Venture Capital: How to Valuate Infocom Start-ups?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka Infocom -alan käynnistysvaiheen yrityksiä voi arvioida pääomasijoitustoiminnassa. Pääomasijoittajien käyttämät arviointikriteerit selvitettiin kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen osion avulla. Koska Infocom -alan käynnistysvaiheen omaisuuserät ovat pitkälti aineettomia, arviointikriteerit muodostavat pohjan yrityksen arvioinnille. Tutkimuksessa vertailtiin myös erilaisia arvonmääritysmenetelmiä ja niiden käyttökelpoisuutta Infocom alan käynnistysvaiheen yritysten arvonmäärityksessä. Tutkimuksen mukaan Infocom alan käynnistysvaiheen yritysten arvioiminen ja arvonmääritys perustuu pitkälti aineettomien omaisuuserien arviointiin: inhimillinen pääoma, suhde-, innovaatio- ja kehityspääoma ovat näiden yritysten tärkeimmät aineettomat omaisuuserät. Infocom -alan käynnistysvaiheen yritysten arvonmääritykseen ei ole olemassa yhtä universaalia työkalua, vaikka reaalioptio-teoria tuokin käyttökelpoisen näkökulman myös käynnistysvaiheen yritysten arviointiin. Tämän vuoksi aineettomien omaisuuserien arviointi ja mittaaminen, tulevaisuudessa myös niiden arvonmääritys, on tärkein lähtökohta onnistuneille Infocom alan käynnistysvaiheen yritysten arvonmäärityksille.

Tietämysperustainen aluenäkemys: Case Kanta-Häme

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida alueellista kehitystä tietämysperustaisesta aluenäkemyksestä käsin Kanta-Hämeen maakunnassa. Tarkoituksena oli myös selvittää millaisia resursseja alueella on tai tulisi olla tulevaisuuden kestävää kilpailukykyä ajatellen. Tietämysperustaisen aluenäkemyksen mukaan kaikista alueella käytettävissä olevista resursseista alueen kestävän kilpailukyvyn lähteenä on tieto, erityisesti hiljainen tieto. Kirjallisuus korostaa myös innovaatioiden merkitystä kilpailukyvyn lähteenä. Työssä käytetystä näkökulmasta katsoen innovaatiot ovat epälineaarisia ja vuorovaikutteisia oppimisprosesseja, joissa sosiaaliset tekijät, kuten yhteistyö ja oppiminen ovat tärkeitä. Työn empiirinen osuus koostuu ryhmähaastatteluista ja yrityskyselystä. Ryhmähaastatteluja käytettiin alueen nykyisen teknotaloudellisen tilanteen ymmärtämiseksi. Ryhmä koostui viidestätoista alueen kehittäjäorganisaatioihin kuuluneesta toimijasta. Ryhmähaastattelujen perusteella yhteistyö, vuorovaikutus ja sosiaalinen pääoma olivat niiden tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat alueen pitkän aikavälin kehittämiseen. Ryhmähaastattelujen avulla oli myös mahdollista muodostaa joitakin ehdotuksia alueen kilpailukykyä koskevista kehittämisen edellytyksistä. Nämä ehdotukset täytyy testata tulevaisuudessa. Tarvitaan myös tarkempaa tutkimusta esimerkiksi sen ymmärtämiseksi, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen pääoman muotoutumiseen alueen eri toimijoiden välillä. Yrityskysely koostui 86 yrityksen tiedoista. Kysely toteutettiin kesällä 2004. Tuote- ja palveluinnovaatioilla ja innovaatiotoimintaan tehdyillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla mitaten alueen yrityksissä on innovaatiotoimintaa. Kyselyn perusteella oli myös mahdollista saada selville joitain yritysten innovaatioympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä. Toisaalta eräät tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Tämän vuoksi esimerkiksi alueen yritysten innovaatiokyvykkyyteen on lähitulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Mentorointiverkostot sosiaalisen pääoman lähteenä Case: TiNA-projektin mentorointiverkosto

Tutkielman tarkoituksena on tutkia sosiaalisen pääoman roolia mentorointiprosessissa, sitä tuoko verkosto toimintaympäristönä lisäarvoa prosessiin sekä tutkimuksen kohteena olevan TiNA-projektin mentorointiprosessin ja –verkoston toimivuutta. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelminä käytetään kvalitatiivista teemahaastattelua ja kvalitatiivista verkostokyselyä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalisen pääoman edistämällä luottamuksella, yhteenkuuluvuudella ja yhteisillä tavoitteilla sekä vastavuoroisuudella on mentorointiverkoston toimijoiden vuorovaikutusta ja siten myös hiljaisen tiedon vaihtoa edistävä rooli. Myös verkoston toimijoiden väliset siteet ja niiden laatu sekä verkoston rakenne (esim. tiheys) vaikuttavat tiedonkulkuun ja –vaihtoon. Verkosto toimintaympäristönä tuo mentorointiprosessiin lisäarvoa prosessin tavoitteista riippuen.

Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

Työssä jaksaminen. Case: Lappeenrannan kaupunki

Tämän pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät työyhteisössä vaikuttavat työssä jaksamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla työntekijöitä kolmessa Lappeenrannan kaupungin yksikössä. Työssä jaksaminen kuvaa työntekijän suhtautumista työhönsä. Jaksaminen on tärkeää niin työntekijälle, työnantajalle kuin myös yhteiskunnalle. Olennaisiksi jaksamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi katsotaan niin työympäristö ja työolot, itse työ ja sen hallinta sekä osaaminen, työyhteisön toiminta ja sen kehittäminen kuin myös henkinen jaksaminen ja oma fyysinen sekä psyykkinen terveys. Tämän tutkimuksen mukaan työntekijät kokivat työn hyvän hallinnan ja omien vaikutusmahdollisuuksien edesauttavan jaksamista. Samoin toimivat ja läheiset suhteet lähimpiin työtovereihin auttoivat kestämään työpaineita ja stressiä.

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

Luottamus sosiaalisen pääoman osana

Tutkielman tarkoituksena on tutkia luottamuksen ja toteutuneen sosiaalisen pääoman välistä suhdetta. Tavoitteena on tarkastella luottamuksen suhdetta sosiaalisen pääoman positiivisiin seurauksiin, kuten toisten tukemiseen, yhteistyöhön, luotettavuuteen sekä tehokkuuteen. Luottamus määritellään halukkuudeksi ottaa riski yhteistyösuhteessa. Luottamuksen perusta jakautuu kognitiiviseen eli järkiperäiseen ja affektiiviseen eli tunnepitoiseen luottamukseen ja näitä luottamuksen käsitteitä tarkastellaan yrityksen sisällä sekä horisontaalisesta (työntekijän luottamus toiseen työntekijään) että vertikaalisesta (työntekijän luottamus esimieheen ja ylimpään johtoon) näkökulmasta. Luottamuksen tasot kuvaavat osaltaan luottamuksen ja samalla koko yhteistyösuhteen kehittymistä. Työssä esitetään, että sosiaalinen pääoma on mielekästä jakaa potentiaaliseen ja toteutuneeseen sosiaaliseen pääomaan. Potentiaalisella sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisia suhteita ja vastavuoroisuuden periaatteita, arvoja ja normeja sekä luottamusta. Toteutuneella pääomalla on sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Tässä keskitytään lähinnä sosiaalisen pääoman positiivisiin seurauksiin.

Tietämyksen kasvattamisen keinot Case: Handwise Oy:n tietämyksen kasvattaminen yksilön ja organisaation oppimisen keinoin

Työn tavoitteena oli selvittää yksilön ja organisaation tietämystä sekä niiden kasvattamista. Tarkoituksena oli löytää yksilön ja organisaation tietämyksen yhdistäviä tekijöitä. Tutkimusmetodologia oli empiirinen deskriptiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen perustuen kymmeneen teemahaastatteluun. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietotyöntekijät kasvattavat omaa ja organisaation tietämystä samankaltaisin keinoin, eikä niiden välillä mielletty olevan suurtakaan eroa. Työssä kokeminen yrityksen ja erehdyksen kautta kerrottiin tärkeimmäksi menetelmäksi kasvattaa omaa tietämystä. Kirjoja arvostettiin erityisen paljon tietämyksen kasvattamisessa ja se ohitti tiedon lähteenä jopa internetin. Työkollegat olivat kolmas tärkeä tietämyksen lähde. Kaksi tärkeintä edellytystä tietämyksen kasvattamisessa olivat opiskelun aikana saatu tietopohja sekä oma kiinnostus ja motivaatio. Organisaation tietämyksen kasvattamisessa tärkeimmäksi tekijäksi nousivat dokumentointi, virheistä oppiminen, sisäinen kommunikointi, tietojärjestelmät ja avoin organisaatiokulttuuri. Tutkimuksen perusteella syntyi kolmivaiheinen malli tietämyksen kasvattamisen kehästä, jonka elementit ovat edellytykset, lähteet ja menetelmät. Kehän keskellä on työssä oppiminen, joka on tärkein tekijä tietämyksen kasvattamisessa. Case-yrityksen toiminta oppivana organisaationa osoitti, että yrityksessä tulisi panostaa erityisesti oppimisen tukemiseen ja johtamiseen. Myös tiedon dokumentointi ja muuttaminen avoimeen muotoon sekä yrityksen prosessit tarvitsevat selkiyttämistä. Organisaation avoimuus ja ilmapiiri osoittautuivat hyviksi, mikä auttaa osaltaan tietämyksen kasvattamista.

Lapsille suunnatun mainonnan erityispiirteitä ja niiden ilmeneminen tv-mainoksissa

Tämän tutkielman tavoitteena oli perehtyä niihin eri tekijöihin, jotka muokkaavat lapsille suunnattujen mainosten ulkoasua ja sisältöä. Lapsella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan alle 12-vuotiasta lasta, tutkimuksen pääpaino oli kuitenkin alle kouluikäisissä, 3-6 -vuotiaissa lapsissa. Tutkimuksen tutkimusmetodologia on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimusta varten haastateltiin 16 alle kouluikäistä lasta, yhdeksää tyttöä ja seitsemää poikaa. Lapsille suunnattujen mainosten sisältöön ja ulkoasuun vaikuttavat muiden muassa. seuraavat tekijät: 1. ulkoinen säätely (lait, asetukset, kuluttaja-asiamiehen ohjeet, EU-direktiivit), 2. sisäinen säätely (mainostajien alan oma eettinen ohjeistus), 3. lapsen ikä ja kehitysaste sekä 4. lapsen mielipiteet. Suunniteltaessa lapsille suunnattua mainontaa, ulkoisen ja sisäisen säätelyn antamien ohjenuorien lisäksi on mainosviestin ymmärtämisen kannalta tärkeää huomioida lapsen kognitiivinen kehitysaste ja sen vaikutus lapsen kykyyn ymmärtää mainoksia. Lapsen mielipiteeseen siitä, millainen on hyvä mainos ja millaisista mainoksista hän ei pidä vaikuttaa iän lisäksi hyvin vahvasti lapsen sukupuoli.

Intercultural business communication between Arabs of the United Arab Emirates and Finns

Kun kauppaa käydään eri maanosien välillä, törmätään vieraisiin kulttuureihin ja erilaisiin kaupankäyntitapoihin. Tämä tutkimus keskittyy suomalaisten liikemiesten ja - naisten työhön Yhdistyneissä Arabiemiraateissa kulttuurierojen näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata kulttuurierojen vaikutuksia kaupankäyntiprosessiin ja löytää niitä ongelmia, joita tämän prosessin aikana kohdataan. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla kulttuurieroista johtuvia ongelmia voidaan vähentää tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu Hofsteden kulttuurista vaihtelua kuvaaviin dimensioihin ja Ting Toomeyn kulttuurisen identiteetin neuvotteluprosessin malliin. Näihin malleihin perustuen luotiin tähän tutkimukseen oma kulttuurien välisen kohtaamisen malli. Tutkimusongelmia ovat: 1) Miten suomalaiset liikemiehet kuvailevat arabien kaupantekokulttuuria? Kuinka vastapuoli kuvailee omaa kaupantekokulttuuriaan? 2) Minkälainen on suomalaisten ja arabien välinen kaupankäyntiprosessi? 3) Minkälaisia ongelmia kohdataan tehtäessä kauppaa suomalaisten ja arabien kesken? Tutkimus on etnografinen, laadullinen haastattelututkimus (n=12). Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, osin Suomessa. Erilainen kulttuuritausta näkyy kaupankäynnissä. Kollektivistinen, maskuliininen, islamilaisen uskontoon ja vain vähäisessä määrin suoraan kielelliseen koodistoon perustuva kulttuuri heijastuu kaupankäyntiprosessiin. Ystävyyden ja sukulaisten sekä muiden verkostojen merkitys korostuu. Ruumiin kieleen, ilmeisiin ja eleisiin liittyvä kommunikaatio on erilaista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Myös aikakäsitys ja sopimuskäytäntö poikkeavat suomalaisesta. Kaikki nämä voivat aiheuttaa ongelmia kaupankäyntiprosessissa. Tärkeimmiksi tekijöiksi ongelmien kohtaamisessa nousivat ammattitaidon lisäksi kärsivällisyys ja joustavuus. Ongelmia voidaan vähentää huolellisella valmistautumisella ennen ulkomaille lähtöä. Toinen tapa on jatkuviin työkokemuksiin perustuen oppia paikallista kulttuuria ja sen piirteitä.

Digitaalisen television soveltuvuus tietoyhteiskunnan tarpeisiin, case Kuopion Kaapelitelevisio Oy

Tutkielmassa selvitetään Kuopion Kaapelitelevisio Oy:n toteuttaman digitaalisen television ominaisuuksia ja niiden sopivuutta tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Tietoyhteiskunnassa tiedosta on tullut tärkein yritysten pääoma. Yritysten välinen toiminta on tiedon siirtämistä palvelun tuottajalta palvelun kuluttajalle. Jotta edellä mainitut asiat ovat mahdollista, tarvitaan tiedon valtatie, joka koostuu tieto-, perus-, varus-, liityntä ja siirtopalvelusta sekä palvelun tuottajista palvelimineen että käyttäjistä päätelaitteineen. Itse tieto liikkuu siirtotietä pitkin. Kuopion Kaapelitelevisio Oy:n ensimmäisen sukupolven digitaalinen televisio täyttää tiedon valtatien ominaisuudet vain varuspalveluiden osalta. Kaikki muut internetistä tutut peruspalvelut eivät ole mahdollisia. Tuleva toisen sukupolven digitaalinen televisio, jossa on mukana MHP-palvelualusta, MHP-digisovittimet ja interaktiivisuuden tuova paluukanava mahdollisuuden tehdä digitaalisesta televisiosta internetin ja mobiiliverkkojen kaltainen monipalveluverkko. Uuden toisen sukupolven digitaalisen television palveluiden tuottamisen suurin este on digisovittimien tulevat myyntiin vasta syksyllä 2003. Tällä hetkellä ainut MHP-digisovitin, Sony Wega NX100, on hinnaltaan noin 4000 €. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään digitaalisen television kehitystyössä Kuopion Kaapelitelevisio Oy.ssä

Kiveltä kannolle - metalliyrityksen transformaatio resurssipohjaisesta näkökulmasta

Tutkielman tavoitteena on ymmärtää transformaation kokeneen case-yrityksen selviytyminen tuotteiden, markkinoiden ja toimintaympäristön kautta resurssipohjaista näkökulmaa käyttäen. Case-yrityksen menneisyyttä, menestystekijöitä sekä toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia on tutkittu yrityksen siirryttyä strategisin päätöksin uusille markkinoille uusin tuottein. Tutkielmaa ohjaa kolme keskeistä näkökulmaa; resurssipohjainen näkökulma, tapaustutkimus – yhden casen analyysi ja henkilökohtainen näkökulma. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen yhden tapauksen tutkimus, joka pohjautuu Case-yrityksen neljän vuosikymmenen yrityshistorian pitkittäistarkasteluun. Empiirisenä aineistona on käytetty aiheeseen liittyviä dokumentteja. Sekä case-yrityksessä että toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat mahdollistaneet murrosvaiheiden ja kolmen erilaisen ajanjakson löytymisen yrityksen toimintahistorian aikana. Yrityksen strategiassa on haettu kasvua uusista tuote- ja markkinasegmenteistä ja vähennetty siten riippuvuutta yhdestä toimialasta, samalla on pyritty tasaamaan kausivaihteluita tuotannossa. Merkittävimpiä vahvuuksia resurssipohjaisesta näkökulmasta ovat olleet keskittyminen ydinosaamiseen, oma tuotekehitystyö ja vahva organisaatiokulttuuri.

Adoption of an E-service Innovation and its Effects on Customer Service Processes in Forest Industry

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten asiakkaille suunnattu Internet –pohjainen palvelu muuttaa asiakaspalvelua metsäteollisuudessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat tällaisen palvelun omaksumiseen. Tutkimuksesta ilmenee että muutokset asiakaspalvelussa ovat olleet asiakkaiden mielestä pääasiassa positiivisia. Selvisi, että uuden sovelluksen laatuun ollaan tyytyväisiä, mutta että kaikki asiakkaat eivät pidä sen etuja huomattavina verrattuna vanhoihin toimintatapoihin. Esimerkkiyrityksen oma henkilöstö ei keskimäärin koe sovellusta kovin hyödylliseksi oman työnsä kannalta. Jotta sovelluksen käyttöä ja mahdollisia hyötyjä esimerkkiyritykselle saataisiin lisättyä, on sovellukseen tehtävien parannusten lisäksi panostettava tehokkaampaan kommunikointiin ja lisäkoulutukseen asiakkaille. Lisäksi on löydettävä keinoja, joiden avulla asiakkaat kokisivat sovelluksen käytön itselleen edullisemmaksi kuin pitäytymisen vanhoissa toimintatavoissa. Edellä mainitun saavuttaminen edellyttää esimerkkiyrityksen asiakaspalvelu-henkilöstön ja operatiivisen johdon sitoutumista sovelluksen aktiiviseen markkinointiin asiakkaiden suuntaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluilla ja asiakkaille suunnatulla kyselylomakkeella käyttäen pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä. Haastatteluja tehtiin kahdessa esimerkkiyrityksen yksikössä, kolmessa myyntikonttorissa sekä kahden asiakasyrityksen yhteensä neljässä eri yksikössä. Kyselylomake lähetettiin 215 asiakaskäyttäjälle, joista 30 palautti lomakkeen. Palautusprosentiksi tuli 14.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun alueellinen vaikuttavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK:n) koulutuksellista ja taloudellista vaikuttavuutta Etelä-Karjalassa ja kehittää sitä kuvaavia mittareita. Lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemystä LTKK:n imagosta sekä osaamisen ja inhimillisen pääoman alueellista merkitystä. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinen, mutta sisältää myös käsite-analyyttisiä ja nomoteettisia piirteitä. Lähtökohtana vaikuttavuuden tarkastelussa pidetään yliopiston yhteiskunnallisia funktioita. Nämä funktiot ovat: opetus, tutkimus sekä olemassaolo ja toiminta. Tässä tutkimuksessa yliopisto nähdään inhimillisen pääoman kartuttajana, työvoiman tuottajana, työllistäjänä, rahavirtojen lähteenä, yhteistyökumppanina ja innovaatiokeskuksena. Myös yliopiston imagoa pidetään yhtenä vaikuttavuuden osatekijänä. Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään yliopiston vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä ja malleja, osaamisen alueellista merkitystä ja yliopiston roolia inhimillisen pääoman tuottajana sekä yliopiston imagon merkitystä. Tutkimukseen liittyi LTKK:sta vuonna 1997 – 2000 valmistuneille tehty kyselytutkimus sekä sidosryhmiin kohdistettu teema-haastattelu. Tutkimuksen empiriaosassa mitataan LTKK:n alueellista vaikuttavuutta opetukseen, tutkimukseen sekä olemassaoloon ja yhteistyöhön liittyvien mittareiden perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTKK:n merkitys työvoiman tuottajana on voimakkaasti kasvanut, samoin kuin valmistumisen jälkeen Etelä-Karjalaan jäävien osuus. LTKK:sta valmistuneet pitävät koulutuksen antamia valmiuksia pääosin hyvinä, mutta työnantajat näkevät puutteita muun muassa johtamis- ja sosiaalisissa taidoissa. LTKK saa toiminnallaan aikaan huomattavia rahavirtoja ja on tärkeä yhteistyökumppani alueen muiden toimijoiden kannalta, lukuun ottamatta pienyrityksiä. LTKK:n imago on maakunnassa positiivinen, mutta sen valtakunnallinen tunnettuus on huono.