Controllerin työnkuva

Yritysten toimintaympäristön muutokset ovat pakottaneet yritykset muokkaamaan organisaatiorakennettaan ja tämä on johtanut taloushallinnon hajauttamiseen. Hajautettu taloushallinto on tehnyt perinteisten laskentatoimen ammattilaisten yksitoikkoisista työtehtävistä paljon värikkäämpiä. Roolit ja työtehtävät ovat lisääntyneet ja hyvien kommunikaatiotaitojen merkitys on korostunut. Tämä on pakottanut laskentatoimen ammattilaiset ulos toimistoistaan tekemään yhteistyötä yrityksen muiden osastojen kanssa. Controller on käsitteenä laaja. Controller-nimike sisältää monia eri rooleja ja työtehtäviä yrityksessä. Tämän takia työnimikettä voidaankin tarkentaa esimerkiksi nimikkeillä Assistant Controller tai Business Controller. Työtehtävien painopiste vaihtelee controllerin roolin mukaan, mutta laskentatoimen hallitseminen ja liiketoiminnan ymmärtäminen on kaikissa tärkeää. Business Controller on kuitenkin muista controllereista selvästi eniten liiketoimintaan suuntautunut. Työn perusteella voidaan todeta, että controllereiden työnkuvat teoriassa ja todellisuudessa vastaavat hyvin toisiaan. Controllereiden yleisimpiä työtehtäviä sekä kirjallisuuden ja artikkeleiden että työpaikkailmoitusten mukaan ovat taloudellisen tiedon tuottaminen ja analysointi, raportointi, raportointijärjestelmien ja suorituskykymittaristojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten ohjeistusten laatiminen, yrityksen taloudellisena neuvonantajana toimiminen sekä päätöksenteon tukeminen. Controllereiden työtehtävien painopiste riippuu aina myös yrityksen koosta ja toimialast

GPRS/EDGE Session Tracing and Analysis in Abis and AGPRS Interfaces

Efficient problem solving in cellular networks is important when enhancing the network performance and liability. Analysis of calls and packet switched sessions in protocol level between the network elements is an important part of this process. They can provide very detailed information about error situations which otherwise would be difficult to recognise. In this thesis we seek solutions for monitoring GPRS/EDGE sessions in two specific interfaces simultaneously in such manner that all information important to the users will be provided in easily understandable form. This thesis focuses on Abis and AGPRS interfaces of GSM radio network and introduces a solution for managing the correlation between these interfaces by using signalling messages and common parameters as linking elements. ~: Finally this thesis presents an implementation of GPRS/EDGE session monitoring application for Abis and AGPRS interfaces and evaluates its benefits to the end users. Application is implemented as a part of Windows based 3G/GSM network analyser.

Logistiikan kehittäminen tehdasalueella

Logistiikan kehittäminen on nykypäivänä tärkeä tekijä yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Huonon taloustilanteen takia kustannussäästöt sekä logistisen toimitusketjun tehostaminen ovat nyt entistä tärkeämmässä asemassa. Tämän diplomityön päätavoitteena on tehdasalueen logistiikan kehittämisen avulla saavuttaa säästöjä Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulassa sijaitsevien yksiköiden logistiikka-kustannuksissa. Logistiikkatoimintoja on vuosien saatossa vähitellen ulkoistettu, joten tutkimus keskittyy pääosin ulkoistettujen logistiikkapalvelujen kehittämiseen. Nykytilan selvittäminen suoritettiin ensin haastatteluiden ja seurannan avulla. Selvityksen tuloksena havaittiin palveluntoimittajien toiminnoissa esiintyvän päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta, joista aiheutuu yritykselle ylimääräisiä kustannuksia. Logistiikan kehittämisehdotuksia käsitellään tässä tutkimuksessa tehokkuuden lisäämisen, ylimääräisten työvaiheiden vähentämisen sekä roolijaon selkeyttämisen näkökulmista. Työn keskeisenä tuloksena todettiin myös, että vaiheittaisen ulkoistamisen myötä on menetetty ulkoistetun logistiikkapalvelun hallinta. Hallinnan palauttamisen keinoina käsitellään raportoinnin ja tiedonkulun lisäämistä, sopimuksellisia ja veloitusperusteellisia näkökulmia sekä palvelu- ja kustannustason mittaamiseen soveltuvien mittareiden kehittämistä.

Vaihtelun vähentäminen kehäpyörien kovasorvauksen vaiheajoissa

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää miksi kohdeyrityksen erään avainkomponentin, kehäpyörän, kovasorvauksen vaiheajoissa on niin paljon vaihtelua ja kuinka sitä saataisiin vähennettyä. Samalla pyrittiin lyhentämään keskimääräisiä vaiheaikoja. Tutkimus aloitettiin tuotannon nykytilan kartoituksella, jossa selvitettiin yrityksen toimintatapoja ja tuotannon tehokkuutta heikentäviä ongelmia. Tämän jälkeen aloitettiin varsinainen kehitysprojekti, joka perustui Lean-ajatteluun. Lean-ajattelu on tuotannon kehittämiseen tähtäävä filosofia, jossa pyritään tekemään enemmän vähemmällä, poistamalla tuotannosta kaikki ylimääräinen arvoa lisäämätön toiminta. Tuotantoon pyritään saamaan aikaiseksi tuotteiden jatkuva virtaus tuotantoa tahdistamalla. Erinomaisuutta tavoitellaan jatkuvalla parantamisella. Kohdeyrityksen tuotannon ongelmien tarkemmaksi selvittämiseksi toteutettiin erilaisia seurantoja, niin paikan päällä tuotannossa, kuin automaattista tiedonkeruuohjelmistoa hyväksi käyttäen. Seurantojen tuloksena selvisi, että pääsyyt tuotannon vaiheaikojen vaihteluun löytyvät teknisen järjestelmän sijaan ihmisten asenteista ja osaamisesta. Kun kehitystyön tuloksena toteutetaan muutoksia, kohdataan usein muutosvastarintaa. Tällöin tarvitaan tehokasta muutosjohtamista. Muutostyössä on tärkeä hallita tietoa sen jakamisen lisäksi myös sen keräämisessä. Muutoksiin johtavan tiedon tulee olla aina relevanttia ja faktapohjaista. Muutosjohtamisen tavoitteena on saada aikaiseksi tietoa luova organisaatio, joka kestää itsekritiikkiä ja jolla on poisoppimisen taito. Työsuoritusten parantamiseksi toteutettiin pilottihanke, jossa testattiin tässä työssä kehitettyä palautejärjestelmää. Palaute perustui automaattisen tiedonkeruuohjelmiston keräämään dataan. Samalla selvitettiin työtä hidastaneita ongelmia yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Pilottihankkeen tulokset ovat lupaavia, sillä seurannassa olleen kehäpyörämallin viikoittaisten vaiheaikojen keskiarvo laski 32,6 % ja kehäpyörän puolikkaiden kovasorvauksen vaiheaikojen vaihtelut vähenivät 18,1 ja 26,8 %. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella päivittäisten työmäärien tarkempaa seurantaa kannattaa jatkaa ja palautejärjestelmää kehittää edelleen.

Kuukautiskokemuksen kulttuurinen rakentuminen suomalaisten, vuosina 1959-1977 syntyneiden naisten kuukautiselämäkerroissa

Tutkimuksen kohteena on kuukautiskokemuksen kulttuurinen rakentuminen suomalaisten, vuosina 1959-1977 syntyneiden naisten kuukautiselämäkerroissa. Tutkin millaisia kuukautiskokemuksia naisilla on sekä miten ja suhteessa keneen tai mihin nämä kokemukset muotoutuvat. Tarkastelen myös millaisia kulttuurisia käsityksiä kuukautisista naisten kokemukset ilmentävät. Ymmärrän kuukautiskokemuksen tutkimuksessani elämänkulkuun liittyvänä historiallisena prosessina, jonka kautta ihmisestä tulee subjekti, joka sosiaalisena yksilönä kiinnittyy häntä ympäröivään kulttuuriin, kieleen ja maailmaan. Tarkastelen mikrohistorian näkökulmasta yksilön tapaa hahmottaa henkilökohtaista kuukautiskokemusta suhteessa omaan kokemushistoriaansa ja sen sosiokulttuurisen ympäristön historiaan, jossa hän elää. Haastattelemani naiset ymmärtävät kuukautiset sekä fysiologisena ruumiin toimintona että kokemuksellisena tapahtumana. Vaikka lääketieteellinen tietämys kuukautisista on lisääntynyt 1900-luvun aikana nopeasti, ei kuukautisten fysiologinen tunteminen ole edelleenkään kaikille naisille kovin merkityksellinen asia. Fysiologisesti kuukautiset ovat naisille merkki ruumiin normaalista toiminnasta ja hedelmällisessä iästä olemisesta. Naisten kuukautiskokemus ei ole yksi, vaan se muuttuu niin kutsuttujen avainkokemusten kohdalla samanaikaisesti kun yksilölle muotoutuu uusi sosiaalinen rooli, jonka myötä häneen kohdistuvat sosiaaliset odotukset muuttuvat. Avoimissa teemahaastatteluissa tuotetuissa kuukautiselämäkerroissa haastateltavat nimesivät kuukautiselämän avainkokemuksiksi ensimmäiset kuukautiset, kuukautisten kanssa sinuiksi tulon, raskaudet ja imetyksen, lapset tehty mitäs nyt -vaiheen sekä vaihdevuosien tulon tiedostamisen. Naiselle on tärkeää pystyä läpi kuukautiselämän säilyttämään itsenäisen, aktiivisen toimijan rooli, ja tähän hän tarvitsee tietoa ja toimintaohjeita jokaisen uuden avainkokemuksen kohdalla. Naisen kuukautiskokemuksen muotoutumiseen vaikuttavat useat merkittävät sekä yksityisen että julkisen alueen toiset. Nainen vertaa kuukautiskokemustaan näihin toisiin, saa heiltä tietoa kuukautisista ja elää kuukautisarkea heidän tai niiden kanssa. Kuukautiselämäkerroissa häpeän tunne läpäisee koko elämänkaaren. Kulttuurisesti kuukautisten tulee olla näkymättömät, huomaamattomiksi kätketyt. Vaikka kuukautisiin liittyvä nolouden ja häpeän tunne on syvällä kulttuurisessa kokemusmaailmassa ja naisen kuukautiskokemukseen vaikuttavat kulttuuriset tekijät ovat historiallisesti hyvin hitaasti muuttuvia, on kulttuurisessa ilmapiirissä havaittavissa jonkin asteista muutosta avoimempaan suuntaan.

Physical activity in adolescence - with special reference to cardiovascular health

Liikunta ja sydän- ja verisuoniterveys nuorilla Aikuisiällä ilmenevien sydän- ja verisuonisairauksien kehitys alkaa lapsuudessa. Vähäinen liikunta lisää vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä vaikuttaa haitallisesti näiden sairauksien riskitekijöihin läpi elämän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia nuorten liikuntaa ja sen yhteyttä sydän- ja verisuoniterveyteen. Sydän- ja verisuoniterveyttä tutkittiin riskitekijöiden sekä valtimon laajentumiskyvyn avulla. Tutkittavat koostuivat nuorista, jotka osallistuivat pitkäaikaisen sepelvaltimotaudin ehkäisytutkimuksen (STRIP) 13-vuotistutkimuskäynnille ja jotka raportoivat vapaa-ajan liikuntatottumuksensa (n=560). Liikunnan lisäksi nuorten pituus, paino, verenpaine ja olkavaltimon laajentumiskyky mitattiin sekä analysoitiin laboratorionäytteitä (otettiin verinäyte) ja selvitettiin ruoankäyttöä. Vähäinen vapaa-ajan liikunta oli yleistä etenkin tytöillä. Vapaa-ajallaan vähän liikkuvat pojat viettivät enemmän aikaa televisio- ja tietokoneruudun ääressä kuin vapaa-ajallaan paljon liikkuvat pojat. Äidin, toisin kuin isän, vapaa-ajan liikunta ja paino olivat yhteydessä lapsen vapaa-ajan liikuntaan. Vähän liikkuvat tytöt olivat olleet jo kahden vuoden iästä saakka useammin ylipainoisia kuin runsaammin liikkuvat ikätoverinsa. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautuminen oli tavallisempaa vähän kuin paljon liikkuvilla nuorilla. Vähän liikkuvilla pojilla oli lisäksi huonompi olkavaltimon laajentumiskyky kuin paljon liikkuvilla pojilla. Tämä on tärkeä löydös, koska valtimon laajentumiskyky kuvannee sydän- ja verisuoniterveyttä jo ennen rakenteellisten muutosten ilmaantumista. Useat nuoret, etenkin tytöt, liikkuivat vähän vapaa-ajallaan. Vähäisellä vapaa-ajan liikunnalla oli haitallinen yhteys sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin sekä valtimon laajentumiskykyyn. Nuorten kannustaminen liikunnalliseen elämäntapaan on erittäin tärkeää sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi sekä nuoren että kansanterveyden kannalta.

Workplace Social Capital and Employee Health

Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden terveys Monien tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma vaikuttaa terveyteen. Vaikka työssä käyvä väestönosa on merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työyhteisön sosiaalisen pääoman ja kuntatyöntekijöiden terveyden välistä yhteyttä pitkittäisasetelmassa hyödyntäen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2000–2005. Yhteensä 48592 kuntatyöntekijää vastasi kyselyyn vuosina 2000–02 (vastausprosentti 68 %). Heistä 35914 (77 %) osallistui myös seurantatutkimukseen vuosina 2004–05. Tutkimuksessa kehitettiin kyselyyn perustuva työyhteisön sosiaalisen pääoman mittausmenetelmä. Työntekijän omaan arvioon perustuvan sosiaalisen pääoman lisäksi mitattiin työyhteisön sosiaalista pääomaa käyttämällä samassa työyhteisössä työskentelevien muiden työntekijöiden keskimääräistä arviota sosiaalisesta pääomasta. Terveyttä mitattiin kysymyksellä koetusta terveydestä. Masennusta arvioitiin sekä kysymällä lääkärin toteamasta masennuksesta että masennuslääkeostoilla Kelan lääkerekistereistä. Analyyseihin otettiin mukaan vain ne kuntatyöntekijät, jotka olivat lähtötilanteissa terveitä eli kokivat terveytensä hyväksi tai heillä ei ollut aiempaa diagnosoitua tai lääkehoitoa vaatinutta masennusta. Tulosten analysointiin käytettiin monitasomallinnusta. Tulokset vakioitiin sosiodemografisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen suhteen. Neljän vuoden seurannassa sekä jatkuvasti vähäinen että vähenevä yksilön sosiaalinen pääoma työssä lisäsi riskiä koetun terveyden heikkenemiseen niillä kuntatyöntekijöillä, jotka eivät vaihtaneet työpaikkaa seurannan aikana ja jotka seurannan alussa kokivat terveytensä hyväksi. Tulos ei selittynyt sosiodemografisilla tekijöillä tai terveyskäyttäytymisen eroilla. Tuloksen merkittävyyttä tuki havainto, että myös työtoverien arvioon perustuva sosiaalinen pääoma ennusti oman terveyden huononemista seuranta-aikana. Niillä työntekijöillä, jotka työskentelivät sellaisissa työyhteisöissä, joissa koko seurannan ajan oli vähiten sosiaalista pääomaa, oli lähes 1.3 -kertainen riski terveyden heikentymiseen. Vähäinen omaan arvioon perustuva sosiaalinen pääoma työssä ennusti myös masennuksen ilmaantuvuutta lähtötilanteessa ei-masentuneilla lähes neljän vuoden seurannassa. Matalaan sosiaaliseen pääomaan liittyi 20–50 % suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen seurannan aikana niin itseraportoidun lääkärin totea-man masennuksen kuin masennuslääkeostojen perusteella. Tätä tulosta ei kuitenkaan pystytty toistamaan käyttämällä oman arvion sijasta työtoverien arviota työyhteisön sosiaalisesta pääomasta. Tutkimusta sosiaalisen pääoman vaikutusta masennuksen ilmaantumiseen jatkettiin selvittämällä miten sosiaalisen pääoman eri ulottuvuudet vaikuttivat masennuksen ilmaantumiseen. Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman vertikaalinen komponentti (työntekijöiden ja esimiesten välinen luottamus, vastavuoroisuus ja jaetut arvot ja normit, jotka edesauttavat yhteistyötä) sekä horisontaalinen komponentti (työntekijöiden välisissä suhteissa yhteistyöstä, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta syntyvä sosiaalinen pääoma) vaikuttivat itsenäisesti masennusriskiin. Tutkimuksen perusteella korkea työyhteisön sosiaalinen pääoma saattaa vaikuttaa edullisesti työntekijöiden terveyteen. Jos näin on, olisi tärkeää edistää työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ja kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja esimiesten välillä.

IAS 39 -standardin mukainen suojauslaskenta ja rahavirran suojaus suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Tutkielman tavoitteena oli tutkia IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa ja rahavirran suojauksen soveltamista neljässä suomalaisessa pörssiyhtiössä kolmelta eri toimialalta. Tutkielman perusteella suojauslaskennan soveltamisessa ei havaittu suuria eroavaisuuksia eri toimialojen yhtiöiden välillä. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että suojauslaskennan soveltamiseen vaikuttaa enemminkin yhtiön liikevaihdon suuruus ja liiketoiminnan laajuus kuin esimerkiksi toimialan luonne. Suojauslaskennan mahdollistama tuloksen volatiliteetin tasaaminen on ensisijainen ja suurin hyöty. Tuloksiin kohdistunut huomio on nykypäivänä kasvanut, ja myös sen vuoksi tuloksen muutosten eliminointi ja suojauslaskenta on yhtiöiden mukaan tärkeää. Soveltamista harkittaessa prosessia tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Nykyisellä taloustilanteella on ollut vaikutuksia yhtiöiden liiketoimintaan ja suojauksiin, mutta suojauslaskentaan vain välillisesti.

Kontekstitietoinen personalisointi mobiiliympäristössä

Tässä työssä selvitetään mitä mobiiliympäristössä käytettävillä kontekstitietoisilla sovelluksilla tarkoitetaan, miksi niitä tarvitaan ja mitä niiden avulla voidaan saavuttaa. Käyttäjäkeskeisen palvelun tavoitteena on mukautua käyttäjän kontekstiin, sekä hänen tarpeisiin ja tavoitteisiin ilman käyttäjältä vaadittavaa jatkuvaa vuorovaikutusta. Kontekstitietoisen sovelluksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa kontekstitiedon keräämiseen, tallentamiseen ja tiedon eheyden säilyttämiseen. Sovelluksen suunnittelun tärkein haaste on toteuttaa hyvä logiikka, joka osaa päätellä kontekstitiedoista mitä toimintoja sen tulisi suorittaa. Mobiilipalveluiden personalisoinnissa on tärkeää ottaa huomioon käyttäjän, laitteen ja palvelun väliset vuorovaikutussuhteet. Nämä vuorovaikutussuhteet määrittelevät miten tiettyä mobiilipalvelua tulisi personalisoida jotta palvelu pystyy täyttämään käyttäjän sille asettamat vaatimukset.

Design and manufacture of a microdistillation column

Aim of this thesis was to design and manufacture a microdistillation column. The literature review part of this thesis covers stainless steels, material processing and basics about engineering design and distillation. The main focus, however, is on the experimental part. Experimental part is divided into five distinct sections: First part is where the device is introduced and separated into three parts. Secondly the device is designed part by part. It consists mostly of detail problem solving, since the first drawings had already been drawn and the critical dimensions decided. Third part is the manufacture, which was not fully completed since the final assembly was left out of this thesis. Fourth part is the test welding for the device, and its analysis. Finally some ideas for further studies are presented. The main goal of this thesis was accomplished. The device only lacks some final assembly but otherwise it is complete. One thing that became clear during the process was how difficult it is to produce small and precise steel parts with conventional manufacturing methods. Internal stresses within steel plates and thermal distortions can easily ruin small steel structures. Designing appropriate welding jigs is an important task for even simple devices. Laser material processing is a promising tool for this kind of steel processing because of the flexibility, good cutting quality and also precise and low heat input when welding. Next step in this project is the final assembly and the actual distillation tests. The tests will be carried out at Helsinki University of Technology.

Designing features for supporting social interactions in online communities

This Master's thesis studies the development of interaction and socialization in online communities. A large number of online communities fade away even before they really get started. In many occasions the reason is that the community does not give anything new, or even if they do, the delivery does not satisfy the users. In this thesis guidelines were developed to help to see important things, which might be forgotten when developing an online community. The thesis goes through the characteristic of an online community and human behaviour related to them and also compares behaviour in the Internet and real life. In addition, usability is an important part of the online communities and thus it is also covered in this thesis. As a result of this thesis an 8-step guideline was developed to ease the design of an online community. Guidelines were also applied to two real life cases which are described as one part of this work.

Tuote- ja tilaustietojen hallinta tukkukaupan toimitusketjussa

Työn tavoitteena on selvittää, millaisia tuote-ja tilaustietojen hallinnan malleja tukkukaupan toimitusketjussa on käytössä. Kaupan alan tilaus-toimitusketju on hyvin tietointensiivinen prosessi, ja siksi kiinnostava tiedon hallinnan näkökulmasta. Työssä perehdytään kolmen Suomessa toimivan caseyrityksen käytäntöihin päivittäistavara- kaupan, lääketukkukaupan ja sähkötarviketukkukaupan alalta. Toimitusketjun keskipisteenä on tässä työssä tukkukaupan organisaatio. Tiedon välitystä tarkastellaan tukkukaupan organisaation ja sen asiakkaiden välillä (B2B) ja toisaalta tukkukaupan ja sen ensimmäisen tason päämiesten / tavarantoimittajien välillä. Tutkimuksen keskeistä aineistoa ovat henkilökohtaiset haastattelut. Lisäksi tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia myös alan kirjallisuudesta. Työ antaa yleiskuvaa tukkukaupan organisaatioiden tuote- ja tilaustietojen hallinnan nykytilasta ja kehityskohteista. Työ tarjoaa myös vertailupohjaa tuote- ja tilaustietojen hallinnan kehittämistä suunnitteleville muille organisaatioille. Kaikilla tarkastelluilla toimialoilla tuote- ja tilaustietojen hallintaa ohjaa pyrkimys kustannustehokkaaseen toimintatapaan. Tuotetietojen hallinnassa ensiarvoisen tärkeää on tuotetiedon nopea saatavuus, luotettavuus ja virheettömyys toimialasta riippumatta. Päivittäistavarakaupan tuotetietojen keskitettyä hallintaa voi perustellusti esittää malliksi myös muille kaupan aloille. Yhteistyökumppaneiden suuri määrä ja kasvavat tietovirrat korostavat transaktioiden prosessoinnin merkitystä toimitusketjussa.

Introducing Continuous Integration for C and C++ Software Development Projects on Linux Platform

Software integration is a stage in a software development process to assemble separate components to produce a single product. It is important to manage the risks involved and being able to integrate smoothly, because software cannot be released without integrating it first. Furthermore, it has been shown that the integration and testing phase can make up 40 % of the overall project costs. These issues can be mitigated by using a software engineering practice called continuous integration. This thesis work presents how continuous integration is introduced to the author's employer organisation. This includes studying how the continuous integration process works and creating the technical basis to start using the process on future projects. The implemented system supports software written in C and C++ programming languages on Linux platform, but the general concepts can be applied to any programming language and platform by selecting the appropriate tools. The results demonstrate in detail what issues need to be solved when the process is acquired in a corporate environment. Additionally, they provide an implementation and process description suitable to the organisation. The results show that continuous integration can reduce the risks involved in a software process and increase the quality of the product as well.

Märkäosan lisäaineet ja kuituflokit konesihdin ympäristössä

Painelajittelu on yksi yleisimmistä yksikköprosesseista paperin ja sellun valmistuksessa. Suurelta osin lajittimet toimivat niille asetettujen vaatimusten mukaisesti, mutta joissakin tapauksissa lajittimissa saattaa esiintyä ei-toivottavaa kuitujen kasautumista sekä kehräymän muodostusta. Niiden seurauksena lajittimien kapasiteetti alenee ja lajittelutulos heikkenee. Tämän työn tarkoituksena on uutta kuvantamistekniikkaa hyödyntäen selvittää miten kehräymät ja kuitukasaumat syntyvät painelajittimen sihtipinnalla ja miten retentioaineen syöttö sihdin ympäristössä vaikuttaa niiden syntyyn. Työn kirjallisuusosassa tarkastellaan painelajittimen toimintaa, rakennetta sekä lyhyen kierron konesihdin erityispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan retentiokemikaalien käyttäytymistä leikkausvoimien alaisuudessa ja kuitukehräymien syntyä painelajittimissa. Kokeellisessa osassa on raportoitu kuvantamisjärjestelmällä saatuja tuloksia sekä esitetään havaintoja kehräymien ja kuitukasaumien synnystä ja niiden vaikutuksista painelajittimen toimintaan. Kuvausten perusteella voidaan sanoa, että kehräymän syntyminen sihdissä vaatii aina jonkinlaisen kuitukasauman olemassaoloa. Tällaista alkukasaumaa tarvitaan, jotta kuidut voivat ankkuroitua siihen kiinni ja johon kiinnittyneenä kuidut alkavat pyöriä virtauksessa muodostaen kehräymää. Kuitukasauman muodostuminen painelajittimessa johtuu pääosin sihdissä olevasta epäjatkuvuuskohdasta, massassa olevista epäpuhtauksista ja kuituflokeista jotka jäävät kiinni sihtipinnan aukkoihin tai lajittimen kapasiteetin ylittymisestä. Kehräymän syntyä kasauman jäljessä voidaan pitää enemmän sääntönä kuin poikkeuksena, mutta kehräytyminen on vähäisempää reikäsihdillä kuin rakosihdillä. Silloituspolymeerillä flokattu massa ei muodosta herkemmin kuitukasaumia sihtipintaan verrattuna flokkaamattomaan massaan. Lajiteltavan massan sakeuden nosto vähentää kuitukasaumien ja kehräymien syntyä. Kuitukasaumien ja kehräymien välttämiseksi on tärkeää, että sihtiä ei ajeta suunniteltua mitoitusaluetta suuremmilla tuotannoilla tai virtauksilla.

Opintojaksopalautejärjestelmän kehittäminen ammattikorkeakoululle

Koulutusorganisaatio on nykypäivänä samanlaisten haasteiden edessä kuin liike-elämä. Se joutuu kilpailemaan julkisista resursseista ja hyvistä opiskelijoista. Menestyäkseen tässä kilpailussa organisaation on kehitettävä toimintansa laatua jatkuvasti. Tärkein koulussa tapahtuva toiminto on oppiminen ja oppimisen laatu perustuu koulutusorganisaation laatuun. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää toimiva opintojaksopalautejärjestelmä Saimaan ammattikorkeakoululle. Palautejärjestelmä on tärkeä osa oppivan organisaation laatujärjestelmää. Työssä tutkittiin aluksi millainen on oppiva organisaatio, miten se oppii ja millaisia vaatimuksia palautejärjestelmään kohdistuu oppivan organisaation ja laatujärjestelmän näkö-kulmasta. Empiirisessä osassa selvitettiin aluksi teemahaastattelujen avulla opiskelijoiden ja opetushenkilöstön näkemyksiä nykyisistä menettelytavoista ja toiveista uuden järjestelmän suhteen. Haastattelujen, kohdeorganisaation nykytilan ja vertailujärjestelmien analysoinnin perusteella suunniteltiin uusi yhteinen palautejärjestelmä nykyisten vaihtelevien palautekäytäntöjen tilalle. Johdon hyväksymä palautejärjestelmä otettiin käyttöön suunnistellusti vuoden 2008 lopulla. Palaute ja seuranta palvelevat organisaation oppimista silloin, kun sekä oppimisesta että opettamisesta kerätään palautetta, palautetta saadaan kattavasti, se viedään toimenpiteiden tasolle ja kaikesta tästä tiedotetaan asianosaisille.