The antecedents and innovation consequences of organizational search: empirical evidence for Spain

This paper examines the antecedents and innovation consequences of the methods firms adopt in organizing their search strategies. From a theoretical perspective, organizational search is described using a typology that shows how firms implement exploration and exploitation search activities that span their organizational boundaries. This typology includes three models of implementation: ambidextrous, specialized, and diversified implementation. From an empirical perspective, the paper examines the performance consequences when applying these models, and compares their capacity to produce complementarities. Additionally, since firms' choices in matters of organizational search are viewed as endogenous variables, the paper examines the drivers affecting them and identifies the importance of firms' absorptive capacity and diversified technological opportunities in determining these choices. The empirical design of the paper draws on new data for manufacturing firms in Spain, surveyed between 2003 and 2006.

External technology sources: Embodied or disembodied technology acquisition

This paper analyzes the choice between different innovationactivities of a firm. In particular, we study the technologyacquisition decision of the firm, i.e. its technology BUYdecision as part of the firm's innovation strategy. We take a closer look at the different types of external technologyacquisition where we distinguish two broad types of technologybuy decisions. On the one hand, the firm can acquire new technology which is embodied in an asset that is acquired suchas new personnel or (parts of) other firms or equipment. On the other hand, the firm can obtain new technology disembodiedthrough a licensing agreement or by outsourcing the technologydevelopment from an R&D contractor or consulting agency. Through a series of Probit regressions, we discuss variables that might affect external technology acquisition choices of the firm andpay special attention to the firm's abilities to scan the market for technology and to absorb the technology acquired. Furthermore, we analyze the effect of different appropriationregimes on the decision of the firm to source technology.

Inter-firm labor mobility and knowledge diffusion: a theoretical approach

[cat] Analitzem una economia amb dues característiques principals: la mobilitat dels treballadors implica transferència de coneixement i la productivitat de l’empresa augmenta amb l’intercanvi de coneixement. Cada empresa desenvolupa un tipus de coneixement que serà trasmès a la resta de la indústria mitjançant la mobilitat de treballadors. Estudiem dues estructures de mercat laboral i utilitzant un anàlisi comparatiu derivem les implicacions del model. Els resultats revelen com la mobilitat de treballadors depèn en la varietat i nivell del coneixement, la presència de costos de mobilitat, les institucions, la capacitat d’absorvir coneixement per part de les empreses i la mida de la indústria. Els resultats no depenen de l’estructura del mercat laboral.

Inter-firm labor mobility and knowledge diffusion: a theoretical approach

[cat] Analitzem una economia amb dues característiques principals: la mobilitat dels treballadors implica transferència de coneixement i la productivitat de l’empresa augmenta amb l’intercanvi de coneixement. Cada empresa desenvolupa un tipus de coneixement que serà trasmès a la resta de la indústria mitjançant la mobilitat de treballadors. Estudiem dues estructures de mercat laboral i utilitzant un anàlisi comparatiu derivem les implicacions del model. Els resultats revelen com la mobilitat de treballadors depèn en la varietat i nivell del coneixement, la presència de costos de mobilitat, les institucions, la capacitat d’absorvir coneixement per part de les empreses i la mida de la indústria. Els resultats no depenen de l’estructura del mercat laboral.

Determinants of science-based cooperation: evidence in a sample of small and micro firms

We study the determining factors of cience-based cooperation in the case of small and micro firms. In this research, we propose an analytical framework based on the resource-based view of the firm and we identify a set of organisational characteristics, which we classify as internal, external and structural factors. Each factor can be linked to at least one reason, from the firm¿s point of view, to cooperate with universities and public research centres. Each reason can, in turn, be used as an indicator of a firm¿s organisational needs or organisational capacities. In order to validate the theoretical model, we estimate a logistic regression that models the propensity to participate in science-based cooperation activities within a sample of 285 small and micro firms located in Barcelona. The results show the key role played by the absorptive capacity of new and small companies.

Absorptiivinen kapasiteetti käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Päijät-Hämeessä

Tutkimuksessa arvioidaan millaisia kyvykkyyksiä toimijoiltavaaditaan, jotta voidaan edistää verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toteutumista ja toteuttaa käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa. Empiirinen osa tarkastelee Päijät-Hämeen toimijoiden asenneympäristöä ja toimimisen valmiuksia käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin sopivaksi. Osaaminen kerääntyy yliopistopaikkakunnille ulkoisten suurtuotannon etujen mukaisesti. Ne alueet, joilla ei ole yliopistoa joutuvat luomaan muunlaista innovaatiokyvykkyyttä saavuttaakseen kilpailuetua. Siksi Päijät-Hämeen visiona on tulla johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi hyvien toimintamallien ja tehokkaiden tiedonsiirtomekanismien avulla. Tämä vaatii alueen toimijoilta mm. korkeaa absorptiivista kapasiteettia ja heikkoja linkkejä alueen ulkopuolelle. Työn empiirinen osa koostuu 12:sta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä kyselytutkimuksesta. Tiedonluonti ja -siirto alueelle nähtiin pääasiassa tutkimusmaailman tehtävänä, mutta varianssianalyysin perusteella tutkimusmaailma ei itse nähnyt olevansa siinä asemassa. Yhteisen kielen puuttuminen tutkimus- ja käytännön työelämän väliltä nähtiin puutteena.

Verkostot kuntien kehittämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verkostojen merkitystä uusien ideoiden tuojana kuntajohtamisessa kuntajohtajan näkökulmasta katsottuna ja osallistua liiketaloudelliseen keskusteluun kuntajohtamisen kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää kuntajohtajan verkostoja ja niiden merkitystä kuntien kehittämisessä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla neljää kuntajohtajaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kuntajohtajat toimivat aktiivisesti kunnan ulkopuolisissa verkostoissa pyrkien löytämään ideoita ja ratkaisuja kuntien uudistamiseen. Kuntien sisäisten verkostojen, henkilöstön ja poliittisten päättäjien, hyödyntämistä voidaan parantaa yhteisellä strategiatyöllä ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä johtamisjärjestelmiä kehittämällä. Myös asiakkaiden osallistumista uusien sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen tulisi lisätä. Tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä Todorova ja Durisinin (2008) absorptiivisen kapasiteetin mallia, johon mallin soveltamisen pohjalta esitetään kehittämisajatuksia.

The role of alliance capabilities in alliance portfolio management

The question of why some firms perform better in managing their alliances has raised interest among scholars and managers. Whereas inter-firm factors influencing the alliance performance such as strategic fit between partners and the existence of complementarities have been studied extensively, research on firm-level antecedents is rather scarce. Therefore this study investigates the role of firm’s alliance capability in the alliance success equation. Particularly it analyses the specialized mechanisms and processes set up by firm in order to facilitate alliancerelated know-how leverage organization-wise. Evidence from a cross-industry sample of R&D intensive Finnish companies supports the fact that firms which have invested in institutionalizing alliance capabilities outperform their counterparts in alliance portfolio management. Results also suggest that firms need to adjust alliance management tools depending on the alliance portfolio size, prior experience with inter-firm partnerships and the strategic importance of alliances. Furthermore, absorptive capacity is found to be crucial for successful alliance management, its role being complementary to that of alliance capability. Finally, firms that have successful alliances also enjoy higher financial, market and innovation performance.

Hiljainen tieto organisaation voimavarana

Tämän pro gradu tutkii miten olemassa oleva henkilöstön hiljainen tieto voidaan suunnata organisaation päämäärien saavuttamiseksi ja samalla ylläpitää työyhteisön kehittymistä. Tutkimuksen ydinkysymyksiä ovat miten ja millä ehdoilla saada hiljainen tieto organisaation käyttöön? Tutkimuksessa avataan hiljaisen tiedon käsitettä, tutkitaan vaikuttavuutta ja selvitetään aiempaa tutkimusaineistoa. Ennen kuin tietoa voidaan käyttää uusien palvelujen luomiseen, täytyy sitä jakaa ja muuttaa se organisaatiota palvelevaksi hyödylliseksi resurssiksi. Työn empiirinen osuus koostuu haastatteluista, joissa pyritään selvittämään miten hiljainen tieto havaitaan, millä ehdoilla sitä luovutetaan ja miten sitä organisaatiossa hyödynnetään. Tulokset osoittavat, että organisaation tiedon pääoma on usein totuttu yhdistämään vain patentteihin, tavaramerkkeihin tai aineettomiin oikeuksiin. Todellisuudessa hiljainen osaamistieto, josta tulee yritykselle lisäarvoa tuottavaa pääomaa, on paljolti kokonaan muualla.

Uuden tiedon hankinta ja hyödyntäminen organisaation innovaatioprosesseissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten uuden ja erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvan tiedon hankintaa ja hyödyntämistä organisaatioiden innovaatioprosesseissa voidaan tarkastella ja jäsentää sekä kehittää avoimen innovaatioteorioiden pohjalta. Tulevaisuustiedon järjestelmällinen hyödyntäminen on yhä tärkeämmässä asemassa 2010-luvun organisaatioiden innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Tämä on abstraktin luonteensa vuoksi erittäin haasteellista mutta teoriassa mahdollista, jos uuden tiedon liittämisestä organisaation käyttöön on tehty tärkeä ja selkeä osa koko organisaation strategiaa. Uuden tiedon tehokkaaseen käsittelemiseen ja siirtämiseen organisaatiossa tarvitaan suunnitelmallista ennakointitoimintaa, sosiaalisia sovittelumekanismeja ja rakentavaa yhteistyötä myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Valitun teoriakehyksen pohjalta laadittiin yksinkertaistettu kyselytutkimus, johon oli liitetty absorptiiviseen kapasiteettiin, visionääriseen kyvykkyyteen, ennakointitoimintaan ja uuden tiedon käsittelyyn liittyviä käsitteitä. Kyselyn tarkoituksena oli myös tarjota organisaatiolle mahdollisuus tarkastella nykyistä tilaansa uuden tiedon monivaiheisen hyödyntämisen kannalta. Kyselytutkimus lähetettiin suomalaisille teollisuusyrityksille ja saatuja vastauksia käytettiin empiirisenä aineistona. Empiiristä aineistoa tarkasteltiin kvantitatiivisin menetelmän ja tuloksista saatiin hyödyllistä tietoa yritysten toiminnasta käytännöntasolta.

Analysis of the readiness of Nigerian undergraduates for eLearning courses : understanding undergraduate's perspective

There is much enthusiasm about developing eLearning coures in Nigeria, but majority of the eLearning platforms introduced from developed countries to Nigeria hardly resulted in desired outcome. Proposed reasons are lack of infrastructures such as stable electricity, inadequate rate of internet penetration, low bandwidth and low accessibility of undergraduates to sophisticated devices. These seem valid initially, but findings of this study proved otherwise. This study took a deeper evaluation of the scenarios and made viable discoveries which deviate from early findings. First, the former attempts to introduce eLearning for students in Nigeria were implemented with a rural mindset. Secondly, the undergraduate student`s technical readiness were not properly studied, also their technology user acceptance was also not properly checked and the eLearning platforms were not localized. This study conducted interviews among tertiary students at Yaba College of technology and gathered valuable information towards their readiness for eLearning.

PK-yrityksen omistajanvaihdos tietojohtamisen näkökulmasta – tiedon jakaminen ja absorptiivinen kapasiteetti

PK-yritysten omistajanvaihdokset koskettavat vuoteen 2020 mennessä Suomessa noin 250000 ihmistä. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että vaihdokset onnistuvat ja yritykset säilyttävät kilpailukykynsä, pystyvät kehittymään, kasvamaan kannattavasti ja työllistämään lisää henkilökuntaa. Työn tavoitteena on ymmärtää ja selittää PK-yrityksen omistajanvaihdosta tietojohtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin vertailevana tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Luopujan hiljaisen tiedon ja jatkajan yritykseen tuoman uuden tiedon onnistunut hyödyntäminen on oleellista PK-yritysten omistajanvaihdosten onnistumisessa. Luopujan hiljaisen tiedon siirtäminen jatkajalle ylläpitää yrityksen kilpailukykyä. Jatkajan yritykseen tuoma uusi tieto puolestaan voi laukaista tiedon hankinnan, sulattamisen, muokkaamisen ja hyödyntämisen prosessin, jonka kautta yrityksen kilpailukykyä voidaan parantaa tehostamalla prosesseja tai parantamalla tuotteita ja palveluita. Yksilöiden välinen tiedon jakaminen, siirtäminen ja rakentaminen ovat prosesseja, jotka kasvattavat yrityksen absorptiivistä kapasiteettiä tehostamalla tiedon sulattamista ja muuntamista. Tätä kautta voidaan osaltaan selittää omistajanvaihdokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Tiedon omaksumiskyky projekteissa

Julkisten organisaatioiden toimintaympäristöt muuttuvat ja monimutkaistuvat. Julkisen sektorin organisaatiot joutuvat myös omaksumaan uusia tapoja toimia yhä nopeammin. Julkiset organisaatiot tekevät kehittämistyötä paljon projektien kautta, jolloin projektijohtamisen osaamisesta on muodostumassa myös julkisen sektorin organisaatiolle tärkeä strateginen kyky. Julkisen sektorin projektijohtamiseen liittyy luonnollisesti samoja vaikuttavia ominaispiirteitä ja taustavaikuttajia, kuin julkisen sektorin johtamisessa yleensä. Kaikissa projekteissa on yksi yhteinen tekijä – tieto. Organisaation kyky omaksua tietoa on tärkeä ominaisuus, jonka kehittämiseen organisaation tulisi kiinnittää huomiota. Projekteissa erityisesti, jossa toteutetaan nopeasti usean henkilön ja organisaation osaamisesta ja tiedosta koostuvia kompleksisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, on omaksumiskyvyllä erityinen merkitys. Omaksumiskyky on dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa niin yksilön kyky tunnistaa arvokasta tietoa, yhdistää ja omaksua sitä sekä organisaation kyky muuttaa omaksuttu tieto sellaiseen muotoon, että siitä on hyötyä organisaatiotasolla. Tämän tutkimuksen aiheena on tieto ja tiedon omaksuminen projekteissa. Tavoitteena on tutkia julkisen kuntaorganisaation projektijohtamisessa olevaa tietoa ja organisaatioon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon omaksumiseen projekteissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus suoritettiin tapaustutkimuksena kunnallisessa organisaatiossa. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla seitsemää organisaation projekteissa toimivaa projektipäällikköä tai projekteihin osallistunutta henkilöä. Tutkimuksen mukaan organisaation projekteissa syntyvän tiedon on useimmiten tunnistettu, mutta välttämättä sen omaksumista edellyttäviin ja tukeviin mekanismeihin ei vielä ole riittävästi kiinnitetty huomiota eikä kehitetty, joten projekteissa syntyvän tiedon hyödyntäminen ei välttämättä toteudu organisaatiotasolla. Projekteissa oleva tieto on organisaation kehittämiseen ja projektien kehittämiseen liittyvää tietoa, jota tulisi hyödyntää niin yksilö-, projekti- kuin myös organisaatiotasolla.

Customer Knowledge Transfer in MNCs

The purpose of this Master’s thesis was to study customer knowledge transfer processes in multinational corporations (MNCs). The main objective was to examine how customer knowledge is transferred in MNCs and what kind of factors enhance or inhibit the knowledge transfer process, and to create a framework on the basis of the existing literature and the empirical findings. In this thesis the factors were organized according to whether they are properties of the unit involved in knowledge management, properties of relationships between the units or properties of the knowledge itself. There are various properties that influence knowledge transfer but in this thesis the focus was on examining the relevant findings from the customer knowledge viewpoint. Empirical results show that internal fragmentation in the MNC seems to be inherent in this type of organization, and may cause many problems in customer knowledge transfer and utilization. These knowledge transfer inhibitors rise from the organization’s properties: it’s absorptive capacity, motivation, organizational culture, and the two dimensions of knowledge. However, in spite of the inherent forces causing internal fragmentation and inhibiting knowledge transfer, moderate customer knowledge and expertise codification, cooperative working practices among the experts, and socialization mechanisms posed by the headquarters seem to help maintain customer knowledge transfer, and value creation in the long-term relationship. This value creation can be seen to be based on accessing and integrating a wide variety of knowledge resources in order to create a coherent product and service offering.

Fostering product innovation by learning through exporting in Eastern Europe

This study discusses the importance of learning through the process of exporting, and more specifically how such a process can enhance the product innovativeness of a company. The purpose of this study is to investigate the appropriate sources of learning and to suggest an interactive framework for how new knowledge from exporting markets can materialize itself into product innovation. The theoretical background of the study was constructed from academic literature, which is related to concepts of learning by exporting, along with sources for learning in the market and new product development. The empirical research in the form of a qualitative case study was based on four semi-structured interviews and secondary data from the case company official site. The interview data was collected between March and April 2015 from case company employees who directly work in the department of exporting and product development. The method of thematic analysis was used to categorize and interpret the collected data. What was conclusively discovered, was that the knowledge from an exporting market can be an incentive for product innovation, especially an incremental one. Foreign customers and competitors as important sources for new knowledge contribute to the innovative process. Foreign market competitors’ influence on product improvements was high only when the competitor was a market leader or held a colossal market share, while the customers’ influence is always high. Therefore, involving a foreign customer in the development of a new product is vital to a company that is interested in benefiting from what is learned through exporting. The interactive framework, which is based on the theoretical background and findings of the study, suggests that exporting companies can raise their product innovativeness by utilizing newly gained knowledge from exporting markets. Except for input, in the form of sources of learning, and product innovation as an output, the framework contains a process of knowledge transfer, the absorptive capacity of a firm and a new product development process. In addition, the framework and the findings enhance the understanding of the disputed relationship between an exporting experience and product innovation. However, future research is needed in order to fully understand all the elements of the framework, such as the absorptive capacity of a firm as well as more case companies to be processed in order to increase the generalization of the framework