Tiedon strateginen johtaminen viranomaisessa. Case: Rahoitustarkastu

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon strategista johtamista Rahoitustarkastuksessa. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitkä ovat ne kriittiset tekijät ja näkökohdat, jotka ovat hyvän tietojohtamisen edellytyksiä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, ja siinä perehdyttiin mm. Rahoitustarkastuksen johdon dokumentoituihin tietojohtamisen linjauksiin. Tutkimus osoitti, että tiedon strategisessa johtamisessa on tärkeää, että tietostrategia on kytketty tiiviisti toimintastrategiaan. Lisäksi organisaation tulisi määritellä tietojohtamisen prosessinsa ja tukea näitä mm. tarjoamalla oikeat olosuhteet, resurssit ja tekniikat ja infrastruktuuri. Kumppanuuksien ja verkostojen hallitsemiseksi tulisi olla selkeät periaatteet. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin Rahoitustarkastukselle ennakoivan tietojohtamisen malli. Tutkimustuloksista tehtiin myös se johtopäätös, että tietostrategian voisi koostaa eräänlaiseksi kokoomastrategiaksi tai sateenvarjoksi organisaation johtamiskäytännöille. Kokoomastrategia kytkisi nykyisin irrallaan olevat tietojohtamiseenkin vaikuttavat alastrategiat yhdeksi kokonaisuudeksi ja pakottaisi tarkastelemaan näitä alastrategioita myös tietojohtamisen näkökulmasta.

Palveluyrityksen strateginen ohjaus ja tavoiteasetanta tiimiorganisaatiossa. Case: Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkielman tavoitteena oli selvittää talouden ohjauksen tila case -yrityksessä, pyrkiä tunnistamaan kehityskohteita ohjauksessa ja ehdottaa mallia, joka huomioi tunnistetut kehittämiskohteet. Teoriaosassa analysoidaan yrityksen ohjausta aiemman teoreettisen kirjoittelun perusteella ja esitetään käsitteet sekä viitekehys. Empiirisessä osassa analysoidaan case -yrityksen ohjauksen nykytilaa ja tunnistetaan kehityskohteita ohjauksessa. Tutkielmassa on käytetty sekä hermeneuttista että normatiivista tutkimusotetta Tutkimuksessa havaittiin strategian jalkautumisen jäävän puutteelliseksi ja tämän vaikeuttavan tavoitteiden takana olevan ajattelun ymmärtämistä. Tavoitteisiin sitoutumista vaikeutti myös näkemys, jonka mukaan tavoitteet tulivat liikaa annettuina tekijöinä. Tutkielman lopuksi kehitettiin case-yritykselle tavoiteasetantamalli, jonka nähtiin auttavan strategian jalkauttamista ja sitouttamista yrityksen myyntitavoitteisiin.

Improving ERP change tool processes to align business processes and ERP system

Nopea teknologian kehitys sekä kansainvälistymisen mukana tuoma kilpailupaine pakottavat yritykset jatkuvaan liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Muutoksista organisaation rakenteissa sekä yrityksen prosesseissa on tullut yleisiä toimenpiteitä. Yksi näkyvimmistä toiminnallisista uudistuksesta on ollut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Toiminnanohjausjärjestelmän rakenne ja kehitys aiheuttaa yleensä suurimmat vaikeudet pyrittäessä rakentamaan liiketoimintaprosessien läpinäkyvyyttä esittävä tietojärjestelmäympäristö. Tässä tutkimuksessa liiketoiminnan sekä toiminnanohjausjärjestelmän prosessien yhdistäminen on tehty ns. toiminnanohjausjärjestelmä muutostyökaluilla. Kyseiset muutostyökalut on järjestetty yrityksissä tietojärjestelmä ympäristöön ja niiden avulla voidaan korjata teknisiä ongelmia sekä muuttaa itse prosesseja. Tutkimuksen empiria osuudessa on käytetty case-tutkimusmenetelmää Kone Oyj:n prosessien kehittämisosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa toiminnanohjausjärjestelmän muutostyökalujen prosesseja, liiketoimintaprosessien sekä toiminnanohjausjärjestelmän yhdistämiseksi ja harmonisoimiseksi. Tutkimuksen tavoitteiden täyttämiseksi, prosessijohtamisen käsitteitä käytettiin muutostyökaluprosessien parannusehdotusten löytymiseksi. Prosessijohtamisen käsitteet tarkoittavat prosessikartan, prosessin toimintojen, sekä prosessin kustannusten tutkimista ja hyväksikäyttöä. Prosessijohtamisen käsitteeseen kuuluu myös liiketoimintaprosessien jatkuvan parantamisen sekä uudelleenjärjestämisen mallien kuvaus. Toiminnanohjausjärjestelmäympäristön kuvaus teorian toisena osuutena antaa pohjaa muutostyökalujen prosessien käytölle. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta että tutkimusalue on hyvin monimutkainen ja vaikea. Toimintajärjestelmistä ei ole kirjoitettu teoriaa kovinkaan runsaasti, lukuunottamatta yritysten itse tekemiä tutkimuksia. Tutkimuksessa tarkasteltaville prosesseille löytyi kuitenkin parannusehdotuksia sekä ns. optimaalisen prosessimallin ominaisuuksia.

Strateginen mittaaminen monialaisessa vähittäiskauppakonsernissa - S-ryhmäsovellus

Tutkielman päätavoitteena on kehittää konsernitason strategista johtamista tukeva mittaristo vähittäiskauppakonsernille. Ensimmäisenä osatavoitteena on tutkia strategisen johtamisen ja suorituskyvyn sekä mittaamisen doktriinia strategian seurannan näkökulmasta Toiseksi tutkitaan osuustoimintaa mittaamisen näkökulmasta ja S-ryhmän käytössä olevia mittaristoja. Kolmanneksi selvitetään strategisia vaihtoehtoja ja soveltaa niitä case-yritykseen. Neljänneksi arvioidaan mittariston relevanssi. Tutkimusmenetelmä on konstruktiivinen, ja tutkimustieto kerätään puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Kaupan strategisten perusvaihtoehtojen tarkastelun taustaksi esitellään kaupan erityispiirteitä, strategisia menestystekijöitä ja strategian vaihtoehtoja selventävä katsaus sekä selvitetään kaupan strategian sisältöä perustuen alan kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja ajankohtaisiin uutisartikkeleihin. Lisäksi luodaan katsaus mittaamisteoriaan ja strategiaprosessiin mittaamisen näkökulmasta. Suorituskykymittaristojen esittelyssä vertaillaan eri mittaristoja keskenään. Balanced Scorecard esitellään strategisena johtamis- ja mittaamisjärjestelmänä, koska se soveltuu hyvin laaditun strategian toteuttamisen mittaamiseen. Osuuskauppa Keulan mittariston taustaksi tutkitaan S-ryhmän käytössä olevia mittareita, ja haastattelujen pohjalta luodaan katsaus osuuskauppojen mittaamiseen. Lopuksi sovelletaan strategisten valintavaihtoehtojen malleja Osuuskauppa Keulaan. Valintapäätösten taustaksi tarvitaan perusteellinen strateginen analyysi, jotta ylin johto pystyy tekemään yrityksen tilanteeseen sopivat valinnat. Tätä analyysia on sivuttu ja tehty johtopäätöksiä yrityksen toiminta-ajatuksen pohjalta strategisista todellisista vaihtoehdoista. Doktriinin ja empirian pohjalta määritellään kohdeyritykselle kriittiset menestystekijät ja niille mitattavat tavoitteet. Lopuksi strategian toteuttamisen seurantaan kehitetään toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamista mittaavat strategiset mittarit, joissa otetaan huomioon kuluttajaosuustoiminnan erityispiirteet.

Sisäinen laskenta-ajattelu monikanavamallissa. Case: Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkielman tavoitteena on luoda suuntaviivat Etelä-Karjalan Osuuspankin uudelle sisäisen laskennan ajattelutavalle, joka tukisi palvelukanavien yhteistyötä ja poistaisi niiden välistä keskinäistä kilpailua. Käsiteanalyyttisessä teoriaosiossa analysoidaan laskenta-ajattelun muutostarvetta aikaisemman teoreettisen kirjoittelun perusteella. Empiirisessä osiossa analysoidaan Etelä-Karjalan Osuuspankin laskenta-ajattelun nykytilaa sekä toiminnan muutoksia, jotka luovat tarpeen uudelle laskenta-ajattelulle. Tutkielman tutkimusote koko työn osalta on hermeneuttinen, eli ymmärtämään pyrkivä. Empiirinen osuus sisältää myös normatiivisia piirteitä. Tutkimustulosten mukaan kanavakohtainen kannattavuuslaskenta on hylättävä ja siirryttävä kannattavuuden osalta pankkitasoiseen tarkasteluun. Sisäisen laskennan tulee selventää edelleen eri kanavien rooleja ja korostaa uuden ansainnan tärkeyttä. Sen pitää myös tukea eri palvelukanavien välistä yhteistyötä.

Tavaratalokaupan strategiset menestystekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tavaratalokaupan strategisia menestystekijöitä, erityisesti tavarataloliiketoiminnan johtamisen merkitystä strategisena menestystekijänä. Empiirinen sovellus suunnattiin Sokos-tavarataloketjuun. Tutkimuksen osatavoitteena oli kuvata ja analysoida Sokos-tavarataloketjun liiketoiminnan kehittymistä 1970 - 1990 välisellä ajanjaksolla sekä pohtia syitä, miksi Sokos-liiketoiminta ajautui kriisiin 1990-luvun aikana. Vertailuksi otettiin Stockmann-tavarataloketjun menestyminen vastaavalla ajanjaksolla Tarkastelun kohteena oli johtamisen muuttuminen, liikeideamuutokset, ketjutoiminnan sekä hankinnan roolin muutokset Sokos-ketjussa. Lopuksi tavoitteena oli arvioida strategisen johtamisen onnistumista Sokos-ketjussa peilaten strategisten menesty stekij öiden viitekehykseen. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinenja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluja suoritettiin yhteensä kahdeksan.Empiirinen osa koostuu S-ryhmääja erityisesti Sokos-tavaratalokauppaa käsittelevästä materiaalista, kilpailustrategioiden kuvauksista, vuosikertomuksista ja kokousmuistioista sekä kahdeksan Sokos-ketjussa 90-luvulla johtavassa asemassa toimineen henkilön haastatteluista. Empiiristä aineistoa on kerätty myös yleisistä vähittäiskauppaa koskevista alan lehdistä ja artikkeleista sekä Stockmann- tavarataloketjun vuosikertomuksista. Tutkimuksessa todettiin kohdeyrityksen vaikeuksiin ajautumisen taustalta löytyvän voimakkaan talouslaman lisäksi kilpailutilanteen voimakas muuttuminen, johon ei kyetty riittävästi vastaamaan. Suunnanmuutoksia kilpailustrategiaan tehtiin useaan otteeseen, mutta kaikissa vaiheissa käytännön toteutus jäi puolinaiseksi. Ylivoimaisten kilpailuetujen rakentaminen onnistui heikosti.

Sisäinen tulosraportointi tietojohtamisen näkökulmasta. Case: Elcoteq Network Oyj

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat sisäisen laskennan tulostiedon oikeellisuuteen ja miten tietojohtamisen keinoin voidaan taata yhteensopivuus ulkoisen ja sisäisen laskentatiedon välillä. Tekijöiden tunnistamisen ja huomioonottamisen kautta voidaan kehittää organisaation tietämystä ja suorituskykyä. Tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin pääasiassa kyselylomakkeen, havainto -ja dokumenttiaineiston avulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Laskentaorganisaatioissa havaittiin mekaanisen ja orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, jotka asettavat tiedon välitykselle,vuorovaikutukselle ja tietämyksen kehittymiselle omat rajoitteensa. Laskentaorganisaatioiden toimintaa ohjasivat mekaaniselle ympäristölle tyypilliset vastuu - ja raportointisuhteet, aikataulut ja raportointikäytännöt. Raportointijärjestelmään tarvittaisiin lisäkoulutusta, tiedon vertailtavuuteen ja tiedon oikeellisuuden takaamiseen lisää työvälineitä. Tiedon välittämistä ja kommunikointia pitäisi tehostaa aktiivisemmalla sähköisellä viestinnällä, mutta myös monipuolisemmalla viestintäkanavien käytöllä. Laskentaorganisaatioiden toimintaympäristössä havaittiin orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, mikä edellyttäisi dialogia tukevien teknologioiden ja toimintatapojen tehokkaampaa käyttöä. Haasteena on maantieteellisen etäisyyden aiheuttamat rajoitteet sekä toiminnan mekaaninen luonne. Uutta konseptia käyttöönotettaessa keskustelut ja vuorovaikutus tukivat mallin kehittämistä ja käytännön sisäistämistä osaksi organisaation tietämystä. Viestintäkanavien käytön tehostamisella voitaisiin edesauttaa tiedon välittymistä. Tietämyksen ja suorituskyvyn kehittäminen laskentaorganisaatioissa edellyttää kuitenkin vuorovaikutteisuuden ja dialogin tukemista.

Rullaavan ennustamisen kehittäminen CASE: ABB Oy Service

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää rullaavan ennustamisen toimintaa, jotta se tuottaisi relevanttia informaatiota tapausyrityksen ohjaukselle. Tutkimuksessa sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta, joka on ratkaisumenetelmä liikkeenjohdollisiin ongelmiin. Tutkimustulos eli ratkaisukonstruktio innovoitiin tutkijan luoman viitekehyksen ja empiirisen tutkimuksen havaintojen avulla. Tutkimustuloksien perusteella analyyttisen rullaavan ennustamisen tarkoituksena on tyydyttää eri ohjaustasojen informaatiotarpeita ja tukea asiakaslähtöisen tapausyrityksen liiketoimintaympäristöön sopeutumista. Tutkimuksen mukaan rullaava ennustaminen on suunnittelua, joka pyrkii organisatoriseen oppimiseen. Kehittämiseen liittyviä näkökulmia, organisatorisia ja järjestelmällisiä tekijöitä löydettiin useita. Nämä eivät rajoittuneet ainoastaan johdon laskentatoimen alueelle.

Balanced Scorecard -mittaristo strategisena ohjaustyökaluna konserniympäristössä. Case: Stora Enso Packaging Oy

Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan neljästä eri näkökulmasta koostuvan Balanced Scorecardin soveltamista strategisena ohjaustyökaluna. Tavoitteena on Balanced Scorecardin toteuttamiseen liittyvän strategisen päätöksenteon tukeminen. Teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuden pohjalta ja empiirinen aineisto on koottu lähinnä case-yrityksen omasta Balanced Scorecard -projektista. Case-yritys on maailmanlaajuisem Stora Enso -konsernin täysin omistama täyden palvelun aaltopahviratkaisuihin erikoistunut tytäryhtiökonserni. Balanced Scorecard -projekti yrityksessä on ollu käynnissä jo parin vuoden ajan ja nykyään käytössä on myös atk-pohjainen Balanced Scorecard -ohjelmisto. Tulevaisuudessa tavoitteena on Balanced Scorecardin ja siihen liityvän ohjelmiston ottaminen käyttöön koko konsernin kaikilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksen tuloksena mallin todetaan teorian lisäksi myös käytännössä kokoavan hajanaiset tiedot tiiviiksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Balanced Scorecardin onnistuminen riippuu paljolti työntekijöiden sitoutumisesta ja johdon halusta aikaansaada muutoksia. Oikein sovellettuna Balanced Scorecard on tehokas kommunikointiväline, joka kehittyy jatkuvasti organisaation mukana. Suurimpana ongelmana tai haasteena Suomessa nähdään mallin sisäistäminen alemmilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksessa tarjotaan tähän ratkaisuksi uuden suomenkielisen käsitteen lanseeraamista ja parempaa tiedottamista esimerkiksi intranetin välityksellä.

Strategia ja tietojohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Case: Laurea-ammattikorkeakoulun Espoo-Vantaan alueyksikkö

Tutkielma rakentui organisaation strategisen johtamisen ja tietojohtamisen teorialle. Tutkielmassa etsittiin niitä malleja, menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tukevat tietojohtamisen juurruttamista organisaation toimintaan tavalla, mikä tukee asiantuntijaorganisaation strategisten tavoitteiden toteuttamista, organisaation uudistumista ja asiantuntijaorganisaation kyvykkyyden kehittämistä. Tutkielman empiirisessä osassa kohdeorganisaationa oli Laurea-ammattikorkeakoulu. Organisaation kyvykkyyttä toteuttaa valittua strategiaa selvitettiin suorittamalla mittaus KM-factor™ mittarilla. Mittauksessa otoksena oli ammattikorkeakoulun Porvoo-Vantaa -alueyksikön koko henkilöstö. Mittausta täydennettiin organisaatiossa tehdyillä haastatteluilla. Organisaatiossa tehty empiirinen tutkimus ja suoritettu mittaus selvittivät organisaation kyvykkyyttä suoriutua strategian toteuttamisessa suhteessa muissa asiantuntijaorganisaatioissa saatuihin mittaustuloksiin. Tutkielman tietojohtamisen ja strategisen johtamisen teoria ja saatu mittaustulos tukivat käsitystä siitä, että asiantuntijaorganisaatioiden kyvykkyydessä uusiutumiseen löytyy yhteisiä piirteitä. Organisaatiolle valitut toimintatavat, mallit ja menetelmät voivat merkittävästi tukea organisaation innovaatiopotentiaalia. Asiantuntijaorganisaatioissa korostuu tutkielman mukaan kyvykkyys yhteisen näkemyksen ja tavoitetilan juurruttamisessa ja sitä tukevien käytäntöjen omaksumisessa yli organisaatiorajojen.

Tilitoimisto pienyrityksen taloushallinnon asiantuntijana

Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.

Tasapainotettu tuloskortti energiayhtiön strategisena työvälineenä

Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa tasapainotetun mittariston rakentamisprojekti Kotkan Energia Oy:ssä. Mittaristosta oli tarkoitus luoda ylimmän johdon käyttöön työväline, jota voidaan hyödyntää suorituskyvyn seuraamisen lisäksi myös organisaation strategisessa ohjauksessa. Rakennetun mittariston perustana käytettiin Kaplanin ja Nortonin kehittämää Balanced Scorecardia, jossa strategista suorituskykyä tarkastellaan talouden, asiakkaiden, sisäisten prosessien sekä innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulmista. Tutkimusmetodologiana käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Mittaristoprojektin tuloksena Kotkan Energia Oy:lle luotiin tasapainotettu tuloskortti, joka pohjautuu yhtiön missioon, visioon ja strategiaan. Tuloskortin näkökulmiin määritettiin kriittisten menestystekijöiden perusteella mittarit, jotka jaoteltiin varsinaisiin mittareihin, seurantamittareihin ja valmisteilla oleviin mittareihin. Varsinaisille mittareille asetettiin sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteet. Mittaristoa ja mittareita analysoitiin useista näkökulmista projektin eri vaiheissa. Mittareihin liittyvät tiedot dokumentoitiin mittarikuvauksiin. Mittareille määritettiin raportointitaajuudet ja –ajankohdat. Lisäksi tutkittiin mittaritietojen vertailtavuutta muihin organisaatioihin. Projektin osana yhtiön intranet-sivuille luotiin käyttöliittymä, jonka avulla yhtiön koko henkilöstö pystyy hyödyntämään mittariston tietoja. Mittariston viimeistelyyn ja kehittämiseen liittyvät ideat muotoiltiin jatkosuunnitelmiksi.

Osuuspankkiryhmän OP 100 Plus –ryhmästrategian vaikuttavuus jäsenosuuspankkien menestykseen

Pro gradun tavoitteena on selvittää Osuuspankkiryhmän OP 100 Plus –ryhmästrategian vaikuttavuus jäsenosuuspankkien menestykseen. Tutkielma perustuu kvantitatiivisten analyysimenetelmien käyttöön. Aineistona on 66:n jäsenpankin kvantitatiiviset tiedot niiden taloudesta ja kvalitatiivinen luokiteltu tieto näiden pankkien ryhmästrategian implementoinnista. Käytännössä regression avulla voidaan löytää matemaattinen malli, joka soveltuu likimääräisesti kuvaamaan edellä mainittujen tekijöiden välistä riippuvuutta. Jotta regressiota on voitu käyttää, sekä pankin menestykselle että strategian implementoitumiselle on määritelty määrää kuvaavat mittarit. Molemmat mittarit ovat suhteellisia ja ne mahdollistavat vain 66:n tutkitun pankin keskinäisen vertailun.

Henkilöstöstrategian prosessikuvaus strategisen johtamisen näkökulmasta

This study views personnel strategy process in strategic management perspective. The theoretical part discusses about personnel management theories and the theory of strategy process. After that the empirical part combines both theories mentioned above into a normative approach of personnel strategy process.

Elinkaarianalyysin soveltaminen käyttökustannuslaskennassa ja kilpailijavertailussa

The aim of this master’s thesis is to develop a calculation form that can be utilized in studying life cycle costs of different products. This research will especially focus on competing products with different cost structures. The calculation form introduced here will then be applied to calculate the operation costs of green mowers in terms of the life cycle method.The research contains an introduction to the field of study and its specific features. The main questions are how to construct a frame of reference and how to find an effective way to combine life cycle assessment and calculation with management accounting. The empirical part of the research concentrated on studying operation costs of green mowers in different working situations. The results were critically analyzed and the effectivity of the new calculation form was estimated.The present study shows that this new method is effective in giving information on life cycle costs. The results concerning the green mowers were not simple but depended on several factors. In any case it is possible to say that the new type of the green mower is very competitive against the traditional green mowers.