Asiakkuuksien johtamisen kehittäminen, Tapaustutkimus

CRM eli Customer Relationship Management on muutaman vuoden ajan saanut osakseen merkittävästi huomiota yritysmaailmassa. Suurista lupauksista huolimatta CRM on aiheuttanut runsaasti pettymyksiä sen kehittämiseen ryhtyneissä yrityksissä. Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää, miten CRM: a eli suomennettuna asiakkuuksien johtamista voidaan kehittää menestyksekkäästi tutkimuksen kohdeyrityksessä. Tähän pyritään laadullisin menetelmin toteutetulla tapaustutkimuksella hermeneuttista lähestymistapaa noudattaen. Asiakkuuksien johtaminen on prosessi, jossa organisaation vastuujaon, toiminta-prosessien ja teknologioiden muodostama kokonaisuus organisoidaan tukemaan asiakkuuslähtöistä strategiaa. CRM ei ole tietojärjestelmäprojekti eikä sitä voida koskaan kehittää lopullisen täydelliseksi, koska sen kokonaisuuden muodostavat osat kohtaavat jatkuvasti muutospaineita ympäristössään. Asiakkuuksien johtamista kehitettäessä tulee kohdeyrityksessä ensin muodostaa asiakkuuslähtöinen strategia ja tämän perusteella tarkistaa toimintojensa rooleja ja toimintaprosesseja ja viimeisenä kehittää näitä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus. Kehittämisen onnistumisen edellytyksiä kohdeyrityksen tapauksessa ovat erityisesti CRM- käsitteiden selventäminen, suunnittelun merkityksen ymmärtäminen, johdon tuen hankkiminen, puolueettoman hankkeen omistajan nimeäminen, muutosjohtaminen ja tietojärjestelmäkeskeisyyden hylkääminen. Tulokset saattavat olla suuntaa-antavasti sovellettavissa ainakin vastaavassa lähtötilanteessa oleviin muihinkin yrityksiin.

Liiketoimintastrategisten vaatimusten syntyminen ja niiden toteutumisen arviointi keskisuurten yritysten toiminnanohjausjärjestelmähankkeissa. Tapaustutkimus kolmesta teollisuusyrityksestä ja aineistolähtöinen teoria

Tietojärjestelmien strateginen kehittäminen on ollut niin liike-elämän kiinnostuksen kuin akateemisen tutkimuksenkin kohteena jo pitkään. Aihe on edelleen ajankohtainen, eikä ajankohtaisuus osoita laantumisen merkkejä. Valtaosa tutkimuksesta on kohdistunut suuryrityksiin ja jonkin verran pk-yrityksiin yhtenä ryhmänä. Tutkimus on kohdistunut aiheeseen tarkastelemalla onko tietojärjestelmien ja liiketoimintastrategian välillä yhteyttä, ja jos, onko sillä merkitystä yrityksen menestykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pureutua syvemmälle siihen tapaan, jolla yritys kytkee liiketoimintastrategiansa tietojärjestelmähankintaan. Kohdetietojärjestelmäksi tutkimuksessa valittiin toiminnanohjausjärjestelmät ja yrityskooksi keskisuuret yritykset. Toiminnanohjausjärjestelmän valintaa voidaan perustella sen kattavuudella yrityksen toiminnassa eri sidosryhmien suunnasta katsottaessa. Keskisuuret yritykset valittiin osittain sen vuoksi, koska niistä ei ole paljoakaan omaa tutkimusta, osittain sen vuoksi, että niiden luonne kehityspolun epäjatkumokohdassa haluttiin nostaa esille. Tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu kolmeen tutkimustapaukseen, kolmen keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeeseen. Tapausyritysten liiketoiminta- ja ITjohtoa haastateltiin, ja lisäksi käytettiin kaikkea saataville ollutta kirjallista arkistoaineistoa. Tutkimuksen päämenetelmä oli Grounded Theory (GT). Tutkimustavassa ei, poiketen useista muista laadullisista tutkimustavoista, ole ennalta määrättyä viitekehystä, vaan tutkimus lähtee liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä ilman esioletuksia luoden tutkimusprosessin kuluessa uutta teoriaa. Tutkimustavan etuna voidaan pitää ennakkoluulottomuutta. Aikaisemman tutkimuksen rooli tässä tutkimuksessa oli ensinnäkin kartoittaa tutkimusaluetta ja olla johdantona tutkimukselle, toisaalta tuloksia vertailtiin aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusaineisto analysoitiin tarkasti. Ensin aineisto käytiin läpi koodaamalla se aineistosta esille nousseiden käsitteiden alle. Seuraavaksi saatu tulos luokiteltiin aineistosta nousseisiin luokkiin sekä muodostettiin käsitteiden ja luokkien väliset yhteydet. Lopuksi muodostumassa oleva teoria konkretisoitiin 18 hypoteesin ja hypoteesit yhdistävän mallin avulla. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, miten vaatimusprosessi etenee ja miten keskisuuren yrityksen ominaispiirteet vaikuttavat vaatimusprosessiin. Lisäksi saatiin uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä menestystekijöitä keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeessa. Keskisuuretyritykset näyttävät tämän tutkimuksen aineiston perusteella osaavan asettaa vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle liiketoimintastrategian, prosessikuvausten ja toiminnanohjausjärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien suunnista. Vaatimusten toteutumisenarviointi on keskisuurilla yrityksillä epäsystemaattista, kuten aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu olevan myös suurilla yrityksillä. Resurssivaje vaikeuttaa toiminnanohjausjärjestelmän liiketoimintastrategisten vaatimusten toteutumista. Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että keskisuurissa yrityksissä – huolimatta siitä, että niissä on olemassa prosessikuvaukset – ei ole varsinaista prosessiajattelua tai prosessijohtamista. Keskisuuret yritykset eivät tämän tutkimuksen aineiston perusteella näytä muodostavan poikkeusta, vaan mittariston käyttö on epäkypsää, eikä mittaristoa pystytä hyödyntämään tietojärjestelmähankkeen tukena. Tulosten pohjalta voidaan arvioida, että strategisen johtamisen komponentit ovat keskisuuressa yrityksessä toisistaan irrallisia. Vaikka toiminnanohjaushankkeen vaatimuksia asetettaessa liiketoimintastrategia on vahvasti mukana, jää vaatimuksenasettelu karkealle tasolle, eikä konkretisoidu prosesseihin ja mittarointiin. Sen seurauksena toiminnanohjausjärjestelmästä ei saada kaikkea sitä hyötyä ja tukea liiketoimintastrategialle, mikä olisi mahdollista. Tutkimuksessa tuli myös esille resurssi- ja osaamispuutteen haittavaikutuksia keskisuurten yritysten toiminnanohjaushankkeiden vaatimusprosessissa. Puutteet yhdistettynä hajallaan oleviin strategisen johtamisen komponentteihin muodostavat yhdessä vaikean lähtökohdan strategiselle toiminnanohjaushankkeelle.

Projektin onnistumisen kokonaisvaltainen määrittäminen tietojärjestelmätoimitusprojekteissa

Tämän työn tavoitteena on kehittää Basware Finlandille ohjelmistoprojektien onnistumisen arviointiin menetelmä, jolla yritys saa tietoonsa ovatko sen toimittamat järjestelmät todella saavuttaneet asiakkaan projektille asettamat tavoitteet. Työn lähtökohtana on kattava projektin onnistumista koskevan kirjallisuuden tutkiminen ja tämän pohjalta luotava malli projektien onnistumisen mittaamiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyseisessä mallissa osoitetaan mitkä tekijät vaikuttavat oleellisesti projektin onnistumisen seurannan suorittamiseen sekä miten projekteja suorittavan organisaation tulisi lähteä kehittämään projektien onnistumisen arviointijärjestelmää. Työn varsinaisena tuloksena syntyi menetelmä, jonka avulla Basware voi seurata toimittamiensa tietojärjestelmäprojektien onnistumista asiakasnäkökulmasta. Lisäksi työssä analysoitiin ja esitettiin tämän perusteella parannusehdotuksia Baswaren tällä hetkellä käyttämää projektipalautekyselyyn.

Infrastruktuurin toimitusprojektoinnin hallinta

IT projektien hallinta on nykyään entistä haastavampaa aina muuttuvan ympäristön vuoksi. Siksi yritykset haluavatkin panostaa projektien hallinnan kehittämiseen yhdenmukaistamalla ohjeistusta. Lisäksi IT projektipäälliköiden huono saatavuus on tuonut yrityksille lisähaasteita, jolloin ohjeistus on entistä tärkeämpi. Tässä työssä toteutetaan projektijohtamisen kasikirja. Tämä käsikirja antaa projektipäällikölle selkeän projektinhallintaohjeistuksen infrastruktuurin toimitusprojektoinnissa. Toteutettava käsikirja sisältää kuvaukset infrastniktuuriprojektin osa alueista ja tarkistuspisteistä. Lisäksi ohjeistuksessa selvennetään projektipäällikön työhön liittyvien prosessien mukaisia työvaiheita. Tämän diplomityön aikana on Logica Finlandille toteutettu sovellettu projektiohjekirja ICT infrastruktuuriprojekteihin.

Implementing a change management process into enterprise performance management applications

Information technology service management has become an important task in delivering information for management purposes. Especially applications containing information for decision making need to be agile and ready for changes. The aim of this study was to find a solution for successful implementation of an ITIL based change management process to enterprise resource management applications managed by the target organization. Literature review of the study introduces frameworks that are important for success of an IT project implementation. In addition an overview of ITIL and ITIL based change management process is presented. The result of the study was a framework of actions that are needed to accomplish to be successful in change management process implementation. It was noticed that defining success criterions, critical success factors and success measures is important for achieving the goals of the implementation project.

Goal-refinement appraisal of soft projects (GRASP)

Industrial projects are often complex and burdened with time pressures and a lack of information. The term 'soft-project' used here stands for projects where the ‘what’ and/or the ‘how’ is uncertain, which is often the experience in projects involving software intensive systems developments. This thesis intertwines the disciplines of project management and requirements engineering in a goal-oriented application of the maxim ‘keep all objectives satisfied’. It thus proposes a method for appraising projects. In this method, a goal-oriented analysis establishes a framework with which expert judgements are collected so as to construct a confidence profile in regard to the feasibility and adequacy of the project's planned outputs. It is hoped that this appraisal method will contribute to the activities of project ‘shaping’ and aligning stakeholders’ expectations whilst helping project managers appreciate what parts of their project can be progressed and what parts should be held pending further analysis. This thesis offers the following original contribution: an appreciation of appraisal in the project context; a goal-oriented confidence profiling technique; and: a technique to produce goal-refinement diagrams – referred to as Goal Sketching. Collectively these amount to a method for the ‘Goal Refinement Appraisal of Soft-Projects’ (GRASP). The validity of the GRASP method is shown for two projects. In the first it is used for shaping a business investigation project. This is done in real-time in the project. The second case is a retrospective study of an enterprise IT project. This case tests the effectiveness of forecasting project difficulty from an initial confidence profile.

Steering without Circe : attending to reinforcing loops in social systems

Relating system dynamics to the broad systems movement, the key notion is that reinforcing loops deserve no less attention than balancing loops. Three specific propositions follow. First, since reinforcing loops arise in surprising places, investigations of complex systems must consider their possible existence and potential impact. Second, because the strength of reinforcing loops can be misinferred - we include an example from the field of servomechanisms - computer simulation can be essential. Be it project management, corporate growth or inventory oscillation, simulation helps to assess consequences of reinforcing loops and options for interventions. Third, in social systems the consequences of reinforcing loops are not inevitable. Examples concerning globalization illustrate how difficult it might be to challenge such assumptions. However, system dynamics and ideas from contemporary social theory help to show that even the most complex social systems are, in principle, subject to human influence. In conclusion, by employing these ideas, by attending to reinforcing as well as balancing loops, system dynamics work can improve the understanding of social systems and illuminate our choices when attempting to steer them.

Impacto dos modelos de referência e maturidade no gerenciamento de projetos: estudo exploratório em projetos de tecnologia da informação

Modelos de maturidade e modelos de referência em gerenciamento de projetos têm sido implantados de forma crescente na área de tecnologia da informação (TI). Este artigo tem por objetivo analisar o impacto do grau de maturidade organizacional em gerenciamento de projetos e o da adoção de modelos de referência no sucesso de projetos de TI. Foi adotada a abordagem de pesquisa quantitativa, com levantamento junto a 51 profissionais da área. Os resultados apontam para correlação positiva entre o grau de maturidade organizacional em gerenciamento de projetos e a satisfação das demandas dos stakeholders (principais interessados no projeto). Também foi constatada relação estatística positiva entre a adoção do PMBoK e o sucesso de projetos de TI, no que concerne ao atendimento dos requisitos e satisfação das demandas dos stakeholders.

O gerente de projetos de TI em organizações com níveis de maturidade diferenciados

A literatura sobre gestão de projetos mostra, de forma recorrente, a importância da figura do gerente no desempenho dos projetos. O presente artigo apresenta os resultados de um levantamento (survey) do papel do gerente de projetos de TI como elemento condicionante do desempenho desses projetos. Os resultados encontrados mostram que a relação do gerente de projetos com o desempenho dos projetos é alterada pelo nível de maturidade da organização executante em gestão de projetos. Nas organizações com menor maturidade existe uma relação muito mais forte do perfil do gerente com o desempenho dos projetos.Isso sugere que as organizações que conseguem estimular sua maturidade em gestão de projetos criam condições para que o desempenho de seus projetos fique menos dependente da ação individual dos gerentes.

Digital Personal Assistant for Cognitive Cities: A Paper Prototype

This chapter presents an evaluation and initial testing of a meta-application (meta-app) for enhanced communication and improved interaction (e.g., appointment scheduling) between stakeholders (e.g., citizens) in cognitive cities. The underlying theoretical models as well as the paper prototype are presented to ensure the comprehensibility of the user interface. This paper prototype of the meta-app was evaluated through interviews with various experts in different fields (e.g., a strategic consultant, a small and medium-sized enterprises cofounder in the field of online marketing, an IT project leader, and an innovation manager). The results and implications of the evaluation show that the idea behind this meta-app has the potential to improve the living standards of citizens and to lead to a next step in the realization and maturity of the meta-app. The meta-app helps citizens more effectively manage their time and organize their personal schedules and thus allows them to have more leisure time and take full advantage of it to ensure a good work-life balance to enable them to be the most efficient and productive during their working time.

Justification of Data Warehousing Projects

Project justification is regarded as one of the major methodological deficits in Data Warehousing practice. As reasons for applying inappropriate methods, performing incomplete evaluations, or even entirely omitting justifications, the special nature of Data Warehousing benefits and the large portion of infrastructure-related activities are stated. In this paper, the economic justification of Data Warehousing projects is analyzed, and first results from a large academiaindustry collaboration project in the field of non-technical issues of Data Warehousing are presented. As conceptual foundations, the role of the Data Warehouse system in corporate application architectures is analyzed, and the specific properties of Data Warehousing projects are discussed. Based on an applicability analysis of traditional approaches to economic IT project justification, basic steps and responsibilities for the justification of Data Warehousing projects are derived.

Avaliação dos impactos do uso do sistema de gestão hospitalar no Hospital Universitário Onofre Lopes

The object of this study was motivated by the need to know the possible causes of differences in results achieved in the implementation of a Computerised Management System (CMS) in a Federal University Hospital, located in northeastern Brazil, to understand the factors that influenced the results in different groups when was used the same systems implementation methodologies. Considering the implication of managers, health professionals, other professionals involved and the existing organizational structure in the period when implantation occurred, aimed to know the perception of these people about the development of CMS in the deployment process in your group or sector and also in the organization.The methodology used in this study was the content analysis which provides a rich set of methodological tools for evaluating speeches,enabling us to discourse from the unknown analysis and subjectivity, but with scientific rigor, allowing, at the end, to understand the disparity in results in the implementation of CMS.It was used as a research tool, a semi-structured interview, which exploits a qualitative approach, as suggested by the authors. It was used the approach of the episodic interview, to be more narrative about the experiences of the interview participants in their practical experience along the CMS deployment process in the hospital.Were interviewed three groups of professional and a group of managers, all with higher education in their professions and who participated in the entire implementation process from the beginning.It followed the Bardin's methodology (2009) in all the phases of treatment and interpretation of data, where emerged three categories: the "Thought and Knowledge"; the "Practices and Changes"; the "Obtained Results". From the category "Thought and Knowledge"emerged three subcategories: the "Administrative", the "Institutional" and the "IT Knowledge". From the category "Practices and Changes" emerged three subcategories: "Reality Prior to CMS"; "The IT Project and the implementation of CMS" and "Impacts of the CMS Implementation". From the category "Results Obtained" emerged three subcategories: "Benefits Promoted by CMS", "Dissatisfaction Observed" and "Level of Use and Understanding CMS ". It was observed that the lack of integration of the sectors was a determinant problem in the implementation of CMS. The CMS implementation project was not well dimensioned and divulged in the institution. Different models of leaderships and of objectives of the sectors influenced in the course of the CMS implementation process. We can mention that an CMS should be a consolidation of organizational practices tool already institutionalized and of integration amongthe sectors and not supporting to isolated practices and personalistsfrom sectors of the institution.

What new cell biology findings could bring to therapeutics: is it time for a phenome-project in Toxoplasma gondii?

"If you know the enemy and know yourself, you need not fear the result of a hundred battles. If you know yourself but not the enemy, for every victory gained you will also suffer a defeat" (SunTzu the Art of War, 544-496 BC). Although written for the managing of conflicts and winning clear victories, this basic guideline can be directly transferred to our battle against apicomplexan parasites and how to focus future basic research in order to transfer the gained knowledge to a therapeutic intervention stratey. Over the last two decades the establishment of several key-technologies, by different groups working on Toxoplasma gondii, made this important human pathogen accessible to modern approaches in molecular cell biology. In fact more and more researchers get attracted to this easy accessible model organism to study specific biological questions, unique to apicomplexans. This fascinating, unique biology might provide us with new therapeutic options in our battle against apicomplexan parasites by finding its Achilles' heel. In this article we argue that in the absence of a powerful high throughput technology for the characterisation of essential gene of interests a coordinated effort should be undertaken to convert our knowledge of the genome into one of the phenome.

Project Controlling and Management in IT Consulting Enterprise

Liiketoiminnan organisoiminen projekteiksi on erittäin yleistä nykyisin. Suuri osa projekteista erityisesti IT-alalla epäonnistuu kuitenkin saavuttamaan tavoitteensa. Projektin menestys on tyypillisesti mitattu budjetin, aikataulun, laadun ja sidosryhmien tyytyväisyyden perusteella. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena on etsiä tyypillisimpiä syitä projektien epäonnistumiseen ja löytää projektien seurannan ja mittaamisen avulla keinoja näiden epäonnistumisten ehkäisemiseen. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tapaustutkimus. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelujen, eri materiaalien analysoinnin ja havainnoinnin avulla. Teoriaosuus tarjoaa kattavan yhteenvedon projektiliiketoiminnan ja yksittäisten projektien johtamiseen sekä projektien seurantaan ja mittaamiseen aikaisemman kirjallisuuden perusteella. Empiirisessä osiossa suoritetaan analyysi Case -yrityksen projektien seurantaan ja valittuihin projekteihin. Analyysien, haastattelujen ja havainnoinnin pohjalta tehdään johtopäätökset tyypillisimmistä, ongelmia projekteissa aiheuttavista tekijöistä sekä näiden esiintymisestä projektin elinkaaren eri vaiheissa. Mahdolliset ongelmia ehkäisevät keinot esitetään myös. Ehdotuksia kehityskohteiksi esitetään lopuksi teorian ja empirian pohjalta.