Yhtiöittämisen näkyminen työtyytyväisyydessä muutosprosessin eri vaiheissa

Tutkimuksessa tarkastellaan kunnallisten toimintojen muuttamista osakeyhtiömuotoon eli yhtiöittämistä henkilöstön työtyytyväisyyden näkökulmasta. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa ilmiötä kuvataan tyypillisten tapausten avulla. Tarkastelun kohteena on neljä Lappeenranta-konserniin kuuluvaa osakeyhtiötä, joiden omistaja on Lappeenrannan kaupunki. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimus on tehty Lappeenrannan kaupungin tarkastuslautakunnan toimeksiannosta. Tutkimustulokset osoittavat, että työtyytymättömyyttä aiheuttavat liiallinen työn määrä, johtaminen, tiukka omistajaohjaus, riittämätön tiedottaminen sekä useat peräkkäiset muutokset. Työtyytyväisyyden pääasiallinen tuottaja on haasteelliset ja mielekkäät työtehtävät, jotka tarjoavat onnistumisen mahdollisuuksia sekä hyvä yhteishenki työpaikalla. Myös yksilön omalla asennoitumisella muutoksiin on ratkaiseva merkitys muutoksista selviytymisessä ja siten työtyytyväisyydessä.

Customer consciousness in the production process of a steel factory

The purpose of this thesis is to examine the level of customer consciousness of the production process employees in a steel factory and to investigate the methods of internal marketing in order to propose development practices to enhance the customer consciousness of the case company employees. The significance of the level of customer consciousness is discussed and practices already implemented affecting the level of customer consciousness in the company are examined. The literature review gives an insight to the role of customer consciousness in the CRM philosophy of a manufacturing company and examines the means of internal marketing in enhancing customer consciousness. In the empirical part of the study, the level and significance of customer consciousness is determined by conducting individual and focus group interviews. The interviews are also used to examine the practices that could function in enhancing the customer consciousness of the employees. Development suggestions to improve the level of customer consciousness in the production process are given based on the results. The level of customer consciousness is at a poor level in the production process and influences above all on work motivation and job satisfaction, but possibly on customer satisfaction as well. The enhancement of customer consciousness in the production process should be done e.g. by ensuring the distribution of right knowledge coherently to all of the employees, gathering large customer reference database to exploit in work and in training, using visual illustration in presenting the customer information, training proactively and letting the employees to participate in the customer oriented development activities. Customer satisfaction focused reward system can be considered.

Ammatillisen osaamisen tukeminen muuttuvissa toimintaympäristöissä : tutkimus ikääntyvien työntekijöiden näkökulmasta

The purpose of the study was to describe the experiences of received support of aging employees and their work related self-image in changing working environments. Firstly, theaim was to discover how the support from organisations and leaders was verified. Secondly, the aim was to get answers how employees experienced themselves as workers and as learners in the current work context. Thirdly, the aim was to compare different knowledge information stages and company cultures and how they have influenced the experiences of professional competence development among aging employees. In addition the education- and career backgrounds were investigated to gain more understanding of their role in experiencing support and relation to the occupational self-image. The theoretical frame of reference of this researchis multidisciplinary. The theoretical part focuses on the meaning of work for human being from a sociological, late-modern perspective. On the other hand it examines the ageing process from a physiological and also from a perspective of age discrimination and life control. The occupational selfimage and the strength of motivation has an effect on learning in working life which is crucial and firmpart individual trajectories. According to the theoretical review company culture, leadership and especially the managers' role as a creator of a learning atmosphere are increasingly critical for aging adults' learning when the role of informal work-based learning is increasing. The empirical data was collected with aquestionnaire and interviews, which were carried out in May to October 2001. The data consists of 263 respondents of which further eight persons were interviewed. All respondents were over the age of 45 and represented all levels of their organisations in an IT-technology firm and a chemical industry plant. The central findings in this research show that the aging adults have experienced that theemployers do care about the development of their occupational skills. On the other hand there are fewer concrete activities to reveal this support. There is anobvious disproportion between the expressed aims and the realisation of the activities. Signs of age discrimination are few. The style of management has becomemore supporting for self directed activities which are seen to support adults learning. Higher education and individual activity to seek possibilities to learnwere encouraging the development of occupational skills. Age itself was not a crucial aspect when comparing the experiences among younger (45-54 years) and older (55-64 years) groups. Job satisfaction and professional self esteem seemed tobe considerably strong. The individual characteristics were more important elements in developing occupational skills than the age. The degree of anxiety at work was low. In addition among the older group the strong feeling of coherence and the occupational self image were significant for supporting the professional competence. The motivation to learn was also stable. Among the seniors there was some slight evidence of declining motivation. In the IT-firm the support was experienced stronger for aging employees than in the chemical industry plant. Thosewho had experienced support in the chemical industry plant had higher educational background than the others. In IT-firm they also experienced more support from the manager than in the chemical industry plant. The results show that it is more likely that the differences are caused mostly by the stage of information intensity and the character of company culture which is determined by the activities. IT-business demands constantly accommodation to changes and the chemical industry plant which is representing more traditional business field, where the atmosphere of learning is determined by the traditions of company culture, the changes are carried out slowly.

Employer Branding in Power Industry

Companies invest in employer branding in order to get good applicants, retain employees and create the image of a great employer. Employer branding will become more prominent in the future because companies strive to gain competitive advantage. Power industry is an internationally remarkable field of business. Energy and the solutions of power technology are always needed and there is a major need for new experts in power industry. The competition of talented workforce will increase because of the decrease in working-age population. The fundamental purpose of this study is to examine what kind of motives and practices company has for employer branding in power industry. The objective is to find out the benefits of employer branding and how it is targeted towards potential and current employees. In addition, the aim is to examine whether companies see employer branding as a process and what kind of processes they have for employer branding. The theoretical contribution of this study is based on literature review, which provides a better understanding of employer branding. The empirical part is a qualitative case study of two large and international companies in the field of power industry. Employer branding in the case companies is examined using theme interviews. According to this study, employer branding is a significant part of companies’ business in power industry. The main motives for employer branding are better employer image, more efficient recruitment and improved job satisfaction. Employer branding is communicated and targeted according to target group. Recruitment and educational co-operation are the main objects of employer branding towards potential employees, whereas training and development are an essential part of employer branding towards current employees. This study also discovers that there is some kind of process aspect in the background of employer branding.

Työtyytyväisyys etätyössä

Työn ydinpiirteiden vaikutus työtyytyväisyyteen.

Mental Well-being at Work. A Sign of a Healthy Organisation and a Necessary Precondition for Organisational Development

One of the aims of the study was to clarify the reliability and validity of the Job Diagnostic Survey (JDS) and the Eigenzustand (EZ) method as measures of the objective characteristics of work and short-term mental work load in the Finnish data. The reliability and validity were examined taking into consideration the theoretical backgrounds of the methods and the reliability of the measurements. The methods were used for finding out the preconditions for organisational development based on self-improvement and clarifying the impacts of working environment (organisational functioning and job characteristics) on a worker’s mental state and health. The influences were examined on a general level - regardless of individual personal or specific contextual factors. One aim was also to clarify how cognitions and emotions are intertwined and how they influence a person’s perception of the working environment. The data consisted of 15 blue-collar organisations in the public sector. The organisations were divided in target and comparison groups depending on the research frames. The data was collected by questionnaires by post. The exploratory and confirmatory factor analyses (Lisrel) were used as the main statistical methods in examining the structures of the methods and impacts between the variables. It was shown that it is possible for organisations to develop their working conditions themselves on specific preconditions. The advance of the development processes could be shown by the amount of the development activity as well as by the changes of the mental well-being (ability to act) and sick absenteeism of the personnel. It was found that the JDS and the EZ methods were reliable and valid measures in the Finnish data. It was shown that, in addition to the objective working environment (organisational functioning and job characteristics), also such a personal factor as selfesteem influences a person’s perception of mental work load. However, the influence did not seem to be direct. The importance of job satisfaction as a general indicator of perceived working conditions was emphasised. Emotional and cognitive factors were found to be functionally intertwined constituting a common factor. Organisational functioning and the characteristics of work had connections with a person’s health measured by sick absenteeism.

Työtyytyväisyyden vaikutus henkilöstön sitoutumiseen ja kehittymishalukkuuteen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen yhteys työtyytyväisyydellä on henkilöstön sitoutumiseen ja kehittymishalukkuuteen. Empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli valtionhallinnon eräs organisaatio, jonka työtyytyväisyyskyselyn aineistoa käytettiin tutkimusaineistona. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työtyytyväisyydellä on positiivinen yhteys sitoutumiseen sekä kehittymishalukkuuteen. Työtyytyväisyyden osa-alueista osaamisen johtaminen nousi kaikkein merkitsevimmäksi sitoutumisen ja kehittymishalukkuuden selittäjänä. Myös tyytyväisyyden palkitsemiseen havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä sitoutumisen ja kehittymishalukkuuden selittäjänä. Tutkimuksen mukaan tyytyväisyys työolosuhteisiin oli vain sitoutumisen selittäjänä merkitsevä.

Työhyvinvointimallin rakentaminen yrityksessä x

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erään yrityksen työhyvinvointimallin rakentamista. Tavoitteena oli tarkastella myös työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä ja kehittämistarpeita kyseisessä yrityksessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla yrityksen työhyvinvointitoimijoita syksyllä 2011 ja projektin aikana, sekä hyödyntämällä valmista materiaalia. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kohdeyrityksessä työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin aiemmassa työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa esiin nousseet tekijät. Esimiestyö nousi esiin suurimpana työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Muita esiin nousseita tekijöitä olivat kiire, resurssointi ja aikataulupaineet. Kohdeyrityksessä koettiin myös jatkuvien organisaatiomuutosten vaikuttaneen työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tilan seuraamiseksi asetettiin mittarit. On tärkeää että mittareilla seurataan työhyvinvoinnin tilaa laaja-alaisesti, niin ennakoivilla kuin jälkijättöisillä mittareilla, sekä pohditaan aika-ajoin onko käytössä oikeat mittarit ja miten niistä saatuun tietoon pystytään reagoimaan.

Työolosuhteiden vaikutus yrityksen menestykseen katsastusalalla

Tuottavuuden parantamistoimenpiteillä ja työtyytyväisyydellä on useita suotuisia vaikutuksia eri aloilla toimivien yritysten toimintaan. Katsastusalalla tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä on mahdollista parantaa samanaikaisesti asemien suunnittelun ja laitevalintojen avulla. Nopeammat ja varmatoimisemmat laitteet yhdessä sujuvan toiminnan mahdollistavien tilaratkaisujen kanssa antavat mahdollisuuden tehokkaampaan katsastamiseen. Tuottavuuden parantuminen yhdessä kasvaneesta suoritemäärästä palkitsevan palkkausjärjestelmän avulla voi luoda edellytykset paremmalle henkilöstön työtyytyväisyydelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat katsastusaseman tuottavuuteen ja henkilöstön työtyytyväisyyteen sekä vaihtuvuuteen. Näiden perusteella laadittiin toimintamalli, jonka avulla asemien laitehankintoja ja tilasuunnittelua voidaan johtaa siten, että henkilöstön vaihtuvuutta kasvattavat tekijät voidaan minimoida ja aseman toiminta on mahdollisimman tehokasta. Tutkimuksen teoria-aineiston perusteella pyrittiin hahmottamaan tekijöitä, jotka yleisesti vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja suorituskyvyn johtamiseen. Näitä tekijöitä sovellettiin toimintamallissa. On huomionarvoista, että autoalalta ja erityisesti katsastusalalta on erittäin vähän toimialakohtaista materiaalia, joiden pohjalta voisi tehdä etukäteisolettamuksia. Teoria-aineisto perustuu siten lähes yksinomaan muilta toimialoilta saatuihin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin analysoimalla erään suomalaisen katsastusyrityksen 16 eri katsastusasemaa ja 48 työntekijää. Asemat on rakennettu eri tarkoitusta varten suunniteltuihin tiloihin ja useat niistä ovat päätyneet yritykselle yritysostojen kautta. Täten mukana oli runsaasti toisistaan erottuvia tiloja, ratkaisuja ja henkilökohtaisia mielipiteitä, joiden pohjalta selvitettiin toimivimmat ratkaisut.

Evaluation of an e-learning course: coercion practices in psychiatric nursing

The goal of the study was to evaluate an e-learning course entitled “Nursing interventions to manage distressed and disturbed patients” and intended for psychiatric nurses, using Kirkpatrick’s evaluation model. The aim was to describe nurses’ reactions, learning, behaviour change and impacts resulting from this e-learning course. This dissertation comprises four papers, and the data were collected 2008-2012 from three different sources; electronic databases, an e-learning platform and psychiatric hospitals. First, a systematic literature review was conducted to understand the effectiveness of e-learning. Second, an RCT study was implemented to investigate the impact of the e-learning course on nurses’ job-satisfaction, knowledge and attitudes (N=158). Third, to complete the picture of nurses views of the e-learning course related to knowledge transfer, the nurses’ perspective was studied (N=33). Lastly, the effects of the e-learning course from nursing managers’ perspective in psychiatric hospital organisations were studied (N=28). The systematic review showed that although the nurses were satisfied with the e-learning, no effects were found in the RCT study of nurses’ job satisfaction. The RCT study showed no effects on nurses’ learning related to knowledge increase, but there was change in attitudes. The managers described the changes in the nurses’ knowledge and attitudes. Among the nurses behaviour changed with knowledge transfer from the e-learning course to practice and they pointed out development issues related to their work. The final impacts of the e-learning course revealed advantages and disadvantages of the e-learning course and its implications for nurses’ work. This dissertation provides new insight into nurses’ reactions, learning, behaviour change and impacts resulting from an e-learning course in their continuing education. In order to improve nurses’ continuing education systematic evaluation is needed, for which Kirkpatrick’s evaluation model is a useful tool.

Työkyvyn johtaminen : Case Pirkanmaan Osuuskauppa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten Pirkanmaan Osuuskaupan esimiehet ymmärtävät työhyvinvoinnin merkityksen esimiestyössään ja mitä asioita heidän tulisi vielä kehittää työhyvinvointi osaamisessaan. Työkyvyn johtamista verrattiin Elinkeinoelämän keskusliiton luomaan työkyvynjohtamisen malliin. Tutkimuksen pohjalta laadittiin ehdotuksia, jotta esimiesten osaamista, ymmärtämystä ja kykyä hyödyntää työhyvinvoinnin välineitä voitaisiin kehittää ja ylläpitää oikeilla toimenpiteillä. Yrityksissä työhyvinvointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kiireisen työtahdin, työn vaatimusten sekä työurien mahdollisten pidentymisen vuoksi, jolloin työnantajan lisäksi vaaditaan myös työntekijöiltä panostusta työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää. Aineiston keruu tehtiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin valikoitui 4 esimiestä. Haastattelujen avulla kartoitettiin esimiesten tietoja ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja heidän työhyvinvointiosaamisen tasosta. Tutkimuksen avulla selvisi, että esimiesten keskuudessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan vähemmän kuin mitä olisi mahdollista. Suurimmiksi esteiksi työhyvinvoinnin toteuttamiselle muodostuivat aika, resurssit ja asenteet. Pirkanmaan Osuuskaupan johtamistyön ja toimintatapojen välillä on eroja verrattuna Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjohtamisen malliin. Esimiestyö on mahdollisuuksia täynnä oleva kilpailuetu, mutta samalla myös huomattava haaste.

Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa - seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta ja työhön liittyviä fyysisiä riskejä. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisen kuormittavuuden vähentämistä tavoitelleella ergonomisella kehittämisinterventiolla saadaan aikaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin Turun kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2010–2012 toteutuneessa ergonomisessa kehittämisinterventiossa (47 työyksikköä) kertynyttä ja vuosien 2010 ja 2012 Kunta10-kyselyn (120 työyksikköä) tuottamaa tietoa. Intervention ydin oli Työterveyslaitoksen Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla -mallin käyttööotto. Käytetyt mittarit olivat seuraavat: Työn kuormitus- ja työtyytyväisyyskysely työntekijöille, asiakkaiden toimintakykyä mittaava RAVATM -indeksi, fyysistä kuormitusta ja työn riskejä mittava Care ThermometerTM-menetelmä, potilassiirtojen turvallisuusjohtamisen (PHOQS) arviointi sekä esimies- ja ergonomiavastaavien kysely. Lisäksi käytössä olivat Kunta10-kyselyn tulokset valittujen muuttujien osalta kaikista tutkimukseen osallistuvista kaupungeista sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita ja hoitohenkilöstöä kuvaavia tilastoja. Työ vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Interventiotoimenpiteistä huolimatta koettu fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus kasvoivat, tosin fyysinen psyykkistä vähemmän. Kuormittavuus vaihteli toimintamuodoittain ja ammattiryhmittäin. Fyysisesti kuormittavimmaksi työ koettiin pitkäaikaissairaanhoidossa, psyykkinen kuormitus kasvoi eniten tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkodit sijoittuivat näiden väliin. Lähihoitajat kokivat työnsä fyysisesti kuormittavimmaksi, kun taas sairaanhoitajien työ oli psyykkisesti lähihoitajien työtä kuormittavampaa. Ergonomiakoulutus vähensi eniten koettua fyysistä kuormittavuutta. Kehityskeskustelut ja aiempaa paremmaksi arvioitu työkyky vähensivät mutta tyytymättömyys työhön lisäsi koettua fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Työntekijöiden ikä, RAVATM -indeksi, Care ThermometerTM -mittaukset ja PHOQS-pisteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuormittavuuden muutoksiin. Työn kuormittavuuden vähentäminen ja turvallisen työskentelyn edistäminen vaativat pitkäkestoista toimintaa ja hyvää johtamista erityisesti lähiesimiehiltä. Fyysisten riskien hallintamallin käyttöönotto ja ergonomiavastaavien toiminnan vakiinnuttaminen tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Yritysfuusio henkilöstön työtyytyväisyyden näkökulmasta

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan yritysfuusiota henkilöstön työtyytyväisyyden näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutmimusmenetelmää ja tutkimus on toteutettu case- eli tapaustutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto kerättiin haastattelemalla fuusioituneen finanssialan yrityksen henkilöstöä. Työtyytyväisyysteorioista tutkimukseen valittiin Herzbergin kaksifaktoriteoria ja Locken päämääräteoria. Fuusioiden on osoitettu vaikuttavan negatiivisesti henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työtyytyväisyyden lasku voi johtaa muihin negatiivisiin seurauksiin. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että kaikki fuusiot eivät vaikuta negatiivisesti työtyytyväisyyteen.

Henkilöstöraportointi strategisen henkilöstöjohtamisen tukena - Case Eteva kuntayhtymä

Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti uusia ja vaativia haasteita. Organisaatiot tarvit-sevat henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista, jotta voisivat menestyä kaiken aikaa kovenevassa kilpailutilanteessa. Henkilöstön osaaminen, tiedot ja taidot on tunnistettu organisaation tärkeimmäksi voimavaraksi. Tämän tutkimuksen tavoit-teena oli selvittää, millaista tietoa henkilöstä organisaatiossa johtamis- ja esimies-työtä tekevät tarvitsevat strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena kehitysvammapalveluja tuottavassa or-ganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin ja analysoitiin määrällisin menetelmin kyselytutkimuksena. Analysoinnissa käytettiin lisäksi sisällön analyysia. Tutki-muskysely kohdennettiin kohdeorganisaatiossa johtamis- ja esimiestyötä tekevil-le. Kohdeorganisaation johtamis- ja esimiestyötä tekevät tarvitsevat strategisen hen-kilöstöjohtamisen tueksi monipuolista laadullista ja määrällistä tietoa henkilöstös-tä ja taloudesta sekä palautetta oman esimiestyön laadusta. Tieto henkilöstön työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä koettiin tärkeäksi. Tuotetut tiedot tulisi olla saatavissa yhdestä paikasta. Esimiehet tarvitsevat myös osaamisen vahvistamista tuotetun tiedon tulkintaan ja käsittelyyn.

Myymälähenkilöstön sitoutuminen ja motivaatio kohdeorganisaatiossa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää myymälähenkilöstön sitoutumiseen ja motivointiin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla organisaatio voisi motivoida työntekijöitä parempaan suoriutumiseen ja joilla vahvistaa henkilöstön sitoutumista organisaatioon. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tapaustutkimusmenetelmällä ja tukitusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Haastateltava otosryhmä koostui kohdeorganisaation myymälähenkilöstön työtekijöistä. Tutkimuksessa saatiin selville, että työntekijöiden sitoutumisen tasoon selkeimmin vaikuttavat tekijät ovat kannustava työilmapiiri, luottamusta rakentava viestintä ja työntekijän kuunteleminen esimiestyössä. Motivaation osalta tärkeimmiksi vaikuttajiksi tutkimuksessa nousi positiivinen ilmapiiri ja oikeudenmukainen palkitseminen.