Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa - seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta ja työhön liittyviä fyysisiä riskejä. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisen kuormittavuuden vähentämistä tavoitelleella ergonomisella kehittämisinterventiolla saadaan aikaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin Turun kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2010–2012 toteutuneessa ergonomisessa kehittämisinterventiossa (47 työyksikköä) kertynyttä ja vuosien 2010 ja 2012 Kunta10-kyselyn (120 työyksikköä) tuottamaa tietoa. Intervention ydin oli Työterveyslaitoksen Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla -mallin käyttööotto. Käytetyt mittarit olivat seuraavat: Työn kuormitus- ja työtyytyväisyyskysely työntekijöille, asiakkaiden toimintakykyä mittaava RAVATM -indeksi, fyysistä kuormitusta ja työn riskejä mittava Care ThermometerTM-menetelmä, potilassiirtojen turvallisuusjohtamisen (PHOQS) arviointi sekä esimies- ja ergonomiavastaavien kysely. Lisäksi käytössä olivat Kunta10-kyselyn tulokset valittujen muuttujien osalta kaikista tutkimukseen osallistuvista kaupungeista sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita ja hoitohenkilöstöä kuvaavia tilastoja. Työ vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Interventiotoimenpiteistä huolimatta koettu fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus kasvoivat, tosin fyysinen psyykkistä vähemmän. Kuormittavuus vaihteli toimintamuodoittain ja ammattiryhmittäin. Fyysisesti kuormittavimmaksi työ koettiin pitkäaikaissairaanhoidossa, psyykkinen kuormitus kasvoi eniten tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkodit sijoittuivat näiden väliin. Lähihoitajat kokivat työnsä fyysisesti kuormittavimmaksi, kun taas sairaanhoitajien työ oli psyykkisesti lähihoitajien työtä kuormittavampaa. Ergonomiakoulutus vähensi eniten koettua fyysistä kuormittavuutta. Kehityskeskustelut ja aiempaa paremmaksi arvioitu työkyky vähensivät mutta tyytymättömyys työhön lisäsi koettua fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Työntekijöiden ikä, RAVATM -indeksi, Care ThermometerTM -mittaukset ja PHOQS-pisteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuormittavuuden muutoksiin. Työn kuormittavuuden vähentäminen ja turvallisen työskentelyn edistäminen vaativat pitkäkestoista toimintaa ja hyvää johtamista erityisesti lähiesimiehiltä. Fyysisten riskien hallintamallin käyttöönotto ja ergonomiavastaavien toiminnan vakiinnuttaminen tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Work-related physical and phychological Stress in elderly Care - Follow-up study of the implementation and impact of an ergonomic intervention The aim of the study was to provide information on the work-related physical and psychological demands and risks among nurses working in 24-hour elderly care units to determine the measures and management means that can reduce physical strain on nurses and to ascertain the impact of an ergonomic intervention designed for work in elderly care. This two-year intervention study focused on 24-hour elderly care working units (n = 47) and their employees in the city of Turku, Finland 2010–2012. The core of the intervention was the introduction of the Management Model for Physical Risks in Care Work developed by the Finnish Institute of Occupational Health. Clients’ mobility was measured with the RAVATM Index. Nurses’ physical load and risks associated with nursing care were estimated with the Care ThermometerTM method and a nursing staff questionnaire was distributed to gather information on perceived job work load and job satisfaction. The Patient Handling Organizational Question set (PHOQS) method was used and a survey was conducted on first-line managers and ergo-coaches. Information generated by the Finnish 10-Town Study (n=120 units) was used to survey changes in working community and management. Work in elderly 24-hour care units is physically and psychologically demanding. There were significant differences of perceived physical and psychological stress, by activities and by professions. In the long term hospital care perceived physical stress was highest. Psychological stress increased most in service homes. Practical nurses experienced their work as physically most stressful and psychologically less stressful than nurses’ work. Both physical stress and psychological stress increased, but physical stress increased less than psychological stress. Ergonomic training seemed to have the strongest statistical significance of physical load decrease. Good work ability had a positive and dissatisfaction with work a negative impact on perceived stress. Connection between age of the employees, RAVATM Index, the Care ThermometerTM and PHOQS-audit and changes in perceived stress was not statistically significant. The decrease of physical and psychological stress and the promotion of safe work would require long-time intervention and good management, in particular with regard to the first-line management. The Management Model for Physical Risks in Care Work and establish an ergo-coach system supported the achievements of the objectives.