Johtamisen keinot tiimien tiedonvaihdon ja oppimisen edistämiseksi logistiikkayrityksessä

Tämän päivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tiedon ja oppimisen merkitys korostuu. Tiimityön lisäännyttyä on tiimien oppiminen merkittävä osa organisaation oppimista. Tässä tutkimuksessa tiimien oppimista tarkastellaan työssäoppimisen kautta. Tutkimuksen case –yrityksenä on logistiikkayritys. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluin. Haastateltavia oli yhteensä kaksitoista henkilöä. Haastatteluissa olivat edustettuina tuotannon työntekijät, toimihenkilöt ja esimiehet. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että johdon ja esimiesten rooli on äärimmäisen tärkeä tiimien oppimisen edistämisen kannalta. Johto voi edistää tiimien oppimista osoittamalla kiinnostusta ja luottamusta tiimien työtä kohtaan, sitoutumalla oppimisen mahdollistamiseen ja kannustamalla tiimejä oppimaan myös omalla esimerkillään.

Tukitoimintojen suorituskyvyn mittaaminen: mittariston rakentaminen case-yrityksessä

Suorituskyvyn mittausta hyödynnetään ohjaus- ja johtamisvälineenä kaikenlaisissa organisaatioissa. Jotta yrityksen suorituskykyä voidaan arvioida ja kehittää, johdolla tulee olla ajantasainen ja kattava käsitys organisaation suorituskyvystä. Johdon päätöksentekoon ja strategisiin valintoihin sisältyvää riskiä voidaan pienentää perustamalla päätökset luotettavaan informaatioon. Suoritusmittauksen tarkoitus on tuottaa luotettavaa ja käyttökelpoista informaatiota johdon päätöksenteon tueksi. Samalla suoritusmittaus viestii organisaatiossa niistä asioista, joita johto pitää tärkeänä ja kohdentaa työntekijöiden huomion haluttuihin asioihin. Suoritusmittauksella on näin ollen keskeinen ohjausvaikutus henkilöstön käyttäytymiseen. Yrityksen tukitoiminnot koostuvat sellaisista toiminnoista, jotka tukevat ja palvelevat liiketoimintayksiköiden tarpeita. Tukitoimintojen suorituskyvyn mittaaminen on tärkeää, jotta niiden toimintaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan ja jotta voidaan varmistaa, että ne hoitavat perustehtävänsä eli varsinaisen liiketoiminnan tukemisen ja helpottamisen mahdollisimman hyvin. Tutkielman tarkoituksena on laatia case-yritykselle suorituskykymittaristo, jonka avulla yritysjohdon on mahdollista saada kattava ja kokonaisvaltainen kuva tukitoimintojensa suorituskyvystä. Case-yrityksen tukitoiminnoista tutkielmassa tarkastellaan taloushallintoa, hankintatoimea ja henkilöstöhallintoa. Tutkimuskysymykseen vastataan sekä teoreettisen että empiirisen tarkastelun avulla. Empiirisen aineiston ja teorian pohjalta kehitetyn mittariston viisi ulottuvuutta ovat kustannustehokkuus, sisäinen asiakkuus, tehokkuus, laatu ja osaaminen. Mittaristossa on pyritty hyödyntämään logiikkaa edellä mainittujen näkökulmien kausaalisuhteista samalla tavalla kuin ajatus ilmenee kokonaisvaltaisissa suoritusmittaristoissa. Edellä mainitut osa-alueet nousivat tukitoimintojen suorituskyvyn keskeisiksi ulottuvuuksiksi ja näitä dimensioita kuvaavia mittareita analysoimalla voidaan arvioida tukitoimintojen suorituskykyä kokonaisvaltaisesti. Mittaristoa on kehitetty ensimmäisestä versiostaan eteenpäin case-yrityksen kanssa ja näin ollen se on pidemmän kehitysprosessin tulos. Mittariston käyttöönottoa ei käsitellä tämän tutkielman puitteissa, mutta onhuomioitava, että mittaristoa olisi hyvä arvioida ja kehittää vielä käyttöönoton jälkeenkin.

Peitelty osingonjako osakeyhtiössä - Muodot ja oikaisut verotuksessa

Tutkimuksessa tarkastellaan peiteltyä osingonjakoa osakeyhtiössä yhtiöoikeuden ja verotuksen suhteen. Tavoitteena on selvittää peitellyn osingonjaon muotoja ja seuraamuksia verotuksessa jakajalle ja saajalle. Aluksi selvitetään laillista ja laitonta varojen jakoa osakeyhtiössä sekä erilaisten varojenjakomuotojen verotusta. Seuraavaksi kuvaillaan peitellyn osingonjaon luonnetta osakkaan ja osakeyhtiön kannalta. Tutkimuksessa käydään läpi erilaiset peitellyn osingonjaon muodot ja seuraamukset verotuksessa ja yritetään löytää kirjallisuuden ja oikeuskäytännön pohjalta rajanvetoja peitellyn osingonjaon tulkinnalle.

Toimimattomien osakeyhtiöiden hallinnollisen taakan keventäminen

Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liiketoimintansa keskeyttäneen tai lopettaneen osakeyhtiön velvollisuutta tehdä vuosittainen tilinpäätös ja veroilmoitus voitaisiin keventää. Tutkimusongelmaa lähdettiin selvittämään yritysten hallinnollisen taakan tutkimisella erityisesti pienyritysten näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkittiin, millaisia mahdollisuuksia nykyinen lainsäädäntö antaa liiketoiminnan lopettamiselle tai keskeyttämiselle sekä millaisia väärinkäytön mahdollisuuksia toimimattomien yhtiöiden ylläpitoon liittyy. Näiden seikkojen perusteella tutkimuksen empiirisessä osassa kehitettiin teoreettinen toimimattomuusajan malli, jonka tarkoituksena on alentaa toimimattomien yritysten hallinnollista taakkaa nykyistä lainsäädäntöä tehokkaammin poistamalla vuosittaisen tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus kokonaan toimimattomilta yhtiöiltä. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että mallin käytöstä saatavat hallinnollisen kustannusten säästöt kasvavat, mitä pidemmän aikaa yritys käyttää mallia.

Osuuskauppojen fuusion toteutus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella osuuskauppafuusioiden käytännön toteutusta kulttuurimuutoksen ja organisaatiomuutoksen näkökulmasta, sekä kuvata myös fuusion herättämiä tuntemuksia. Tutkimukseen osallistui kaksi case-osuuskauppaa, Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag sekä Suur-Seudun Osuuskauppa. Tutkimuksen näkökulma keskittyy osuuskaupan johdon sekä yksiköiden esimiesten näkemyksiin fuusion kulusta. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineistonhankinta toteutettiin teemahaastattelun ja kyselyn avulla. Tutkimusta varten haastateltiin molempien case-osuuskauppojen fuusion aikaista johtoa, yhteensä 12 henkilöä, sekä fuusiossa mukana toiminutta konsulttia. Fuusion aikaan yksikön esimiehinä työskennelleille henkilöille puolestaan toteutettiin lomakekysely verkkokyselynä. Vastauksia verkkokyselyyn saatiin yhteensä 21 henkilöltä vastausprosentin ollessa 23,9. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuurimuutos jää fuusiossa helposti organisaatiomuutoksen jalkoihin. Kun kulttuurin olemassaoloa ei nähdä, keskitytään liittämään kaksi osuuskauppaa organisatorisesti ja toimintatavoiltaan yhteen. Toisessa case-osuuskaupassa saatiin hyviä tuloksia aloittamalla organisaatiomuutoksen rinnalla kulttuurimuutoshanke jo fuusion suunnitteluvaiheessa. Organisaatiomuutoksessa oleellista on tasapuolisuus kombinaatiofuusion toteuttavien osuuskauppojen kesken sekä johdon ja esimiesten osallistaminen muutosprosessiin. Kulttuurin lisäksi erityisesti johto-organisaation tapa organisoitua sekä viestinnän onnistuminen vaikuttavat paljon fuusion aikaisten positiivisten tuntemuksien määrään.

Ammatillisen osaamisen johtamisen haasteet hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa Case: Hämeen TE-toimisto

Tietointensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on tärkeä resurssi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisena esimiehet ja johto näkevät ammatillisen osaamisen ja hiljaisen tiedon johtamisen nykytilan hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisessa osiossa esitettiin aiempia näkemyksiä asiantuntijaor-ganisaation osaamisen johtamisesta ja sen prosesseista. Asiantuntijatyön erityispiirteet, hajautetun organisaation erityispiirteet ja esimiestyön haasteet hajautetussa organisaatiossa otettiin huomioon tutkimuksen kontekstina. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena asiantuntijaorganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin fokus-ryhmäkeskusteluin. Keskusteluihin osallistuivat kohdeorganisaation johto ja esimiehet. Empiiriset tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen haasteita ovat tiedon muuttunut luonne ja organisaation uudenlaiset toimintatavat. Asian-tuntijatyössä asiantuntijan oma vastuu osaamisen kehittämisessä korostuu enemmän kuin ennen ja esimiestyön haasteeksi muodostuukin hyvien olosuhteiden ja mahdollisuuksien järjestäminen osaamisen vahvistumisen tueksi. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin osaamisen johtamisen tietoisempaa suunnittelua strategiatyössä. Esimiesten työtä osaamisen johtamisessa voidaan tukea nostamalla osaamisen tason tavoitteet ja keinot selkeämmin strategian tasolle ja selkiyttämällä asiantuntijoiden roolia osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Sähköisen rekrytoinnin hyödyt kuntaorganisaatioissa

Rekrytoinnin tavoitteena on täyttää avoin tehtävä kustannustehokkaasti mahdollisimman pätevällä ja organisaatioon sopivalla henkilöllä. Ovathan henkilövoimavarat yksi yrityksen tärkeimmistä resursseista. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapa, jolla rekrytoimme ihmisiä, on muuttunut voimakkaasti. Nykypäivänä harva yritys julkaisee työpaikkailmoituksia sanomalehdissä ja vastaanottaa työhakemuksia sähköpostitse tai kirjeitse. Rekrytointi on siirtynyt internettiin. Puhutaan sähköisestä rekrytoinnista. Tässä tutkimuksessa käsitellään sähköisen rekrytointijärjestelmän hyötyjä kuntaorganisaatioissa. Tarkastelun kohteena on KL-Kuntarekry osakeyhtiön hallinnoima sähköinen rekrytointijärjestelmä, Kuntarekry.fi -palvelu. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden muodossa. Kuntarekryn yli 200 käyttäjäorganisaatiosta tutkimukseen osallistui 6 kunta-alan organisaatiota. Työn tulokset mukailivat hyvin aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuntarekryn avulla saavutetut hyödyt organisaatioissa olivat kustannussäästöt, rekrytoinnin nopeutuminen ja tehostuminen, pääsy laajemmille työnhakijamarkkinoille sekä hakemusten määrän kasvaminen. Lisäksi työssä havaittiin, että rekrytoinnin tehokkuuden mittaamisessa on kehitettävää.

Suorituskyvyn johtaminen logistiikan palveluntuotantoyrityksessä

Suorituskyvyn mittaamista ja johtamista on laajasti tutkittu ja analysoitu. Sen periaatteet tunnetaan mutta etenkin pk - sektorin yrityksissä mittaamista tehdään lähinnä asiakaslähtöisesti. Tällaisen asiakaslähtöisen mittaamisen antama tieto ei useinkaan ole yrityksen tavoitteiden tai strategian mukaista ja voi ohjata yrityksen toimintaa väärään suuntaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suorituskyvyn johtamisjärjestelmän luontia ja sen haasteita aloittelevassa logistiikan palveluntuotantoyrityksessä. Toisena tavoitteena löytää organisaation kasvuun liittyviä haasteita ja kuinka niistä selvitään. Tutkimuksen tuloksena kohdeyritykseen luotiin suorituskyvyn johtamisjärjestelmä hyödyntäen SAKE suorituskyvyn mittausjärjestelmää. Kohdeyrityksen kannalta oli tärkeää saada yksiköistä ja koko yrityksen toiminnasta mitattua tietoa, jonka pohjalta yrityksen johto pystyy reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ja kehittämään asiakastoimipisteidensä toimintaa. Lisäksi yritykseen luotiin organisaation kasvun tueksi ohjeistus organisaation kasvun kipupisteistä ja kuinka teoriassa niihin on haettu ratkaisua.

Strategic planning of major disturbance proof network

In the 2000’s Finland suffered from storms that caused long outages in electricity distribution, longest up to two weeks. These major disturbances increased the importance of supply security. In 2013 new Electricity Market Act was announced. It defined maximum duration for outages, 6 h for city plan areas and 36 h for other areas. The aim for this work is to determine required major disturbance proof level for a study area and find tools for prioritizing overhead lines for cabling renovation to improve supply security. Three prioritization methods were chosen to be studied: A: prioritization line sections by customer outage costs they cause, B: maximizing customers major disturbance proof network and C: minimizing excavation costs in medium voltage network. Profitability calculations showed that prioritization method A was the most profitable and C had the weakest profitability. The prioritization method C drove renovation into unreasonable locations in the study area in reliability point of view. Therefore universal rule prioritization methods couldn’t be made from the prioritization methods. This led to the conclusion that every renewing area need to be evaluated in a case by case basis.

Osuustoiminnallisen yrityksen kilpailukyky: Johtamisosaamisen ja yrittäjyysorientaation merkitys - Case S-ryhmä

Osuustoiminnallisuus on herättänyt kiinnostusta viime vuosina, ja moni osuustoimintaa harjoittava yritys on heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pystynyt toimimaan menestyksekkäästi markkinoilla ja säilyttämään kilpailukykynsä. Aiempien tutkimusten mukaan johdon osaaminen sekä yrittäjyysorientaatio vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaiset seikat viittaavat johtamisosaamisen sekä yrittäjyysorientaation olemassa oloon, ja miten nämä tekijät vaikuttavat osuustoiminnallisten yritysten toimintatapoihin erityisesti johdon näkökulmasta. Aikaisempien tutkimusten mukaan osuustoiminnallisten yritysten johdon on osuustoiminnan tarkoituksen ja arvojen tuntemuksen lisäksi omattava tiettyjä tietoja, taitoja sekä asenteita. Yrittäjyysorientaation näkökulmasta keskeisiä teemoja johdon työssä ovat innovatiivisuus, ennakoivuus sekä riskinottohalukkuus. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelun keinoin yhden S-ryhmän alueosuuskaupan johtoryhmän jäseniä ja kerättiin heidän näkemyksiään johdon osaamisen sekä yrittäjyyshenkisyyden teemoihin liittyen. Osuustoiminnallisen yrityksen johdon voidaan nähdä kiinnittävän paljon huomiota osaamiseensa ja sen jakamiseen tulevaisuuden johtajille. Johdon tavassa toimia voidaan havaita myös yrittäjyysorientaatioon viittaavia seikkoja, joskin tutkimuksen mukaan yrittäjyysorientaation merkitys yrityksen kilpailukykyyn on vähäisempi suhteessa johtamisosaamiseen.

Liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian kehittäminen

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli kehittää case-yritykselle strategiaproses-simalli liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian määrittelemiseksi sekä tunnistaa hävikinhallinnan strategisen johtamisen kannalta oleellisimmat tehtävät määriteltyjen hävikinhallintastrategian päämäärien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi case-yrityksen johto asetti tavoitteeksi tunnistaa tutkimuksen perusteella parhaiten yritykselle soveltuva hävikinhallinnan mallin, joka voidaan liittää osaksi määriteltävää strategiaa. Yhteisen hävikinhallintastrategian ja hävikinhallintamallin uskotaan yhtenäistävän hävikinhallintaan liittyvää ajattelua, tavoitteita ja päämääriä sekä laajentavan hävikkikäsitteen näkökulmia että systematisoivan hävikinhallintatyötä case-yritystä ympäröivässä liiketoimintaverkostossa. Tutkimuksessa käsitellään strategiseen johtamiseen sekä hävikinhallinnan teoriaa ja esitellään case-yrityksen hävikinhallinnan nykytilaa sekä erityispiirteitä. Lisäksi tarkas-tellaan hävikinhallinnan strategisen johtamisen nykytilaa ja sen kehittämistä merkittä-vissä suomalaisissa vähittäiskaupan yrityksissä. Tämän jälkeen teoriaosuudessa tun-nistettuja elementtejä peilataan empiria osuuden havaintoihin. Tutkimustuloksien im-plementointi kohdassa on tunnistettu keskeisimmät kohteet, jotka strategisen johtami-sen teoriamalleista sekä käytännöistä verrokkiyrityksissä olisi hyödynnettävissä hävi-kinhallinnan strategisen johtamisen kehittämiseen case-yrityksessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin strukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin luokittelemalla havainnot kirjallisuustutkimuksessa tunnistettuihin teemoihin Tutkimustulokset tukivat kirjallisuudessa esitettyä näkemystä siitä miten pyritään var-mistamaan liiketoimintalähtöisyys yrityksen tukipalvelustrategioissa. Yrityksen ylimmän johdon tulee linjata hävikinhallintatyön tavoitteet joko strategiaprosessin alussa tai strategiahierarkiassa ylempien liiketoimintastrategioiden kautta. Tämän jälkeen hävikinhallintastrategia määritellään huomioiden annetut tavoitteet ja saadaan tukemaan organisaation yhteisiä päämääriä sekä tavoitteita että tuottamaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Potilaana ihminen - hermeneuttis-fenomenologinen tutkimus hengellisyydestä ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä

Hengellisiin tarpeisiin vastaamista on pidetty osana hyvää kokonaisvaltaista hoitoa hoitotyön alkuajoista lähtien. Maailmassa on noin 36 miljoonaa muistisairasta, joista noin kuusi miljoonaa asuu Euroopassa. Suomessa muistisairaudet luokitellaan kansantaudiksi. Suomi on yksi nopeimmin ikääntyviä maita ja väestön ikääntyessä myös muistisairaudet yleistyvät. Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on muistisairaiden arvokas elämä. Useissa tutkimuksissa on todettu hengellisten interventioiden positiiviset vaikutukset muistisairaiden ikääntyneiden elämänlaatuun. Tämän hermeneuttis-fenomenologisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden muistisairaiden parissa työskentelevien lähihoitajien, sairaanhoitajien sekä heidän lähiesimiestensä kokemuksia hengellisyydestä hoitotyössä. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla löytää keinoja huomioida hengellisyys yhä paremmin ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä. Aineisto kerättiin avoimilla yksilöhaastatteluilla (n=17), jotka litteroitiin ja analysoitiin laadullisella induktiivisella sisällönanalyysilla. Haastateltavat kokivat hengellisyyden ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä olevan hengellisten tarpeiden tunnistamista sekä niihin vastaamista, joka toteutuu potilaslähtöisyyden, yksilöllisyyden sekä kokonaisvaltaisuuden viitekehyksessä sen toteutumista edistävien ja estävien tekijöiden määrittämässä laajuudessa. Potilaslähtöisyyttä sekä yksilöllisyyttä pidettiin edellytyksinä hengellisyydelle hoitotyössä. Hengellisyyden huomioimista pidettiin osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Muistisairaan ihmisen hengellisyyden erityispiirteiden ymmärtäminen nähtiin lähtökohtana hengellisiin tarpeisiin vastaamiselle. Hengellisiin tarpeisiin vastattiin kohtaamalla ikääntynyt muistisairas arvokkaana ihmisenä sekä huomioimalla ja tukemalla hänen elämänkatsomustaan hoitotyössä. Tutkimuksen tuloksia voi kohderyhmän kulttuuriset lähtökohdat sekä hengellisyyden käsitteen ymmärtäminen huomioiden käyttää pohdittaessa hengellisyyttä muistisairaiden hoitotyössä. Käytännön hoitotyöntekijöille tuloksista voi olla hyötyä uusien tapojen löytämisessä sekä hengellisten tarpeiden tunnistamiseen että tarpeisiin vastaamiseen. Hoitotyön johto voi pohtia myös tämän tutkimuksen tulosten valossa, millä tavoin hengellisyyden toteutumista voisi paremmin organisaatiossa edistää ja mitkä tekijät sen toteutumista mahdollisesti estävät.

Tiedon jakaminen ja organisaatiokulttuuri kulkevat käsi kädessä

Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin organisaatiokulttuurin vaikutusta tiedon jakamiseen sekä tiedon jakamisen edistämistä asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena oli kehittää toimeksiannosta Fingrid Oyj:n tiedon jakamisen käytäntöjä sekä määrittää yhtiölle tavoitekulttuurin piirteet, joihin johto voi sitoutua ja jota kohti organisaatio voi kehittyä. Tutkimus toteutettiin pääosiltaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusotteena oli toimintatutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin aikaisempiin tiedon jakamista ja organisaatiokulttuurin yhteyttä selvittäneisiin tutkimuksiin. Case-yrityksen henkilöstön näkemykset nykyisestä organisaatiokulttuurista kartoitettiin hyödyntäen Cameron & Quinnin kilpailevien arvojen mallia. Pöytätutkimuksena tutustuttiin organisaation eri dokumentteihin, strategiaan, arvoihin ja ohjeisiin. Lisäksi toteutettiin 10 kpl teemahaastatteluita yhtiön organisaatiokulttuurista ja tiedon jakamisen edistämisen keinoista. Tulosten mukaan organisaatiokulttuurilla ja tiedon jakamisella on yhteys toisiinsa. Tälle löydettiin vahvistusta aikaisempien tutkimusten lisäksi myös case-yrityksen käytänteistä. Kulttuurit, joissa vuorovaikutus on avointa ja valtasuhteet matalia ja joissa kannustetaan kollektiiviseen tekemiseen yksilösuoritusten sijasta, suosivat tiedon jakamista tiedon panttaamisen sijasta. Case-yrityksen organisaatiokulttuurin dominoiviksi piirteiksi muodostuivat hierarkinen ja ryhmäkulttuuri: hierarkisuus näkyy yrityksen toiminnan ohjauksessa runsaina ohjeina ja sääntöinä, silti yrityksen ilmapiiri on epämuodollinen, organisaatiomalli on matala ja päätöksentekojärjestelmässä valtaa on jalkautettu alaspäin. Yrityksen kulttuurin todettiin tukevan tiedon jakamisen käytänteitä. Toimintatutkimuksessa Fingrid Oyj:lle määriteltiin yhdessä ylimmän johdon kanssa tavoitekulttuurin piirteet, linjattiin miten kulttuurin tulee näkyä esimiestyössä sekä laadittiin ehdotuksia tiedon jakamisen kehittämiseksi yhtiössä.

Xianjiang ja terrorismi Kiinassa

Kiinan keskushallinto on tiukentanut 1990-luvulta lähtien otettaan Xinjiangin uiguurien itsehallinnollisesta alueesta – Kiinan laajimmasta maakunnasta, joka sijaitsee läntisessä Kiinassa. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Kiinan johto on väittänyt, että Xinjiangia uhkaa islamilainen fundamentalismi. Väkivaltaisia iskuja on ollut erityisen paljon vuodesta 2013 lähtien. Kiinan kansainvälisen aseman nousun myötä Xinjiangin muslimien tilanne on alkanut kiinnostaa yhä enemmän globaaleja terrorijärjestöjä: Kiinan symbolinen arvo suuren terrori-iskun kohteena on kasvanut. Tämä työpaperi tarkastelee väkivaltaisuuksien taustaa ja terrorismia läntisessä Kiinassa.