Työkyvyn johtaminen : Case Pirkanmaan Osuuskauppa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten Pirkanmaan Osuuskaupan esimiehet ymmärtävät työhyvinvoinnin merkityksen esimiestyössään ja mitä asioita heidän tulisi vielä kehittää työhyvinvointi osaamisessaan. Työkyvyn johtamista verrattiin Elinkeinoelämän keskusliiton luomaan työkyvynjohtamisen malliin. Tutkimuksen pohjalta laadittiin ehdotuksia, jotta esimiesten osaamista, ymmärtämystä ja kykyä hyödyntää työhyvinvoinnin välineitä voitaisiin kehittää ja ylläpitää oikeilla toimenpiteillä. Yrityksissä työhyvinvointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kiireisen työtahdin, työn vaatimusten sekä työurien mahdollisten pidentymisen vuoksi, jolloin työnantajan lisäksi vaaditaan myös työntekijöiltä panostusta työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää. Aineiston keruu tehtiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin valikoitui 4 esimiestä. Haastattelujen avulla kartoitettiin esimiesten tietoja ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja heidän työhyvinvointiosaamisen tasosta. Tutkimuksen avulla selvisi, että esimiesten keskuudessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan vähemmän kuin mitä olisi mahdollista. Suurimmiksi esteiksi työhyvinvoinnin toteuttamiselle muodostuivat aika, resurssit ja asenteet. Pirkanmaan Osuuskaupan johtamistyön ja toimintatapojen välillä on eroja verrattuna Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjohtamisen malliin. Esimiestyö on mahdollisuuksia täynnä oleva kilpailuetu, mutta samalla myös huomattava haaste.

The purpose of this thesis was to conduct a research about the Pirkanmaan Osuuskauppa managers’ understanding of leading well-being at work and how their competence and know-how of the well-being at work could be developed further. Leadership ability was compared with Confederation of Finnish Industries’ (EK) model of well-being leadership. Based on the research, a set of recommendations was issued with the aim at improving managers’ know-how, understanding and ability to utilize well-being tools in more efficient manner. Companies are paying increasing attention on job satisfaction. The reasons behind this trend originate from increasing pace of work, requirements of work and possibly extending working career in future. This requires both the employer and the employees to invest in well-being at work. The material was collected by using a questionnaire and a semi-structured thematic interview. Four managers were selected for interview. The purpose of the interview was to gather information on managers’ know-how and views on well-being at work as well as the level of the managers’ understanding of well-being at work. The result of this research in short was that the managers are not doing as much as they could to improve and sustain the well-being at work. The most significant obstacles were lack of time, recourses and attitudes. There are some differences between the leadership and management practices of Pirkamaan Osuuskauppa and the EK’s model of well-being leadership. The management work is full of possibilities and thus it is competitive benefit but at the same time it is also a significant challenge.