Fortumin strategia, rakenne ja investoinnit

Työn tarkoituksena oli tutkia Nesteen ja Imatran Voiman kehittymistä Fortumiksi sekä selvittää Fortumin toimintaa aina kevääseen 2005 saakka. Tarkastelussa pääpaino on ollut yritysten strategian, rakenteen ja investointien kehityksessä. Lisäksi tarkastelussa pyritään saamaan selville Fortumin fuusioitumisen ja jakautumisen taustoja. Tutkimuksessa käytettiin tilinpäätösanalyysin työkaluja yritysten taloudellisen kehityksen selvittämiseksi. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuudessa esitetyt näkemykset ovattutkielman teoreettisen osan perustana. Tutkimuksen empiirinen tieto perustuu yritysten julkiseen informaatioon, painottuen vuosikertomuksiin. Työn empiirisen osan pohjana olevat tilinpäätöstiedot on oikaistu käyttäen nykyisiä tilinpäätösanalyysin käytäntöjä. Näiden tietojen perusteella on laskettu työssä tulkitut tunnusluvut. Tilinpäätösanalyysillä on pyritty löytämään tunnuslukujen muutosten taustoilla olevia tekijöitä, jotka selittävät lukujen muutoksia. Tutkimuksen avulla saatiin luotua kattava kuva Imatran voiman ja Nesteen kehityksestä Fortumiksi sekä yhtiön toiminnasta kevään 2005 jakautumiseen saakka. Lopuksi kehityksestä on vedetty johtopäätökset ja arvioitu jakautumisen jälkeistä lähitulevaisuutta. Fortumin kehitys on jakautumisesta huolimatta ollut kannattavaa ainakin tunnuslukujen valossa. Jakautumisen motiivina on parantaa yritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta ja samalla jakaa toimintaan kohdistuvaa riskiä. Näin molemmat yritykset pystyvät toteuttamaan strategioitaan vapaammin kuin yhdessä toimittaessa, mikä on keskeistä yritysten kasvutavoitteiden kannalta.

Valuuttakurssiriskin hallinta Yhdysvaltoihin listautuneessa sähkövoima- ja automaatioteknologia yrityksessä

Tutkimuksen päätavoite on tutkia ja kehittää Case -yrityksen valuuttakurssiriskin hallintaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkitaan kirjoitetunteorian ja tutkimusten pohjalta valuuttamarkkinoita ja -kursseja sekä valuuttakurssiriskin tunnistamista, suojaamista ja kirjaamis-ta. Eri suojausinstrumentteja ja US GAAP:in mukaista suojauslaskentaa tarkastellaan. Teoriat tarjoavat viitekehyksen Case -yrityksen valuuttahallinnan lähempään tarkasteluun. Pääpaino on empiirisessä, historiallisessa valuuttapositiotutkimuksessa, jonka tarkoituksena on selvittää yrityksessä vallinneiden valuuttasuojausten taso. Empiirinen tutkimus osoittaa joidenkin yksiköiden valuuttapolitiikan mukaisissa suojauskäytännöissä olevan parantamisen varaa. Suuriakin valuuttakurssimuutoksille alttiita avoimia positioita muodostuu johtuen liian vähäisestä tai liiallisesta suojaustoiminnasta (finanssitransaktioista). Joidenkin valuuttojen suojaaminen osoittautuu olevan vaikeampaa kuin toisten. Kirjoitetun teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta tehdään valuuttariski-analyysi, pohditaan termiinien soveltuvuutta riskinhallinnan välineenä ja annetaan kehitys-ehdotuksia yrityksen nykyiselle valuuttahallinnolle ja johdon päätöksenteon tueksi. Case -yrityksen tulevia haasteita on kattavan valuuttapositio -seurantajärjestelmän kehittäminen.

Paineellisten reaktoreiden projektitoimituksen optimointi

Diplomityössä tavoitteena on saada selvitys, jonka avulla yritys löytää toimitusprojekteistaan parannusta ja huomiota vaativat osa-alueet projektimuotoisten toimitusten kustannusrakennetta ja optimointia tarkastelemalla. Näin yritys voi tulevaisuudessa kehittää projektitoimituksen osa-alueita niin että se voi vastata asiakkaiden asettamiin vaatimuksiin sekä haasteisiin entistä nopeammin ja tarkemmin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat projektiajattelu sekä siihen liittyvän toimitusketjun prosessit, joiden avulla lähestytään tutkimuksen ongelmaa ja selvitetään koko toimitusprojektin kehitystä vaativat alueet. Tutkimuksessa vaaditut tiedot saavutettiin vapaamuotoisten haastattelujen, yrityksen dokumentteja tutkimalla sekä yhteistyökumppanien avulla. Projektitoimituksen kokonaisvaltainen kehitys vaatii yhteistyötä ja huomiota toimitusketjun jokaisessa osa-alueessa aina raaka-ainelähteiltä loppukäyttäjälle asti. Näin voidaan saavuttaa tietojen avoimuus ja täsmällisyys, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen projektitoimituksen osalta. Erityisesti kustannusrakenteen jakauma tuleehuomioida tulevaisuudessa tarkasti tehtäessä projektitoimitukseen liittyviä ratkaisuja. Esivalmistusasteen tarkastelu asetettiin työn alussa yhdeksi tärkeimmäksi tutkimuskohteeksi. Tarkastelussa havaittiin, että valmistusasteen valinnalla voidaan vaikuttaa lähes puoleen reaktorin kustannusrakenteen mukaisista kustannuksista kuten työ-, kuljetus- ja asennuskustannukseen. Myös materiaalikustannukset ovat suuressa roolissa reaktorinkustannusrakenteessa, joten tähän tulee kiinnittää myös huomiota. Muita tutkittavia tekijöitä, jotka pääasiassa vaikuttivat materiaali- ja asennuskustannuksiin työssä olivat paineastiastandardin ja paineluokan sekä valmistuspaikan valinta. Lisäksi huomioitiin toteutuneiden toimitusten eroavaisuuksia teoreettisiin ratkaisuihin ja etsittiin näistä mahdollisia kehitys- ja kustannussäästökohteita.

Tarjoustoiminnankehittäminen projektiliiketoiminnassa - tiedonhallinta ja työkalut

Työn tavoitteena on tehdä pohjatutkimus tarjoustoiminnan kehittämiseksi Larox Oyj:ssä. Työssä hahmotetaan haastatteluiden avulla tämänhetkiset ongelma-alueet tarjoustoiminnassa ja tiedonhallinnassa. Nykyisin suurimpina kehityshaasteina ovat rutiinityön manuaalinen hallinta, tiedon hankala saatavuus ja selkeiden yhteisten pelisääntöjen puuttuminen tarjoustoiminnassa. Näihin haasteisiin pyritään löytämään ratkaisuvaihtoehtoja. Työ sisältää teoriaosan, jossa käydään läpi projektin ominaispiirteitä, tarjoustoiminnan osuutta projektiliiketoiminnassa, elinkaarenaikaisen tiedonhallinnan keinoja sekä massaräätälöinnin toimintaperiaatteita. Tarjoustoimintaa pyritään kehittämään käsitellyn teorian, benchmark-vierailuilta saatujen ideoiden sekä haastatteluissa tulleiden toiveiden pohjalta. Tuloksena saadaan kehitysideat pitkäjänteiseen kehitystyöhön sekä nopeasti toteutettaviin toimenpiteisiin. Keskeinen kehitysidea on tarjouskonfiguraattorin kehitystyön aloittaminen. Sen avulla pyritään vähentämään tarjousinsinöörien työtaakkaa. Silloin tarjousinsinööreille jää aikaa toteuttaa osaamistaan haastavampien ja suurempien tarjouksien tekemisessä. Tuloksena on saatu neliportainen kehityspolku, jota kulkemalla päästään kohti hahmotettua tavoitetilaa. Työn tuloksia käytetään hyväksi aloitettaessa konfiguraattorin kehitys Laroxilla sekä kehitettäessä koko tarjoustoimintaa ja elinkaarenaikaista tiedonhallintaa yrityksessä.

Prosessinostureita valmistavan liiketoimintayksikön arvoverkoston kustannusrakenne

Työn tarkoituksena on tutkia prosessinosturiliiketoiminnan rajatun arvoketjun ja - verkoston kustannuksia. Tavoitteena on selvittää valittujen vaihtoehtoisten valmistuspaikkojen toimintojen pohjalta yleinen arvoketju kustannuskertymineen. Lisäksi tavoitteena on kehittää taulukkolaskentaohjelmistoon perustuva laskentamalli tai perustyökalu kustannusten kasautumisen arviointiin. Edelleen pyrkimyksenä on löytää rakennetusta mallin avulla kehitys- ja jatkotoimenpiteiden kohteita. Työssä perehdytään aluksi arvoketju -viitekehykseen ja niihin seikkoihin joista se muodostuu kirjallisuudesta löytyvän tiedon pohjalta. Arvoketjuajattelu on yksinkertaisimmillaan yrityksen toimintojen tarkastelua kilpailukyvyn ja -edun näkökulmasta. Liiketoiminnan kehittyminen verkostomaiseksi vaatii kuitenkin laajemman ¿ arvoverkosto - tarkastelunäkökulman. Toisaalta liiketoiminnan pidemmän aikavälin kilpailukyvyn suunnittelu edellyttää syvällisempää arvoketjujen ja toimintojen tarkastelua ja hallintaa, jolloin tarvitaan kehittyneempiä laskentatoimen menetelmiä ja kustannuslaskentajärjestelmiä. Tutkimuksen empiirisessä osiossa arvoketjuajattelua ja arvoverkostoviitekehystä sekä kustannuslaskentamenetelmiä sovelletaan käytännön tapauksiin. Tulokset osoittavat tutkimukseen valittujen neljän valmistuspaikan kustannuskertymän ja -rakenteen. Kustannuskertymältään alhaisimmaksi osoittautui tuotantolaitos Saudi-Arabiassa, kunloppuasiakkaan sijainti on Qatarissa. Puolalainen tehdas osoittautui puolestaankilpailukykyisimmäksi, kun nosturin toimitusosoite on Italian pohjoisosaan. Tulosten perusteella kustannusrakenteiden suurimmat kustannuserät ovat kuljetus-, teräsrakenteen valmistus- ja suunnittelutoiminnot.

Developing of Service Platform Thinking in Modern Electricity Distribution Business

Palvelukehitystoiminta sitoo huomattavan määrän resursseja ja on pitkäkestoista toimintaa. Innovatiivisuuteen tähtäämällä ja systemaattisella tuotekehitystyöllä yritys parantaa jatkuvuutta omassa liiketoiminnassaan. Alusta-ajattelu tuo uuden ulottuvuuden tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Alustan kehittäminen tukemaan tuote- ja palvelukehitystoimintaa ja yksinkertaistamaan tuote/palvelurakenteita antaa yrityksissä lisäpotentiaalia esimerkiksi lyhentyneiden kehitysaikojen, paremman kompleksisuuden hallinnan ja kustannustehokkuuden nousun myötä. Toimintojen tehostuminen yritystasolla saa aikaan mahdollisuuksien lisääntymisen nykyisillä liiketoimintasektoreilla. Palvelualustan kehityksellä päästään palvelurakenteen mallintamisen kautta parempaan liiketoiminnan hallitsemiseen ja systemaattisempaan tuotekehityksen läpivientiin. Palvelualustan yhtenä tärkeimpänä hyötynä on, että palvelun rakenteellisuus saadaan kuvattua alustaan. Lisäksi on tärkeää määritellä vastuutukset alustan kehityksessä, sekä pystyä mallintamaan informaation kulku (rajapinnat) prosesseissa.

Toimittajaverkoston ja päähankkijan rajapintojen yhdistäminen

Kansainvälisen kaupan ja kanssakäymisen lisääntyminen onpakottanut veturiyritykset verkostoitumaan toisten yritysten kanssa, joustavuuden, tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tällöin tarvitaan nopeita sähköisen tiedonsiirronvälineitä tilaus- ja toimitusprosesseissa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kehitysmalli kansainvälisen päähankkijan, järjestelmätoimittajan ja toimittajaverkoston välille sähköisen tiedonsiirron kehittämiseksi sellaiselle tasolle, missä voidaan saavuttaa kokonaiskustannushyöty koko toimittajaketjulle. Tutkimuksen mukaan järjestelmätoimittajan ja päähankkijan sähköinen tiedonsiirto oli valtaosassa tutkituista järjestelmätoimittajista hyvällä tasolla. Monessa verkoston yrityksessä sähköisen tiedonsiirron kehitys oli pysähtynyt järjestelmätoimittajatasolle, eikä sitä ole kehitetty edelleen toimittajaverkostoon päin. Ainoastaan yhden tutkimuksessa mukana olleen järjestelmätoimittajan kehityssuunnitelma vastaa päähankkijan asettamia lähitulevaisuuden tavoitteita sähköisen tiedonsiirron kehittämisestä toimittajaverkostossa. Tutkimuksessa havaittiin, ettei sähköinen tiedonsiirtokehity toimittajaverkostossa, elleivät järjestelmätoimittajat ota suurempaa vastuuta sen kehittämiseksi omassa toimittajaverkostossa. Tutkimustulosten perusteella kaikkien osapuolien päähankkijan, järjestelmätoimittajan ja toimittajaverkoston aktiivinen tuki sähköisen tiedonsiirron kehittämiselle parantaa kokonaiskustannusten hallinnan ja imuohjauksen kautta kilpailukykyä.

Ulkoistettujen toimintojen hankintavaiheen kehittäminen

Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmesta ulkoistuksesta epäonnistuu. Tällä tutkimuksella halutaan osaltaan selvittää tähän syitä. Tutkimus tarkentuu ulkoistuksen hankintavaiheeseen ja tarkastelee sen tyypillisiä kehitys kohteita. Tutkimukseen osallistui 25 Suomessa toimivaa suurtatai keskisuurta yritystä useilta eri toimialoilta. Kohdeyritysten toteuttamistaja vielä suunnitteilla olevista ulkoistusprojekteista kerättiin tietoa haastattelemalla yritysten henkilöitä, jotka olivat itse olleet mukana toteutuneissa ulkoistusprojekteissa. Haastatteluissa käytiin muun muassa tarkemmin läpi yhteensä 40 toteutunutta ulkoistusprojektia. Ulkoistamisen hankintavaiheesta luotiin tätä tutkimusta varten viisivaiheinen prosessimalli. Sen jälkeen kirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista etsittiin tietoa siitä, miten ulkoistuksen hankintavaiheessa tulisi menetellä. Vertaamalla haastatteluissa ilmi tulleita asioita kirjallisuuden esittämään teoriaan sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin löydettiin kohdeyritysten toteuttamien ulkoistusten hankintavaiheesta 13 selkeää kehityskohdetta. Tyypillisten kehityskohtien tunnistaminen mandollistaa näiden haasteiden huomioimisen ulkoistusprojektien suunnittelussa ja vähentää siten projektin epäonnistumisen riskiä. Lista tunnistetuista kehityskohteista muodostaa lähtökohdan yritysten oman ulkoistamistoiminnan kehittämiselle tarjoamalla listan osa-alueista, joiden toimintaa on syytä tarkastella lähemmin.

Sidosryhmien odotukset voittoa tavoittelemattomalle kehitysyhtiölle. Case: Lappeenranta Innovation Oy

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sidosryhmät odottivat voittoa tavoittelemattomalta case-yritykseltä Lappeenranta Innovation Oy:ltä sen perustamisen yhteydessä ja reilun vuoden toiminnan jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös niitä kehittämisehdotuksia, joita sidosryhmillä on yritykselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus jasen aineisto koostuu dokumenteista, mediateksteistä ja haastatteluista. Menetelminä on käytetty teemoittelua ja diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tuloksena löytyi kuusi alkuvaiheen odotuskokonaisuutta: 1) yrittäjien auttaminen; 2) tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistäminen; 3) rahoituksen hakeminen; 4) public-private -yhteistyön kehittäminen; 5) Venäjä-yhteistyön kehittäminen ja6) verkostojen luominen. Reilun vuoden toiminnan jälkeen odotukset ovat muuttuneet jonkin verran: public-private-yhteistyön odotuksen merkitys on kasvanut ja uutena odotuksena on tullut IP-oikeuksien suojaaminen. Kehittämisehdotuksia tutkimuksessa löytyi 10 eri toiminta-alueelta: yritys-kehitys; rahoitus; Venäjä-yhteistyö; verkostot; maakunnallisuus; toiminnan laajuus; yhteistyö sidosryhmien kanssa; tiedottaminen, asioista kertominen, selkeys; fokusointi ja priorisointi; sisäisen toiminnan kehittäminen ja hallituksen rakenne.

Euroopan yhteisen maksualueen (Single European payment area) vaikutukset maksuliikenteen tehokkuuteen case: Metso Oyj

Työn tavoitteena oli tutkia Euroopan yhteisen maksualueen (Single European Payment Area, SEPA) kehitystä ja selvittää mitä hyötyä siitä on Metso-konsernin maksuliikenteelle. Teoreettisessa osassa tarkastellaan mistä tehokas maksuliikenne koostuu ja esitetään SEPA:n kehitys peilaamalla sitä Berger et al.:n (1996) teoriasta muodostettuihin implikaatioihin. Empiirinen osuus sisältää kuvailevan Case-tutkimuksen, joka toteutettiin teemahaastatteluilla. Sitä täydennettiin kvantitatiivisella tilisiirtokustannusaineistolla (Metso-konserni). Tulosten mukaan SEPA-kehitys on sekä positiivista että negatiivista: 1) Jos kaikki maksuliikenteen osapuolet kokevat saavansa hyötyä uudistuksista, toteutuu sosiaalinen tehokkuus, jolloin kehitys nopeutuu ja kustannukset laskevat. Tämä on nähtävissä Metso-konsernin tilisiirtokustannusten kehityksestä. 2) SEPA lisää pankkien kustannuksia. 3) Järjestelmien kehitys vähentää maksuliikenneriskiä 4) Maksualuekehitys on vaarassa hidastua, jos alhaiseksi koetun riskin ehkäisemisestäei haluta maksaa.

Business competence and training needs in Finnish companies operating in the Leningrad Region

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan Leningradin alueella, Venäjällä, toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaosaamisen koulutustarpeita. Tavoitteena on ollut tutkia, millaisia yritysten koulutustarpeet ovat, sekä lisäksi selvittää yleisemmällä tasolla, miten liiketoimintaosaaminen määritellään. Useat tutkimusta varten haastatellut johtajat pitävät liiketoimintaosaamista erityisesti markkinoilla toimimiseen liittyvänä osaamisena. Myös johtaminen, sekä tuotteet ja teknologia nähdään liiketoimintaosaamisen tärkeinä osina. Yrityksillä on koulutustarpeita seuraavilla alueilla: johtaminen; myynti, markkinat ja asiakkaat; yrityksen sisäinen yhteistyö; kielet, sekä juridiikka ja laskentatoimi. Haastateltavien mukaan markkinoiden nopea kehitys sekä yrityksen kasvu luovat yrityksille koulutustarpeita. Yllättäen myös Venäjän koulutusjärjestelmää itsessään pidetään koulutustarpeiden syynä. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten koulutuskäytännöt ovat keskenään melko erilaisia: koulutusbudjetti, koulutuspäivien määrä ja koulutusorganisaation valintakriteerit vaihtelevatyrityksestä riippuen. Joka tapauksessa yleisin koulutusmuoto näyttää olevan yrityksen sisäinen koulutus. Monet haastateltavat painottavat suuresti uusien työntekijöiden kouluttamista. Selvästikin rekrytointi ja uusien työntekijöiden koulutus vievät suuren osan tutkimusta varten haastateltujen johtajien ajasta. Tärkeä huomio koulutusmarkkinoihin liittyen on se, että lyhyiden, kaikille avoimien koulutusten kohdalla markkinat ovat Pietarissa täynnä. Suurimpana uhkana nähdään alalla vallitseva kouluttajapula.

Julkisen osakeyhtiön omien osakkeiden hankinta ja niiden kirjanpidollinen käsittely. Case HEXTech - Indeksin yhtiöt

Tavoitteena on selvittää ja kuvata lainsäädännön kehitys julkisen osakeyhtiön omien osakkeiden hankinnassa ja esittämisessä tilinpäätöksessä sekä miten teoriaa sovelletaan käytännössä julkisiin osakeyhtiöihin. Lähestymistapa on teoriasidonnainen, säädöstaustaan perustuva ja analyysin perustana ovat dokumentoidut säädökset. Tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen tapaustutkimus, jonka analyysi rajoittuu vuoteen 2005. Tutkimustyön sisältö koostuu julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden omien osakkeiden hankkimisesta ja esittämisestä tilinpäätöksessä koskevista EuroopanUnionin direktiivien sisällön käsittelystä, niiden vaikutuksesta osakeyhtiö-, kirjanpito- ja arvopaperimarkkinalakiin sekä HEXTech - Indeksin yhtiöiden käytäntöön. Tätä käytäntöä selvitetään ja kuvataan tutkimusosuudessa. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että lait on harmonisoitu Euroopan Yhteisöjen direktiivejä vastaavaksi. HEXTech - Indeksin yhtiöt ovat noudattaneet kirjanpito-, osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalain ohjeita ja määräyksiä käytännöissään. Yhtiökokoukselta on saatu valtuutuksia hankkia omia osakkeita.Kymmenestä yhtiöstä seitsemän oli saanut valtuutuksen ja vain neljä toteutti käytännössä saamansa valtuutuksen. Kaksi yhtiötä mitätöi, yksi kannusti avainhenkilöitään hankkimillaan omilla osakkeilla ja yksi toteutti takaisinostotarjouksella omien osakkeiden hankinnan.

Mobiilipankkipalveluiden omaksuminen ja strateginen kannattavuus: empiirinen tutkimus

Tutkimuksen päätavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilipankkipalveluiden omaksumiseen ja miten kyseinenpalvelu tuo yritykselle strategista lisäarvoa. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kontrolloidulla kyselynä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden keskuudesta. Tutkimushypoteesit ja tutkimusmalli laadittiin aikaisempien tutkimustulosten sekä omaksumiseen ja strategiseen kannattavuuteen pohjautuvien teorioiden perusteella. Nämä teoriat muodostivat tutkimuksen viitekehyksen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nuoret suhtautuvat mobiilipankkipalveluiden käyttämiseen pääosin myönteisesti. Suurimman esteen mobiilipankkipalveluiden omaksumiselle aiheuttaa Internet - verkkopankin käyttäminen ja sen myötä varsinaisen palvelutarpeen puuttuminen. Mobiilit pankkipalvelut koetaan täydentäviksi palveluiksi, joita käytetään rinnakkain verkkopankin kanssa. Palveluiden lisäarvo perustuu pankkiasioinnin paikasta riippumattomuudelle sekä ajan ja vaivan säästölle. Erilaisten mobiilien pankkipalvelumuotojen osalta, nuorten mielenkiinto kohdistuu eniten mobiiliraha- ja tekstiviestiperusteisiin palveluihin. Mobiilipankkipalvelut ovat vielä elinkaarensa esittelyvaiheessa, mikä näkyy palveluiden vähäisissä käyttäjämäärissä ja heikossa strategisessa kannattavuudessa. Mobiilien pankkipalveluiden strategisen kannattavuuden parantaminen edellyttää myynnin ja markkinoinnin tehostamista sekä nykyisten hinnoittelustrategioiden alentamista.

Allianssit metsä- ja ICT -sektoreilla vuosina 1990-2005 - globaalin kehityksen analyysi

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella metsä- ja ICT-sektorin allianssien kehitystä vuosina 1990-2005. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, voidaanko osoittaa yhteys allianssien ja yrityksen taloudellisen menestymisen välillä. Yhteyden testaamissa käytetään lineaarista regressiota. Aineisto perustuu SDC Platinum -tietokannasta haettuihin allianssitietoihin sekä Thomson One Banker -tietokannan tilinpäätöstietoihin, jotka koskevat 70 liikevaihdoltaan maailman suurinta metsäyritystä ja 43 liikevaihdoltaanmaailman suurinta ICT-yritystä. Hypoteesit vahvistuivat osittain. Toimialan kehitysvaihetta ja alliansseja koskevat hypoteesit vahvistuivat kahta lukuun ottamatta, eli toimialan luonne ja kehitysvaihe vaikuttavat allianssimääriin ja -laatuun. Allianssien ja taloudellisen menestymisen yhteyttä koskevat hypoteesit vahvistuivat osittain. Testauksessa löydettiin positiivinen, tilastollisesti merkitsevä yhteys allianssien ja liikevaihdon välillä sekä sijoitetunpääoman tuoton väliltä. Allianssien yhteismäärä vaikutti positiivisesti liikevaihdon kasvuprosenttiin ICT- ja yhdistelmäaineistossa. Uusien allianssien osuus vaikutti positiivisesti vain sijoitetun pääoman tuottoon. Strategisten allianssien osalta saatiin vain ristiriitaisia tuloksia. Metsäaineistossa ne vaikuttivat negatiivisesti liikevaihdon kasvuun, mutta yhdistelmäaineistossa löydettiin positiivinen yhteys. Liiketuottoprosentin ja allianssien välillä ei voitu osoittaa lainkaan yhteyttä.

Toimintolaskennan hyödyntäminen Kelan johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa

Pro gradu-tutkielman päätavoite on mallintaa toimintolaskennan ja sen tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia Kelan johtamisessa. Tutkielma on empiirinen työ ja sen tutkimusmenetelmänä on case-tutkimus. Tutkielman doktriini koostui eritoten julkishallinnon toimintolaskentaa jatoimintojohtamista koskevasta kirjallisuudesta. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin, dokumentteja tutkimalla sekä havainnoimalla työskentelyä Kelan päätoimitalossa Helsingissä. Tutkielman perusteella Kelalla on laajat mahdollisuudet hyödyntää toimintolaskentaa johtamisessa. Hyödyntämisen mahdollisuudet voidaan ryhmitellä sisäisen laskennan tehtävien mukaisesti. Tehtävät ovat raportointi ulkoisille sidosryhmille ja tiedon tuottaminen strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Ulkoisiin sidosryhmiin liittyviä mahdollisuuksia ovat tulosten raportointi, rahoituksen uudistaminen, lainmuutoskustannusten arviointi sekä muilta organisaatioilta ja asiakkailta veloitettavien palveluiden hinnoittelu ja hintojen perusteleminen. Strategiseen ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ovat tulosohjauksen kehittäminen, investointilaskelmat sekä ulkoistamispäätökset. Operatiiviseen ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ovat puolestaan prosessien analysointi ja kehittäminen, benchmarking, sisäinen hinnoittelu ja tulosten viestiminen henkilöstölle. Sekä strategiseen että operatiiviseen ohjaukseen liittyviä hyödyntämisen mahdollisuuksia ovat resurssien käytönseuranta ja tehostaminen, työn tasauksen kehittäminen sekä suorituksen mittaaminen.