Liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian kehittäminen

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli kehittää case-yritykselle strategiaproses-simalli liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian määrittelemiseksi sekä tunnistaa hävikinhallinnan strategisen johtamisen kannalta oleellisimmat tehtävät määriteltyjen hävikinhallintastrategian päämäärien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi case-yrityksen johto asetti tavoitteeksi tunnistaa tutkimuksen perusteella parhaiten yritykselle soveltuva hävikinhallinnan mallin, joka voidaan liittää osaksi määriteltävää strategiaa. Yhteisen hävikinhallintastrategian ja hävikinhallintamallin uskotaan yhtenäistävän hävikinhallintaan liittyvää ajattelua, tavoitteita ja päämääriä sekä laajentavan hävikkikäsitteen näkökulmia että systematisoivan hävikinhallintatyötä case-yritystä ympäröivässä liiketoimintaverkostossa. Tutkimuksessa käsitellään strategiseen johtamiseen sekä hävikinhallinnan teoriaa ja esitellään case-yrityksen hävikinhallinnan nykytilaa sekä erityispiirteitä. Lisäksi tarkas-tellaan hävikinhallinnan strategisen johtamisen nykytilaa ja sen kehittämistä merkittä-vissä suomalaisissa vähittäiskaupan yrityksissä. Tämän jälkeen teoriaosuudessa tun-nistettuja elementtejä peilataan empiria osuuden havaintoihin. Tutkimustuloksien im-plementointi kohdassa on tunnistettu keskeisimmät kohteet, jotka strategisen johtami-sen teoriamalleista sekä käytännöistä verrokkiyrityksissä olisi hyödynnettävissä hävi-kinhallinnan strategisen johtamisen kehittämiseen case-yrityksessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin strukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin luokittelemalla havainnot kirjallisuustutkimuksessa tunnistettuihin teemoihin Tutkimustulokset tukivat kirjallisuudessa esitettyä näkemystä siitä miten pyritään var-mistamaan liiketoimintalähtöisyys yrityksen tukipalvelustrategioissa. Yrityksen ylimmän johdon tulee linjata hävikinhallintatyön tavoitteet joko strategiaprosessin alussa tai strategiahierarkiassa ylempien liiketoimintastrategioiden kautta. Tämän jälkeen hävikinhallintastrategia määritellään huomioiden annetut tavoitteet ja saadaan tukemaan organisaation yhteisiä päämääriä sekä tavoitteita että tuottamaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Henkilöstöammattilaiset työelämässä – henkilöstöalan haasteet ja vaatimukset

Henkilöstöammattilaiset toimivat erilaisissa yrityksissä ja työtehtävissä. Henkilöstöalan toiminnalliset aktiviteetit ovat hyvin monipuolisia ja henkilöstöammattilaisten tulee hallita monia eri osa-alueita voidakseen toimia tehokkaasti. Henkilöstöala on jatkuvassa muutoksessa, sillä siihen vaikuttavat liiketoimintaympäristön nopea muuttuminen ja yrityksien kasvavat paineet tehokkuuden parantamiselle. Hallittavan tiedon määrä alalla on kasvussa ja henkilöstöammattilaisen on jatkuvasti opittava uutta toimintakyvyn säilyttämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä teemoja ja kompetensseja henkilöstöammattilaisten työhön sisältyy, mikä koulutus vastaisi parhaiten henkilöstötyön vaatimuksiin, mitkä ovat tärkeimmät osaamisalueet, millaista henkilöstötyö on Suomessa sekä mitä muutoksia ja haasteita henkilöstöalalla mahdollisesti tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä yhteistyössä HENRY ry:n kanssa, joka on henkilöstöjohdon ja henkilöstöammattilaisten yhdistys. Kysymykset kohdistuivat vastaajien työnkuvaan, työn ominaispiirteisiin, työssä vaadittaviin tietoihin ja taitoihin sekä tulevaisuuden muutoksiin ja vaatimuksiin. Tutkimuksessa selvisi, että henkilöstöalalle soveltuu parhaiten korkea-asteen koulutus, jonka viisi pääteemaa ovat 1) johtamiskoulutus ja esimiestyöskentely, 2) liiketaloudellinen ja taloushallinnollinen osaaminen, 3) juridiikan osaaminen, 4) käyttäytymistieteellinen osaaminen ja 5) kasvatustieteellinen osaaminen. Näiden lisäksi koulutuksessa tulee keskittyä tietojärjestelmien hallintaan ja henkilöstötietojärjestelmiin. Merkittävimpiä ydinosaamisalueita henkilöstöalalla ovat viestintä ja vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja priorisointi, kokonaisuuksien hallinta sekä juridinen tietämys. Merkittäviä ydinosaamisalueita ovat myös liiketoimintaymmärrys, strateginen osaaminen, johtaminen ja osaamisen kehittäminen. Kymmenen vuoden aikana merkittävimmät haasteet arvioidaan kohdistuvan teknologian kehittymiseen, henkilöstötyön muuttumiseen strategisempaan suuntaan rutiinien vähentyessä, henkilöstön koulutustarpeen ennakointiin ja osaamisen varmistamiseen, kilpailun kiristymiseen ja kustannustehokkuuteen sekä monipuolisen työväestön johtamiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.

”Käsitteistä käytäntöihin.” Heikot signaalit ja ennakointi strategisen päätöksenteon tukena suomalaisessa vakuutusyhtiössä.

Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten organisaatiossa voidaan hyödyntää heikkojen signaalien analysointia ja ennakointia osana strategista päätöksentekoa. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin luomaan ymmärrys tutkimuksen keskeisten käsitteiden määritelmien moninaisesta kentästä sekä yhdistämään heikkojen signaalien analysointi ennakointiin ja strategiseen päätöksentekoon. Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, mikä sisältää laadullisen aineiston ja analyysin. Laadullinen aineisto kerättiin kohdeorganisaatiosta puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että heikkojen signaalien analysointi on yksi ennakoinnin menetelmistä. Heikkojen signaalien analysoinnilla ja ennakoinnilla voidaan tukea strategista päätöksentekoa ja jopa parantaa päätösten laatua ottamalla huomioon mahdolliset tulevat muutokset toimintaympäristössä. Tulosten perusteella heikkojen signaalien analysointia ja ennakointia tulisi toteuttaa systemaattisesti ja tiedostetusti organisaatiossa.

Hankinnan strategisen toimintamallin rakentaminen teolliseen pk-yritykseen

Hankinta on yrityksen ulkoisten resurssien hallintaa. Organisaation ulkopuolelta hankitut resurssit muodostavat tavallisesti valtaosan kokonaiskustannuksista, joten hankintojen johtamisella on suuri merkitys yrityksen kannattavuudelle. Hankintatoimella voidaan vaikuttaa kannattavuuteen, kun se toimii yrityksen strategisella tasolla. Tämän työn tavoitteena oli kehittää malli strategisen hankintatoimen rakentamiseen teolliseen pk-yritykseen. Käsiteltäviä osa-alueita olivat hankintojen kategoriointi, hankintaorganisaation rakentaminen sekä strategisten hankintaprosessien määrittäminen ja kuvaaminen. Kuhunkin osa-alueeseen kerättiin teoreettisia ratkaisumalleja, joista kostettiin sovellettava ratkaisu. Teorian pohjalta määritettyä kategorioinnin koostamismallia sekä kategoriapohjaisen hankintaorganisaation rakennustyökalua käytettiin kohdeyrityksen strategisen hankintatoimen rakentamiseen. Prosessiosuudessa määritettiin tehtävien ja vastuiden pohjalta strategiset hankintaprosessit, joista koostettiin tavoiteprosessikuvaukset. Niiden avulla kohdeyritys tai muu mallia soveltava organisaatio voi jalkauttaa toiminnan. Prosesseissa esitetään konkreettisia työkaluja tavoiteasetannan ja mittaroinnin viemiseksi yhtenäisenä strategiatasolta operatiiviseen toimintaan. Lopputuloksena syntyi yhtenäinen, kolmivaiheinen malli strategisen hankintatoimen rakentamiseen.

Kilpailuetu kansainvälistyvässä monikanavaisessa DIY-kaupassa

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimerkkiyrityksen kilpailuetu ympäristössä, jossa kilpailu kansainvälistyy ja monikanavaistuu. Tutkittava yritys on rautakauppa-alan johtava brändi Suomessa. Yritys on tutkimuksen tekemisen aikana ostettu osaksi toimialan Pohjoismaiden suurinta verkkokauppakonsernia. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, johon kuului osana kvantitatiivinen asiakaskysely. Tutkittavalla yrityksellä on verkkokaupan lisäksi kaksi showroom-tyyppistä myymälää, joten asiakaskysely suoritettiin kahdessa osassa erikseen myymälän ja verkkokaupan osalta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin tärkeimmät kilpailustrategian teoriat alkaen M.E.Porterin kilpailuetuteoriasta päätyen Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiaan. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että yrityksellä ei ole selkeätä kilpailuetua. Uuden omistajan myötä on mahdollisuus rakentaa kestävä kilpailuetu. Tutkimustuloksena muodostui myös näkemys, miten yrityksen strategista suunnittelua pitäisi kehittää sekä muodostui ehdotus jatkotutkimukselle. Tutkimuksen pohjalta rakentui malli monikanavaisen DIY- kaupan arvoketjusta ja kehitysehdotus esimerkkiyrityksen arvoketjun kehittämisestä.

Logistiikkastrategia Puolustusvoimissa ja yrityksissä

Tämän kandidaatin tutkielman tutkimusongelmana on ollut selvittää miten logistiikkastrategia ymmärretään Puolustusvoimissa ja yrityksissä. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja käytetty tutkimusmenetelmä on ollut asiakirja- ja kirjallisuusanalyysi. Aihetta on lähestytty selvittämällä mitä keskeisillä käsitteillä mm. logistiikalla, strategialla ja logistiikkastrategialla ymmärretään. Logistiikkastrategian ollessa strategisen tason asiakokonaisuus tutkimuksessa on myös selvitetty mitä on strateginen johtaminen. Logistiikkastrategiaa tutkittiin selvittämällä mitä sen suunnitteluun kuuluu, mikä on sen sisältö ja mitä aihealueita se koskettaa. Tutkimukseen saatiin myös puolustusvoimien näkökulma tutkimalla puolustusvoimien logistiikan ja logistiikkajärjestelmän erityispiirteitä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että puolustusvoimissa ja yrityksissä logistiikkastrategia ymmärretään erilailla ja se vaikuttanee sen toteuttamiseen. Tutkimuksessa ilmenee myös että logistiikkaa ohjaa logistiikkastrategia, joka on ylin asiakirja tai päätös, joka asettaa yrityksessä tai puolustusvoimissa viitekehyksen kaikille muille logistisille päätöksille yrityksen sisällä. Näin ollen logistiikkastrategia on merkittävin yksittäinen tekijä, jonka onnistuneisuus vaikuttaa kaikkein eniten yrityksen tai puolustusvoimien logistiikan onnistumiseen. Lisäksi tutkielmassa on kartoitettu mitä jatkotutkimustarpeita aihealueesta ilmenee.

Älykäs kunnossapito

Valmistuksen ajatusmallin siirtyessä kohti kestävän kehityksen yhteiskuntaa, on kunnossapidon roolin täytynyt siirtyä kohti elinkaarilähtöistä ajattelua. Uusien ajattelutapojen lisäksi älykkäiden teknologioiden kehittymisen sekä liiketoiminnan integraation tarpeen lisääntymisen myötä on kehittynyt uusi kunnossapidon konsepti, älykäs kunnossapito. Työn tavoitteena on esitellä älykästä kunnossapitoa ja sen kehitystä eri näkökulmista, selvittää sen teollista käyttöä ja tutkimusta sekä arvioida sen ominaisuuksia ja tulevaisuutta. Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmalle. 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran kirjallisuudessa esiintyneellä konseptilla on useita määrittelyjä, jotka vaihtelevat tarkasteltavan näkökulman mukaan. Älykkään kunnossapidon voidaan kuitenkin nähdä perustuvan älykkäillä teknologioilla toteutettuun laitteiden ja komponenttien valvontaan sekä kunnossapidon integraatioon tuotannon kanssa. Työn merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää älykkään kunnossapidon ominaisuuksia, käyttöä sekä kyvykkyyksiä ja haasteita. Älykäs kunnossapito on kestävän kehityksen edistäjä, strateginen päätöksenteon apuväline sekä kilpailukyvyn parantaja. Suurista hyödyistä huolimatta ei sen käyttö ole vielä teollisuudessa suurta.

Strategisen suorituskykymittariston luominen verkkoliiketoiminnan yritykselle – tapaustutkimus

Strateginen suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen ovat viimeisten vuosikymmenien aikana, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, nousseet tärkeiksi tekijöiksi liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on luoda pienelle kaupan alan verkkoliiketoiminnan yritykselle strateginen suorituskyvyn mittaristo, jossa verkkoliiketoiminnan mittarit on integroitu mittariston eri näkökulmiin. Suorituskyvyn mittaristona tullaan käyttämään Balanced scorecardia eli tasapainotettua tuloskorttia. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa tiedon-keruun pääasiallisena lähteenä toimivat puolistrukturoidut haastattelut. Muina tiedonkeruun lähteinä tutkimuksessa ovat case-yrityksen kahden viimeisimmän vuoden tilinpäätökset ja yrityksen omasta toiminnastaan käyttämät analysointityökalut. Lisäksi epäviralliset keskustelut omistajien kanssa, kuten mittariston mittareiden täsmentäminen, ovat toimineet tutkimuksessa aineistona. Tutkimuksen tuloksena on luotu case-yritykselle strateginen suorituskyvyn mittaristo, mikä käsittää talouden-, asiakkaan-, sisäisten prosessien sekä oppimisen ja kasvun näkökulmien mittareita. Mittaristossa on 12 mittaria. Mittaristossa toteutuu tasapaino ja syy-seuraussuhteet aina oppimisen- ja kasvun mittarista taloudellisiin mittareihin asti, strategian muodostaen mittareiden perustan. Johtopäätöksenä mittaristosta voidaan todeta sen keskittyvän mittaamaan case-yrityksen kannalta oleellisimpia seikkoja. Mittaristossa yhdistyvät yrityksen tavoitteet muun muassa kasvun suhteen ja verkkoliiketoiminnan huomioivat mittarit, joissa teknologialla on keskeinen rooli.

Henkilöstöraportointi strategisen henkilöstöjohtamisen tukena - Case Eteva kuntayhtymä

Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti uusia ja vaativia haasteita. Organisaatiot tarvit-sevat henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista, jotta voisivat menestyä kaiken aikaa kovenevassa kilpailutilanteessa. Henkilöstön osaaminen, tiedot ja taidot on tunnistettu organisaation tärkeimmäksi voimavaraksi. Tämän tutkimuksen tavoit-teena oli selvittää, millaista tietoa henkilöstä organisaatiossa johtamis- ja esimies-työtä tekevät tarvitsevat strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena kehitysvammapalveluja tuottavassa or-ganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin ja analysoitiin määrällisin menetelmin kyselytutkimuksena. Analysoinnissa käytettiin lisäksi sisällön analyysia. Tutki-muskysely kohdennettiin kohdeorganisaatiossa johtamis- ja esimiestyötä tekevil-le. Kohdeorganisaation johtamis- ja esimiestyötä tekevät tarvitsevat strategisen hen-kilöstöjohtamisen tueksi monipuolista laadullista ja määrällistä tietoa henkilöstös-tä ja taloudesta sekä palautetta oman esimiestyön laadusta. Tieto henkilöstön työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä koettiin tärkeäksi. Tuotetut tiedot tulisi olla saatavissa yhdestä paikasta. Esimiehet tarvitsevat myös osaamisen vahvistamista tuotetun tiedon tulkintaan ja käsittelyyn.

Strategiatietoisuus ja ilmentymät organisaation toiminnassa – Case Evli Pankki Oyj

Tutkielman tarkoituksena on tutkia strategiatietoisuutta eri organisaatiotasoilla ja sen ilmentymistä toiminnassa. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa yksilön subjektiivista tietoisuutta strategiasta, sen muodostumista sekä miten tiedostaminen ilmenee päivittäisessä strategisessa toiminnassa. Tutkimusaihetta on innoittanut havainnot, että strategiaa ei aina laaja-alaisesti tiedosteta organisaatioiden operatiivisessa toiminnassa. Tutkielma asemoituu strategisen johtamisen tutkimuskenttään ja vastaa tutkimusaukkoon strategian jaetun ymmärryksen tasosta ylimmän johdon ulkopuolelta. Tutkimus on suoritettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena Evli Pankki Oyj:ssä, jonka empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin ja analysoitu Grounded Theory –menetelmällä. Teoreettisena ohjaavana viitekehyksenä on käytetty Strategy-as-Practice lähestymistapaa ja metodologisena taustaoletuksena sosiaalista konstruktionismia. Tutkielman tulokset esittävät strategiatietoisuuden olevan suhteellisen korkealla tasolla. Merkittävimmät strategiatietoisuutta muodostavat käytännöt ovat diskursiiviset ja vuorovaikutuksen mahdollistavat käytännöt. Tietoisuus ilmenee käytännön toiminnassa asiakaskeskeisyyden, itseohjautuvuuden ja merkityksentunnun kautta organisaation toimintaa kohtaan.

BASEL III:N VAIKUTUKSET PANKKITOIMINTAAN. Tarkastelussa vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimukset

Basel III on pankkeja sääntelevä standardisto, jonka vaatimukset perustuvat finanssikriisin (2007– 2008) aikana huomattujen sääntelypuutteiden korjaamiseen. Basel III:n vaatimusten käyttöönotto tapahtuu asteittain siirtymäsäännösten avulla vuosien 2013–2019 välillä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisesti pankkien omien varojen hallintaan liittyviä Basel III:n mukaisten vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimusten vaikutuksia pankkitoimintaan. Nämä vaatimukset ovat merkittävä uudistus verrattuna aikaisempaan Basel II -standardistoon, sillä Basel III:n myötä vakavaraisuusvaatimukset kiristyivät merkittävästi, minkä lisäksi lisäpääoma-, ja likviditeettivaatimukset otettiin Basel III:een kokonaan uusina vaatimuksina. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Basel III:n mukaiset vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimukset vaikuttavat pankkitoimintaan. Teoriaosiossa tarkastellaan kyseisiä Basel III:n vaatimuksia yleisesti. Vastaavasti empiirisessä osiossa tarkastellaan asiantuntijoiden näkemyksiä kyseisten vaatimusten vaikutuksista pankkitoimintaan. Asiantuntijoina tässä tutkielmassa on haastateltu kolmen Suomessa toimivan pankkikonsernin pääekonomisteja ja muita asiantuntijoita, sekä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijoita. Tämän tutkielman asiantuntijahaastatteluista ilmeni erityisesti, että Basel III:n vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimukset vaikuttavat pankkitoimintaan kolmella tavalla. Ensimmäisenä vaikutukset kohdistuvat koko rahaprosessiin. Rahaprosessilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea pankin omien varojen hallintaa sekä tilinpäätöksestä ilmeneviä eriä. Toiseksi kyseiset vaatimukset aiheuttavat seurannaisvaikutuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi pankkien myöntämän ja saaman rahoituksen hinnassa. Kolmanneksi, erityisesti tutkielman empiirisen osion haastatteluissa korostui näkemys siitä, että vakavaraisuuden asettuminen tietylle tasolle on lopulta pankkien strateginen päätös kun lainsäädännön asettamat minimivaatimukset on täytetty.

Strategisten suorituskykymittarien seurantatiedon hallinta päätöksenteon tukena – Case: Tyks-Sapa liikelaitos

Terveydenhuollon toimintaympäristö on muutoksessa 2010-luvulla lainsäädännön ja palvelujärjestelmän muuttuessa. Strategisen johtamisen kautta organisaatiot pyrkivät arvioimaan ja hallitsemaan toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia. Strateginen ohjaus tukee strategian toteuttamista organisaatiossa. Strateginen ohjaus sisältää strategian toteutumisen arvioinnin strategisten suorituskykymittarien avulla, jolloin huomiota kiinnitetään siihen, eteneekö organisaatio kohti asettamiaan tavoitteita. Organisaatioissa käytetään usein runsaasti resursseja suorituskyvyn arvioimiseen. Organisaation toiminnasta kertova arviointitieto tuottaa lisäarvoa organisaatiolle vain, mikäli tietoa kyetään hyödyntämään päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä teoreettista tietoa strategisen ohjauksen tueksi kuvaamalla, miten case-organisaatiossa johtotehtävissä toimivat hyödyntävät strategisten suorituskykymittarien tuottamaa seurantatietoa päätöksenteossaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten strategiset suorituskykymittarit asetetaan, miten niiden tuottamaa tietoa siirretään ja miten saatua tietoa hyödynnetään case-organisaatiossa. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli: Miten strategisten suorituskykymittarien tuottaman seurantatiedon hallintaan panostamalla tuetaan päätöksentekoa case-organisaatiossa? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa kohdeorganisaationa toimi Tyks-Sapa liikelaitos, joka on julkinen sairaanhoidollisia palveluita tuottava terveydenhuoltoalan liikelaitos. Teoriatiedon perusteella tiedon hallintaan kuuluu tietotarpeiden määrittäminen, tiedon hankinta ja siirtäminen sekä tiedon hyödyntäminen toiminnan muuttamiseen. Kirjallisuuden ja tutkimushaastattelujen perusteella tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää, että strategisten suorituskykymittarien tuottama tieto vastaa johtajan tietotarpeita. Haastattelujen perusteella eksplisiittisen tiedon siirtämistä tukevat johdon sähköiset tietojärjestelmät. Haastattelujen ja teoriatiedon pohjalta näyttäisi kuitenkin siltä, että strategisten suorituskykymittarien tuottamaa eksplisiittistä tietoa tulisi tulkita vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jotta kerätty data muuntuu päätöksentekoa ohjaavaksi strategiseksi tiedoksi. Tutkimuksen tulosten mukaan strategisten suorituskykymittarien tehtävänä on tuottaa tietoa johtajien päätöksenteon tueksi, mutta he tarvitsevat myös muita tietolähteitä päätöksenteossaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulosten ja aiemman teoriatiedon valossa näyttäisi siltä, että kiinnittämällä huomiota strategisten suorituskykymittarien tuottaman seurantatiedon hallintaan, voidaan tukea kerätyn tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Strategisen IT-investoinnin arviointi: Case Vakuutusyhtiö X

Informaatioteknologian ja tietojärjestelmien rooli on kasvanut merkittävästi yritysten jokapäiväisessä toiminnassa viimeisten vuosikymmenten aikana. IT-investoinnit ovat kasvaneet todella nopeasti sekä määrällisesti, että rahassa mitattuna. IT-investointien arviointiin on pyritty luomaan erilaisia menetelmiä ja aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että IT-investointeja harvoin arvioidaan käytännön kautta. Case-yrityksessä on käynnistetty viime vuosikymmenen lopussa merkittävä strateginen IT-investointi, jonka tulosten arviointi on jäänyt vähemmälle huomiolle yrityksessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin case-yrityksen strategista IT-investointia ja sille asetettuja tavoitteita, sekä pyrittiin selvittämään onko investointi päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimus on tutkimusotteeltaan toiminta-analyyttinen case-tutkimus, joka on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen. Case-yrityksen strategisen IT-investoinnin tavoiteltuja hyötyjä oli mm. työtyytyväisyyden kohentaminen. Tutkimuksessa teetettiin case-yrityksen työntekijöille kysely liittyen IT-investoinnin lopputulemana syntyneeseen uuteen korvauskäsittelyjärjestelmään. Yleisenä johtopäätöksenä kyselystä voidaan vetää, että vanhaan järjestelmään verrattuna uusi järjestelmä saavutti ainakin osan tavoitteistaan tässä vaiheessa elinkaarta. Tulokset myös osoittivat, että työssä käytettävien tietojärjestelmien toimivuus vaikuttaa erittäin paljon työntekijöiden työtyytyväisyyteen. Strategisilla IT-investoinneilla on ominaisuuksia, jotka tekevät niiden hyötyjen arvioimisen hankalaksi. Case-yrityksen investoinnin kohteena olleen uuden korvausjärjestelmän ympärille aiotaan yrityksessä kehittää paljon myös tulevaisuudessa, joten investoinnin sisällöstä ei oltu valmiita luopumaan, vaikka rahaa ja aikaa kului paljon enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Tutkimusta tehdessä kävi ilmi, että selkeää rajanvetoa strategisen ja operatiivisen investoinnin välille on käytännössä vaikeaa tehdä. IT-investoinnin tuotoksena syntynyt uusi korvausjärjestelmä ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita ainakaan vielä, mutta IT-investointien hyödyt realisoituvat usein vasta pitkän aikavälin kuluttua, joten tilanne saattaa muuttua lähivuosina merkittävästi.

Esimiesten muuttuvat osaamistarpeet media- ja kustannusalan murroksessa

Organisaatioiden toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti ja muutos jatkuu. Muutok-sen kiihtyvä nopeus, asioiden epävarmuus ja kompleksisuus aiheuttavat uudenlaisia haas-teita työelämälle, osaamistarpeiden ennakoinnille ja tulevaisuuden suunnittelulle. Esi-miesosaaminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten hyvin organisaatioissa pystytään hyö-dyntämään sen muuta inhimillistä pääomaa ja tämä tutkimus osallistuu keskusteluun siitä, millä tavalla esimiesosaamisen tulisi kehittyä, jotta se pystyy vastaamaan käynnissä ole-vaan yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja teknologiseen muutokseen. Tutkimuksen tavoit-teena on ennakoida digitaalisen murroksen keskellä olevan media- ja kustannusalan orga-nisaation esimiesosaamisessa tarvittavia muutoksia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja primääritutkimusaineisto koostuu kohdeorganisaatiossa esimiesten, toimitusjohtajan ja henkilöstöpäällikön haastatteluista. Tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa tarvittavat esimiesosaamiset eivät merkittävästi eroa tämän päivän paradigman mukaisista osaamisista. Monien osaamisten merkitys kuitenkin korostuu. Esimiesten ja muiden työntekijöiden osaamisten nähdään lähestyvän toisiaan ja tulevaisuudessa rajat esimiesten ja tiimiläisten osaamistarpeiden välillä vähenevät entises-tään. Esimiestyössä monet osaamistarpeet, kuten esimerkiksi epävarmuuden sietokyky, kuitenkin korostuvat. Esimiehen merkittävänä tehtävänä nähdään jatkossa entistä vah-vemmin vastuunkantaminen työyhteisössä.