Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.

Coordinative abilities from childhood to adulthood – A 24-year longitudinal study The aim of this longitudinal study is to investigate development and stability of coordinative abilities from childhood to adulthood. The predictors of adults’ coordinative abilities at school age and the effect of school based intervention to coordinative abilities in adulthood are also explained. The sample consisted of 44 men and 44 women from different parts of Finland who were measured 1985 and 1988 (9-16 years old) and 2009 (33-39 years old). Coordinative abilities were measured with six movement tests: flamingo balance, throw and catch, ball dribbling, side jumps, standing 5 jump and cartwheel. Also the sum variable of the test results was used. At school age boys were better in ball handling tasks and girls in balance and gymnastic tasks, but on the whole there was no differences between sexes. Adult men were better than women in almost every tasks. The BMI didn’t explain the differences within the groups of men or women neither at school age nor as an adult. The development of coordinative abilities at school age was similar in both sexes. After school age boys developed their results further but girls’ results decreased. Especially light weight boys improved and heavy weight girls lost their results. The differences between intervention and control group disappeared as an adult. The differences between level groups at school age diminished but didn’t disappeared as an adult. In cluster analysis participants were divided four different types at school age (all round experts, balanced, dribblers and general weaks). The types stayed same as an adult but the differences between the types narrowed. The position in the level group and the diversity of coordinative abilities were very stable from childhood to adulthood. The Pearson correlation between school age and adult results was stronger in women (0.69) than in men (0.48). Test results at school age explained 33 % about the test results as an adult. In regression analysis 61 % of men’s coordinative ability was explained by the diversity of coordinative abilities and flexibility at school age. Women’s coordinative ability was explained only by the diversity of coordinative abilities at school age (37 %). The differences in coordinative abilities between adult men and women developed only after school age which was probably caused by different hobbies and moving habits. The coordinative abilities in adulthood are strongly determined at school age both in individual and group level and particularly in women. This emphasizes the importance of school physical education. Nevertheless large individual changes were possibly. The development of coordinative ability call for neuromuscular varied load exercises and multidimensional movement. Popular activities in adulthood like walking, cycling and swimming are not enough. From a public health point of view the most significant result is the regression of women’s coordinative abilities after school age particularly in balance tasks which might result in fall accidents and limit the capacity of independent life later.