Inteligencia competitiva: corpus teórico y prácticas.

Este artículo tiene como objetivo presentar un estado de la cuestión del principal corpus teórico de la inteligencia competitiva (IC). La literatura actual está compuesta por trabajos realizados por profesionales y por académicos. Este hecho y su origen multidisciplinar están originando cierta dispersión de temas vinculados a los procesos de IC y a su organización, que requieren de cierta unificación. Se exponen las temáticas detectadas: terminología, organización de la función, descripción de los procesos, evaluación,modelos existentes, y factores facilitadores e inhibidores de las prácticas de IC. Por último, se señala la necesidad de seguir con trabajos empíricos que validen el constructo existente, y de profundizar en dos líneas de investigación: la integración de los marcos teóricos existentes y la identificación de los factores facilitadores e inhibidores de las prácticas.

Toimintajärjestelmän toteuttamissovellus ja -menetelmä

Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää QPR Software Oyj:n (QPR) tuotteiden avulla geneerinen tietotekninen sovellus toimintajärjestelmän toteuttamiseen sekä laatia sovelluksen ominaisuuksien mukaisen toimintajärjestelmän toteuttamismenetelmä. Työn tavoitteena on lisäksi vertailla toimintajärjestelmiin liittyvän empiirisen tutkimustiedon luonnetta työssä kehitettyyn sovellukseen ja toimintajärjestelmiin liittyvään kirjallisuuteen. Työn keskeinen sisältö muodostuu toimintajärjestelmän luonnetta kuvaavan teorian esittelemisestä, työssä kehitettyjen toimintajärjestelmäsovelluksen ja -menetelmän kuvaamisesta, työhön liittyvän kyselytutkimuksen keskeisten havaintojen esittelemisestä ja tutkimuksen havaintojen ja kehitetyn sovelluksen vertailusta. Tämän diplomityön tuloksena syntyi QPR:n tuotteisiin pohjautuva toimintajärjestelmäsovellus sekä menetelmä, jonka avulla kehitetyn sovelluksen ominaisuuksien mukainen toimintajärjestelmä voidaan toteuttaa. Työhön liittyvässä kyselytutkimuksessa tehtiin lisäksi arvokkaita havaintoja toimintajärjestelmien tilasta suomalaisten organisaatioiden keskuudessa.

Strategia ja menestystekijät projektiliiketoiminnassa

Projektit ovat keskeinen osa usean yrityksen päivittäistä toimintaa. Niiden avulla voidaan toteuttaa organisaatioiden sisäisiä kehityshankkeita tai yhtä hyvin asiakastoimituksia tuotteiden ja palveluiden muodossa. Tämän tutkimustyön tavoitteena on kehittää asiakastoimitusprojektien projektiliiketoimintamallia strategian näkökulmasta tapaustutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimustyön tavoitteena on määrittää projektiliiketoiminnan menestystekijät asiakastoimitusprojektien yhteydessä ja muodostaa niiden mukainen suorituskykymittariston perusta. Tutkimus toteutettiin valitun yrityksen projektiliiketoimintamalliin perehtymällä. Ensimmäisessä vaiheessa esitellään yritystä ja sen toimintaa. Yrityksen toimintaa kuvataan viitekehyksen avulla, joka on valittu teoriakatsauksen perusteella. Teoriakatsaus käsittelee projektiliiketoimintaa, strategiaa projektiliiketoiminnassa sekä suorituskyvynjohtamisen teoriaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksen perusteella muodostettiin ehdotus yrityksen projektiliiketoiminnan tavoitetilasta, ydintoiminnoista, menestystekijöistä sekä strategiasta. Ehdotuksessa kuvataan projektiliiketoiminnan suorituskyvynjohtamisen peruselementit, jotka muodostavat perustan suorituskyvyn mittaamiselle kohdeorganisaatiossa.

Strategian toimeenpanokeinot muuttuvissa toimintaympäristöissä

Nykyinen strategia ajattelu perustuu filosofiaan, jossa yrityksen aineeton pääoma muuttuu aineelliseksi tulokseksi organisaatioiden resursseja, kyvykkyyksiä ja osaamista hyödyntämällä. Strategisissa tuloskorteissa oppimisen ja kasvun näkökulma kuvaa, miten ihmiset, teknologia ja organisaatioilmapiiri voivat toimia yhdessä strategian toimeenpanemiseksi. Oppimisen ja kasvun tulosten paraneminen ennakoi parannusta myös sisäisiin prosesseihin, asiakasnäkökulmaan ja taloudelliseen menestykseen. Työn teoriaosuudessa luotiin laaja katsaus eri strategiakoulukuntiin, keskittyen etenkin Mintzbergin konfiguraatio strategiakoulukunnan oppeihin. Tämän pohjalta tehtiin määritys strategia ajattelulle; strategiaprosessille ja strategialle muuttuvissa toimintaympäristöissä. Strategiaprosessin kriittiset alueet, sekä strategialähtöisen organisaation periaatteet huomioon ottaen, tehtiin kirjallisuuskartoitusta strategian toimeenpanokeinoista ja käytännön tutkimus niiden käytön yleisyydestä eri organisaatioissa. Tulosten mukaisesti monet keinot ovat aktiivisessa käytössä, mutta toisaalta on nähtävissä, että erilaiset yrityskulttuurit, organisaatioiden "elämäntilanteet" ja resurssien erilaisuudet tarjoavat erilaiset mahdollisuudet strategian toimeenpanoon ja organisaation osaamisen lisäämiseen. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö korostaa joustavaa strategian ja sen toimeenpanon tarvetta. Osaamisen kehittäminen johtaa kasvuun; sen varmistamiseksi on löydettävä omalle organisaatioille sopivat keinot jatkuvaan oppimiseen, muutoskykyisyyden ja sitä kautta kilpailukyvyn saavuttamiseen ja ylläpitämiseen.

Innovaatiokyvykkyyden mittaaminen suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta

Tavoitteena oli tutkia, miten voidaan osoittaa innovaatiopohjaisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien hyödyt organisaatioiden innovaatiokyvykkyyteen. Tutkimuksen tarkoitus oli kehittää suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta viitekehys innovaatiokyvykkyyden ja sen vaikutusten mittaamiseen. Empiirinen aineisto kerättiin workshoppien, haastattelujen ja ryhmätyösessioiden avulla. Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen on nykyisin keskeisessä asemassa, kun organisaatiot toimivat hyvin haasteellisissa toimintaympäristöissä. Kuitenkin innovaatiokyvykkyyden mittaaminen organisaatioissa on hyvin harvinaista muun muassa mittaamisen haasteellisuuden ja abstraktin luonteen vuoksi. Mittaaminen on kuitenkin oleellinen osa innovaatiokyvykkyyden kehittämistä ja siten tärkeää organisaatioiden tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tutkimuksen tuloksena syntyi viitekehys innovaatiomenetelmien vaikutusten arviointiin. Viitekehys koostuu viidestä näkökulmasta. Innovatiivisen suorituskyvyn näkökulmassa mitataan innovaatiokyvykkyyden taustatekijöitä ja innovaatiotoiminnan tuloksia. Lisäksi talous-, asiakas-, sisäisten prosessien ja henkilöstön näkökulmasta mitataan innovaatiokyvykkyyden kehityksen vaikutuksia organisaation toimintaan. Mittariston tavoitteet asetetaan innovaatiomenetelmien soveltamisen aikana, joten menestystekijät ja mittarit määritetään tapauskohtaisesti. Työssä annetaan kuitenkin ohjeita menestystekijöiden ja mittarien määrittämiseen. Näkökulmat pysyvät samoina tapauksesta riippumatta.

Liiketoimintatiedon hallinta yritysjohdon näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan tukea yrityksen strategisen tason johtamista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää minkälaisia tietotarpeita yritysjohdolla on liittyen liiketoimintojen johtamiseen ja päätöksentekoon sekä kuinka tietoa tulee tarjota ja esittää, jotta tietoa voitaisiin hyödyntää yrityksen johtamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Liiketoimintatiedon hallinta on monitahoinen käsite ja se sisältää sekä prosessit, teknologiat, menetelmät, tietotuotteet ja työkalut liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyvän tiedon hallintaan, tavoitteena päätöstenteon tukeminen ja kilpailuedun saavuttaminen. Jotta tiedosta olisi mahdollisimman paljon hyötyä yritykselle, tulee sitä hallinnoida ja johtaa päämäärätietoisesti. Tiedon arvo tulee ymmärtää ja tietoa tulee käyttää tavoitteellisesti. Tiedon tulee myös olla merkityksellistä, luotettavaa ja oikea-aikaista. Näihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan systemaattisella prosessilla, jota voidaan hallinnoida ja jonka avulla tiedon merkityksellisyys, luotettavuus ja oikea-aikaisuus pyritään varmistamaan. Tutkimuksen empiirisessä osassa kartoitetaan kohdeyrityksen liiketoimintatiedon hallinnan nykytila yritysjohdon näkökulmasta. Tavoitteena empiirisessä osassa on selvittää haastatteluiden avulla johtoryhmän tietotarpeita sekä sitä kuinka tietotarpeet tulevat nykyisin tyydytettyä ja kuinka yritysjohto käyttää ja hyödyntää tietoa. Lopputuloksena teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta luotiin prosessimalli liiketoimintatiedon hallinnan järjestämiseksi kohdeyrityksessä. Lisäksi empiirisen tutkimuksen pohjalta havaituista kehityskohteista tehtiin toimenpide-ehdotukset, kuinka kyseisiä kohteita tulisi kohdeyrityksessä jatkossa kehittää.

Kunnonvalvonnan uudelleen organisointi

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella nykyinen kunnonvalvonnan toimintomalli Eforan kunnossapitopaikkakunnilla. Tarkastelun pohjalta tutkimuksessa organisoidaan kunnonvalvonta uudelleen näissä kohteissa. Kohteena ovat Eforan paikkakunnat Heinola, Imatra, Oulu, Varkaus, Veitsiluoto is Uimaharju. Teoriaosiossa käsitellään strategista johtamista yrityksen perustamisen näkökulmasta, Perustamista lähestytään myös analyysien kautta, sekä organisaation liiketoimintamallien ja prosessien kautta. Empiirisessä osiossa tehtiin organisaation hahmottamisen kautta portfolio-analyysi, markkinatarkastelu is toimintasuunnitelma. Ne loivat perustan uudelleen organisoitumiselle. Osioon sisältyvät myös toiminnan käynnistämiseen, järjestäytymiseen, mittaamiseen, seurantaan ja raportointiin liittyvät toimet.

Hankintajärjestelmän kehittäminen liikennöitsijäyrityksessä

Tämä tutkielman tavoitteena on selvittää strategisen hankintatoimen merkitystä yrityksen liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Veolia Transport Finland Oy:n hankintatoimen eri osa-alueita, prosesseja sekä työtehtävien organisointia. Tavoitteena on auttaa myös johtoa ja esimiehiä ymmärtämään, millä tavoin hankintafunktio liittyy organisaation taloudellisiin tavoitteisiin ja tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteisiin pyritään vastamaan analysoimalla yrityksen toimintaa hankinta-aineiston perusteella, joka on kerätty tuotettu yrityksen taloushallinnon ohjelmista. Tutkimuksen mukaan hankintafunktion kehittämisprosessissa tulee huomioida hankintojen erilaisuus ja hankintaorganisaation muodostaminen yritysrakenne huomioiden. Tämän lisäksi yrityksen kansainvälisyydellä on oma tärkeä roolinsa hankintafunktion kehittämisprosessissa.

Riskienhallinnan strategiat ja menetelmät pk-yrityksissä

Kirjallisuustyönä toteutettu kandidaatintyö käsittelee riskienhallinnan strategioita ja menetelmiä keskittyen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmaan. Termien ja määritelmien jälkeen esitellään laskennallisia tapoja arvioida riskejä ja esitellään tärkeimmät pk-yrityksen kohtaamat riskilajit. Riskilajien pääluokat ovat strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Strategista riskienhallintaa käsittelevä osuus määrittelee riskienhallinnan tyypilliset tavoitteet ja roolin, riskienhallinnan perusstrategiat, ja esittelee Enterprise Risk Management (ERM) –konseptin ja ehdotuksen riskienhallintaprosessin viitekehykseksi, jota voidaan käyttää systematisoimaan riskienhallintatoimintaa yrityksessä. Lisäksi käsitellään lyhyesti strategiatyön ja riskienhallinnan yhteyttä ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa riskienhallinnan näkökulmasta huomioon otettavia asioita. Lopussa esitellään riskientunnistamisen ja -arvioinnin menetelmiä ja käytännön toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan poistaa, pienentää, tai siirtää.

Palkitseminen Palveluyrityksessä

Henkilöstö on yrityksen menestyksen kulmakivi. Henkilöstön suorittaessa oikeita asioita yritys voi saavuttaa tavoitteensa. Suorituskykyperusteisella palkitsemisella taataan oikeudenmukainen ja kannustava palkitseminen. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa tutkitaan suorituskyvyn johtamista ja erilaisia palkitsemismuotoja sekä edellisten johtamista prosessina. Case-tutkimuksena listattuja teoreettisia aihealueita sovelletaan reaalimaailman yrityksessä. Kohdeyrityksessä suoritetaan myös lomakekysely, jolla mahdollistetaan henkilöstön mukaanotto kehitystoimintaan. Palkitseminen on yrityksen keino kannustaa henkilöstöä tehokkuuteen. Palkitsemisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja sen on ohjattava yrityksen tavoitteita edesauttaviin suoritteisiin. Palkitsemismuotoja ovat aineeton ja taloudellinen palkitseminen. Palkitsemisen lähtökohtana ovat tavoitteet ja näille asetettavat mittarit, joilla resursseja ohjataan. Esimiehet mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen, jonka vuoksi heitä on koulutettava suorituskyvyn johtamiseen ja palkitsemiseen. Tällöin yrityksen tavoitteet jalkautuvat läpi yrityksen. Osallistamalla henkilöstö palkitsemisen suunnitteluun, palkitsemisesta on saatavissa kannustava ja oikeudenmukainen. Arvioinnissa ja kyselytutkimuksessa kohdeyrityksen suurimmiksi ongelmakohdiksi nousivat viestintä, esimiestoiminta, seuranta, epäoikeudenmukaisuus ja toiminnan kehittymättömyys. Kehitysehdotus kattaa edellisiä ongelmakohtia korjaavia toimenpiteitä, jolloin kohdeyrityksen palkitsemisesta on saatavissa toiminnan ohella kehittyvä, kannustava ja toimintaa ohjaava kokonaisuus.

Toimintaa ohjaavan mittariston kehittäminen rakennustuoteliiketoiminnassa

Mittaustietoa tuotetaan paljon, jolloin haasteena on poimia liiketoiminnan johtamisen tarpeiden kannalta oleellinen informaatio. Samalla muuttuva toimintaympäristö asettaa yrityksen suorituskykymittaristolle uudenlaisia haasteita. Mittariston tulee mukautua johtamisen informaatiotarpeisiin ja kehittyä yrityksen strategian mukana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä mittarit ovat oleellisia rakennustuoteteollisuudessa toimivan yrityksen liiketoiminnan johtamisessa ja kehittää toimintaa ohjaava mittaristo. Tutkimuksen tavoitteisiin liittyen tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mittaamiseen liittyviä haasteita sekä ymmärtämään johtamisen informaatiotarpeita. Tutkimus on menetelmältään laadullinen. Tutkimuksen empiirisen osan aineiston keräämisessä käytettiin menetelmänä haastattelua, joka oli tyypiltään teemahaastattelu. Haastattelun kohteena oli rakennustuoteteollisuudessa toimivan yrityksen liiketoimintayksikön johto. Tutkimuksen teoriakatsauksen perusteella tunnistettiin mittariston kehittämisessä huomioitavia seikkoja, joita ovat yleiskäsityksen luominen toimintaympäristöstä, mittaamiselle asetettujen päämäärien tunnistaminen, strategian määrittäminen ja menestystekijöiden hahmottaminen. Näiden perusteella määritetään tavoitteet ja niille mittarit. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimusaineiston analyysin avulla pyrittiin hahmottamaan liiketoimintaympäristön mittaamisen nykytilaa ja siihen liittyviä haasteita sekä tunnistamaan toimintaa ohjaavat mittarit. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin toimintaa ohjaava mittaristo. Tutkimuksessa havaittiin johdon päätöksenteon ja johtamisen informaatiotarpeille kolme näkökulmaa, jotka ovat talous, tuotanto ja myynti. Tulosten perusteella tunnistettiin jatkotutkimustarve koskien toimintaa ohjaavan mittariston kehittämistä konserniympäristöissä.

T&k-toiminnan suorituskyvyn johtaminen: kontekstin vaikutus mittaamiseen pk-yrityksissä

Tutkimuksen päätavoitteena oli ymmärtää, kuinka konteksti vaikuttaa t&k-toiminnan suorituskyvyn mittaamiseen pk-yrityksissä. Tutkimus kartoitti ja kuvaili kontekstin vaikutusta mallilla, joka jaottelee mittaamisen sisältöön, kontekstiin ja prosessiin. Kontekstin vaikutusta sisältöön ja prosessiin tutkittiin sekä suoraan että välillisesti mittaamisen tavoitteen kautta. Tutkimuksessa käytettiin case survey-tutkimusmenetelmää, jossa yhdistyy survey-tutkimuksen ja tapaustutkimuksen strategiat. Empiirisenä aineistona käytettiin olemassa olevia tapaustutkimuksia, joiden laadulliset havainnot muunnettiin systemaattisesti määrällisiksi muuttujiksi koodausjärjestelmällä. Muuttujien yhteyksien ristiintaulukoinnit analysoitiin tilastollisesti merkitsevien riippuvuuksien tunnistamiseksi ja laajempaa joukkoa koskevien päätelmien johtamiseksi. Tulokset olivat yhteneväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa, mikä osoittaa kontekstin vaikutuksen t&k-toiminnan suorituskyvyn mittaamiseen olevan samankaltainen pk-yrityksissä kuin suuremmissakin yrityksissä. Empiirisinä yleistyksinä tunnistettiin uusia riippuvuuksia kontekstin ja sisällön sekä kontekstin ja prosessin välillä. Yleistykset suositellaan testattavaksi hypoteeseina jatkotutkimuksessa.

Nettobudjetoinnin implementointi kunnallisessa yksikössä - Case: Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Julkisen sektorin organisaatioita on kritisoitu niiden tehottomuudesta palveluiden tuottajina ja kritiikki on lisännyt keskustelua julkisen ja yksityisen sektorin sopivasta suhteesta. Julkisen sektorin organisaatioissa tilanteeseen on herätty ja toiminnan tehostamiseen on alettu etsiä keinoja. New Public Management:in ja tulosjohtamisen ajatusmaailma ovat ottaneet jalansijaa julkisen sektorin johtamisessa ja samalla tuoneet mukanaan entistä tulospainotteisempaa ajattelutapaa. Helsingin kaupungin liikuntavirastolla siirryttiin bruttobudjetoinnista nettobudjetointiin vuoden 2013 alusta. Budjetointimenetelmän muutoksen taustalla vaikuttaa tavoite viraston toiminnan tehostamisesta. Tutkimus keskittyy selvittämään liikuntaviraston muutosprosessia ja uuden budjetointimenetelmän implementointia. Tutkimuksen tavoitteena on luoda työkalu helpottamaan nettobudjetoinnin implementointia. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka suoritettiin joulukuun 2012 ja huhtikuun 2013 välillä. Empiiriseen aineistoon ja muutosjohtamisen teoriaan nojaten tutkimuksessa onnistuttiin luomaan liikuntavirastolle muutosprosessin vaihemalli, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia muutoksen ja uuden budjetointimenetelmän implementoinnin helpottamiseksi.

Hallinto-oikeuksien suorituskyvynmittauksen ja tavoiteasetannan kehittämismahdollisuudet

Suomen hallintotuomioistuinten mittaristotyöryhmä on laatinut oikeusasioiden hallintaa parantavan käsittelyn viivästymisestä varoittavan hälytysjärjestelmän sekä luokitellut asiat työmäärään perustuen. Luokille on laadittu työmäärää kuvaavat painokertoimet. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia asiahallintajärjestelmään tehtyjen uudistusten mahdollistamia suorituskyvynmittauksen ja tavoiteasetannan kehittämismahdollisuuksia asiavirtauksen näkökulmasta. Tavoitteeseen pääsemiseksi selvitetään työmääräpainotuksen vaikutuksia hallinto-oikeuksien suorituskyvyn tunnuslukuihin sekä analysoidaan hallinto-oikeuksien suorituskykyä työmääräpainotuksella vuosina 2009-2012. Raportti sisältää tutkimuksen aihetta käsittelevän teoriakatsauksen ja kohdeorganisaatiota tutkivan empiirisen osuuden. Empiirinen osuus perustuu vahvasti kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että työmääräpainotus kaventaa hallintooikeuksien välisiä suorituskykyeroja, mutta huomattavia eroja esiintyy myös työmääräpainotuksilla tarkasteltuna. Hallinto-oikeuksien suorituskyvyissä esiintyy eroja sekä oikeuksien välillä että oikeuksien sisällä eri vuosina. Analysoimalla nykyisiä suorituskyvyn mittauksen ja tavoiteasetannan käytäntöjä, voidaan esittää neljä kehittämisen painopistettä: 1) tavoiteasetannan tekeminen pidemmälle tähtäimelle, 2) mittauksen ja seurannan painopiste toteutuneesta ennakointiin, 3) suorituskyvyn tunnusluvut vastaamaan työmääräpainotusta ja 4) tavoitetasojen yhdenmukaistaminen. Näiden havaittujen kehittämispainopisteiden ja suorituskykyanalyysien pohjalta luotiin vaihtoehtoinen tapa mitata suorituskykyä ja asettaa tavoitteita. Kehittämisehdotusta havainnollistettiin erilaisten skenaarioiden avulla. Työ tarjoaa hyödyllistä tietoa hallinto-oikeuksien suorituskyvystä ja siitä millaisia mahdollisuuksia asianhallinnan uudistukset tuovat hallinto-oikeuksien suorituskyvyn kehittämiseen ja seurantaan.

Suorituskyvyn mittaaminen metsäkoneyrityksissä

Tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksella yritysseurannan nykytilaa Koneyrittäjien liiton jäseninä olevissa metsäkoneyrityksissä ja haastateltiin sekä käytiin keskusteluja metsäkonealan asiantuntijoiden kanssa. Työn tuloksena tehtiin ehdotus metsäkoneyrityksille soveltuvan seurantatyökalun tietosisällöstä ja hahmoteltiin työkalun rakenne. Vain 54 prosentilla yrityksistä oli järjestelmällistä yritystoiminnan seurantaa. Yleisin syy seuraamattomuudelle oli ajan puute. Niissä yrityksissä, joilla oli järjestelmällistä seurantaa, talouden tunnusluvuista aktiivisimmin seurattiin liikevoittoa. Puunkorjuuprosessia kuvaavista tunnusluvuista aktiivisimmin seurattiin puunkorjuun tuottavuutta. Ehdotetussa työkalussa rajauduttiin suorituskyvyn taloudelliseen ja prosessinäkökulmaan. Prosessinäkökulmassa keskityttiin puunkorjuuprosessiin ja tutkittiin, kuinka uuden StanForD2010 –tiedonsiirtostandardin avulla puunkorjuun tunnuslukujen tuottaminen voitaisiin automatisoida. Seurantatyökalun sisällöksi ehdotettiin yhteensä 43 talouden ja puun-korjuuprosessin tunnuslukua. Lisäksi ehdotettiin, että yrityksen suorituskykyä kuvaamaan laskettaisiin yrityskohtaisesti valittavista tunnusluvuista johdettu yksi tunnusluku – kokonaissuorituskykyindeksi. Ehdotettu seurantatyökalu mahdollistaa suorituskyvyn mittaamisen tehostamisen metsäkoneyrityksissä. Työkalusta puuttuvat asiakas- ja henkilöstö- sekä oppimisnäkökulmat, joten jatkossa onkin selvitettävä näiden näkökulmien liittäminen työkaluun.