Kierrätyspolttoaineen käyttö leijupetikattilan konseptiin

Diplomityö tehtiin Rautjärven kunnassa sijaitsevalle M-real Simpeleen tehtaan voimalaitokselle. Voimalaitoksella on leijupetikattila ja se tuottaa prosessilämmön ja höyryn kartonki- ja paperikoneelle. Vuotuinen energiantuotanto on noin 115 GWh. Diplomityön tavoitteena oli tutkia kierrätyspolttoaineen käyttöä osana voimalaitoksen polttoainekonseptista. Voimalaitoksen biokattila on leijupetikattila, jossa poltetaan tehtaalta tulevaa kuorta ja lietettä sekä tehtaan ulkopuolisia puuperäisiä biopolttoaineita ja turvetta. Yksi työn päätavoitteista oli laatia voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus, jotta kierrätyspolttoaineen käytölle saataisiin lupa. Suurten polttolaitosten päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimukset ovat uudistuneet viime vuosina paljon. Suurimpia muutosten aiheuttajia ovat Valtioneuvoston asetukset 1017/2002 ja 362/2003. Tässä työssä kuvataan uusien asetusten tuomia vaatimuksia itse kattilalle ja polttoaineen syötölle, jatkuvatoimisille mittalaitteille ja muille suoritettaville mittauksille. Uutena asiana on myös ilmapäästöjen seurantamittaukset ja -tapa, jolla tulokset ilmoitetaan. Mahdollisimman pieniin leijupetikattilamuutoksiin uskotaan pääsevän korvaamalla kierrätyspolttoaine REF1:llä 5 – 10 % turpeesta tai puupolttoaineista.

Outsourcing Challenges in Russia

The study focuses on the key factors in outsourcing from the viewpoint of manufacturing companies operating in Russia. The goal has been to give an overview of the different kinds of challenges companies might face in the case of outsourcing. Of particular interest are the possible risks which might originate from the subcontract relationship, as well as managing these risks. The empirical material for this qualitative interview study was collected from three large-scale manufacturing companies operating in food industry in Russia. Two of the interviewed companies were local Russian actors, and one was an international firm. According to the respondents, a big challenge is to find a suitable supplier in the Russian markets. If there are suppliers available, they may often not be capable of operating as outsourcing partners. The most common problems faced with suppliers are unstable quality and arbitrary pricing. Whether the suppliers are capable to offer activities which satisfy the company’s own and the end customers’ requirements, seems to be the biggest concern in the interviewed companies. This quality risk is managed by the strategy of multiple sourcing. Single sourcing is seen as an impossible option. The interviewed companies have no organised risk management with their external suppliers.

Developing a new service business model for an industrial supplier

Project business companies are moving towards solution offering in order to avoid discontinuity of project business and to gain other advantages. An option to implement solution business could be BOOT (Build-Own-Operate-Transfer) business model where a company is given the responsibilities to design, finance, build, own, operate and maintain for example production facilities of a client. The contract is made for 10-30 years, the client pays the solution during this period of time and after contract termination the facilities are transferred to the ownership of the client. The purpose of this study was to provide knowledge about BOOT business model for the company in question and its employees and to create a settlement of the advantages, disadvantages and risks of it. Furthermore, one of the main objectives was to create a description of the network needed to run a BOOT project. The objectives were met through a literature study and an explorative case study with appropriate interviews. Based on this study, the company should be able to evaluate the applicability of BOOT business model to their business environment better.

Alueverkon uudistaminen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia TeliaSoneran alueverkon rakennetta ja laatia uudistusehdotus. Työssä perehdyttiin aluksi verkon nykyiseen rakenteeseen ja käytettyihin siirtolaiteteknologioihin. Tämän jälkeen tehtiin ehdotus, millä tavalla verkkoa voisi uudistaa niillä laitteilla, jotka ovat jo tällä hetkellä käytössä. Operaattoreiden tavoite on kehittää ja rakentaa verkko, joka on täysin pakettikytkentäinen. Verkon nykyisen rakenteen kannalta on kuitenkin todettu, että siirto pakettikytkentäiseen verkkoon kannattaa toteuttaa asteittain. Siirto täysin pakettikytkentäiseen verkkoon ei ole mahdollinen lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin on todettu, että nykyinen laitteisto on vanhentunutta ja vaatii uusimista. Siksi työssä haettiin ratkaisua, joka olisi mahdollista ottaa välittömästi käyttöön ja jonka käyttöönotto ei vaadi uuden laitteiston testaamista, hyväksymistä ja hankkimista. Tutkittiin myös uudistuksen kokonaisvaikutusta tulevaisuuden kannalta sekä mahdollisten vanhempien laitteiden jäämistä verkkoon. Työssä rajattiin yksi alue ja sen alueen verkko kartoitettiin kokonaisuudessaan ja siitä laadittiin uudistusehdotus. Alueen kaikki laitteet ja yhteydet otettiin huomioon ja siten saatiin hyvin kattava kuva mahdollisista tilanteista ja ongelmista, joita uudistuksen yhteydessä voi esiintyä. Työssä tehtiin lopuksi katsaus tulevaisuuteen ja pohdittiin, mihin suuntaan alueverkon uskotaan kehittyvän. Selvitettiin myös, mikä vaikutus on oletetulla matkapuhelinverkon ja kiinteän puheverkon yhdistymisellä. Salassapitovelvollisuuden takia insinöörityössä ei esitetä kartoitettua alueverkkoa eikä myöskään sen uudistusehdotusta. Työhön on kuitenkin kokemusten perusteella valittu ja esitetty muutama teoreettinen tilanne, joista selviää uudistuksen vaikutus.

Työturvallisuusriskien arviointiprosessi

Työturvallisuusriskien arviointi on oleellinen osa nykyaikaisen organisaation turvallisuusjohtamista. Työtapaturmat aiheuttavat organisaatioille merkittäviä kustannuksia, joita voidaan kuitenkin vähentää panostamalla työturvallisuusriskien hallintaan. Yksi riskienhallintakeino ovat henkilökohtaiset suojaimet. Suojainten ominaisuuksien tulee perustua työn arvioituihin riskeihin. Tässä työssä kuvataan Ovako Bar Oy Ab Imatran terästehtaalla suoritettu työturvallisuusriskienarviointiprosessi, sekä arvioinnin perusteella tehty henkilökohtaisten suojainten määrittäminen. Projektikuvauksen lisäksi työssä esitetään menetelmiä, joilla organisaatioiden on mahdollista kehittää työn riskien arviointia ja turvallisuuttaan yleisesti.

Photoelectric Measurements and Modeling of Bacteriorhodopsin

Recent technology has provided us with new information about the internal structures and properties of biomolecules. This has lead to the design of applications based on underlying biological processes. Applications proposed for biomolecules are, for example, the future computers and different types of sensors. One potential biomolecule to be incorporated in the applications is bacteriorhodopsin. Bacteriorhodopsin is a light-sensitive biomolecule, which works in a similar way as the light sensitive cells of the human eye. Bacteriorhodopsin reacts to light by undergoing a complicated series of chemical and thermal transitions. During these transitions, a proton translocation occurs inside the molecule. It is possible to measure the photovoltage caused by the proton translocations when a vast number of molecules is immobilized in a thin film. Also the changes in the light absorption of the film can be measured. This work aimed to develop the electronics needed for the voltage measurements of the bacteriorhodopsin-based optoelectronic sensors. The development of the electronics aimed to get more accurate information about the structure and functionality of these sensors. The sensors used in this work contain a thick film of bacteriorhodopsin immobilized in polyvinylalcohol. This film is placed between two transparent electrodes. The result of this work is an instrumentation amplifier which can be placed in a small space very close to the sensor. By using this amplifier, the original photovoltage can be measured in more detail. The response measured using this amplifier revealed two different components, which could not be distinguished earlier. Another result of this work is the model for the photoelectric response in dry polymer films.

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun luotettavuus sellutehtaalla

Suomen ympäristönsuojelulaki (86/200) velvoittaa toiminnanharjoittajia olemaan selvillä päästöistään ja hakemaan ympäristöluvan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle. Sellutehtaat tuottavat tietoa merkittävimmistä ilmaan johdettavista päästöistään mittaamalla niitä jatkuvatoimisesti. Tuloksia käytetään tiedottamisessa ja päätöksenteossa. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on ympäristöluvan ehtojen täyttymisen seuranta. Mittaustulosten on oltava luotettavia. Luotettavuutta voidaan arvioida vertailumittauksien ja mittausepävarmuustarkastelujen avulla. Tässä työssä määritettiin mittausepävarmuudet Imatran tehtaiden kuorikattilan (LCP-kattila) NOX-mittaukselle sekä sellutehtaan meesauunien ja soodakattiloiden mittauksille. Tämän jälkeen tarkasteltiin, kuinka mittausepävarmuus huomioidaan ympäristö¬luparajaseurannassa. Lopuksi arviointiin, kuinka jatkuvatoimisten mittalaitteiden laadunvarmistusstandardia SFS-EN 141481 voidaan soveltaa Imatran tehtailla. Tarkastellut jatkuvatoimiset mittaukset todettiin varsin luotettaviksi. Etenkin NOx¬mittaukset ovat luotettavia. Kuorikattila 2:lla luotettavuutta heikentää mittauspaikan epä¬edustavuus. Rikin yhdisteiden (SO2 ja TRS) mittausten luotettavuus on alhaisempi, koska mitattavat pitoisuudet ovat pieniä. Mittausten luotettavuus on kuin vertailumittausten. Kuorikattila 2:lla Mittausepävarmuus huomioidaan NOX-pitoisuuden lupaseurannassa LCP-asetuksen mukaisesti. Sellutehtaan TRS-päästöillä mittausepävarmuus voidaan huomioida joko LCP-asetuksen mukaisesti tai tilastomatemaattisesti. Kummallakin tavalla saadaan negatiivisia luparajaan verrattavia keskiarvoja. Standardia SFS-EN 141481 voidaan soveltaa kuorikattilalla mutta sellutehtaalla se voi olla epäkäytännöllistä, eikä välittömästi paranna mittausten luotettavuutta

Particle detector link system modifications in RE1/1 sector

The large hadron collider constructed at the European organization for nuclear research, CERN, is the world’s largest single measuring instrument ever built, and also currently the most powerful particle accelerator that exists. The large hadron collider includes six different experiment stations, one of which is called the compact muon solenoid, or the CMS. The main purpose of the CMS is to track and study residue particles from proton-proton collisions. The primary detectors utilized in the CMS are resistive plate chambers (RPCs). To obtain data from these detectors, a link system has been designed. The main idea of the link system is to receive data from the detector front-end electronics in parallel form, and to transmit it onwards in serial form, via an optical fiber. The system is mostly ready and in place. However, a problem has occurred with innermost RPC detectors, located in sector labeled RE1/1; transmission lines for parallel data suffer from signal integrity issues over long distances. As a solution to this, a new version of the link system has been devised, a one that fits in smaller space and can be located within the CMS, closer to the detectors. This RE1/1 link system has been so far completed only partially, with just the mechanical design and casing being done. In this thesis, link system electronics for RE1/1 sector has been designed, by modifying the existing link system concept to better meet the requirements of the RE1/1 sector. In addition to completion of the prototype of the RE1/1 link system electronics, some testing for the system has also been done, to ensure functionality of the design.

Technology roadmap for new sales support and management system for crane manufacturing company

Sales configurators are essential tools for companies that offer complicated case specifically crafted products for customers. Most sophisticated of them are able to design an entire end product on the fly according to given constraints, calculate price for the offer and move the order into production. This thesis covers a sales configurator acquisition project in a large industrial company that offers cranes for its customers. The study spans the preliminary stages of a large-scale software purchase project starting from the specification of problem domain and ending up presenting the most viable software solution that fulfils the requirements for the new system. The project consists of mapping usage environment, use cases, and collecting requirements that are expected from the new system. The collected requirements involve fitting the new sales system into enterprise application infrastructure, mitigating the risks involved in the project and specifying new features to the application whilst preserving all of the admired features of the old sales system currently used in the company. The collected requirements were presented to a number of different sales software vendors who were asked to provide solution suggestions that would fulfil all the demands. All of the received solution proposals were exposed to an evaluation to determine the most feasible solutions, and the construction of evaluation criteria itself was a part of the study. The final outcome of this study is a short-list of the most feasible sales configurator solutions together with a description of how software purchase process in large enterprises work, and which aspects should be paid attention in large projects of similar kind.

Matematiikka

Matematiikan pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4700 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa ei ole karsittu, mutta vanhoja peruskoulun, lukion jne. oppikirjoja on siirretty Hämeenlinnan yksikköön. Matematiikka-kokoelmasta kartoitettiin seitsemän osa-aluetta. Todennäköisyyslaskentaa, kombinatoriikkaa & sovellettua matematiikkaa käsitteli yli 1/3 kirjoista (34 % / 1586 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Aritmetiikkaa, lukuteoriaa & algebraa käsitteli noin 19 % kirjoista (876 nimekettä) ja matemaattista analyysiä noin 18 % kirjoista (841 nimekettä). Matematiikan yleisteosten & filosofian (noin 10 % / 487 nimekettä), joukko-opin (noin 5 % / 218 nimekettä), geometrian & trigonometrian (noin 4 % / 179 nimekettä) ja topologian (noin 3 % / 121 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston 23 nimekkeen kokoelma sisälsi edelleen hyödyllisen 10-osaisen hakuteoksen Encyclopaedia of mathematics, sanakirjoja ja matemaattisia taulukoita sekä muutaman bibliografian 1970-luvulta. Painettuja lehtiä oli 3 nimekettä (American Mathematical Monthly, Journal of Mathematical Logic ja Mathematical Proceedings of the Cambridge Philosophical Society). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 3 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 346 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 10 nimekettä Taylor & Francis –tietokannassa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 470 nimekettä. Tietokantoja oli yksi, MathScinet.

Ohjelmakauden 1995 - 1999 yritystukien vaikuttavuus Etelä-Karjalassa

TE-keskusten toimenkuvaan ei ole kuulunut systemaattisesti selvittää hankkeen päätyttyä tuen vaikutuksia. Vaikuttavuusarviointi on ollut lähinnä hankkeen aloitusajankohdan tietojen keräämistä yrityksiltä. Ensimmäisen ohjelmakauden 1995 - 1999 yritystukien vaikuttavuutta ei ole tutkittu Etelä-Karjalassa jälkikäteisarvioinnilla. Tutkimus selvitti, mitä yhteiskunnallisia ja yrityskohtaisia vaikutuksia TE-keskuksen yritystuilla on ollut 3-5 vuoden jälkeen viimeisestä tukirahan maksatuksesta. Vaikuttavuutta mitattiin laaditulla kyselylomakkeella. Lisäksi tutkimustuloksia verrattiin TE-keskuksen etukäteisarviointituloksiin tukien vaikutuksista. Tutkimustulokset painottuvat eri vaikuttavuustekijöihin kuin TE-keskuksen tuloksissa. Kysely osoitti suurimmiksi tukien vaikutuksiksi yrityksen kilpailukyvyn muutoksen, muun rahoituksen helpomman saannin ja hankkeen nopeamman toteuttamisen. Muut merkittävimmät vaikutukset olivat yritysten tuotteiden ja palveluiden laadun sekä teknologiatason parantaminen ja tuotantomenetelmien kehittäminen. Yritystuilla on myös muita vaikutuksia, mutta ne jäävät alueella pieniksi. Vuoden 2003 lopussa yritystukea saaneista 366 yrityksestä vain 49 % oli toiminnassa olevaa ja 51 % todennäköisesti toimintansa lopettanutta. Tuilla luotiin vain 184 uutta työpaikkaa Etelä-Karjalaan. Keskimäärin syntyi yksi uusi työpaikka yritystä kohden, joka maksoi 38 200 euroa. Tehty arviointi osoittaa tukien vaikuttavuuden jäävän pienemmäksi kuin TE-keskuksen etukäteisarvioinnissa.

Suodatuskalvon puhdistaminen UV-valolla tai ultraäänellä aktivoidulla titaanidioksidilla

Kalvotekniikan suurin ongelma on edelleen kalvon likaantuminen, jonka tuloksena kalvon erotuskyky voi muuttua ja liuoksen vuo kalvon läpi pientyä huomattavasti. Kalvotekniikan teollisissa sovelluksissa kalvojen puhdistus on yksi tärkeimmistä pääkohdista, sillä se määrittää kalvon käyttöikää ja käyttötehokkuutta. Yleisimmin käytetyn kemiallisen pesun tuloksena muodostuu hävitettävä pesuliuos, joka sisältää sekä kemikaaleja, että kalvosta poistetun lian. Työssä on tutkittu kalvon puhdistusta ultravioletti-valo- tai ultraäänikäsittelyssä titaanidioksidin läsnäollessa. Menetelmien mahdollisina etuina ovat kalvosta poistetun lian hajotus harmittomiksi komponenteiksi ja mahdollisesti kalvon pienempi kuluminen pesussa. Työn kirjallisuusosassa on käsitelty orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden hajottamista ultraviolettivalon tai ultraäänikäsittelyn avulla titaanidioksidin läsnäollessa sekä olosuhteiden vaikutusta menetelmien tehokkuuteen. Tämän lisäksi työssä on keskitytty polymeerikalvojen UV-valo- ja ultraäänikäsittelykestävyyteen. Kokeellisessa osassa on tutkittu UV-valo- ja ultraäänikäsittelyjen sopivuutta liatun PVDF-kalvon puhdistukseen titaanidioksidin läsnäollessa. Tavoitteena oli liatun kalvon permeabiliteetin palautus puhtaan kalvon tasolle käsittelyn avulla. Kalvon kestävyyttä on myös tutkittu. Tämän työn perusteella tutkittuja menetelmiä ei voida soveltaa tarkistettavan PVDF-kalvon puhdistukseen, ainakaan testeissä käytetyissä olosuhteissa, sillä kalvon ominaisuudet muuttuvat käsittelyissä.

Muodollinen haaste : G. Mahlerin 10. sinfonian I osan rakenteesta

Opinnäytetyöni aiheena on Gustav Mahlerin 10. sinfonian avausosan muodon analysointi. Osa on rakenteensa puolesta poikkeuksellisen kompleksinen, eikä sen muodosta siksi olekaan syntynyt tutkijoiden kesken yhtenäistä kokonaisnäkemystä. Opinnäytetyöni tarkoitus on rakentaa omakohtainen tulkinta osan muodosta ja pystyä perustelemaan tulkintani syyt. Valitsin aiheen kehittääkseni kokonaismuodon hahmottamiskykyäni, musiikillisten suhteiden tajuani ja näihin viittaavien käsitteiden ymmärrystäni. Nämä kaikki ovat muusikon työssä tarpeellisia välineitä. Pureudun opinnäytetyössäni osan muotoon ensin yleisesti, ja tämän jälkeen analysoin teoksen kohta kohdalta läpi. Käytän analyysini pääasiallisena vertailulähteenä V. Kofi Agawun artikkelia osan tonaalisesta strategiasta ja harmonisesta rakenteesta. Työni lopussa teen kertyneistä tutkimustuloksista vielä loppupäätelmiä ja kokoan syntyneet päätelmät yhdeksi näkemykseksi. Analysointimenetelmäni pohjautuu perinteisiin musiikkianalyysin välineisiin. Näitä ovat esimerkiksi osan rakenteessa olevien harmonisten funktioiden, temaattisten suhteiden ja muotoon liittyvien sisältöjen tulkitseminen. Tärkein saavutettu tulos opinnäytetyössäni on osan muodosta syntynyt näkemys. Pääasiallinen viitekehys sinfonian avausosassa on mielestäni sonaattimuoto. Näkemystäni tukee erityisesti se, että osan kaksi ensimmäistä kolmannesta tukee analyysini mukaan muotoperiaatteellisesti sonaattimuotoa. Lisäksi III asteen sävellajin polariteettisuhde pääsävellajiin on riittävä, jotta III asteen sävellajia voi pitää sivusävellajina. Tämä on yksi edellytys sonaattimuodon toteutumiselle. Sonaattimuodon ulkopuolinen alue kiteyttää ja purkaa sonaattimuotoisessa alueessa syntyneitä jännitteitä ja vakauttaa osan kokonaisrakenteen.

Komposiittirakenteiden soveltamismahdollisuudet pesureissa

Teräksen raaka-ainekustannusten jyrkkä nousu pakottaa prosessiteollisuuden etsimään vaihtoehtoisia rakennemateriaaleja, joiden ominaisuudet ovat vähintään terästä vastaavia. Prosessiteollisuudessa joudutaan käyttämään runsaasti kemikaaleja kestäviä laitteita, jolloin rakennemateriaaliksi sopiva on haponkestävä teräs. Laitteiden kokojen kasvusta seuraa niiden kokonaispainojen kasvu aiheuttaen haasteita niitä kantaville perustuksille. Komposiitti on yksi varteenotettava vaihtoehto haponkestävän teräksen korvaajaksi, sillä komposiitin ominaisuus/painosuhde on terästä parempi. Diplomityön tavoitteena on ollut selvittää Washers & Filters – tuoteperheeseen kuuluvien laitteiden, DD-pesurin (Drum Displacer) ja GF- suotimen (GasFree Filter), rakenteista löytyvien osien mahdollisuutta korvata komposiitilla. Työn pohjaksi on käsitelty komposiittien ominaisuuksia, tyyppejä ja valmistusmenetelmiä sekä perehdytty sellupesureiden toimintaprosessiin. Tältä pohjalta löytyi valintakriteerien avulla rakenteita, joita olisi mahdollista korvata komposiitilla.

Liiketoimintaprosessien analysointi ja kehityskohteiden tunnistaminen

Organisaatiot ovat viime vuosikymmeninä havainneet perinteisen, funktionaalisen, organisaatiorakenteen riittämättömäksi vastaamaan alati muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Ratkaisuna organisaatiot ovat alkaneet ajatella toimintaansa prosessikeskeisesti, jolloin toiminnot nähdään organisaation osastojen läpileikkaavina prosesseina. Tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi organisaatioiden tulee parantaa prosessien suorituskykyä jatkuvasti. Työn tutkimuskohteena on yksi case-yrityksen liiketoimintaprosesseista. Työn tavoitteena on analysoida valittua prosessia, tunnistaa mahdolliset kehityskohteet ja antaa tunnistetuille kohteille toimenpidesuositukset. Prosessianalyysia varten valittu liiketoimintaprosessi mallinnettiin. Tehtyjen prosessikuvausten, haastattelujen ja keskustelujen perusteella tunnistettiin prosessin kriittinen vaihe ja sen nykytilassa ilmenevät ongelmat. Tehdyn analyysin perusteella tunnistettiin prosessin ydinongelma sekä muita pienempiä kehityskohteita. Kaikille kehityskohteille annettiin lopuksi toimenpidesuositukset.