455 resultados para projektin jälkeinen auditointi
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää kuinka sisäisiä kehityshankkeita voidaan hallita onnistuneesti kun toimitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tutkimus kuvailee etenkin projekteille tärkeitä menestymistekijöitä, kuten suunnittelu, kontrollointi ja päätöksenteko. Tutkimus selvittää yleisimmät ongelma-alueet case-organisaation sisäisten kehityshankkeiden hallinnassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Empiirisessa osassa käsittellään case-organisaation sisäisiä informaatioteknologia-hankkeita (IT) ja uusien konseptien kehityshankkeita (NCD). iSisäisten kehityshankkeiden erilaisuuden ymmärtäminen oli tutkimuksen tärkein tulos. Tutkimuksen empiirinen osio osoitti sen, että epävarmuudella on erittäin suuri vaikutus projektihallintaan sekä projektin kontrollointiin. Case-organisaation IT-projektien onnistuminen riippuu organisaatiomuu-toksen onnistumisesta. Asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvät epävarmuudet ovat vaikuttavimmat NCD projektien epävarmuuksista. Näillä epävarmuuk-silla on vaikutusta projektihallintaan jonka myötä NCD projektit juuttuvat useimmiten noidankehiin tai ne lopetetaan jo aikaisessa vaiheessa.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon jakamiseen heterogeenisessa projektiverkostossa. Tutkielma sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään kahta pääaihetta: tiedon jakamisen verkostomaista kontekstia ja projektiverkostoon sekä sen toimijoihin liittyviä, tiedon jakamiseen vaikuttavia tekijöitä. Empiirinen osuus sisältää kvalitatiivisen haastattelututkimuksen, missä on kerätty case-projektin toimijoiden mielipiteitä niistä seikoista, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen projektiverkostossa. Tutkielman lopuksi kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen tuloksia on verrattu toisiinsa. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että tiedon jakamiseen vaikuttavat projektiverkoston rakenne, projektikumppaneiden motivaatio, osaaminen ja resurssit, projektintarjoama tiedon jakamisen infrastruktuuri, projektin päämäärän selkeys, projektin toimintaa varten laaditut pelisäännöt, sekä projektikoordinaattorin kyky johtaa ja ohjata projektin toimintaa.
Resumo:
Yrityksen sisäisten rajapintojen tunteminen mahdollistaa tiedonvaihdon hallinnan läpi organisaation. Idean muokkaaminen kannattavaksi innovaatioksi edellyttää organisaation eri osien läpi kulkevaa saumatonta prosessiketjua sekä tietovirtaa. Tutkielman tavoitteena oli mallintaa organisaation kahden toiminnallisesti erilaisen osan välinen tiedon vaihto. Tiedon vaihto kuvattiin rajapintana, tietoliittymänä. Kolmiulotteinen organisaatiomalli muodosti tutkimuksen pääteorian. Se kytkettiin yrityksen tuotanto- ja myyntiosiin, kuten myös BestServ-projektin kehittämään uuteen palvelujen kehittämisen prosessiin. Uutta palvelujen kehittämisen prosessia laajennettiin ISO/IEC 15288 standardin kuvaamalla prosessimallilla. Yritysarkkitehtuurikehikoita käytettiin mallintamisen perustana. Tietoliittymä nimenä kuvastaa näkemystä siitä, että tieto [tietämys] on olemukseltaan yksilöiden tai ryhmien välistä. Mallinnusmenetelmät eivät kuitenkaan vielä mahdollista tietoon [tietämykseen] liittyvien kaikkien ominaisuuksien mallintamista. Tietoliittymän malli koostuu kolmesta osasta, joista kaksi esitetään graafisessa muodossa ja yksi taulukkona. Mallia voidaan käyttää itsenäisesti tai osana yritysarkkitehtuuria. Teollisessa palveluliiketoiminnassa sekä tietoliittymän mallinnusmenetelmä että sillä luotu malli voivat auttaa konepajateollisuuden yritystä ymmärtämään yrityksen kehittämistarpeet ja -kohteet, kun se haluaa palvelujen tuottamisella suuremman roolin asiakasyrityksen liiketoiminnassa. Tietoliittymän mallia voidaan käyttää apuna organisaation tietovarannon ja tietämyksen mallintamisessa sekä hallinnassa ja näin pyrkiä yhdistämään ne yrityksen strategiaa palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tietoliittymän mallinnus tarjoaa tietojohtamisen kauppatieteelliselle tutkimukselle menetelmällisyyden tutkia innovaatioiden hallintaa sekä organisaation uudistumiskykyä. Kumpikin tutkimusalue tarvitsevat tarkempaa tietoa ja mahdollisuuksia hallita tietovirtoja, tiedon vaihtoa sekä organisaation tietovarannon käyttöä.
Resumo:
Tutkimuksessa kuvataan yrityksen perustamisprosessi idean synnystä toiminnan käynnistämiseen. Tutkimuksessa painotetaan sähköisen kaupankäyntimallin toteutuksessa huomionarvoisia tekijöitä, hyötyjä ja ongelmia sekä analysoidaan case-yrityksen perustamisprosessia. Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena, jonka empiriaosio koostuu Nextum Oy:n perustajajäsenien kokemuksista. Yrityksen perustaminen sisältää kolmevaihetta; liikeidean kehittäminen, Iiiketoimintasuunnitelman laadinta ja perustamistoimien teko. Sähköinen kaupankäynti edellyttää tuotteen soveltuvuutta Internet-myyntiin sekä logistiikan että asiakkaiden tavoitettavuuden näkökulmasta. Sähköinen kaupankäynti mandollistaa kustannussäästöjä, palvelun parantamisen ja toiminnan tehostamisen. Samalla asiakkaiden valta kasvaa, kilpailu kiristyy ja arvoketjut uusiutuvat. Sähköinen kaupankäyntimalli todettiin Nextum Oy:n kannattavuuden kannalta keskeiseksi tekijäksi. Yrityksen perustaminen eteni kirjallisuudenoppien mukaan, mutta muutamia ongelmakohtia löytyi muun muassa projektin aikataulutuksesta.
Resumo:
Tutkielman päätavoitteena on tutkia mitä lisäarvoa yritys saa ottaessaan Balanced scorecardin käyttöönsä ja miten käyttöönottoprosessi tulee suorittaa, jotta määritellyt lisäarvot realisoituvat. Teoreettisena lähtökohtana on Toivasen käyttöönottoprojektimalli. Tutkielmassa tullaan keskittymään mittariston käyttöönottoprosessiin ja käyttöönoton vaikutuksiin. Tutkielman päätutkimusmenetelmä on toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Empiirinen aineisto kerätään puolistrukturoitujen teemahaastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimustulosten mukaan merkittävimmät Balanced scorecardin mukanaan tuomat lisäarvot yritykselle ovat kokonaisvaltaisempi ja johdonmukaisempi yrityksen ohjaus, parantunut suorituskyvyn mittaus ja seuranta, sekä strategian jalkautuksen tehostuminen. Käyttöönoton onnistumisen kannalta kriittisimmät tekijät ovat johdon sitoutuneisuus, vision ja strategian selkeys, selkeä päätös projektin aloittamiseksi, sekä mittareiden valinta ja tavoitetasojen asettaminen niille.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli tapaustutkimuksen avulla analysoida case yrityksen tuotekehitystoiminnan menestyksen kulmakivet ja edellytykset yrityksen arvon lisäämiseksi. Case osa toteutettiin kolmen toisiaan tukevan aineiston avulla. Tiedonkeruumenetelminä olivat haastattelu, kyselytutkimussekä yrityksessä toteutettujen projektien analysointi. Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin tuotekehityksen avaintekijöitä. Käsittelyn lähtökohtana toimi kolme tuotekehityksen perustekijää: tuotestrategia, kehitysprosessi ja saatavilla olevat resurssit. Teoriaosuudessa analysoitiin myös tuotekehitystoiminnan menestyksen mittaamista. Kolmas osa kirjallisuusosuudessa on tuotekehitykseen olennaisesti kuuluva riskien tunnistaminen ja hallinta. Tutkielman empiirisessä osiossa nostettiin esiin kohdeyrityksen tuotekehitystoiminnan tärkeimmät tekijät. Tulokseksi saatiin, että asiakasyhteistyö, tuotteen laadun varmistava projektin toteutus sekä resurssien määrä määrittävät pitkälti tuotekehitystoiminnan tason yrityksessä. Näiden tekijöiden onnistuneella yhteensovittamisella yritys pystyy säilyttämään kilpailuasemansa. Pitkän aikavälin arvoa lisäävä tuotekehitystoiminta edellyttää edellä olleiden tekijöiden ohella myös panostusta innovatiivisuuteen, riskinhallintanäkökulman huomioimiseen projektien valinnassa sekä tuotetun arvon mittaamiseen. Kilpailuedun saavuttaminen uusilla innovatiivisilla tuotteilla, joustavuuden lisääminen projekteihin sekä oppiminen toteutetuista hankkeista ovat avaintekijöitä tulevaisuuden menestykselle
Resumo:
Main goal of this thesis was to implement a localization system which uses sonars and WLAN intensity maps to localize an indoor mobile robot. A probabilistic localization method, Monte Carlo Localization is used in localization. Also the theory behind probabilistic localization is explained. Two main problems in mobile robotics, path tracking and global localization, are solved in this thesis. Implemented system can achieve acceptable performance in path tracking. Global localization using WLAN received signal strength information is shown to provide good results, which can be used to localize the robot accurately, but also some bad results, which are no use when trying to localize the robot to the correct place. Main goal of solving ambiguity in office like environment is achieved in many test cases.
Resumo:
Tässä loppuraportissa esitetään projektin "Kannattavuusanalyysi ORC-voimalan soveltamisesta hyödyntämään dieselvoimalan hukkalämpöä, Tekes DrNo 1549/401/98" tulokset. ORC-prosessilla (Organic Rankine Cycle) tarkoitetaan Rankine-prosessia, jossakiertoaineena veden asemesta on sopiva orgaaninen neste, esimerkiksi tolueeni. ORC-prosessi soveltuu hyvin nimenomaan matalalla lämpötilatasolla vapautuvan hukkalämmön hyödyntämiseen. Tutkimus liittyy vuonna 1981 aloitettuun suurnopeustekniikan tutkimushankkeeseen. Tutkimuksen lähtökohtana oli tropiikin olosuhteissa peruskuormaa ajava raskasöljykäyttöinen Wärtsilä NSD 18V46 voimalaitosmoottori, jonka hukkalämmöistä tuli kyetä tuottamaan sähköä mahdollisimman alhaisilla investointikustannuksilla. Kaukolämmöntuotanto rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle. Edullisimmaksi perustapaukseksi valittiin seitsemän turbogeneraattorin ORC-laitos, joka hyödyntää ainoastaan moottorin pakokaasulämpöä. Kyseisen ORC-laitoksen nettosähköteho on 1142 kW, joten se lisäisi dieselmoottorin tehoa 6,8 %. ORC-laitoksen myyntihinta olisi noin 7,67 Mmk, mikäli lauhdutin voidaan rakentaa ruostumattomasta teräksestä ja noin 9,01 Mmk, mikäli olisi käytettävä titaanilauhdutinta. ORC-laitoksen ominaisinvestointikustannus olisi siten noin 6700 mk/kW - 7900 mk/kW materiaalivalinnoista riippuen. Mainittu hinta sisältää sekä komponenttien valmistajien että systeemi-integraattorin katteet. Koska höyrystimen hinta vaikuttaa olennaisesti ORC-laitoksen hintaan, voidaan puhtailla maakaasupolton savukaasuilla arvioida ominaisinvestoinnin olevan noin 1000 mk/kW alhaisempi. Olettaen 6000 h/a huipun käyttöaika saadaan ORC:llä tuotetun sähkön hinnaksi noin 0,11 mk/kWh. Suomeen rakennettavalle ORC-laitokselle on todennäköisesti lisäksi saatavissa 30 % investointituki ja sähköveron palautus. - Teoriassa voidaan osoittaa, että dieselmoottorin tehoa voidaan ORC:llä lisätä jopa 18 %, mutta ominaisinvestointi on tällöin merkittävästi korkeampi. ORC-laitoksen turbiinin 1D suunnittelua tarkennettiin sekä laitoksen turbiini mallinnettiin CFD-laskennan (numeerisen virtauslaskennan) avulla osana tätä tutkimusta. Näin kyettiin nostamaan turbiinin hyötysuhdetta, ja CFD-laskennan perusteella voidaan nyt aikaisempaa varmemmin ennustaa turbiinin todellinen hyötysuhde. ORC-laitoksen dynaaminen simulointiohjelma saatiin niin ikään valmiiksi tämän projektin puitteissa. Simulointiohjelman avulla voitiin asettaa laitoksen säädinparametrit sekä simuloida voimalan käynnistys-, ajo- sekä häiriötilanteita. Tehtyjen simulointien perusteella tehtiin johtopäätökset laitoksen säätöjärjestelmän toimivuudesta ja tuorehöyryn tilaarvojen valinnasta.
Resumo:
VALOSADE (Value Added Logistics in Supply and Demand Chains) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja sielläprofessori Anita Lukan VALORE -tutkimusryhmän toteuttama tutkimusprojekti, jonka rahoittaja on ollut Tekes. Projekti on osa Tekesin ELO - Elektronisen liiketoiminnan logistiikka - teknologiaohjelmaa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin lisäksi neljä yritystä, jotka toimivat myös tutkimustyön kohteina ja toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Yritysten toimialat ovat metsäteollisuus, laitevalmistaja, joka tarjoaa myös tuotteilleen jälkimarkkinapalveluja sekä kaksi logistiikkapalveluyritystä. Tämä työraportti liittyy VALOSADE - tutkimusprojektin osaprojektiin Costfix (Paper Mill Process - from Fixed Costs into Variable Costs). Costfix - projektin tavoitteena on tutkia ja löytää paperiteollisuudelle uusia toimintamalleja, jotka mahdollistavat kiinteiden kustannusten muuttamisen muuttuviksi. Merkittävä tutkimuksen osa-alue on myös tutkimuskohteiden liike-toiminnan nykytilan aiempaa tarkempi selvittäminen. Tämä työraportti käsittelee kunnossapidon materiaalilogistiikan osalta tehtaan sisällä tapahtuvaa toimintaa, josta tässä tutkimuksessa käytetään nimitystä tehdaslogistiikka. Nykytilaselvityksen perusteella nykyinen prosessiteollisuudessa ja myös pääsääntöisesti valmistavassa teollisuudessa yleisesti vallitseva teollisuusyrityksen käyttöinvestointia ylläpitävän palveluprosessin toimintarakenne, johtamistapa ja prosessin operatiivisten tehtävien toimenkuvat eivät tue ko. palvelukokonaisuuden tehokasta ja tuloksellista toteuttamista. Nykymuotoinen toimintamalli pikemminkin rajoittaa toimintaprosessin kokonaishallintaa ja sen tehostamiseksi investoitujen uusien teknisten ratkaisujen ja teknologian käyttöönottoa. Lisäksi yleisesti vallitseva toimintakulttuuri (mm. arvokäsitykset, uskomukset sekä toiminnan ja tavoitteiden taustalla olevat motiivit) sekä vaikeuttaa nykyisen ja tulevan kilpailutilanteen edellyttämien tehokkuus- ja tuottavuustavoitteiden toteutumista että hidastaa uudistusten onnistumista edellyttävän muutoksen etenemistä yrityksen sisällä. Tutkimuksen tulokset vahvistivat osaltaan sen, että tehdas- ja toimintokeskeinen johtaminen aiheuttavat palveluprosessin eri tehtäville asetettujen tavoitteiden ja perustehtäväkäsityksen välille ristiriitoja, joista seuraa sekä suoria että välillisiä vaikutuksia teollisuusyrityksen tuotantoprosessin toiminnan laatuun ja tuotantolaitteiden käyttövarmuuteen. Palvelukokonaisuuteen kuuluvien eri toimintaprosessien tehtävät on jaettu ristiriitaisesti toiminnoille siten, että erityisestikunnossapidon teknisten toimihenkilöitten hoidettavana on sekä ihmisen henkilökohtaisen kapasiteettirajan ylittävä että toisistaan liian suuri erilaisia osaamisia ja ymmärrystä edellyttävä tehtävämäärä. Nykytilan palvelutuotannossa esiintyvien ongelmien seuraukset ja perussyyt osoittavat, että merkittävästi pääomia sitovan valmistavan teollisuuden (mm. prosessiteollisuus) käyttö-omaisuutta ylläpitävän palveluprosessin hallinta on ulkoistettava tehdastasolta itsenäisesti hoidettavaksi liiketoimintakokonaisuudeksi, jonka operatiivinen johtaminen tapahtuu toimintaprosesseittain konsernin ylätasolta käsin. Johtamismallissa painottuu prosessijohtaminen ja oman vastuualueen toimintaprosessin asiantuntemus. Lisäksi ihmisen osaamiseen, ymmärrykseen ja toimintatapaan perustuva palvelu edellyttää johtamiselta henkilöjohtamistaitoa ja osaamisen johtamista. Liiketoiminnan uudenlainen keskittyminen, verkostoituminen ja globalisoituminen edellyttävät johdoltamyös erilaisten toimintaverkostojen ja sidosryhmien toiminnan ja tarpeen ymmärtämistä. Tutkimustulosten perusteella myös palveluprosesseissa toimivien toimihenkilöitten tehtäväkuvia on muutettava radikaalisti ja osa uusista toimenkuvista edellyttää lisäksi henkilöitten osaamistason aktiivista parantamista. Tässä raportissa esitetään toimintamalli, jossa kuvataan tutkimuksen pohjalta luotu palvelukokonaisuuden johtamismalli ja palveluprosessien eri tehtävätasot tehtävineen. Kuvattu johtamismalli on ollut jo yleisesti käytössä yksittäisillä palvelualoilla, mutta tässä esitetty malli on valmistavan yrityksen teknisiin tukipalveluihin muokattu sovellus.
Resumo:
Lisääntynyt Balanced Scorecardin käyttö herätti kiinnostuksen tutkia, mistä BSC:ssä oli oikein kysymys. Epäonnistumiset BSC-projekteissa vaikuttivat siihen, että haluttiin tutkia, mikä nykyisissä projektimalleissa oli vikana. Kirjallisuudessa on esitetty useita BSC:n käyttöönoton projektimalleja, joista tunnetuin on Kaplanin ja Nortonin kehittämä malli. Alun perin kyseessä oli varsin operatiivinen suoritusmittaristo, jonka tavoitteena oli nostaa ei-taloudelliset mittarit taloudellisten mittareiden rinnalle. Sittemmin lähestymistapa onlaajentunut strategiapohjaiseksi johtamisen järjestelmäksi, mutta mallin rakentamisessa on vielä puutteita. Havaitut puutteet BSC-projektimalleissa loivat tarpeen uuden mallin kehittämiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suomalaisten yritysjohtajien ja alan asiantuntijoiden avulla BSC-projektimalli, jota käyttämällä yritykset voisivat menestyksekkäämmin toteuttaa BSC-projektinsa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää BSC:n käytön nykytila Suomen 500 suurimmassa yrityksessä. Tutkimuksessa haluttiin myös hankkia tietoa siitä, miksi yritykset olivat lähteneet BSC-projektiin, mitkä tekijät vaikuttivat BSC-projektin onnistumiseen jamitä muutoksia yritykset olivat tehneet BSC:n käytännön kokemuksen pohjalta. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin yrityksen strategista suunnittelua ja johtamista, yrityksen johtamisessa käytettyjä ohjausjärjestelmiä, toiminnan kehittämistä ja BSC-projektien toteuttamista. Tutkimuksen empiriisessä osassa kehitettiinkymmenvaiheinen BSC-projektin toteuttamismalli. Se tehtiin tutustumalla 15 konsultointiyrityksen tapaan toteuttaa BSC-projekti ja paneutumalla 50 yrityksen BSC-projektista saamiin kokemuksiin. Kehitettyä mallia testattiin Tulikivi-casessa,ja sitä arvioitiin kyselytutkimuksessa ja työistunnossa. Kyselytutkimuksen mukaan ensimmäiset suomalaiset yritykset aloittivat BSC:n käytön vuonna 1995. Vuonna1996 käyttö yleistyi jonkin verran, ja vuosia 1997 ja 1998 voidaan Suomessa kutsua BSC:n läpimurtovuosiksi. Vastanneista yrityksistä 23,2 % ilmoitti käyttävänsä BSC:tä. Yrityksistä 14,8 % oli ottamassa sitä käyttöön, ja 19,2 % harkitsi käyttöönottamista. Yritykset olivat lähteneet BSC-projektiin mm. paremman ohjausjärjestelmän, toiminnan tehostamisen ja muutoksen aikaansaamisen toivossa. BSC-projektin onnistumisen tärkeimpinä tekijöinä pidettiin johdon sitoutumista hankkeeseen, mittariston kytkeytymistä strategiaan ja mittareiden selkeyttä. BSC:n nähtiin vaikuttaneen yrityksissä eniten liiketoiminnan kokonaisuuden ymmärtämiseen, strategian toteutumiseen ja ei-taloudellisten asioiden seurantaan. Yrityksissä olimuutettu toimintaa mm. niin, että se suuntautuisi enemmän asiakkaisiin ja tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa BSC:llä uskottiin olevan suurimmat vaikutukset kokonaisvaltaiseen ja strategiseen johtamiseen sekä strategian toteutumisen seurantaan. Kyselytutkimuksen perusteella voitiin osoittaa, että suuret yritykset käyttävät BSC:tä enemmän kuin pienet yritykset. Myös alueellisia eroja on: pääkaupunkiseudulla BSC:tä käytetään enemmän kuin muualla maassa. Mitä kannattavammaksi kyselyyn vastaaja arvioi yrityksensä, sitä parempana se piti tässä tutkimuksessa kehitettyä BSC-projektimallia verrattuna Kaplanin ja Nortonin kehittämään BSC-projektimalliin. BSC-projekti on niin kokonaisvaltainen, että sen onnistuminen edellyttää koko henkilöstön osallistuvan siihen. Ylimmän johdon aito sitoutuminen on välttämätöntä, jotta BSC-projekti saa riittävästi resursseja. Projektissa visio jastrategiat puretaan käytännön toimiksi, joten ilman ylimmän johdon mukanaoloa projektilla ei ole asiakasta. Keskijohto ja henkilöstö toteuttavat laaditut strategiat, jolloin heidän panoksensa on erittäin merkittävä projektin onnistumiseksi. Henkilöstö pitää saada osallistumaan mittaristotyöhön, jotta he sitoutuisivat asetettuihin tavoitteisiin. Ellei henkilöstöä saada mukaan, mittaristo jää helposti ylimmän johdon työkaluksi. Tällöin strategian toteuttaminen koko organisaatiossa on hyvin työlästä, jopa mahdotonta. Mittariston pitää olla strategialähtöinen, eikä se saa olla liian monimutkainen. Mitä alemmalle tasolle organisaatiossamennään, sitä yksinkertaisempi mittariston pitää olla. Ylimmillä tasoilla mittareita voi olla kahdeksasta kahteentoista, mutta alemmilla tasoilla niitä on oltava hieman vähemmän. Projektin nopea läpivienti yrityksessä ei saa olla itsetarkoitus, mutta nopeasti saadut konkreettiset tulokset auttavat, että projekti saa resursseja ja mahdollistavat palautteen saamisen ja oppimisen. Kerralla ei BSC:täsaada täydellisesti toimivaksi, vaan se on oppimisprosessi, joka mahdollistaa syvällisemmän strategian toteuttamiseen. Tässä tutkimuksessa kehitetty BSC-projektin toteuttamismalli perustuu kymmenien asiantuntijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin BSC-projektin toteuttamisesta. Kyselytutkimuksesta, työistunnosta ja Tulikivi-casesta saadut tulokset osoittavat, että kehitetyn mallin avulla yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada BSC-projekti onnistumaan. Näin tutkimuksen päätavoite saavutettiin. Muut tavoitteet saavutettiin kyselytutkimuksen tulosten avulla.
Resumo:
Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.
Resumo:
During the project we get familiar with Linksys WRT54GL wireless router and its network managing methods. Operating system is OpenWRT which is Linux-based distribution for embedded devices. OpenWRT uses two kind of approach for its network administration. The first one is web-based user interface and the second one is command line based. Both methods are working but do not solve all problems that competent network administrator can need for secured network managing. The goal of the project was design an NCurses-based user interface for network administration that can be run from command line. The user interface can be use for example from terminal via SSH which is yet faster and also light to use. The idea is to combine the user friendly of WWW-interface and the advanced options that command line based network managing can offer. Linux-based open source OpenWRT offers good development tools. There exist also a compact development community if there is need for further development of software in future. So far user interface for command line based network administrator is not available.
Resumo:
Agile software development methods are attempting to provide an answer to the software development industry's need of lighter weight, more agile processes that offer the possibility to react to changes during the software development process. The objective of this thesis is to analyze and experiment the possibility of using agile methods or practices also in small software projects, even in projects containing only one developer. In the practical part of the thesis a small software project was executed with some agile methods and practices that in the theoretical part of the thesis were found possible to be applied to the project. In the project a Bluetooth proxy application that is run in the S60 smartphone platform and PC was developed further to contain some new features. As a result it was found that certain agile practices can be useful even in the very small projects. The selection of the suitable practices depends on the project and the size of the project team.
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen, millaisia konkreettisia kivusta selviytymiskeinoja 4-6 -vuotias leikki-ikäinen lapsi käyttää. Työn pääpaino on ei-lääkkeellisissä keinoissa, vaikka lääkkeellisiä selviytymiskeinojakaan ei voitu täysin karsia pois aineistosta. Työn keskeisimmät käsitteet "selviytymiskeinot", "kipu" ja "4-6 -vuotias lapsi" on avattu teoriaosuudessa. Opinnäytetyö kuuluu viisi-vuotiseen Lapsen pelon ja kivun hoitotyön tutkimus- ja ke-hittämishankkeeseen. Hankkeella pyritään kehittämään 2 - 6 -vuotiaiden lasten pelon ja kivun hoitotyötä tieteen, taiteen ja koulutuksen avulla. ”Musiikki ja draama lapsen pelon ja kivun lievittäjänä” -projektin yhteistyökumppaneita ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian taiteen ja viestinnän yksikkö sekä sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Turun yliopiston hoitotieteen laitos sekä HUS Lasten ja nuorten sairaala. Työ soveltaa systemoidun kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineisto hankittiin Nelliportaalin avulla tehdyillä hauilla. Aineisto koostuu kahdeksasta englanninkielisestä tutkimusartikkelista ja se analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena oli seitsemän yläluokkaa: toiminta, sosiaalinen tuki, fyysiset rentoutumismenetelmät, viihde, tiedonsaanti, psykologiset keinot ja kivunhoito. Työn tulokset ovat saman suuntaisia kuin aikaisempien tutkimusten ja opinnäytetöiden tulokset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voi todeta , että vanhempien roolia lapsen selviytymisessä on tutkittu melko laajasti, mutta lapsen näkökulma ja spesifinen tutkimustieto 4 - 6 -vuotiaan lapsen selviytymisestä on vähäisempää. Työn tulokset antavat hyvän perustan selviytymiskeinojen käytölle hoitotyössä, vaikka niitä ei voikaan suoraan soveltaa suomalaiseen lastenhoitotyöhön. Työn tuloksia tulisi testata käytännössä 4 - 6 -vuotiailla suomalaislapsilla, ennen kuin voi lähteä muuttamaan hoitotyön käytäntöjä.
Resumo:
Tässä diplomityössä on käsitelty tietojärjestelmien tukipalveluun liittyviä prosesseja ja toimintoja. Tukipalvelutoiminnot ovat tietojärjestelmäteollisuuden merkittävä osa-alue ja siihen nähden aiheen tutkimus on ollut hyvin vähäistä. Viimeaikoina aihe on herättänyt kiinnostusta varsinkin asiakaskohtaisia ohjelmistoja toimittavien ohjelmistoyritysten keskuudessa. Diplomityön tarkoituksena oli suunnitella ja kehittää Helsoft Oy:n asiakaskohtaisten ohjelmistojen tukipalvelutoimintoja. Tämän työn näkökulmasta tukipalveluun kuuluu tietojärjestelmän toimituksen jälkeinen asiakkaiden neuvontapalvelu sekä ohjelmiston muutos- ja ylläpitopalvelu. Tukipalvelun sisältö vaihtelee usein asiakaskohtaisesti. Tämän vuoksi tukipalvelusta on syytä tehdä asianmukainen toimittajan ja asiakkaan välinen sopimus. Sopimuksen lisäksi tässä työssä on käsitelty myös muita tukipalvelun työkaluja kuten esimerkiksi tukipalveluohjetta, joka muodostetaan tukipalveluun ottamisvaiheessa. Työn teoriaosassa on käsitelty tietojärjestelmien tukipalvelun perusasioita sekä edellytyksiä tukipalveluprosessin onnistuneen kuvauksen muodostamiselle. Prosessin kuvauskieleksi on valittu UML. Työn soveltavan osuuden sisältö koostuu Helsoftin tukipalvelun nykytilanteen kartoituksesta, uuden yhtenäisemmän prosessimallin suunnittelusta (vaihe 1) sekä tukipalveluprosessin jatkokehityksen ja tehostamisen (vaihe 2) suunnittelusta. Uusi yhtenäinen prosessimalli on suhteellisen helposti käyttöönotettavissa ja standardinmukaisen kuvaustavan johdosta sitä voidaan kehittää jatkossa jatkuvan parantamisen periaatteella.