Läheisen rooli ja tuen tarve iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli saada tietoa iäkkäiden kotiutusprosessista läheisen näkökulmasta ja muodostaa käsitteellinen malli, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin vaikuttavat tekijät ja tuen tarpeet iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tutkimus oli kuvaileva tutkimus, jossa sovellettiin metodologista triangulaatiota. Kotiutuva iäkäs nimesi läheisen (n=14), jolta kerättiin tutkimusaineistoa teemahaastattelulla ja kyselyllä (COPE -indeksi, Carers of Older People in Europe). Rekrytointi tapahtui viidellä arviointi- ja kuntoutusosastolla Etelä-Suomessa kesällä 2015. Teemahaastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kyselyn (COPE -indeksi) vastauksista laskettiin prosenttiosuudet ja kolmella osa-alueella laskettiin lisäksi summapisteiden keskiarvot. Tutkimuksen päätulos tuli teemahaastattelun sisällön analyysistä, jota vahvistettiin kyselystä (COPE -indeksi) saaduilla tuloksilla. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyi käsitteellinen malli läheisen roolista ja tuen tarpeista iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Läheisen rooli jakautui neljään päärooliin, jotka olivat iäkkään arjen auttajan rooli, edunvalvojan rooli, tukijan rooli ja vastuunkantajan rooli. Arjen auttajan rooliin kuului läheisen käytännön järjestäjän rooli ja kodinhoitajan rooli. Edunvalvojan rooliin sisältyi iäkkään terveydellinen edunvalvojan rooli, taloudellinen edunvalvojan rooli ja puolestapuhujan rooli. Tukijan rooli muodostui iäkkään virkistäjän roolista ja muutokseen sopeuttajan roolista. Näissä rooleissa toimimiseen vaikuttavia tekijöitä olivat läheisen ja iäkkään välinen suhde, läheisen oma elämä, rooliin saatu tuki ja roolin mielekkyys. Läheisen roolissa tuen tarpeita olivat arjen tuki, roolissa toimimisen tuki, rohkaiseva ja sosiaalinen tuki. Kyselyn (COPE -indeksi) tulokset täydensivät kuvausta läheisen rooliin vaikuttavista tekijöistä ja tuen tarpeista. Keskeistä tuloksissa oli, että läheisillä oli hyvä suhde iäkkäisiin, avustaminen koettiin vaivan arvoiseksi ja muiden ihmisten koettiin arvostavan heidän toimimistaan iäkkään avustajana. Ajoittain avustaminen koettiin liian vaativana tuoden kielteisiä vaikutuksia omaan tunne-elämään ja fyysiseen terveydentilaan, tunnettiin olevan ansassa. Läheiset tunsivat saavansa hyvin tukea perheeltä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluista saatavassa tuessa koettiin parannettavaa. Tämän empiirisen tutkimuksen tuloksena tuotettu käsitteellinen malli todentaa läheisen roolin monimutkaisuuden ja moniulotteisuuden. Läheisen roolissa tarvitaan erityistä tukea tilanteiden muuttuessa, kuten kotiutustilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä iäkkäiden yksilöllistä kotiutumista ja tilanteeseen sopivia läheisen roolia tukevia palveluita.

The role of next of kin and the need for support when the elderly is discharged from rehabilitation department to home. The purpose of the study was to describe the role of the next of kin and the need for support when the elderly was discharged from rehabilitation department to home. The aim of the study was to get information about the process of the elderly discharged from department to home from perspective of the next of kin. The goal was to get the conceptual model about different role types and the factors affect them and also find out the next of kin the need for support when elderly was discharged from rehabilitation department to home. This study was descriptive study and applied methodological triangulation. The elderly named the next of kin who participated in the study (n=14). The data were collected by theme interviews and COPE -index (Carers of Older People in Europe) at five rehabilitation departments in Southern Finland in summer 2015. The interview data were analyzed by inductive content analysis and response of COPE -index were analyzed by use percentages and for in the three parts of scale were calculated the sum of points. The main result was based on the inductive content analysis average themes were calculated and COPE -index supplemented the interview. The result of this study was the conceptual model about the role of next of kin and their need for support when the elderly was discharged from rehabilitation department to home. The next of kin has four main roles when the elderly was discharged from department to home: everyday helper, trustee, supporter and responsibility carrier. The role of everyday helper was included two parts: practical organizer and housekeeper. The role of trustee was included three parts: health trustee, economic trustee and advocate. The role of supporter was included two parts: elderly refresh and adapt to change. These roles were affected by relationship, private life, received support and task meaningfulness. The next of kin needed support to everyday tasks, to be in the role, encouragement and social support. The results of the COPE -index supplemented the description of the role of factors affecting the next of kin and need support. Highlights of the COPE -index result were that the next of kin had a good relationship with elderly and they felt able to cope with assisting elderly and they felt that other people respect them during their assistant. Sometimes they felt helping elderly was too demanding and that made a negative impact on their emotional life and physical health. They felt trapped. In generally they felt receiving support of family but health and social services need to be improved. This empirical study showed that the conceptual model about the role of next of kin was quite complex and multi-dimensional. The next of kin is required special support when situations are changed, for example the elderly is discharged from department to home. The results can be used in developing the methods of elderly care so that discharge to home would be individual and in developing appropriate service to the next of kin.