Läheisen rooli ja tuen tarve iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli saada tietoa iäkkäiden kotiutusprosessista läheisen näkökulmasta ja muodostaa käsitteellinen malli, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin vaikuttavat tekijät ja tuen tarpeet iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tutkimus oli kuvaileva tutkimus, jossa sovellettiin metodologista triangulaatiota. Kotiutuva iäkäs nimesi läheisen (n=14), jolta kerättiin tutkimusaineistoa teemahaastattelulla ja kyselyllä (COPE -indeksi, Carers of Older People in Europe). Rekrytointi tapahtui viidellä arviointi- ja kuntoutusosastolla Etelä-Suomessa kesällä 2015. Teemahaastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kyselyn (COPE -indeksi) vastauksista laskettiin prosenttiosuudet ja kolmella osa-alueella laskettiin lisäksi summapisteiden keskiarvot. Tutkimuksen päätulos tuli teemahaastattelun sisällön analyysistä, jota vahvistettiin kyselystä (COPE -indeksi) saaduilla tuloksilla. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyi käsitteellinen malli läheisen roolista ja tuen tarpeista iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Läheisen rooli jakautui neljään päärooliin, jotka olivat iäkkään arjen auttajan rooli, edunvalvojan rooli, tukijan rooli ja vastuunkantajan rooli. Arjen auttajan rooliin kuului läheisen käytännön järjestäjän rooli ja kodinhoitajan rooli. Edunvalvojan rooliin sisältyi iäkkään terveydellinen edunvalvojan rooli, taloudellinen edunvalvojan rooli ja puolestapuhujan rooli. Tukijan rooli muodostui iäkkään virkistäjän roolista ja muutokseen sopeuttajan roolista. Näissä rooleissa toimimiseen vaikuttavia tekijöitä olivat läheisen ja iäkkään välinen suhde, läheisen oma elämä, rooliin saatu tuki ja roolin mielekkyys. Läheisen roolissa tuen tarpeita olivat arjen tuki, roolissa toimimisen tuki, rohkaiseva ja sosiaalinen tuki. Kyselyn (COPE -indeksi) tulokset täydensivät kuvausta läheisen rooliin vaikuttavista tekijöistä ja tuen tarpeista. Keskeistä tuloksissa oli, että läheisillä oli hyvä suhde iäkkäisiin, avustaminen koettiin vaivan arvoiseksi ja muiden ihmisten koettiin arvostavan heidän toimimistaan iäkkään avustajana. Ajoittain avustaminen koettiin liian vaativana tuoden kielteisiä vaikutuksia omaan tunne-elämään ja fyysiseen terveydentilaan, tunnettiin olevan ansassa. Läheiset tunsivat saavansa hyvin tukea perheeltä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluista saatavassa tuessa koettiin parannettavaa. Tämän empiirisen tutkimuksen tuloksena tuotettu käsitteellinen malli todentaa läheisen roolin monimutkaisuuden ja moniulotteisuuden. Läheisen roolissa tarvitaan erityistä tukea tilanteiden muuttuessa, kuten kotiutustilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä iäkkäiden yksilöllistä kotiutumista ja tilanteeseen sopivia läheisen roolia tukevia palveluita.

Viologen based electroactive polymers and composites for durable electrochromic systems

Electrochromism, the phenomenon of reversible color change induced by a small electric charge, forms the basis for operation of several devices including mirrors, displays and smart windows. Although, the history of electrochromism dates back to the 19th century, only the last quarter of the 20th century has its considerable scientific and technological impact. The commercial applications of electrochromics (ECs) are rather limited, besides top selling EC anti-glare mirrors by Gentex Corporation and airplane windows by Boeing, which made a huge commercial success and exposed the potential of EC materials for future glass industry. It is evident from their patents that viologens (salts of 4,4ʹ-bipyridilium) were the major active EC component for most of these marketed devices, signifying the motivation of this thesis focusing on EC viologens. Among the family of electrochromes, viologens have been utilized in electrochromic devices (ECDs) for a while, due to its intensely colored radical cation formation induced by applying a small cathodic potential. Viologens can be synthesized as oligomer or in the polymeric form or as functionality to conjugated polymers. In this thesis, polyviologens (PVs) were synthesized starting from cyanopyridinium (CNP) based monomer precursors. Reductive coupling of cross-connected cyano groups yields viologen and polyviologen under successive electropolymerization using for example the cyclic voltammetry (CV) technique. For further development, a polyviologen-graphene composite system was fabricated, focusing at the stability of the PV electrochrome without sacrificing its excellent EC properties. High electrical conductivity, high surface area offered by graphene sheets together with its non-covalent interactions and synergism with PV significantly improved the electrochrome durability in the composite matrix. The work thereby continued in developing a CNP functionalized thiophene derivative and its copolymer for possible utilization of viologen in the copolymer blend. Furthermore, the viologen functionalized thiophene derivative was synthesized and electropolymerized in order to explore enhancement in the EC contrast and overall EC performance. The findings suggest that such electroactive viologen/polyviologen systems and their nanostructured composite films as well as viologen functionalized conjugated polymers, can be potentially applied as an active EC material in future ECDs aiming at durable device performances.

Sähköisen lisäpalvelun hyötyjä kuluttajille

Sähköiset palvelut ovat yleistyneet teknologian kehityksen myötä. Sähköiset palvelut on yksi tapa parantaa yrityksen kilpailuetua tai säilyttää se. Yritykset pyrkivät tarjoamaan toinen toistaan parempia palveluita asiakkailleen. Myös energia-alalla yritykset ovat viime vuosina alkaneet panostaa enemmän sähköisiin palveluihin. Sähköyhtiöiden välillä on käyty paljon hintakilpailua, mutta nykyään ei kilpailla pelkästään hinnalla, vaan myös asiakkaille tarjottavilla palveluilla. Tämä tutkimus tehtiin toimeksiantona suomalaiselle sähköalan yritykselle. Tutkimuksessa mielenkiintona oli energia-alalla tarjottavan sähköisen palvelun hyödyllisyys kuluttajille. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi asiakkaat käyttävät online-palvelua. Ongelmaa lähestyttiin kolmella osaongelmalla: Minkälaiseksi asiakkaat kokevat palvelun laadun? Mitä hyötyjä asiakas kokee saavansa käyttäessään online-palvelua? Miten palvelua voidaan kehittää ja asiakastyytyväisyyttä lisätä? Palvelun laatu on tutkimuksessa määritelty palvelun tekniseksi toimivuudeksi ja käytettävyydeksi. Palvelun laadun lisäksi tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi asiakkaan kokeman arvon muodostumisprosessi, johon liittyvät asiakkaan kokemat palvelun hyödyt ja uhraukset. Näiden lisäksi käsitellään asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin kyselytutkimuksena 15.12.2014–12.1.2015 välisenä aikana. Sähköinen kysely toteutettiin yrityksen online-palvelussa. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 285 kappaletta. Asiakaat ovat tyytyväisiä online-palveluun ja ovat valmiita suosittelemaan sitä muille. Tärkein palvelu on kulutusraportti, jonka avulla asiakkaat voivat seurata sähkönkulutustaan ja -kustannuksiian tarkasti. Online-palvelu on tärkeä tiedonlähde asiakkaille, joka tarjoaa asiakkaille heille erittäin merkityksellistä tietoa. Asiakkaat kuitenkin hyödyntävät saamaansa tietoa vaihtelevasti. Tukemalla asiakkaan itsepalvelua ja kasvattamalla asiakkaan kokemia hyötyjä, muun muassa parantamalla palvelun helppokäyttöisyyttä, voidaan parantaa myös asiakastyytyväisyyttä

Internet liiketoimintaa muuttavana voimana - sähköisen ja perinteisen liiketoiminnan menestystekijät nykyisessä toimintaympäristössä

Päätavoitteena tässä tutkielmassa on selvittää, mitkä ovat perinteisen ja sähköisen liiketoiminnan menestystekijät nykyisessä toimintaympäristössä. Lisäksi tavoitteena on esitellä perinteisen liiketoiminnan ominaispiirteitä sekä sitä, miten Internet muuttaa näitä. Tavoitteena on myös tarkastella, miten perinteinen B2C -pienyritys voi hyödyntää Internetiä liiketoiminnassaan.

On the effect of molecular structure and composition on the photofragmentation of biomolecules

The research on the interaction between radiation and biomolecules pro-vides valuable information for both radiobiology and molecular physics. While radiobiology is interested in the damage inflicted on the molecule upon irradiation, molecular physics exploits these studies to obtain infor-mation about the physical properties of the molecule and the quantum me-chanical processes involved in the interaction. This thesis work investigated how a small change in the structure or composition of a biomolecule changes the response of the molecule to ioniz-ing radiation. Altogether eight different biomolecules were studied: nucleo-sides uridine, 5-methyluridine and thymidine; amino acids alanine, cysteine and serine; and halogenated acetic acids chloro- and bromoacetic acids. The effect of ionizing radiation on these molecules was studied on molecular level, investigating the samples in gas phase. Synchrotron radiation of VUV or soft x-ray range was used to ionize sample molecules, and the subsequent fragmentation processes were investigated with ion mass spectroscopy and ion-ion-electron coincidence spectroscopy. The comparison between the three nucleosides revealed that adding or removing a single functional group can affect not only the bonds from which the molecule ruptures upon ionization but also the charge localiza-tion in the formed fragments. Studies on amino acids and halogenated acetic acids indicated that one simple substitution in the molecule can dramatical-ly change the extent of fragmentation. This thesis work also demonstrates that in order to steer the radiation-induced fragmentation of the molecules, it is not always necessary to alter the amount of energy deposited on the molecules but selecting a suitable substitution may suffice.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten palvelutyytyväisyystutkimus 2015 : Yhteenvetoraportti

Asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä ELY-keskusten tarjoamaan palveluun ja annettuja arvosanoja voidaan pitää erittäin hyvinä. ELY-keskusten valtakunnalliset keskimääräiset tyytyväisyysarvosanat ovat pysyneet käytännössä ennallaan edellisvuoden tutkimukseen nähden. Tätä voidaan pitää erittäin positiivisena huomioiden ELY-keskuksiin kohdistuneet sopeuttamistoimet ja niiden toimintaympä-ristössä tapahtuneet muutokset vuoden 2015 Vuoden 2015 palvelutyytyväisyystutkimuksessa oli mukana ELY-keskusten rahoitus-, maksatus-, lupa- ja valvontapalvelut. Lisäksi erillisenä tutkimuskohteena mukana oli ensimmäistä kertaa yritysten kehittämispalvelut (analyysi-, konsultointi- sekä koulutuspalvelut). Tutkimukseen osallistui kaikki ELY-keskukset lukuun ottamatta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksia, joiden osalta palvelutyy-tyväisyyskyselyitä ei tehty vuoden 2015 aikana. Vastauksia tutkimukseen saatiin yhteensä lähes 3500 kappaletta. ELY-keskusten asiakkailta saamien ”palvelu kokonaisuudessaan” tyytyväisyysarvosanojen valtakunnallinen keskiarvo on kaikkien pal-veluiden osalta yli neljä (4,10) eli tyytyväisyys oli laskenut hienoisesti vuoden 2014 tuloksista (4,13). Asiakkaat ovat antaneet korkeim-mat tyytyväisyysarvosanat ”asiantuntemuksesta” sekä ”ystävällisyydestä”. Muita tekijöitä alhaisemmat arvosanat on annettu ”asian käsittelynopeudelle”. Rahoituspalveluiden osalta kokonaisarvosana (3,98) on laskenut hivenen. Koettu palvelun ystävällisyys on pysynyt korkealla tasolla, mutta tyytyväisyys käsittelynopeuteen on laskenut. Maksatuspalveluiden osalta kokonaisarvosana (4,16) on pysynyt ennallaan ja tyyty-väisyys käsittelynopeuteen on parantunut. Lupapalveluiden osalta kokonaisarvosana (4,17) on pysynyt ennallaan. Sen sijaan asiakkai-den tyytyväisyys asiantuntemukseen, ystävällisyyteen ja päätösten perusteluihin on laskenut selvästi. Lupapalveluiden muutokset nä-kyvät kaikkien vastaajien kokonaistuloksessa. Valvontapalveluiden osalta kokonaisarvosana (3,99) on laskenut hivenen. Yrityspalvelujen analyysi- ja konsultointipalveluissa parhaaksi koettiin mm. palvelun nopea ja vaivaton saatavuus sekä suora hyöty liiketoimintaan. Koulutuspalvelut taas saivat kiitosta sisällöistä ja koulutusten läpiviennistä. Sekä konsultointipalvelut että avainhenki-löille suunnatut koulutusohjelmat koettiin tehokkaaksi tavaksi kehittää yrityksen toimintaa. Asiakkaat odottavat sujuvaa asiointia ELY-keskuksen kanssa. Yhä useammalle asiakkaalle tämä tarkoittaa hyvin toimivia sähköisiä palveluita. Keskeiset asiakkaiden esille nostamat kehityskohteet liittyivät asioinnin koettuun työläyteen, prosessin monimutkaisuuteen tai vaikeuteen. Lisäksi hitaaksi koettu asian käsittelynopeus sai osakseen kritiikkiä. Nopeasti kasvava sähköinen asiointi tarvitsee tuek-seen hyvin saavutettavan monikanavaisen asiakaspalvelun, jonka edelleen kehittämiseen tulee panostaa. Lisätietoja tutkimuksen koordinointiin liittyvissä asioista saa Teija Junttilalta KEHA-keskuksesta.

Tilintarkastuksen tehostaminen tietokoneavusteisten aineistoanalyysien avulla pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa

Tilintarkastus on muuttunut teknologian kehityksen myötä. Toiminnanohjausjärjestelmien ansiosta asiakkaiden koko aineisto on mahdollista saada sähköisesti tilintarkastusta varten. Sähköinen materiaali ja analytiikkatyökalujen kehittyminen mahdollistavat tietokoneavusteisten aineistoanalyysien laadinnan tilintarkastuksen tehostamiseksi, kunhan aineiston laatu on varmistettu. Tietokoneavusteisten aineistoanalyysien avulla sähköiselle materiaalille voidaan suorittaa haluttuja valintoja ja tehdä tarvittavaa laskentaa. Aineistoanalyyseja hyödyntämällä tilintarkastajat voivat tarkastella asiakkaan aineistoa kokonaisuudessaan pelkkien otostarkastusten sijaan ja saada tarkastuksesta kattavampaa. Tilintarkastusta on tämän avulla mahdollista tehostaa ja samalla parantaa tarkastuksen laatua. Tutkimus on rajattu Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen (EY, KPMG, PwC ja Deloitte) aineistoanalyysien hyödyntämiseen, koska resurssit analyysien laadintaan isoissa tilintarkastusyhteisöissä ovat hyvät. Tutkimus keskittyy pieniin ja keskisuuriin asiakasorganisaatioihin. Isoissa organisaatioissa tilintarkastusta on jopa mahdotonta suorittaa ilman aineistoanalyyseja, mutta pk-yrityksissä hyödyt eivät aina näy selvästi aineiston vähyyden tai haasteellisten IT-järjestelmien johdosta. Tutkimuksessa on haastateltu neljää henkilöä, jotka edustavat kolmea Big 4 -yhteisöä. Haastateltavista kolme on KHT-tilintarkastajia ja yksi järjestelmätarkastaja, jonka työajasta suurin osa kuluu aineistoanalyysien laadinnassa. Haastattelututkimus perustuu tutkielmassa laadittuun viitekehykseen, jossa on otettu huomioon yksilön, teknologian, organisaation ja ulkoisten tekijöiden vaikutus aineistoanalyysien hyödyntämisessä. Tutkimuksesta käy ilmi, että aineistoanalyysien hyödyntämiseen pk-yrityksen tilintarkastuksessa liittyy paljon haasteita ja toisaalta potentiaalia. Aineistoanalyysien laadinta on tutkimuksessa osallistuneissa yhteisöissä jaettu tilintarkastajien ja IT-asiantuntijoiden kesken. IT-alan osaajat tulisi ottaa tiiviiksi osaksi tilintarkastustiimiä, jotta kommunikointi paranisi ja tilintarkastajien tarpeet ja aineistoanalyytikoiden tarjoamat mahdollisuudet saataisiin kohtaamaan. Aineistoanalyysien haasteena on aineiston täydellisyyden varmistaminen etenkin pk-yrityksissä. Täydellisyyden varmistamiseksi aineisto tulisi täsmäyttää johonkin toiseen dokumenttiin ennen analyysien laadintaa, jotta turhalta työltä vältytään. Pk-yritykset tulisi asiakkaan suuntaan tapahtuvan paremman kommunikoinnin avulla saada tietoisemmaksi analyysien teosta ja hyödyntämisestä. Tietoisuuden lisääntymisen avulla aineistoanalyyseilla on mahdollista saada lisäpreemiota tarjouksiin ja samalla parantaa tilintarkastusyhteisön kilpailukykyä. Tulevaisuus aineistoanalyysien osalta näyttää valoisalta. Teknologia kehittyy ja uusia työkaluja tulee tarjolle. Aineistoanalyysien osalta tilintarkastusta pystytään tulevaisuudessa tehostamaan ja kehitykseen kannattaa panostaa myös pk-yrityksien kanssa.

Kuudesluokkalaisten säännöllisen urheiluseurassa harrastamisen ja seuratoiminnan yhteys sosiaalisiin suhteisiin

Urheiluseurassa harrastamisen on todettu olevan yhteydessä lapsen sosiaaliseen statukseen. Liikuntaa harrastava lapsi muodostaa tutkimusten mukaan helpommin sosiaalisia suhteita koulumaailmassa kuin liikuntaa harrastamaton lapsi. Tutkimusten mukaan liikunnallisesti pätevät oppilaat nauttivat yleensä muiden oppilaiden suosiota ja pärjäävät koulussa keskivertoa paremmin. Onkin perusteltua tutkia tätä yhteyttä ja selvittää myös, millaisia ominaisuuksia oppilaat arvostavat toisessa oppilaassa. Tarkoituksena oli selvittää kuudesluokkalaisten oppilaiden liikuntaharrastustottumuksia ja heidän sosiaalista asemaansa omalla luokallaan. Tutkimus on tyypiltään survey-tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake, oppilaille omansa ja luokkien opettajille omansa. Opettajan lomakkeella haettiin lisätukea oppilaiden vastauksille. Aineisto kerättiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuoden 2015 keväällä ja syksyllä, kolmessa eri koulussa. Tulosten analysointi ja raportointi tapahtuivat syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Aineiston analyysi suoritettiin käyttäen pääosin sosiometristä mittausta. Oppilaita pyydettiin nimeämään toisiaan eri kategorioihin, kuten keiden kanssa oppilas on eniten ja vähiten tekemisissä koulupäivän aikana. Maininnat laskettiin jokaisen oppilaan kohdalla yhteen. Oppilaat vastasivat kysymyksiin omista harrastustottumuksistaan, esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa harrastat urheiluseuratoimintaa. Mainintojen määriä vertailtiin oppilaiden harrastustottumusten mukaan. Oppilaita pyydettiin myös mainitsemaan ominaisuuksia, joita he arvostavat johtajaoppilaassa. Opettajia pyydettiin nimeämään oppilaita eri statuskategorioihin. Oppilaiden statuskategorioita käytettiin peilaamaan oppilaiden vastauksista saatuja tuloksia. Oppilaat arvostivat johtajaoppilaassa sosiaalisia taitoja, kuten reiluutta, muiden huomioimista ja ystävällisyyttä. Reiluuden mainitsi 22,8% oppilaista. Urheilullisuuden mainitsi vain 1,3% oppilaista. Oppilaiden urheiluseurassa harrastamisen ja sosiaalisen statuksen välillä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Oppilaita, joilla on vain pieni sosiaalinen piiri luokassaan, ei mainittu hyviksi johtajiksi. Sen sijaan oppilaat, jotka muut nimesivät kaikkien kaveriksi saivat muita enemmän hyvä johtaja -mainintoja. Jatkotutkimksissa voitaisiin selvittää yksilölajien yhteyttä sosiaaliseen statukseen vertailukohtanaan joukkuelajit.

Mikroyrityksen ja tilitoimiston välisten prosessien kehittäminen sähköistämisen avulla

Tämä tutkielma käsittelee mikroyrityksen ja tilitoimiston välistä yhteistyötä sekä sen edistämistä sähköistämisen keinoin. Aihetta käsitellään ulkoistamisen näkökulmasta, jolloin taloushallinnon prosessit käsittävät tilitoimiston ja yrityksen välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön. Tutkielmassa käsitellään taloushallinnon roolia ja prosesseja sekä taloushallinnon ulkoistamisen teoreettisia lähtökohtia. Tämän jälkeen syvennytään taloushallinnon sähköistämiseen sekä sen etuihin ja haittoihin. Aiheita pyritään käsittelemään sekä yleisellä tasolla että mikroyritysten näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on teorian ja empiirisen tutkimuksen avulla selvittää, millaisia sähköisiä keinoja valitun kohdeyrityksen ja tilitoimiston yhteistyön kehittämiseen on tarjolla ja kuinka nämä keinot edistäisivät osapuolten välistä yhteistyötä. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja tutkittavaa ilmiötä on tarkasteltu tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin kohdeyrityksen omistajayrittäjältä keskusteluin sekä kohdeyrityksen käyttämälle tilitoimistolle sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Tutkielmassa päädyttiin siihen, että sähköisistä menetelmistä on saatu apua esimerkiksi kuittikirjanpidossa. Käytössä olevien sähköisten palveluiden määrää sen sijaan voitaisiin vähentää ainakin poistamalla yksi laskujenhallintaohjelma käytöstä. Tämä edistäisi tositteiden kulkua yritykseltä kirjanpitäjälle ja samalla päästäisiin eroon myös yhdestä käyttöominaisuuksiltaan kehnosta laskujenhallintajärjestelmästä. Toisaalta todettiin, että ydinongelmat eivät loppujen lopuksi liity heikkoon teknologiaan vaan ihmisten välisiin suhteisiin eivätkä nämä ongelmat ole ratkaistavissa teknologian keinoin.

Johdon laskentatoimen kuukausiraportoinnin kehittäminen case-yrityksessä

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia johdon laskentatoimen kuukau-siraportointia ja sen kehittämistä case-yrityksen avulla. Tutkielman teoriaosuus muo-dostaa työlle sen teoreettisen viitekehyksen. Empiriaosuudessa käsiteltävä kuukausi-raportoinnin kehittäminen alkaa sen lähtötason määrittelemisellä. Tämän jälkeen tun-nistetaan prosessiin liittyviä kehitystä vaativia asioita sekä pyritään löytämään keinot näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkielmassa käytettävä empiirinen aineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen mene-telmiä käyttäen. Tähän on kuulunut sekä työnteon havainnointia että haastatteluja. Ha-vainnointi koostui kahden kuukaudenvaihteen raportointiprosessin seuraamisesta. Siitä saatua aineistoa hyödynnettiin erityisesti raportoinnin lähtötason määrittämiseksi. Haastatteluja hyödynnettiin puolestaan prosessin ongelmakohtien tunnistamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksesta selvisi, että case-yrityksen kuukausiraportointiprosessin lähtötilanne on yleisesti ottaen hyvä. Raportoinnille tunnistettiin kolme keskeistä päämäärää: hyvä ai-kataulutus, korkea automaation taso ja analyysin hyödynnettävyys. Koska kuukausira-portointi on jatkuvasti kehittyvä prosessi, on siinä aina jotain parannettavaa. Tutkimuk-sesta nousikin kolme keskeistä raportointiprosessin kehittämiskohdetta: aikataulutuk-sen ja talousosaston sisäisen kommunikaation haasteet, raportointityökalut sekä tie-don tiedon analyysin ja yksiköiden välisen kommunikaation haasteet. Näistä jokaiseen löydettiin konkreettisia parannusehdotuksia, joita case-yritys voi hyödyntää raportoin-tiprosessin päämäärien saavuttamiseksi.

Sähköiset koejärjestelmät ja kokeet

Sähköiset kokeet sekä koejärjestelmät ovat yleistymässä nyky-yhteiskunnassa nopeasti. Molempien käyttöönottoa vauhdittavat yhä lisääntyvät työmäärät ja opetuksen tehostaminen. Suomessa tullaan siirtymään täysin sähköistettyyn ylioppilastutkintoon vuoteen 2019 mennessä. Sähköinen koe on testi, jossa käytetään internettiä tai intranettiä. Sähköisiä kokeita suositaan yleisesti niiden helppouden takia. Haasteitakin löytyy mm. tunnistautumisesta, kokeen suorittamisen helppoudesta ja IT:n hallinnasta. Sähköinen koe suoritetaan aina koejärjestelmässä. Koe- ja oppimisjärjestelmät ovat alustoja joissa sähköisiä kokeita pidetään. Järjestelmiä on kehitetty useita ja niitä kehitetään yhä lisää. Kyseisiä järjestelmiä käytetään suuremmalla todennäköisyydellä, mikäli niiden käyttö ei vaadi suuria ponnisteluita. Helppous onkin kaiken ydin sähköisissä koe- ja oppimisjärjestelmissä. Tässä tutkielmassa perehdytään sähköisiin kokeisiin sekä koe- ja oppimisjärjestelmiin. Lisäksi kerrotaan hieman sähköisten kokeiden eduista ja haasteista. Tämän jälkeen perehdytään kahteen erilaiseen järjestelmään. Lopuksi esitellään tutkimus, jossa mitataan opiskelijoiden suhtautumista sähköisiin kokeisiin ja koejärjestelmiin.

Integraatiota ja ekososiaalista sivistystä, Oppimiskokonaisuuden tuottamisen prosessi

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 eli POPS 2014 astuu voimaan vaiheittain vuodesta 2016 alkaen ja se tuo mukanaan muutoksia perusopetukseen. Suurimpia uudistuksia ovat opetuksen eheyttäminen eli integroivan opetuksen sisällyttäminen kaikille yläkoulun luokka-asteille, ekososiaalisen sivistyksen lisääminen opetukseen ja työtapojen monipuolistuminen. Opetussuunnitelmien uudistuminen luo tarpeen uudenlaisille oppimateriaaleille, jotka toteuttavat POPS 2014 tavoitteita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ekososiaalista sivistystä toteuttavan, integroivan oppimiskokonaisuuden tuottamisen prosessia. Ensin tarkastellaan saastuttamiseen liittyvän, oppiaineita integroivan kurssityön laadintaa aineenopettajaopiskelijoista koostuvassa monitieteisessä pienryhmässä. Sen aikana kerättiin osallistuva havainnointiaineisto ja strukturoitu haastatteluaineisto (2 kpl). Tämän jälkeen tarkastellaan kurssityönä toteutetun oppimiskokonaisuuden pilotointia. Pilotointi toteutettiin Piispanlähteen yhtenäiskoulussa ja siihen osallistui neljä opettajaa ja 76 oppilasta neljältä eri 7. luokalta. Pilotoinnin aikana havainnoitiin oppimiskokonaisuuden käyttöä, lisäksi pilotointiin osallistuneet opettajat haastateltiin (puolistrukturoitu yhteishaastattelu) ja oppilaille teetettiin sähköinen kysely (51 kpl). Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantitatiivisesta aineistosta laskettiin tilastollisia tunnuslukuja. Tulosten perusteella monitieteinen pienryhmätyöskentely on toimiva menetelmä tuottaa monitieteistä, oppiaineita integroivaa oppimateriaalia. Opettajien mukaan oppimiskokonaisuus oli onnistunut ja se toteuttaa erityisen hyvin POPS 2014 asettamia tavoitteita opetuksen integraation, ekososiaalisen sivistyksen ja monipuolisten työtapojen osalta. Sekä pienryhmäläiset että opettajat kokivat oppineensa uutta niin oppiaineista kuin yhteistyöstä. Pilotointiin osallistuneet oppilaat pitivät oppimiskokonaisuudesta, erityisesti sen toiminnallisista työtavoista. Saastuttaminen -kurssityö muokattiin pilotoinnin pohjalta valmiiksi Huolehdi ympäristöstäsi -oppimiskokonaisuudeksi, joka on julkaistu PEDA.net. -sivustolla kaikkien vapaaseen käyttöön. Tulosten mukaan tämä oppimiskokonaisuus toteuttaa POPS 2014 asettamia tavoitteita oppiaineiden integroinnin, ekososiaalisen sivistyksen ja monipuolisten työtapojen osalta.

GeoGebra sähköisessä ylioppilaskokeessa

Tutkielman aiheena on sähköistyvä ylioppilaskoe matematiikan ja GeoGebra-ohjelman näkökulmasta. Tarkasteltavia aihealueita ovat lukion pitkän matematiikan geometriaa sekä numeerisia menetelmiä käsittelevät kurssit. Tarkoituksena on ensin tutustua pääpiirteissään sähköiseen matematiikan ylioppilaskokeeseen sekä GeoGebra-ohjelmaa ja perehtyä sitten edellä mainittujen kurssien aiheisiin ja lopuksi ratkaista niihin liittyviä eri tasoisia tehtäviä GeoGebralla. Ylioppilaskokeella on edessään uudistus sähköiseen muotoon syksystä 2016 alkaen. Matematiikan osalta sähköinen ylioppilaskoe on ensi kertaa käytössä keväällä 2019. Sähköisessä ylioppilaskokeessa opiskelijalla on käytössään päätelaitteella erilaisia ohjelmistoja, joista yksi on dynaaminen matematiikkaohjelma GeoGebra. Sähköinen koe tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehtävätyyppien ja mahdollisesti käytettävän aineiston ja taustamateriaalin suhteen. Matematiikan tehtävien ratkaiseminen sähköisessä muodossa muuttaa tehtävien luonnetta ja siksi uudistuksen myötä on tarpeellista pohtia myös uudenlaisia matematiikan tehtäviä. GeoGebra sisältää esimerkiksi paljon valmiita työkaluja geometristen ongelmien ratkaisuun ja siksi perinteiset tehtävät eivät ole aina mielekkäitä sähköisin välinein ratkaistaviksi. Lukion pitkän matematiikan geometrian kurssin keskeisiä sisältöjä ovat yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrän geometria sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvät pinta-alat, tilavuudet, kulmat sekä pituudet. Työssä käsiteltäviä numeerisia menetelmiä ovat Newtonin menetelmä funktion nollakohtien ratkaisemiseksi sekä erilaiset pinta-alan approksimointiin käytetävät menetelmät, joista yksi on Simpsonin sääntö.

Strategiaprosessi monikansallisessa yrityksessä

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tunnistaa strategiaprosessin eri vaiheet sekä kuvailla, miten prosessi toteutettiin tapausyritys Suominen Oyj:llä. Tavoitteina on myös analysoida, miten Suominen Oyj:n henkilöstö kokee oman suhteensa organisaatioon, sen strategiaan, tavoitteisiin ja arvoihin. Analyysin pohjalta pyritään muodostamaan kuva siitä, kuinka strategian implementoinnissa on onnistuttu. Lisäksi tarkastellaan, eroavatko nämä kokemukset eri maissa tapausyrityksessä. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Suominen Oyj:n strategiaprosessista hankitaan informaatiota kahdella laadullisella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kvantitatiivisen analyysin kohteena puolestaan on tapausyrityksen yhdeksältäkymmeneltä ylimmässä asemassa työskentelevältä henkilöltä kerätty tilastollinen kyselydata, jota analysoidaan muun muassa Kruskal-Wallisin testillä sekä Spearmanin korrelaatioanalyysillä. Tutkielmassa muodostetaan kuva prosessista, jossa hyvin muotoiltu strategia sekä selkeät tavoitteet luovat pohjan strategian implementoinnille. Onnistuneen implementoinnin keinoja ovat muun muassa kehitysohjelmat, tarkka rekrytointi, tavoitteiden ja palkkioiden sitominen strategiaan, strategian kanssa yhteensopiva organisaatiokulttuuri, useamman eri hierarkiatason osallistuminen ja erilaisten kontrollijärjestelmien sekä implementointityökalujen hyödyntäminen. Havaitaan, että tapausyritys käyttää näistä keinoista useampaa. Yrityksen monikansallisuus vaikuttaa erityisesti organisaatiokulttuuriin sekä sisäiseen viestintään. Tutkielman kvantitatiivisen analyysin tulokset näyttävät, ettei maiden välillä ole tilastollisesti merkittäviä eroja siinä, miten henkilöstö kokee oman suhteensa tapausyritykseen, sen strategiaan, tavoitteisiin ja arvoihin. Kvantitatiivisen analyysin perusteella Suominen Oyj:n strategiaprosessi on onnistunut hyvin. Tutkimuksessa esitellään vielä muutamia kehitysajatuksia yritystä sekä mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Auria Biopankin hyödynnettävyys tutkittavien rekrytoinnissa kliinisiin lääketutkimuksiin

Kliininen lääketutkimus on ihmiseen kohdistuva interventiotutkimus, jonka tavoitteena on selvittää lääkeaineiden farmakodynaamisia sekä farmakokineettisiä ominaisuuksia ihmiselimistössä. Tutkittavien rekrytointi kliinisiin lääketutkimuksiin voi olla haastavaa ja hidasta, mikä vaikeuttaa tutkimuksen suorittamista. Biopankki on yksikkö, johon on säilöttynä ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liitettyjä terveystietoja, joita voidaan käyttää biopankkitutkimusten tekemiseen. Vuonna 2013 astui voimaan Biopankkilaki (688/2012), jonka myötä Suomeen on perustettu yhdeksän biopankkia. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää, miten Auria Biopankin näyte- ja tietorekisteriä voitaisiin hyödyntää tutkittavien rekrytoimiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Projekti on toteutettu yhteistyössä Auria Biopankin kanssa. Projektia varten valittiin kuusi lääkekehityksen kannalta mielenkiintoista ja ajankohtaista sairautta, jotka ovat: Alzheimerin tauti, idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), multippeliskleroosi eli MS-tauti, eturauhassyöpä, ei-pienisoluinen keuhkosyöpä sekä monisysteemiatrofia (MSA). Jokaiselle sairaudelle suoritettiin näyte- ja tietorekisterihaku Auria Biopankin rekisteristä. Hakua varten luotiin sairauskohtaiset tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit, suoritettujen todellisten kliinisten lääketutkimusten kriteereitä apuna käyttäen. Näyte- ja tietorekisterihaun tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta kriteereitä vastaavaa henkilöä biopankin rekisterissä on, ja voidaanko heiltä biopankin välityksellä tiedustella halukkuutta ottaa osaa kliiniseen lääketutkimukseen. Projektin toisena osana luotiin toimintamalleja sekä mallikirjeitä biopankin välityksellä tapahtuvaa yhteydenottoa varten. Varsinaista yhteydenottoa sopiviin henkilöihin ei tämän projektin yhteydessä suoritettu. Suurinosa Auria Biopankin näytteistä on kerätty sairaalahoidon yhteydessä, joten oletettavasti erikoissairaanhoidossa hoidettavat sairaudet ovat kattavammin edustettuina biopankin rekisterissä. Tietorekisterihaun tuloksista tämä ei kuitenkaan ole suoraan havaittavissa. Valituista sairauksista eturauhassyöpää sairastavia kriteerit täyttäviä potilaita löytyi hieman alle 130, kun Alzheimerin taudin, IPF:n, ja MSA:n kohdalla luku jäi alle kymmeneen. MS-tautia sairastavia henkilöitä löytyi alle 20 ja ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavia noin 10. Biopankkilain mukainen biopankkitoiminta on Suomessa vielä uutta. Aktiivisten biopankkisuostumusten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana, mikä mahdollistaa biopankkien näyte- ja tietorekisterien kasvun ja tiedon nykyistä paremman hyödyntämisen. Mitä enemmän on biopankkisuostumuksen antaneita henkilöitä, sitä enemmän on henkilöitä tavoitettavissa biopankin välityksellä myös kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen.