Vedenalainen datasiirto : langallisten ja langattomien tiedonsiirtojärjestelmien nykytila ja kehitysnäkymät

Vedenalaisen datasiirron tutkimus on edennyt voimakkaasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vedenalaisen datasiirron tutkimuksen tavoitteena on tiedonsiirtokapasiteetin kasvattaminen ja äärimmäisen haastavan vedenalaisen signaaliympäristön hallinta. Vedenalainen datasiirto voidaan jakaa langalliseen ja langattomaan datasiirtoon. Langalliset tiedonsiirtoyhteydet, sensorit ja muut laitteet muodostavat langallisia tiedonsiirtojärjestelmiä. Langattomat tiedonsiirtojärjestelmät perustuvat tällä hetkellä akustisiin tiedonsiirtomenetelmiin. Äänen etenemiseen liittyvät rajoitteet asettavat laitteille suuria vaatimuksia ja pienentävät niiden tiedonsiirtokapasiteettia. Yhdysvallat on tutkinut ja 1990-luvulta alkaen laajamittaista akustista tiedonsiirtojärjestelmää ja sen käyttöä vedenalaiseen valvontaan. Tulevaisuudessa optiset langattomat tiedonsiirtojärjestelmät voivat tulla osaksi akustisia tiedonsiirtojärjestelmiä.

Tuotanto- ja pakkausmateriaalien varastojen nykytila ja kehittäminen lääkeannostelijoita valmistavassa tehtaassa

Diplomityön tarkoituksena oli selvittää lääkeannostelijoita valmistavan tehtaan materiaalivarastojen nykytila. Varaston nykytila-analyysi jaettiin pääoma- ja operatiivisen tehokkuuden arviointiin. Työssä haluttiin kartoittaa toimenpide-ehdotuksia varastonohjauksen tehostamiseksi. Diplomityön tarkoituksena oli myös lisätä avainhenkilöiden ymmärrystä koskien varastojen pidon vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Varastojen nykytila voitiin kiteyttää suureen pääoman sitoutumiseen, hitaisiin kiertoaikoihin sekä tehokkaan työskentelyn kannalta liian pieniin ja ahtaisiin varastoihin. Kustannuksia ei ole otettu kokonaisuudessaan huomioon tilattaessa ja varastoitaessa materiaalia. Varaston hitaita kiertonopeuksia ei ole tunnistettu vaikuttajina yrityksen tulokseen ja kannattavuuteen. Jotta varastonohjaus- ja hankintaprosesseja voitaisiin tehostaa, pitäisi ostotoimintoihin tehdä muutoksia. Tilausrytmiä ja –määriä täytyisi harkita uudelleen, jotta voitaisiin vähentää varastoihin sitoutuvan pääoman määrää. Informaationvirtaa tehtaalla sekä organisaatiorajojen yli pitäisi parantaa, jotta voitaisiin vähentää kysynnän heilahteluja sekä siihen varautumista. Varmuusvarastojen pidosta saatavien korvausten olisi katettava koko materiaalin kiertoajan aikana syntyvät varastoinnin kustannukset.

Valtatie 5 välillä Matkus-Siilinjärvi : Liikenteen hallinnan ja telematiikan yleissuunnitelma

Liikenteen hallinnan ja telematiikan yleissuunnitelma käsittää valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän valtatien 5 osuuden Kuopion Matkuksen eritasoliittymästä Siilinjärven kantateiden 75 ja 77 eritasoliittymään. Tiejakson pituus on noin 35 kilometriä ja se voidaan jakaa kolmeen osuuteen: • Eteläisin osuus Matkus – Kellolahti muodostaa osan Kuopion kaupungin sisäisestä liikenteen runkoväylästöstä. Osuuden liikennemäärät nousevat ennustetilanteessa korkeiksi huipputuntien aikana, jolloin liittymien jonot voivat ylettyä ajoittain valtatielle asti. • Keskimmäiselle osuudelle Kellolahti – Rissala on laadittu Päiväranta - Vuorela tiehankkeen yhteydessä liikenteen hallinnan rakennussuunnitelma, johon tässä suunnitelmassa on esitetty muutostarpeet järjestelmän yhteensovittamiseksi osaksi muita osuuksia. • Pohjoisin osuus Rissala - Siilinjärvi on pääsääntöisesti 120 km/h -moottoritieosuutta ja kulkee osittain pohjavesialueella, jossa joudutaan vähentämään suolausta. Järjestelmä on suunniteltu tilanteeseen, jossa tiejakson vuoteen 2020 mennessä toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet ovat toteutuneet. Keskeisiä liikenteen hallinnan toimintoja ovat: • kattava liikenteen ja kelin seuranta, • liikenteen ohjaus • häiriötilanteista tiedottaminen ja • reittiopastus. Järjestelmän tievarsilaitteet koostuvat vaihtuvista nopeusrajoitusmerkeistä (90 kpl), varoitusmerkkien ja nopeusrajoitusmerkkien yhdistelmistä (24 kpl) ja varoitusmerkin ja tekstitaulun yhdistelmistä (13 kpl) sekä sään, kelin ja liikenteen seurantalaitteistosta. Keskikaistan kulkuaukot suljetaan käsikäyttöisin puomein. Liikenteenhallintajärjestelmän ohjauksessa hyödynnetään sekä keli- että liikennetilannetietoa. Järjestelmän tiedonsiirto perustuu kuitupohjoiseen tiedonsiirtoverkkoon. Järjestelmän kustannusarvio on noin 5,2 milj. euroa. Telematiikka on tarkoitus toteuttaa edellä mainittuina urakkaosuuksina Päiväranta – Vuorela -tiehankkeen loppuvaiheessa vuonna 2013. Ennen kilpailutusta tulee yleissuunnitelma tarkentaa rakennussuunnitelmiksi ja jo laadittu rakennussuunnitelma päivittää. Kellolahti – Rissala -osuuden telematiikkavalmius toteutetaan maarakennustöiden yhteydessä vuoden 2011 loppupuolella. Korvausinvestointivaiheessa noin vuonna 2020 selvitetään järjestelmän laajennustarpeet.

Aggression and its Management in Adolescent Forensic Psychiatric Care

The overall goal of this study was to explore and identify good aggression management methods and on that basis to produce recommendations for aggression management in the adolescent forensic setting. The study was conducted in three phases. In Phase I, staff’s (n = 58) perception of adolescent aggressive behaviour and methods to manage it was examined. In Phase II, staff’s (n = 30) perception of treatment settings and treatment interventions available were studied. In Phase III, the effectiveness of an aggression management programme was evaluated. The data were collected during the period 2004-2007. Participants perceived adolescent aggressive behaviour in a similar way and described aggressive behaviour as being a comprehensible phenomenon. Management methods used to control aggressive situations were alike, although the practical solutions varied between the study units, especially regarding coercive methods. Staff members proposed more time and better opportunities to discuss and evaluate the aggression situation in order to improve the methods used. The treatment settings were similar in studied forensic units and interventions were primarily focused on psychological aspects, including management of aggressive behavior. A comprehensive aggression management programme proved to be effective in decreasing incidents of violence. The use of coercive methods in aggression situations decreased and injuries to the staff became less frequent. If staff members intend to apply high quality management methods in aggression situations they have to share a consistent understanding of aggressive behaviour and need to be aware of the various methods available. In addition, they should learn more about assessment methods in order to improve aggression management. International comparison of aggression, methods for managing it and service provision creates a starting point for developing equal care provision and realization within and between European countries.

Suurnopeus-turbokoneroottoreiden termodynaaminen ja mekaaninen mallinnus sekä rakenneanalyysi

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan suurnopeustekniikan eri sovelluksissa ilmeneviä roottoreihin liittyviä rakenteellisia vaatimuksia ja haasteita. Tässä yhteydessä suurnopeustekniikalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa sähkökone (moottori, generaattori) ja toimilaite (turbiini, kompressori, puhallin) on kytketty ilman vaihdetta suoraan mekaanisesti yhteen ja jossa yhteisen roottorin pyörimisnopeus on selvästi suurempi kuin 50/60 hertsin verkosta syötetyn kaksinapaisen vaihtovirtasähkökoneen tahtinopeus. Tyypillistä suurnopeuskoneen roottorille on suuri tehotiheys ja suuri mekaaninen kuormitus. Siksi esimerkiksi sähkökoneen jäähdytys on entistä haasteellisempaa kasvavien rautahäviöiden ja pienempien lämmönsiirtopinta-alojen vuoksi. Tämän työn tavoitteet voidaan jakaa kolmeen osaan:  Yhdistetyn sähkö- ja turbokoneen roottorin mekaanisen rakenteen tarkastelu, jonka tavoitteena on pienentää lämmönkehitystä ja tehostaa kriittisten kohtien jäähdytystä. Tähän liittyy sähkömagneettisten häviöiden keskittäminen jäähdytyksen kannalta edullisiin kohtiin  Yhdistetyn sähkö- ja turbokoneen roottorin mekaanisen rakenteen tarkastelu kriittisten ominaistaajuuksien kannalta  Yhdistetyn sähkö- ja turbokoneen roottorin mekaanisen rakenteen analysointi lujuustekniseltä kannalta. Tähän liittyvät mm. erilaiset ahdistussovitteet ja niiden säilyminen korkeilla pyörimisnopeuksilla sekä niiden roottoria jäykistävä vaikutus ja lämmön johtuminen kyseisissä liitospinnoissa. Tämän työn tieteellinen uutuusarvo on nimenomaan yhdistetyn sähkö- ja turbokoneen roottorin rakenteen analysointi ottamalla samanaikaisesti huomioon kaikki edellä mainitut näkökohdat: jäähtyminen erityisen kuumissa kohdissa, sähköisten häviöiden alentaminen ja niiden jakautuman huomioon ottaminen, roottorin jäykkyyden maksimointi, lujuusrasitusten hallinta ja rakenteen mekaaninen stabiliteetti sekä lämpöteknisten ylimenovastusten tarkastelu.

Vertaileva tutkimus suomalaisten talonrakennusyritysten likviditeetin hallinnasta vuosina 2005–2009

Tutkielman mukaan käyttöpääoman määrä valikoiduissa yrityksissä on kasvanut rahoituskriisin ajankohtana. Käyttöpääomaa sitoo talonrakennusteollisuudessa erityisesti henkilöstökustannukset, joiden nopea optimointi on tutkimuksen perusteella avainasemassa yrityksen kannattavuuteen. Käyttöpääoman optimointi suhteessa liiketoiminnan laajuuteen on perusteltatissa tutkimuksen mukaan myös sen takia, että talonrakennusteollisuuden yritykset ovat erityisen alttiita makrotaloudellisille vaihteluille.

The role of advance payments in working capital management and profitability

The objective of this thesis is to study the role of received advance payments in working capital management by creating a new measurement and to study the relationship between advance payments and profitability. The study has been conducted using narrative literature review and quantitative research methods. The research was made analyzing 108 companies listed in Helsinki Stock Exchange. The results indicate that 68 % of the studied companies are receiving advance payments and the average cycle time for received advance payments is 13 days. A new key figure is created to include received advance payments into the calculation of working capital. Received advance payments shorten the working capital cycle, by 13 days, when they are used in the calculation. The role of advance payments is not as significant as the role of receivables and inventories but advance payments may have a larger role than payables if the company is receiving noticeable amounts of advance payments. There are three branches where companies are receiving more advance payments than average companies. The branches are project business and ICT and publishing sectors. There is a negative correlation between profitability and advance payments based on the results of this study.

Kaakkois-Suomen liikenteen hallinnan ydinsuunnitelma

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenteen hallinnan ydinsuunnitelmassa on kuvattu liikenteen hallinnan palvelut ja päätoimenpiteet seuraavien vuosien aikana. Suunnitelmassa on esitetty myös alueen muiden toimijoiden sekä valtakunnallisten sidosryhmien liikenteen hallinnan lähivuosien tarpeita. Esitetyt toimenpiteet vaativat usein yhteistyötä eri toimijoiden kesken, minkä vuoksi vuorovaikutus ja yhteydenpito ohjelman toteuttamiseksi Kaakkois-Suomen alueella sekä kansallisesti on tärkeää. Erityisesti tällaisia osa‐alueita ovat häiriönhallinnan ja rajaliikenteen kehittäminen.

Tieliikennetelematiikkalaitteiden huoltoon liittyvän verkoston toiminnan kehittäminen

Diplomityössä on tutkittu tieliikennetelematiikkalaitteiden huoltoon liittyvän verkoston toiminnan kehittämistä. Tutkittuun verkostoon kuuluvat Valtti-yksikkö (Valtakunnallinen liikennetelematiikka ja liikenteenhallinnan tietopalvelut), ELYkeskukset, tieliikennekeskukset, hallinta- ja valvontatoimija sekä huoltotoimijat. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka verkoston toiminnan tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän sisältyi verkoston toimijoiden tunnistaminen sekä toimijoiden roolien ja vastuiden määrittäminen. Lisäksi on tutkittu kuinka verkoston toimijoiden välistä tiedonkulkua voidaan parantaa ja kuinka ITIL-viitekehys soveltuu verkoston toimintaan. Diplomityötä varten on haastateltu verkoston toimijoiden edustajia heidän näkemyksistään verkoston toiminnasta ja sen kehittämistarpeista.

Asiakastarpeiden kartoitus kuljetusten häiriöiden analysoinnin ja hallinnan kehittämiseksi

Tämä diplomityö on tehty osana Logproof-tutkimushanketta, joka keskittyy häiriöttömyyden hallintaan logistisissa monitoimijaverkostoissa. Työn tavoitteena on selvittää logistiikkaintensiivisten yritysten tarpeita kuljetusten häiriöiden analysoinnin ja hallinnan kehittämiseksi ja siten ennakoivan riskienhallinnan edistämiseksi. Asiakastarvetietoa on kerätty hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluja ja tietoa on analysoitu käyttäen hyväksi sisällönanalyysiä sekä tulkintataulukkoa. Kiinnostus kuljetusten häiriöitä ja niiden analysointia kohtaan on kasvamassa ja yrityksissä tiedostetaan hallintajärjestelmien ja analysoinnin tarve tulevaisuudessa. Kirjallisuuskatsauksen ja asiakastarpeiden kartoituksen avulla työssä on selvitetty yritysten nykytilaa kuljetusten häiriöiden hallinnan ja analysoinnin osalta ja tarkasteltu mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia analysoimalla asiakkaiden näkyviä ja piileviä tarpeita. Työssä on edellisten lisäksi tarkasteltu, kuinka havaitut asiakastarpeet ovat sovitettavissa yhteen case-yrityksen, Oy Lars Krogius Ab:n, ARS (Analytic Rou-ting Solution) -palvelun ominaispiirteiden kanssa. Työ tarjoaa tarvetietoa palvelun tulevaisuuden kehitykselle.

Käyttöpääoman mittaaminen valmistavassa teollisuudessa

Käyttöpääoman hallinta on yrityksille tärkeä osa talouden hallintaa. Tehokkaalla käyttöpääoman hallinnalla pystytään vaikuttamaan positiivisesti yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää käytetyimmät käyttöpääoman mittarit prosessinäkökulmasta, sekä analysoida mittareiden antamia tuloksia. Prosessinäkökulman mittarit kertovat käyttöpääoman tarpeen päivissä. Prosessinäkökulman mittareiden laskemiseksi tarvitaan harvemmin tietoa, joka on vain ylimmän johdon käytettävissä. Tutkielma on kirjallisuustutkimus, jonka lähteinä on käytetty kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Empiirisessä osassa on laskettu käyttöpääomamittareiden tulokset kolmelle valmistavan teollisuuden yritykselle, sekä analysoitu tutkimustuloksia. Tunnusluvut on koottu yritysten julkisten tilinpäätösten perusteella. Käyttöpääomalle löytyi prosessinäkökulmasta vain muutamia mittareita. Kaikki käyttöpääomalle löydetyt prosessinäkökulman mittarit olivat joko käyttöpääomasyklin osakokonaisuuksia tai sen variaatioita. Käyttöpääomasykli osoittautui käytetyimmäksi prosessinäkökulman mittariksi tutkielmassa käytettyjen artikkeleiden perusteella.

A Method for reducing throughput-time in industrial electronics

Lyhyet toimitusajat tuovat yrityksille kilpailuetua nopeasti muuttuvassa teollisuusympäristössä. Tämän diplomityön ensisijaisena tavoitteena on löytää kirjallisuuden avulla yrityksen käyttöön soveltuva menetelmä, joka soveltuu systemaattiseen läpimenoaikojen lyhentämiseen. Tärkeää on myös varmistaa valitun menetelmän soveltuvuus kohdeyrityksen ympäristöön. Työn toisena tavoitteena on ymmärtää, että minkälaisella panostuksella yhden päivän läpimenoaika voidaan saavuttaa. Kirjallisuustutkimuksen avulla on valittu tarkoitukseen sopiva toimintamalli. Menetelmä on testattu yhdellä tuotantolinjalla ja saadut tulokset sekä palaute osoittavat, että se näyttäisi soveltuvan kohdeyrityksen käyttöön. Tuotantolinjalle on tehty toimintasuunnitelma yhden päivän toimitusajan saavuttamiseksi vuoden 2013 aikana. Haasteen laajuutta koko kohdeyrityksessä on tutkittu erillisessä ideointisessiossa. Session tulosten perusteella on tehty prioriteettilista, joka antaa käsityksen toimitusajan merkittävän lyhentämisen vaatimuksista. Yleisesti ottaen kysynnän vaihtelun hallinta on suurin haaste, mutta useita ratkaisuvaihtoehtoja tämän hallitsemiseksi on tunnistettu.

Toimintamallin luominen halutun ympäristöluokitustason saavuttamiseksi uudisrakennusprojektissa

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää miksi uudisrakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa huomioida kestävän rakentamisen vaatimukset ja miten asetettuja kestävän ra-kentamisen tavoitteita voidaan hallita rakennusprojektin aikana. Perinteisesti rakennussektorilla on keskitytty tilaajan tavoitteiden saavuttamiseen kustan-nustehokkaasti ja aikataulussa. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmat ovat kuitenkin vahvistuneet viime aikoina. Kestävän rakentamisen hallinta vaatii vielä uusia toimintatapoja ja -malleja, jotta voidaan varmistaa kestävän kehityksen kriteerien mukai-suus läpi hankkeen ja valmiissa rakennuksessa. Ympäristöluokitusjärjestelmien avulla voidaan asettaa kestävän rakentamisen tavoitteita, joita seurataan läpi hankkeen. Diplomityössä selvitetään yksityiskohtaisemmin BREEAM (BRE Environmental Assessment Method)-ympäristöluokitusjärjestelmän käyttämistä kestävän rakentamisen ohjaamisessa. Työssä selvitetään myös miten rakennusten tietomallinnusta voidaan käyttää tukemaan kestävän rakentamisen uudisrakennushanketta. Työ toteutetaan kirjalli-suustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden ja ympäristöluokitusta hakeneesta esimerkki-kohteesta saatujen tietojen avulla. Diplomityön tuloksena muodostettiin toimintamalli varmistamaan halutun kestävän kehi-tyksen tason saavuttaminen uudisrakennusprojektissa. Toimintamallissa on jaettu vastuut ja tehtävät eri osapuolille koko projektin ajalle tarveselvityksestä käytönaikaan.

Simulointi- ja ohjausjärjestelmän kehitys siltanosturiavusteiseen automaattivarastoon

Diplomityö tehtiin Konecranes Oyj:lle, joka on nostureita valmistava ja niille kunnossapitopalveluita tarjoava suomalainen pörssiyhtiö. Työn kuluessa suunniteltiin ja toteutettiin siltanosturiavusteisiin automaattivarastoihin soveltuva simulointiohjelmisto ja varastonohjausjärjestelmä. Työssä keskityttiin pääsääntöisesti paperirullavarastoihin, mutta suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon myös muut Konecranesin tarjontaan kuuluvat automaattivarastotyypit kuten vaakarulla ja kontti. Simulointiohjelmistolla mallinnetaan automaattivarastossa tapahtuvia liikkeitä. Käyttäjä pystyy näkemään nostureiden ja muiden varastossa olevien komponenttien liikkeet 3D- muotoisena simulaattorin käyttöliittymästä. Simulaattorin tavoitteena on helpottaa automaattivaraston suunnittelua ja nopeuttaa sen käyttöönottoa, sekä toimia myös vakuuttavana myyntityökaluna asiakaskontakteissa. Varastonohjausjärjestelmä tekee päätökset varaston tapahtumista ja ohjaa mm. nostureiden toimintaa. Diplomityön päämääränä oli perehtyä tarkasti nykyisen varastonohjausjärjestelmän toimintaan, kehittää uusi ratkaisumalli puutteiden sekä toiveiden perusteella ja lopulta osoittaa ratkaisumallin toimivuus ohjelmoimalla esittelyversio simulaattorista ja varastonohjausjärjestelmästä. Samaa varastonohjausjärjestelmää on määrä käyttää simulaattorissa ja tulevaisuudessa todellisen varaston ohjaamisessa. Asetetuista vaatimuksista johtuen järjestelmästä suunniteltiin mahdollisimman mukautuva. Työn lopputuloksena saatiin perusominaisuudet kattava 3D-simulaattori ja siihen liitetty varastonohjausjärjestelmä. Toteutuksen avulla oli mahdollista osoittaa ratkaisumallin toimivuus sekä esitellä ideaa laajamittaisemmin. Diplomityön kuluessa saatiin nykyisestä järjestelmästä kattavat tiedot ja pystyttiin määräämään suunta, kuinka kehitystyötä jatketaan.

Kamppailu kaupungin sähköstä. Pääomaleirit ja kunnallispolitiikka Turun sähköjärjestelmän kehityksessä 1919–1929

Pro gradu -tutkielman aiheena on poliittisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutus sosioteknisenä ymmärretyn sähköjärjestelmän kehittymiseen paikallistasolla. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohteena on Turun sähköhuolto sen murroskaudella vuosina 1919–1929. Tutkimusajanjakson alussa Turun sähkölaitos siirtyi kansainvälisen suuryhtiön, saksalaisen AEG:n omistuksesta kaupungin haltuun. Turku liittyi jakson loppuun mennessä ensimmäisten kaupunkien joukossa valtiolliseen sähköverkkoon. Tutkimusajanjakson puoliväliin saakka vaihtoehtona oli yksityisen Turun Voima Oy:n suunnitelma. Suomeen rakennettiin 1920-luvulla kahta kilpailevaa sähkönsiirtojärjestelmää: valtiollista ja yksityisen teollisuuden järjestelmää. Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kansallinen pääoma ja sen muodostama suomenkielinen pääomaleiri kamppaili taloudellis-poliittisista eduista politiikkaa, kauppaa ja suurteollisuutta perinteisesti hallinnutta ”vanhaa rahaa” eli ruotsinkielistä pääomaleiriä vastaan. Ruotsinkielisen pääoman vaikutus oli historiallisista syistä Turussa erityisen vahva. Energiapolitiikan hallinta oli tärkeä kysymys kamppailussa. Tutkimuksessa etsitään syitä sille, miksi Turun yksityinen sähkölaitos kunnallistettiin ja miksi se myöhemmin liitettiin valtion sähköverkkoon, vaikka vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten pääomapiirien etu näyttäisi olleen Turun Voima -suunnitelman toteuttaminen. Tutkimuksessa on sähköjärjestelmää lähestytty sosioteknisenä järjestelmänä teknologian sosiologian ja teknologian historian teoreettisessa viitekehyksessä. Intressiryhmien vaikutusta järjestelmän rakentumisessa tutkitaan Social Construction of Technology (SCOT) -teoriaperinteen tarjoamilla välineillä. Sähköpolitiikan vaikuttajien välisiä suhteita ja vaikuttajaverkoston rakennetta hahmotetaan sosiaalisten verkostojen teoriaa metaforisesti apuna käyttäen. Turun kaupungin hallinnon tuottamat asiakirjat ovat tärkein lähderyhmä. Turun sähkölaitos kunnallistettiin, jotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä johtavaan asemaan kunnallishallinnossa noussut suomenkielinen pääomaleiri saisi laitoksen paremmin hallintaansa. Turun sähköpolitiikassa toimivat ruotsinkielisen pääoman ja suomenkielisen pääoman vaikuttajaverkostot. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vallasta kamppailleiden pääomaryhmittymien verkostosuhteet ulottuivat myös leirirajan yli. Toimijat muodostivat yhdessä paikallisen sähköpolitiikan energiaeliitin. Sen yhteistyö konkretisoitui alueen suurimman sähkönkuluttajan, ruotsinkielisen pääoman Paraisten Kalkkivuori Oy:n sekä suomenkielisen pääoman Ab John Barker Oy:n ja Littoisten Verkatehtaan muodostaman yhteenliittymän välisessä sopimusjärjestelyssä, jossa myös Turun kaupunki oli mukana. Turku liittyi valtiolliseen sähköverkkoon samaan aikaan Paraisten Kalkkivuoren kanssa ja pitkälti suuryhtiön ratkaisujen vaikutuksesta. Tukemalla suomenkielisen pääoman valtiojohtoista sähköistyspolitiikkaa ruotsinkielinen pääoma turvasi omat energiapoliittiset etunsa Lounais-Suomessa.