Muutos ja pysyvyys sosiaalisessa mediassa

Kirjallisuusarvostelu

Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.

Red clover grown in a mixture with grasses : yield, persistence and dynamics of quality characteristics

Selostus: Puna-apilan pysyvyys apila-heinänurmessa sekä seosnurmen satoisuus ja laadun muutokset erilaisissa kasvuoloissa

"Eväitä omaan elämään" : läheiskurssilaisten toiveita päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetuista palveluista

Opinnäytetyömme liittyy Kalliolan setlementin Perhe elämään -projektiin, jonka tarkoituksena on yhdistää eri työmuotoja päihdeperheiden tukemiseksi. Yhdistämällä eri työmuotoja pystytään entistä paremmin huomioimaan päihdeperheen jäsenten avun ja tuen tarpeita. Työmme on taustatutkimus projektille. Työn tavoitteena oli selvittää Nurmijärven klinikan läheiskurssin osallistujien kokemuksia päihdeongelmaisten läheisille tarkoitetuista palveluista sekä millaisia palveluita läheiset kokevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto hankittiin syksyn 2006 aikana haastattelemalla seitsemää Nurmijärven klinikan läheiskurssin asiakasta. Aineiston tuottamisen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluin. Aineiston analysoinnin suoritimme teemoittelemalla. Tuloksista selvisi, ettei päihdeongelmaisten läheisten palveluista ole riittävästi tietoa tai käytettyjä sosiaali- ja terveysalan palveluita ei tiedostettu myös päihteiden aiheuttamiin ongelmiin tarkoitetuksi. Tiedon puuttuessa sopiviin palveluihin hakeutuminen sekä hoitoon liittyvien omien tarpeiden erittely osoittautui vaikeaksi. Tärkeiksi tekijöiksi palveluissa nimettiin ammattihenkilöstön pysyvyys sekä erilaiset terapiat. Vertaistukiryhmät koettiin tärkeiksi arjen voimavaroiksi, joissa pystyy puhumaan tuntemuksistaan sekä pääsee tapaamaan vertaisiaan. Vertaistuen lisäksi läheiskurssi tarjoaa ammatillista tukea, joka koettiin voimaannuttavaksi. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että palveluiden kohdentamista ja niistä tiedottamista lisäämällä voidaan vähentää asiakkaiden epävarmuutta palveluihin hakeutumisessa. Hyödyntämällä ammattihenkilöstön monipuolista osaamista voidaan motivoida perheet sopivien palveluiden piiriin. Tarkoituksenmukainen palvelu vaatii toteutuakseen yksilöllisten ja perheiden yhteisten tarpeiden huomioimista. Läheisten täytyy kokea tulleensa kohdatuksi, joka mahdollistuu ammattihenkilön dialogisessa osaamisessa ja vertaisten yhteisyydentunteessa.

Zyoptix-LASIK : sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamia komplikaatioita ja niiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä myopian korjaamisessa. Tarkastelun kohteena olivat myös leikkaustuloksen pysyvyys, regressio ja ylikorjaukset kuukauden, kuuden kuukauden ja vuoden kuluttua Zyoptix®LASIK-leikkauksesta. Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin yhteistyössä Eiran sairaalan kanssa. Sain käyttööni Eiran sairaalan potilaskortiston, josta siirsin tarvittavat tiedot Datagraph-ohjelmaan. Tutkimusjoukko muodostui 322 myooppisesta silmästä, jotka silmäkirurgi Harri Koskela leikkasi Eiran sairaalassa tammi-kesäkuussa vuonna 2005 Zyoptix®LASIK-leikkausmenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan komplikaatioita esiintyi vain 1,2 %:lla koko tutkimusjoukosta. Myopian määrällä ei tutkimuksen mukaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta komplikaatioiden ilmenemiseen eikä leikkaustuloksen pysyvyyteen. Esiintyneitä komplikaatioita olivat debris, läpän dislokaatio, haze ja epiteelin kasvu. Eniten komplikaatioita esiintyi erittäin suuriasteisessa myopiassa, jolloin myös sarveiskalvon paksuus ja sarveiskalvolle tehtävän läpän paksuus olivat pienempiä verrattuna vähäisempään myopian määrään. Ablaatiosyvyys korreloi negatiivisesti taittovirheen määrän kanssa, jolloin myopian määrän kasvaessa ablaatiosyvyys kasvoi tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Leikkaustulos oli pysyvä kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua Zyoptix®LASIK-leikkauksesta riippumatta myopian määrästä. Vuoden kuluttua leikkauksesta suurilla myoopeilla tapahtui lievää regressiota. Tulevaisuudessa taittovirhekirurgia on tärkeä taittovirheen korjausmuoto silmälasien ja piilolinssien ohella. Opinnäytetyö tukee ammattiosaamistani toimiessani näönhuollon asiantuntijana. Tutkimuksen suuren otoskoon vuoksi opinnäytetyön tulosta voi pitää luotettavana.

Optimal Mechanical PulpingProcesses for Eucalyptus, Acacia and Birch

Tässä diplomityössä tutkittiin ja vertailtiin eukalyptuksen, akaasian ja koivun kemimekaanista kuiduttamista ja valkaisua. Yleensä näitä puulajeja käytetään sellun keittoon. Puulajit eroavat toisistaan kasvupaikan ja kuiturakenteen osalta. Eukalyptus ja akaasia ovat niin sanottuja trooppisia lehtipuita, kun taas koivu kasvaa pohjoisilla vyöhykkeillä. Koivulla on kookkaimmat kuidut ja akaasialla pienimmät kuidut. Myös näiden lajien putkilot eroavat toisistaan. Koivun putkilot ovat pitkiä ja kapeita, kun taas eukalyptuksen ja akaasian putkilot ovat lyhyitä ja leveitä. Prosessiksi valittiin kaksivaiheinen APMP-prosessi. Koeajot tehtiinKeskuslaboratorio Oy:ssä. Massoille asetettiin seuraavat tavoitteet: freeness 150-200 ml ja vaaleus 80 %ISO. Eukalyptukselle ja koivulle tehtiin kaksi erilaista impregnointisarjaa, mutta akaasialle vain yksi. Jauhatuksen viimeisessä vaiheessa kokeiltiin myös jauhinvalkaisua. Jauhatuksen energiankulutus oli korkea varsinkin eukalyptuksella ja akaasialla. Jotta energiankulutus saataisiin pienemmäksi, tulisi käyttää enemmän lipeää, mutta se johtaa alkalitummumiseen. Lopuksi massat valkaistiin laboratoriossa. Eukalyptus ja koivu pystyttiin valkaisemaan vaaleuteen 80 %ISO, mutta eukalyptuksen valkaisu vaati enemmän peroksidia kuin koivun valkaisu. Akaasian lähtövaaleus oli niin alhainen, ettei siinä päästy tavoitevaaleuteen. Eukalyptuksella on parempi valonsironta ja paremmat lujuusominaisuudet kuin koivulla. Kemimekaanista massaa voidaan käyttää hienopaperissa parantamassa jäykkyyttä, bulkkia ja valonsirontaa, mutta usein ongelmana on alhainen vaaleus ja huono vaaleuden pysyvyys. Kemimekaanista massaa voidaankäyttää missä tahansa mekaanisissa painopapereissa. Mekaanisissa painopapereissa kemimekaanisella lehtipuumassalla voidaan korvata mekaanista havupuumassaa. Akaasia on niin tummaa, ettei sitä voida käyttää korkeavaaleuksisiin papereihin. Eukalyptus ja koivu ovat vaaleampia ja helpompia valkaista kuin akaasia, mutta myös niillä on niin huono vaaleudenpysyvyys että käyttö hienopapereissa on rajoittunutta. Mekaanisille eukalyptus ja koivumassoille hienopaperia parempi käyttökohde on mekaaniset painopaperit, kuten MWC-paperi.

Institutional trust - development of the construct and the scale

Organisatorisen luottamuksen tutkimuksessa luottamus nähdään yleensä henkilöiden välisenä ilmiönä kuten työntekijän luottamuksena työtovereihin, esimieheen tai lähimpään johtoon. Organisatorisessa luottamuksessa on kuitenkin myös ei-henkilöityvä ulottuvuus, ns. institutionaalinen luottamus. Tähän mennessä vain muutamat tutkijat ovat omissa tutkimuksissaan käyttäneet myös institutionaalista luottamusta osana organisatorista luottamusta. Tämän työn tavoitteena on kehittää institutionaalisen luottamuksen käsitettä sekä mittari sen havainnoimiseksi organisaatioympäristössä. Kehitysprosessi koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin mittariin tulevia väittämiä sekä arvioitiin sisällön validiteetti. Toinen vaihe käsitti aineiston keruun, väittämien karsimisen sekä vaihtoehtoisten mallien vertailun. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin rakennevaliditeetti sekä reliabiliteetti. Työn empiirinen osatoteutettiin internet-kyselynä aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä konfirmatorista faktorianalyysiä. Institutionaalinen luottamus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: kyvykkyys ja oikeudenmukaisuus. Kyvykkyys muodostuu viidestä alakomponentista: operatiivisen toiminnan organisointi, organisaation pysyvyys, kyvykkyys liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa, teknologinen luotettavuus sekä kilpailukyky. Oikeudenmukaisuus puolestaan muodostuu HRM-käytännöistä, organisaatiossa vallitsevasta reilun pelin hengestä sekä kommunikaatiosta. Lopullinen mittari kyvykkyydelle käsittää 18 väittämää ja oikeudenmukaisuudelle 13 väittämää. Työssä kehitetty mittari mahdollistaa organisatorisen luottamuksen entistä paremman ja luotettavamman mittaamisen. Tutkijan tietämyksen mukaan tämä onensimmäinen kokonaisvaltainen mittari institutionaalisen luottamuksen mittaamiseksi.

The Persistence of Finnish Equity Fund Performance

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö suomeen sijoittavilla osakerahastoilla menestyksen pysyvyyttä. Tutkimusaineisto koostuu kaikista suomalaisista osakerahastoista, jotka toimivat ajanjaksolla 15.1.1998-13.1.2005. Aineisto on vapaa selviytymisvinoumasta. Suorituskyvyn mittareina käytetään CAPM-alfaa sekä kolmi- ja nelifaktori-alfaa. Empiirisessä osassa osakerahastojen menestyksen pysyvyyttä testataan Spearmanin järjestyskorrelaatiotestillä. Evidenssi menestyksen pysyvyydestä jäi vähäiseksi, vaikkakin sitä esiintyi satunnaisesti kaikilla menestysmittareilla joillakin ranking- ja sijoitusperiodin yhdistelmillä. CAPM-alfalla tarkasteltuna tilastollisesti merkitsevää menestyksen pysyvyyttä esiintyi selvästi useammin kuin muilla menestysmittareilla. Tulokset tukevat viimeaikaisia kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan menestyksen pysyvyys riippuu usein mittaustavasta. Menestysmittareina käytettyjen regressiomallien merkitsevyystestit osoittavat multifaktorimallien selittävän osakerahastojen tuottoja CAPM:a paremmin. Lisätyt muuttujat parantavat merkittävästi CAPM:n selitysvoimaa.

Sähkökaupan asiakassegmenttien riskikorjattu kannattavuus

Työn tavoitteena oli luoda laskentamalli sähkökaupan asiakassegmenttien riskikorjatun kannattavuuden selvittämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli löytää tekijät, jotka aiheuttavat hyvän ja huonon kannattavuuden esiintymisen. Työssä selvitettiin sähkökaupan kustannusten ja riskien taustatekijät. Lisäksi työssä laadittiin menetelmät kustannusten laskemiselle ja kohdistamiselle sekä riskien määrittämiselle. Asiakkaat segmentoitiin kustannuksiin sekä riskeihin vaikuttavien tekijöiden mukaan. Kannattavuuslaskennan perustana käytettiin katetuottoajattelua ja asiakkaan sähkönhankintakustannus määritettiin markkinaehtoisesti siten, että sähkönkäytölle laskettiin tarkasteluhetken markkina-arvo. Kustannusten jakamisessa noudatettiin aiheuttamisperiaatetta ja riskit laskettiin historialliseen simulaatioon perustuen. Laskentamallilla saatujen tulosten perusteella puolet segmenteistä ja 83 % asiakkaista oli kannattavia. Kannattavuuteen vaikuttivat eniten sopimuksen pysyvyys ja hinnoittelutapa sekä erityisesti annetut alennukset ja tuote eli tariffi. Lisäksi havaittiin, että nykyinen asiakastietojärjestelmä ei tue riittävästi asiakaskannattavuuksien selvittämistä uusiutuneilla sähkömarkkinoilla.

Osaavan henkilöstön pysyvyyden johtaminen

Työn tavoitteena oli selvittää UPM-Kymmenen henkilöstön pysyvyyteen ja siirtohalukkuu- teen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tekijät kulminoituivat johtamiseen. Johtaminen käsitti tässä tutkimuksessa yhtiön rekrytointiprosessin, esimiestyön, työyhteisön toiminnan sekä yhtiön yleisiä toimintatapoja. Erityisesti pyrittiin etsimään johtamisen epäkohtia, jotka ilmenevät henkilöstön siirtohalukkuutena. Osaavan henkilöstön pysyvyys on näinä aikoina erityisen tärkeää, koska henkilöstön vaihtuvuuden määrä tulee olemaan lähivuosina korkea suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Tutkimus toteutettiin sähköisesti kyselytutkimuksena. Yli 600 vastaajan antamat vastaukset kerättiin yhtiön tietokantaan. Vastaukset analysoitiin keskiarvojen ja frekvenssijakaumien perusteella. Analysoinnissa keskityttiin etsimään niiden vastaajien joukkoa, jotka ilmaisivat tyytymättömyytensä kysyttävään asiaan. Kysymykset, joissa tyytymättömien vastaajien määrä oli suuri, edustivat etsittyjä epäkohtia johtamisessa. Etenemis- ja kehittymismahdollisuuksien puute paljastui merkittävimmäksi syyksi UPM-Kymmenen työntekijöiden siirtohalukkuuteen. Käytännössä asia ilmenee tehtäväkierto-mahdollisuuksien vähäisyytenä.

Trust as a source of sustainable competitive advantage

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luottamus vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Luottamus on monitieteellinen ilmiö joka on saanut varsin paljon huomiota viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös jatkuvasti kehittyvässä yrityksen teoriassa yrityksen kilpailukyky ja sen pysyvyys ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Luottamuksen ja kilpailuedun suhdetta on tästä huolimatta tutkittu vain vähän. Luottamus on nähty ikään kuin implisiittisesti yrityksen teoriassa, mutta ei eksplisiittisesti. Tämä tutkielma analysoi luottamuksen ja yrityksen kilpailukyvyn teorioita sekä näiden yhtymäkohtia. Tutkimuksen lopputuloksena esitellään nämä teoriat toisiinsa yhdistävä malli. Tutkielma on teoreettinen ja osin käsiteanalyyttinen, tutkimusote on syntetisoiva ja exploratiivinen, sillä se pyrkii osoittamaan aiemmin erillisten teorioiden yhtymäkohdat. Esiteltävä malli osoittaa, että luottamuksen ja yrityksen pysyvän kilpailuedun teoriat voidaan liittää toisiinsa, tärkeimmän yhdistävän tekijän ollessa yhteistyökyvykkyys. Luottamus on yhteistyökyvykkyyden välttämätön ennakkoedellytys. Kyky tehdä yhteistyötä on, paitsi jo itsessään erittäin tärkeä dynaaminen kyvykkyys, myös muiden dynaamisten kyvykkyyksien luomista ja hyväksikäyttöä edesauttava tekijä. Sikäli yhteistyö voidaan nähdä yrityksen teoriassa muut dynaamiset kyvykkyydet mahdollistavana meta-kyvykkyytenä ja luottamus sen edellytyksenä.

Yrityskiinnitys ulosotossa ja konkurssissa: havaintoja yrityskiinnitysvelkojan näkökulmasta

Tutkielmassa tarkastellaan yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden realisointia yrityskiinnitysvelkojan näkökulmasta ulosotossa ja konkurssissa. Tutkielma täydentää aikaisempaa tutkimusta (mm. Tuomisto 2007; Tuomisto 2005; Ojanen ja Sutinen 1991) tuomalla samanaikaiseen systemaattiseen tarkasteluun yrityskiinnitysomaisuuden realisaation niin ulosotossa kuin konkurssissa. Tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä on lainoppi. Tutkimusta varten on myös haastateltu alan asiantuntijoita niin ulosotto- kuin konkurssirealisointeihin liittyen. Työn tuloksissa esitetään keskeiset erottavat tekijät yritysomaisuuden realisoinnissa ulosotossa ja konkurssissa. Nämä viisi erottavaa tekijää ovat menettelyjen välinen kilpailullinen suhde, jako-osuus, päätäntävalta omaisuuden myynnissä, myyntitavat ja vakuusoikeuden pysyvyys myynnissä.

Performance persistence of equity funds in the Russian stock market

This thesis investigates performance persistence among the equity funds investing in Russia during 2003-2007. Fund performance is measured using several methods including the Jensen alpha, the Fama-French 3- factor alpha, the Sharpe ratio and two of its variations. Moreover, we apply the Bayesian shrinkage estimation in performance measurement and evaluate its usefulness compared with the OLS 3-factor alphas. The pattern of performance persistence is analyzed using the Spearman rank correlation test, cross-sectional regression analysis and stacked return time series. Empirical results indicate that the Bayesian shrinkage estimates may provide better and more accurate estimates of fund performance compared with the OLS 3-factor alphas. Secondly, based on the results it seems that the degree of performance persistence is strongly related to length of the observation period. For the full sample period the results show strong signs of performance reversal whereas for the subperiod analysis the results indicate performance persistence during the most recent years.