Application Architecture Design for an Industrial Service Company

Työssä oli tavoitteena suunnitella globaali sovellusarkkitehtuuri, joka ohjaa teollisen huoltoyrityksen sovellusten kehitystyötä. Sovellusarkkitehtuuri kuvaa tietokoneohjelmien toiminnallisuuteen loppukäyttäjien näkökulmasta ja sen laatiminen on osa strategista tietojärjestelmäsuunnittelua. Arkkitehtuurin tehtävänä on varmistaa, että tietojärjestelmät suunnitellaan kokonaisuutena tukemaan organisaation toimintaa. Arkkitehtuurin tekemistä ohjasi strategisen tietojärjestelmäsuunnittelun periatteet ja mallit. Tekniikat olivat samoja kuin projektikohtaisessa tietojärjestelmäsuunnittelussa. Sovellusarkkitehtuurin tekeminen alkoi tutustumalla yrityksessä vallitsevaan tilanteeseen sekä liiketoiminta- ja tietotekniikkastrategioihin. Tarkastelun kohteena olivat pääasiassa liiketoimintaprosessit ja käytössä olevat sovellukset. Tutustuminen tapahtui lähinnä haastatteluin ja dokumentteihin tutustumalla. Seuraavaksi johdettiin vaatimukset tulevaisuuden sovelluksille haastatteluista ja edellisen vaiheen materiaalin perusteella. Liiketoiminnan kannalta tärkeimmät vaatimukset valittiin täytettäväksi arkkitehtuurilla. Varsinaisen arkitehtuurin tekeminen oli lähinnä sovellusten valitsemisesta ja niiden keskinäisten suhteiden määrittelyä. Arkkitehtuurin perusteella määritettiin kehityshankeet.

Planning and Implementing a New Corporate Identity in a Global Service Company, Case: TNT International Express

Tutkielman tavoitteena on tarkastella uuden yritysidentiteetin suunnittelua ja käyttöönottoa maailmanlaajuisessa palveluyrityksessä. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysidentiteetin käsitettä sekä tarkastellaan uuden yritysidenteetin suunnittelua ja käyttöönottoa. Teoriaa tarkastellaan keskeisten kirjallisten lähteiden perusteella, jotka käsittelevät markkinoinnin johtamista, palveluyritystä, yritysidentiteettiä, imagoa ja brändiä. Empiirinen tarkastelu pohjautuu yritysesimerkkiin. Yritysesimerkkinä on maailmanlaajuinen palveluyritys, ja sen uuden yritysidentiteetin suunnittelu- ja lanseeraustoimenpiteet. Empiirinen aineisto perustuu markkinointipäälliköiden haastatteluihin Australiassa ja Suomessa sekä yrityksen sisäiseen suunnittelu- ja lanseerausmateriaaliin. Tutkielmassa tulee esille yritysidentiteettikäsitteen monimuotoisuus. Yritysidentiteetin rakentaminen lähtee visiosta, missiosta ja yrityksen tavoitteista, jotka pitää olla selkeät ja johdonmukaiset. Yritysidentiteetti käsittää visuaalisen ilmeen lisäksi kaikki ne prosessit, joissa ollaan tekemisissä sidosryhmien kanssa. Yritysidentiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii, että jokainen liiketoimintafunktio ymmärtää yritysidenteetin sisällön ja toimii sen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Yrityksen on viestittävä henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmilleen, miksi se on olemassa. Henkilöstön tulee ymmärtää yrityksen tapa toimia, jotta he pystyvät vastaamaan yrityksen asettamiin haasteisiin kohdatessaan asiakkaan. Uuden yritysidentiteetin suunnitteluun on panostettava. Onnistumisen edellytykseksi osoittautui, että suunnitellaan tarkasti toimenpiteet ennen käyttöönottoa, käyttöönoton aikana sekä käyttöönoton jälkeen.

Entry Mode Choice in a Hard Service Company

Pro gradun tavoitteena oli löytää tärkeimmät seikat, jotka vaikuttavat kansainvälisen operaatiomuodon valintaan. Tutkimuskohteena olivat suomalaiset pienet tai keskisuuret tuotteistetut ohjelmistopalveluyritykset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta sekä case-tutkimusta. Tutkimus koostui kahdesta osasta: teoreettinen osa sekä empiirinen kahden case yrityksen analyysi. Operaatiomuodon valintaan vaikuttavat tekijät jaettiin sisäisiin (yritys, tuote ja päätöksentekijä), ulkoisiin (ala ja maa) ja operaatiomuodon (kontrolli, riski, resurssit, joustavuus, tuotot ja kulut) tekijöihin. Teoreettisesti operaatiomuodon valinta on erittäin monimutkainen päätös ja sitä on tutkittu monelta kannalta. Tämä empiirinen tutkimus osoittaa, että yrityksen resurssit olivat tärkein vaikuttava tekijä molemmissa yrityksissä.

Value-based Reference Marketing in a Small Process Industry Software and Service Company

This master’s thesis was done for a small company, Vipetec Oy, which offers specialized technological services for companies mainly in forest industry. The study was initiated partly because the company wants to expand its customer base to a new industry. There were two goals connected to each other. First was to find out how much and what kind of value current customers have realized from ATA Process Event Library, one of the products that the company offers. Second was to determine the best way to present this value and its implications for future value potential to both current and potential customers. ATA helps to make grade and product changes, starting after machine downtime, and recovery from production break faster for customers. All three events sometimes occur in production line. The faster operation results to savings in time and material. In addition to ATA Vipetec also offers other services related to development of automation and optimization of controls. Theoretical part concentrates on the concept of value, how it can be delivered to customers, and what kind of risk customer faces in industrial purchasing. Also the function of reference marketing towards customers is discussed. In the empirical part the realized value for existing customers is evaluated based on both numerical data and interviews. There’s also a brief case study about one customer. After that the value-based reference marketing for a target industry is examined through interviews of these potential customers. Finally answers to the research questions are stated and compared also to the theoretical knowledge about the subject. Results show that those customers’ machines which use the full service concept of ATA usually are able to save more time and material than the machines which use only some features of the product. Interviews indicated that sales arguments which focus on improved competitive status are not as effective as current arguments which focus on numerical improvements. In the case of potential customers in the new industry, current sales arguments likely work best for those whose irregular production situations are caused mainly by fault situations. When the actions of Vipetec were compared to ten key elements of creating customer references, it was seen that many of them the company has either already included in its strategy or has good chances to include them with the help of the results of this study.

Model to Build a Service Quality Centric Customer Reference Portfolio in a Software as a Service Company

The goal of the master’s thesis was to develop a model to build a service quality centric customer reference portfolio for a software as a service company. The case company is Meltwater Finland Oy that leverages customer references externally but there is no systematic model to produce good quality customer references that are in line with the company strategy. The project was carried out as a case study, where the primary source of information were seventeen internal interviews with the employees of the case company. The theory part focuses on customer references as assets and service quality in software as a service industry. In the empirical part the research problem is solved. As a result of the case study, the model to build a service quality centric customer reference portfolio was created and further research areas were suggested.

The roles and tasks of salespeople in Software-as-a-Service company's value-based sales process

Recent research in relationships marketing and sales and sales management emphasizes companies’ ability to create customer value as a core of all business-to-business relationships. The role of individual salespeople in business relation-ships is commonly acknowledged, but has been largely neglected in extant literature. This study offers especially more detailed perspective on salespeople’s roles and tasks in business-to-business value-based sales process. It focuses especially on Software-as-a-Service business environment. The objective of the study is to find out how salespeople can create value in Software-as-a-Service value-based sales process. It determines value-based sales process, salespeople’s roles and tasks in it, and combines value assessment in to process. The results indicate that salespeople have to adapt different selling roles and tasks in Software-as-a-Service value-based sales process to be able to support the customer’s value-in-use experience. The process itself is highly complex, consisting of multiple facets and selling behaviors, and involves relevant actors from both parties of relationship. The study concludes with a discussion of possibilities that provide interesting aspects for future research.

Designing gainsharing model variations with logistics service company

This thesis studies, in collaboration with a Finnish logistics service company, gainsharing and the development of a gainsharing models in a logistics outsourcing context. The purpose of the study is to create various gainsharing model variations for the use of a service provider and its customers in order to develop and enhance the customer’s processes and operations, create savings and improve the collaboration between the companies. The study concentrates on offering gainsharing model alternatives for companies operating in internal logistics outsourcing context. Additionally, the prerequisites for the gainsharing arrangement are introduced. In the beginning of the study an extensive literature review is conducted. There are three main themes explored which are the collaboration in an outsourcing context, key account management and gainsharing philosophy. The customer expectations and experiences are gathered by interviewing case company’s employees and its key customers. In order to design the gainsharing model prototypes, customers and other experts’ knowledge and experiences are utilized. The result of this thesis is five gainsharing model variations that are based on the empirical and theoretical data. In addition, the instructions related to each created model are given to the case company, but are not available in this paper

Asiakassuuntautunut toimintamalli konsultointialan yrityksessä

Yritys,joka pyrkii toimimaan asiakkaidensa tarpeiden ohjaamana, voi saavuttaa kilpailuetua suhteessa yrityksiin, jotka eivät tätä toimintatapaa ole sisäistäneet. Asiakassuuntautuneesti palveluita tuottava yritys voi tiedostettujen asiakastarpei-den ohjaamana kehittää omia sisäisiä toimintaprosessejaan. Tässä diplomityössä tarkastellaan asiakassuuntautuneisuuden merkitystä eräänä palveluyrityksen tulok-selliseen toimintaan vaikuttavana elementtinä. Kirjallisuustutkimuksen pohjalta hahmotetaan konsulttialan palveluorganisaation asiakassuuntautuneen toiminnan edellytyksiä ja merkitystä. Työssä tarkastellaan palveluyrityksen palveluita tuottavan organisaation sisäisen toimintadynamiikan osatekijöitä ja niiden vaikutuksia asiakassuuntautuneeseen palvelutuotantoon. Tutkimuksen perusteella määritellään konsulttialan yrityksen palveluorganisaati-olle asiakassuuntautuneisuuteen ohjaava viitekehys. Kehyksen avulla yrityksen organisaatiota voidaan ohjata tiedostamaan asiakassuuntautuneisuuden merkitys yrityksen kilpailutekijänä. Asiakassuuntautuneen palveluyrityksen organisaation tulee tiedostaa toimintansa vaikutukset asiakastyytyväisyyteen ja sitä kautta yri-tyksen kilpailukykyyn. Toteutunut asiakassuuntautuneisuus antaa mahdollisuuksia yrityksen toiminnan tehostamiselle, jatkuvuudelle sekä kannattavalle kasvulle.

Uudistumista tukeva johtaminen ja organisaation uudistumiskyvyn mittaaminen

Tämän työn tavoitteena on tarkastella sitä mitä tarkoitetaan organisaation uudistumiskyvyllä sekä mikä tämän yhteys on organisaation kilpailuetuun ja suorituskykyyn. Tarkimmin keskitytään siihen, millaista on uudistumista tukeva johtajuus. Samoin kerrotaan lyhyesti millaisin mittarein uudistumiskykyä voidaan mitata. Tutkielman empiirinen osuus keskittyy erään Suomessa toimivan palvelualan yrityksen uudistumiskyvyn mittaamiseen. Erityishuomiossa ovat johtajuus, ajan hyödyntäminen sekä oppiminen. Tutkimus suoritettiin strukturoituna teemahaastatteluina ORCI¿-uudistumiskykymittarin perusteella lokakuussa 2007. Tutkitun organisaation uudistumiskyvystä voidaan sanoa, että se on hyvä. Tutkittujen ORCI¿-uudistumiskykymittariston kriteerien mukaan sekä muiden kirjallisuudessa havaittujen uudistumiskyvyn näkemysten mukaan, tutkittu organisaatio kykenee toimimaan tavalla, jolla sen voidaan katsoa olevan uudistumiskykyinen organisaatio. Ennen kaikkea organisaatio kykenee oppimaan ja kehittämään toimintaansa sekä tekemään havaintoja näistä asioista. Haastatteluiden perusteella tutkitusta organisaatiosta nousi esiin päätöksenteon vapaus ja helppous, luottamus sekä valtuuttaminen. Tämä tutkimus ei tuonut uusia näkökulmia uudistumiskykyyn, mutta empiirinen tutkimus vahvisti niitä aspekteja, joita kirjallisuudessa oltiin jo havaittu.

Asiantuntijapalvelun suunnittelu ohjelmistotuotteelle

Diplomityössä selvitettiin asiantuntijapalvelujen suunnittelu- ja tuotteistusprosessia ohjelmistotuotteille. Tavoitteena oli muodostaa malli, jonka pohjalta palvelusuunnittelua pystytään vakioimaan ja tehostamaan. Työn teoriaosuudessa käsitellään palveluja ja niiden ominaispiirteitä. Lisäksi tutkitaan näiden ominaispiirteiden aiheuttamia haasteita palvelujen suunnittelulle, tuotannolle ja markkinoinnille. Suunnitteluun ja tuotteistukseen liittyvät tekijät käydään myöskin läpi.Käytännön osuudessa käydään läpi suunnittelun ja tuotteistuksen vaiheet yleisesti ottamatta kantaa mihinkään erityiseen palveluun. Näitä hyväksikäyttäen suunnitellaan tuki- ja ongelmanratkaisupalvelu keskisuuren yrityksen edustamalle palvelinohjelmistotuotteelle. Työn tuloksena on yksityiskohtainen kuvaus asiantuntijapalveluiden suunnitteluun ja tuotteistukseen liittyvistä vaiheista. Yhtenä työn keskeisimmistä johtopäätöksistä voidaan todeta, että tehokkaalla palvelusuunnittelulla ja tuotteistuksella voidaan parantaa palveluiden laatua, edesauttaa resurssien tehokkaampaa käyttöä ja helpottaa palveluiden myyntiä ja markkinointia. Ei myöskään riitä, että itse palvelut on hyvin suunniteltu, vaan palveluiden suunnittelu- ja tuotteistusprosessien on oltava hyvin suunniteltu ja dokumentoitu. Näin mahdollistetaan asiantuntijayrityksen tehokas toiminta.

Virtuaalinen hankinta ja varastonhallinta metsäteollisuuden palveluyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella virtuaalisen hankinnan ja varastonhallinnan mahdollisuuksia metsäteollisuuden palveluyrityksessä, jolla on toimipisteitä usealla paikkakunnalla. Virtuaalisella hankinnalla ja varastonhallinnalla tarkoitetaan tässä työssä fyysisestä paikasta riippumatonta hankintatoimintaa ja varastonhallintaa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin organisoinnin teorian avulla, millaisia mahdollisuuksia tai ongelmia voi ilmetä, mikäli hankinta ja varastojen hallinta suoritetaan toiselta paikkakunnalta. Tutkimuksen teoriaosa käsitteli hankintatoiminnan organisointia ja keskittämisen ja hajauttamisen valintaa sekä yhteishankintaa. Lisäksi käsiteltiin hankinnassa käytettävää informaatioteknologiaa ja erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla virtuaalinen hankinta on mahdollista. Empiirisessä osuudessa selvitettiin yrityksen hankintaorganisaatiota ja työnjakoa sekä hankinnan ja varastoinnin prosesseja paikkakunnittain. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että täydellisen hankintojen keskittämisen sijaan, yritykselle parempi vaihtoehto on hankintojen keskitetty koordinointi.

Hankintatoimen mittarit ja Balanced Scorecard kunnossapitopalveluyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää sopivia suorituskyvyn mittareita kunnossapitopalveluyrityksen hankintatoimeen. Mittarivalinnat rajattiin käsittelemään toimittajien hallintaa, hintakehityksen ja maksujen hallintaa sekä ostotyön onnistumista. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mihin hankintatoimen tekijöihin esimerkkiyrityksen sisäiset asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Sovellettavaksi suorituskykymittaristoksi valittiin Balanced Scorecard. Materiaalihallinnon sisäiset asiakkaat kokivat asiakastyytyväisyyden ongelmakohdiksi hankintatoimen luotettavuuden, ostajan palvelualttiuden, saatavilla olon, yhteisen toiminnansuunnittelun ja ongelmista tiedottamisen puutteen, melko pitkät toimitusajat sekä hitaat varaston täytöt. Hankintatoimen ongelmakohdiksi ostajien haastatteluissa nousivat koulutuksen ja yhteisen toiminnansuunnittelun puute sekä pienten ostotilausten ja pienten toimittajien suuri määrä. Nämä tekijät huomioitiin tietyiltä osin myös mittarivalinnoissa. Materiaalihallintoon rakennettu Balanced Scorecard sopii osaston tämän hetkiseen tilanteeseen. Mittariston viidessä näkökulmassa mittareita on lukumäärältään kattavasti; Balanced Scorecard toimii enemmänkin seurantajärjestelmänä. Ajan kuluessa todennäköisesti keskitytään vain tärkeimpiin mittareihin jolloin järjestelmän ohjaavampi vaikutus korostuu. Kun mittareissa on saavutettu jatkuvaa parantumista, kannattaa harkita uusien mittareiden ja näkökulmien valintaa. Materiaalihallintoon luotiin myös yleinen Excel- tiedosto, johon merkitään kunkin mittarin sen hetkiset arvot ja josta niiden kehitystä seurataan säännöllisesti. Tutkimustyyppi työssä on konstruktiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sisäisten asiakkaiden ja ostajien teemahaastattelulla käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa haastateltiin esimerkkiyrityksen materiaalihallinnon kaksi ostajaa sekä 21 sisäistä asiakasta, jotka ovat työnsä puolesta yhteydessä materiaalihallintoon.

Toimintolaskentamallin luominen kiinteistönhuoltoon

Toimintolaskennasta on tehty runsaasti tutkimuksia suuriin teollisuusyrityksiin, mutta pienille palveluyrityksille tehtyjä toimintolaskennan julkaistuja tutkimuksia on vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia toimintolaskennan soveltuvuutta pienen kiinteistönhuoltoyrityksen kustannuslaskentaan sekä rakentaa alustava toimintolaskentaan pohjautuva asiakas-kustannusten laskentamalli ja testata luotua mallia työaikaseurannan avulla. Tutkimuksen teoriaosassa on perehdytty toimintolaskennan kehitysvaiheisiin ja nykytilaan sekä kuvattu toimintolaskentaprosessin eteneminen käyttöönoton valmistelusta aina laskentatietojen hyväksikäyttöön saakka. Tutkimuksen empiriaosuus etenee edellä mainittuun teoriaan pohjautuen. Teoria- ja empiriaosuuden perusteella voidaan todeta, että kuukausi ei ole riittävän pitkä aika kattavaan seurantaan kiinteistönhuollon toiminnoista, koska vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa suuria muutoksia tehtäviin toimintoihin. Rakennetun laskentamallin ja toteutetun seurannan tulosten perusteella voidaan siitä huolimatta todeta, että toimintolaskentaan pohjautuva kustannusten laskentamalli tuottaa lisäarvoa kiinteistönhuollon asiakaskustannusten määrittelyssä.