohjelman kautta vaatii paljon resursseja PK-yrityksiltä. Jotta PK-yritykset voisivat saavuttaa ja säilyttää strategisen kumppanin aseman kumppanuusohjelmassa, vaatii se aktiivista ja päivittäistä vuorovaikutusta kumppaneiden kesken. Erityisesti tiiviit henkilösuhteet oikeiden avainhenkilöiden kanssa ovat välttämättömyys. Läheiset kontaktit mahdollistavat sen, että PK-yritykset voivat ainakin osittain ohittaa kumppanuusohjelman byrokratian, mikä lisää luottamusta ja sitoutumista kumppanuussuhteessa sekä edistää kansainvälistä kasvua ja menestystä liiketoiminnassa.
Resumo:
Strategisten ryhmien teoria tarjoaa mahdollisuuden keskitason analyysiin yritysten ja toimialan välillä yritysten kilpailullisen aseman tarkasteluun. Strategiset ryhmät ovat samalla toimialalla toimivia yrityksiä, joilla on samanlaiset strategiset ominaisuudet, jotka kilpailevat samanlaisilla perusteilla tai jotka toteuttavat samanlaista strategiaa. Tässä tutkimuksessa strategisten ryhmien teoriaa on käytetty eurooppalaisten energiayritysten ryhmittelyyn. Tutkimuksessa oli mukana 104 energia-alan yritystä, jotka jaettiin viiteen strategiseen pääryhmään yritysten maantieteellisen toiminta-alueen ja koon mukaan. Jokainen ryhmä edustaa erilaista strategiaa. Muita strategisia ominaisuuksia, joita ovat diversifikaatioaste, tuotantoteknologia ja omistusmuoto, käytettiin muodostamaan alaryhmiä edellisistä pääryhmistä. Muodostettuja strategisia ryhmiä käytettiin seuraavaksi suoristuskykyerojen tutkimiseen ryhmien välillä. Suorituskykyä kuvaaviksi muuttujiksi valittiin liikevoitto-%, koko pääoman tuottoaste, vakavaraisuus-% ja current ratio. Tulokset osoittavat, että energiayritykset voidaan jakaa ryhmiin valittujen strategisten ominaisuuksien perusteella. Nämä yritysten strategiset valinnat eivät vaikuta merkittävästi yritysten taloudelliseen suorituskykyyn valittujen suorituskykymuuttujien osalta. Monikansalliset jättiläisyritykset ovat suorituskyvyltään heikoimpia ja eurooppalaiset suuryritykset parhaita ryhmiä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Ainut merkittävä ero suorituskykymuuttujissa oli vakavaraisuudessa monikansallisten ja eurooppalaisten suurten yritysten välillä. Muut suorituskykymuuttujat eivät eronneet ryhmien välillä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei löydetty myöskään alaryhmien välillä.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia lyhyen aikavälin markkinareaktiota suomalaisten pörssiyhtiöiden irtisanomisilmoituksiin. Lisäksi tutkitaan poikkileikkausmenetelmän avulla, vaikuttavatko erilaiset yrityskohtaiset tekijät siihen miten osakemarkkinat suhtautuvat irtisanomisiin. Kolmantena tutkimuksen kohteena ovat maakohtaiset irtisanomisiin liittyvät tekijät sekä kuinka ekstensiivistä on yritysten tiedottaminen irtisanomisista. Aineisto sisältää 83 julkisesti annettua irtisanomistiedotetta viiden vuodenaikaväliltä (kesäkuu 2000 - kesäkuu 2005). Osakemarkkinoiden keskimääräistä reaktiota sekä kehitettyjä alihypoteeseja tutkittiin hyödyntämällä tapahtumatutkimusmetodia. Empiiriset tulokset osoittavat, että sijoittajat näkevät irtisanomisetkeskimääräisesti negatiivisina uutisina yhtiöiden markkina-arvon kannalta. Irtisanomisilmoituksia edeltävä markkinareaktio on negatiivinen tukien aiempia tutkimustuloksia Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian markkinoilta. Erona aikaisempiin tutkimuksiin on kuitenkin se, että negatiivinen markkinareaktio on täysin hinnoiteltu jo ilmoitusta edeltävänä aikana. Tukea löytyi myös kaikille yrityskohtaisillealihypoteeseille, jotka selittävät sijoittajien reaktiota irtisanomisilmoituksiin: koko pääoman tuotto, suhdannesykli, corporate governance sekä yrityksen ja johdon maine.
Resumo:
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä riskitekijät vaikuttavat osakkeiden tuottoihin. Arvopapereina käytetään kuutta portfoliota, jotka ovat jaoteltu markkina-arvon mukaan. Aikaperiodi on vuoden 1987 alusta vuoden 2004 loppuun. Malleina käytetään pääomamarkkinoiden hinnoittelumallia, arbitraasihinnoitteluteoriaa sekä kulutuspohjaista pääomamarkkinoiden hinnoittelumallia. Riskifaktoreina kahteen ensimmäiseen malliin käytetään markkinariskiä sekä makrotaloudellisia riskitekijöitä. Kulutuspohjaiseen pääomamarkkinoiden hinnoinoittelumallissa keskitytään estimoimaan kuluttajien riskitottumuksia sekä diskonttaustekijää, jolla kuluttaja arvostavat tulevaisuuden kulutusta. Tämä työ esittelee momenttiteorian, jolla pystymme estimoimaan lineaarisia sekä epälineaarisia yhtälöitä. Käytämme tätä menetelmää testaamissamme malleissa. Yhteenvetona tuloksista voidaan sanoa, että markkinabeeta onedelleen tärkein riskitekijä, mutta löydämme myös tukea makrotaloudellisille riskitekijöille. Kulutuspohjainen mallimme toimii melko hyvin antaen teoreettisesti hyväksyttäviä arvoja.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka yrityksen Compeitive Intelligence (CI) yksikön palvelustrategia pitäisi rakentaa ja mitä tekijöitä ottaa huomioon palvelustrategian rakentamisessa, jotta se parhaiten tukisi CI-yksikön integrointia muuhun organisaatioon. Tutkimus suoritettiin laadullisena case tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjallisuudesta, artikkeleista sekä suorittamalla teemahaastatteluja. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin näkemyksiä markkina-, kilpailu- ja liiketoimintatiedosta, palveluiden markkinoinnista sekä tietojohtamisesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmenen CI-yksikön asiakasta kohdeyrityksestä. Niin teorialähteiden kuin kohdeyrityksessä kerätyn materiaalin pohjalta voidaan sanoa, että palvelustrategiaa suunniteltaessa oleellisia elementtejä, joilla voidaan parantaa CI:n integrointia muuhun organisaatioon, ovat palvelu/tuote, jakelu sekä viestintä ja vuorovaikutus. Palvelustrategian rakentamisessa erityisessä ja keskeisessä asemassa on vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu, koska sillä on vaikutusta palvelustrategian muihin elementteihin, kuten tiedon laatuun ja proaktiiviseen tiedon jakeluun.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää henkilöstön suhdetta suomalaiseen osuustoiminnalliseen organisaatioon. Suhdetta pyritään ymmärtämään organisaatioon identifioitumisen, psykologisen omistajuuden, organisaatioon sitoutumisen ja psykologisen sopimuksen kautta. Tavoitteena on tulkita mikä näistä henkilöstön ja organisaation suhdetta kuvaavista käsitteistä auttaa parhaiten ymmärtämään kyseistä suhdetta. Lisäksi pyritään ymmärtämään osuustoiminnallisuuden merkitystä henkilöstön ja organisaation suhteessa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdellatoistayksilöhaastattelulla tutkimuksen kohteena olevan organisaation henkilöstöstä. Haastateltavien valinnalla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja ja monipuolinenkuva organisaatiosta mm. henkilöstön työtehtävien, aseman ja työssäolovuosien avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstön suhdetta organisaatioon määrittävät parhaiten organisaatioon sitoutuminen ja identifioituminen, joihin osuustoiminnallisuus luo pohjaa arvomaailmallaan ja turvallisuuden tunteen avulla.
Resumo:
Tiivistelmä Tekijä: Veikko Huhta Nimi: Optiojärjestelyt Helsingin Pörssin pankit- ja rahoitustoimialalistan yrityksissä 1996-2004 Osasto: Kauppatieteiden osasto Vuosi: 2005 Pro gradu-tutkielma. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto. 84 sivua, 8 kuviota, 1 taulukko, 5 liitettä. Tarkastajina professori Jaana Sandström ja professori Ulla Kotonen Hakusanat: Optiojärjestelyt, omistajalähtöinen johtaminen, agenttiongelma, pankit- ja rahoitustoimiala Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia optiojärjestelyjä HelsinginPörssin pankit- ja rahoitustoimialan yrityksissä on käytössä. Optiojärjestelyjätutkittiin ensinnä tarkastelemalla niiden omistajille aiheuttamaa diluutiovaikutusta. Seuraavaksi tarkastelun kohteena olivat option merkintähinta, optiojärjestelyn voimassaoloaika sekä osinkokorjaus. Optiojärjestelyjen toimivuutta tutkittiin tunnuslukujen ja yrityksen markkina-arvon näkökulmasta. Optiojärjestelyn taustalla olevia tavoitteita tutkittiin omistusrakenteen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset olivat Sampo Oyj, OKO Oyj, CapMan Oyj sekä Ålandsbanken Ab. Pankit- ja rahoitustoimiala ei ole ns. suurten tuotto-odotusten toimiala. Tasainen osingonjako on optiojärjestelyjen ehtojen valossa omistajille tärkeää. Toimialalla optiojärjestelyjen ensisijainen tehtävä näyttää olevan sitouttaa avainhenkilöitä yritykseen. Vain yhdessä yrityksessä omistajat voivat olla markkina-arvon kehitykseen tyytyväisiä. Omistuksen ja johdon yhdistyminen johtaa optiojärjestelyillä tavoiteltavaan suureen sitouttamisvaikutukseen. Omistusrakenne osoittautui suureksi selittäjäksi optiojärjestelyjen ehtoja asetettaessa.
Resumo:
Tässä loppuraportissa esitetään projektin "Kannattavuusanalyysi ORC-voimalan soveltamisesta hyödyntämään dieselvoimalan hukkalämpöä, Tekes DrNo 1549/401/98" tulokset. ORC-prosessilla (Organic Rankine Cycle) tarkoitetaan Rankine-prosessia, jossakiertoaineena veden asemesta on sopiva orgaaninen neste, esimerkiksi tolueeni. ORC-prosessi soveltuu hyvin nimenomaan matalalla lämpötilatasolla vapautuvan hukkalämmön hyödyntämiseen. Tutkimus liittyy vuonna 1981 aloitettuun suurnopeustekniikan tutkimushankkeeseen. Tutkimuksen lähtökohtana oli tropiikin olosuhteissa peruskuormaa ajava raskasöljykäyttöinen Wärtsilä NSD 18V46 voimalaitosmoottori, jonka hukkalämmöistä tuli kyetä tuottamaan sähköä mahdollisimman alhaisilla investointikustannuksilla. Kaukolämmöntuotanto rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle. Edullisimmaksi perustapaukseksi valittiin seitsemän turbogeneraattorin ORC-laitos, joka hyödyntää ainoastaan moottorin pakokaasulämpöä. Kyseisen ORC-laitoksen nettosähköteho on 1142 kW, joten se lisäisi dieselmoottorin tehoa 6,8 %. ORC-laitoksen myyntihinta olisi noin 7,67 Mmk, mikäli lauhdutin voidaan rakentaa ruostumattomasta teräksestä ja noin 9,01 Mmk, mikäli olisi käytettävä titaanilauhdutinta. ORC-laitoksen ominaisinvestointikustannus olisi siten noin 6700 mk/kW - 7900 mk/kW materiaalivalinnoista riippuen. Mainittu hinta sisältää sekä komponenttien valmistajien että systeemi-integraattorin katteet. Koska höyrystimen hinta vaikuttaa olennaisesti ORC-laitoksen hintaan, voidaan puhtailla maakaasupolton savukaasuilla arvioida ominaisinvestoinnin olevan noin 1000 mk/kW alhaisempi. Olettaen 6000 h/a huipun käyttöaika saadaan ORC:llä tuotetun sähkön hinnaksi noin 0,11 mk/kWh. Suomeen rakennettavalle ORC-laitokselle on todennäköisesti lisäksi saatavissa 30 % investointituki ja sähköveron palautus. - Teoriassa voidaan osoittaa, että dieselmoottorin tehoa voidaan ORC:llä lisätä jopa 18 %, mutta ominaisinvestointi on tällöin merkittävästi korkeampi. ORC-laitoksen turbiinin 1D suunnittelua tarkennettiin sekä laitoksen turbiini mallinnettiin CFD-laskennan (numeerisen virtauslaskennan) avulla osana tätä tutkimusta. Näin kyettiin nostamaan turbiinin hyötysuhdetta, ja CFD-laskennan perusteella voidaan nyt aikaisempaa varmemmin ennustaa turbiinin todellinen hyötysuhde. ORC-laitoksen dynaaminen simulointiohjelma saatiin niin ikään valmiiksi tämän projektin puitteissa. Simulointiohjelman avulla voitiin asettaa laitoksen säädinparametrit sekä simuloida voimalan käynnistys-, ajo- sekä häiriötilanteita. Tehtyjen simulointien perusteella tehtiin johtopäätökset laitoksen säätöjärjestelmän toimivuudesta ja tuorehöyryn tilaarvojen valinnasta.
Resumo:
Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta neljännes on tuontipuuta, josta Venäjän tuonnin osuus on hyvin merkittävä. Suomen metsäteollisuus on riippuvainen etenkin Luoteis-Venäjän metsien puusta. Venäjä pyrkii nostamaan metsäteollisuuden jalostusastetta ja hyödyntämään voimallisemmin omia metsävaroja, mikä merkitsee suuria haasteita suomalaiselle metsäteollisuudelle ja sen raaka-ainehuollolle. Tässä raportissa tarkastellaan Luoteis-Venäjän metsävaroja, metsänkäyttöä ja sen ongelmia sekä metsien hallinnointia. Lisäksi käsitellään Luoteis-Venäjän metsäsektoria ja siihen tehtyjä suoria ulkomaisia investointeja. Lopuksi kuvataan Luoteis-Venäjän kuljetusinfrastruktuuria sekä arvioidaan Luoteis-Venäjän metsävarojen käytön potentiaalia.
Resumo:
Finnish food producers' trade with Russia has experienced profound changes since the collapse of the Soviet Union. Simultaneously, the distribution systems of foodstuffs have changed remarkably. This study sheds some light into these changes and analyses the current situation in distribution systems of foodstuffs in Russia. In addition, the study discusses the possibilities of Finnish food producers to get more of their products to the shelves of Russian food retail stores. Before the 1998 financial crisis, the import of foreign foodstuffs was booming in Russia due to the overvalued rouble. As a result of the financial crisis, food import collapsed. The export of Finnish foodstuffs to Russia has been slowly recovering during the past few years, but in the most important product categories the pre-crisis levels have so far not been reached and maybe will not be reached. In certain product categories the growth has been only marginal. It seems that starting localproduction will become increasingly important in the future. This is further encouraged by the fact that Russian consumers favour domestic food products. Russian consumers are very price conscious and demand quality in food products. The perceived price-quality ratio is an important criterion in the purchase decision.The majority of foodstuff retail is still conducted via unorganised forms of trade (e.g. kiosks and marketplaces) but modern retail chains are developing at a fast pace in Russia. They are also expected to dominate the retail trade in foodstuffs over the unorganised forms of trade in the future. This will change the distribution systems as well. The retail chains are trying to shorten the distribution chain, similarly to what has been seen in the Western countries. This together with the strengthening of retail chains is likely to shrink the role of wholesalers, as the chains increasingly want to work directly with the producers. Many large retail chains are acquiring or have already acquired a distribution centre or centres in order to boost efficiency and control the flow of products. The strengthening of the retail chains also gives them power in negotiations, which the producers and distributors have to adjust to. For example store entry fees and retail chains' own private label products pose challenges to the food producers. In the food production sector the competition is fierce, as large Russianand foreign producers want to ensure their piece of the market. The largest producers utilise their size: they invest in big marketing campaigns and are willing to pay high entry fees to retail chains in order to secure a place on the store shelves and to build a strong brand in Russia. This complicates the situation from the viewpoint of small producers. Currently, the most popular type of distribution system among the interviewed Finnish food producers is based on a network of local distributors. There is, however, a strong consensus on the importanceof starting local production in order to be a serious actor in Russia in the future. Factors that hinder the starting of local production include the lack of local infrastructure and qualified staff, and the low risk tolerance of Finnish firms. Major barriers for entry in Russia are the actions of authorities, fierce competition, fragmented market and Finnish producers' heavy production costs. The suggested strategies for increasing the market share include focusing geographically or segment-wise, introducing new products, starting local production, andcooperation between Finnish producers. Smallness was one reason why Finnish producers had to cut down their operations in Russia due to the 1998 crisis. Smaller producers had fewer resources to tolerate losses during the period of crisis. Smallness is reflected also on trade negotiations with retail chains and distributors. It makes it harder to cope with the store entry fees and to differentiatefrom the mass of products propped up by expensive advertising. Finally, it makes it harder for Finnish producers to start or expand local production, as it is more difficult for a small producer to get financing and to tolerate the increased risks. Compensating for the smallness might become the crucial factor determining the future success of Finnish food producers in the Russian market.