Aggression and its Management in Adolescent Forensic Psychiatric Care

The overall goal of this study was to explore and identify good aggression management methods and on that basis to produce recommendations for aggression management in the adolescent forensic setting. The study was conducted in three phases. In Phase I, staff’s (n = 58) perception of adolescent aggressive behaviour and methods to manage it was examined. In Phase II, staff’s (n = 30) perception of treatment settings and treatment interventions available were studied. In Phase III, the effectiveness of an aggression management programme was evaluated. The data were collected during the period 2004-2007. Participants perceived adolescent aggressive behaviour in a similar way and described aggressive behaviour as being a comprehensible phenomenon. Management methods used to control aggressive situations were alike, although the practical solutions varied between the study units, especially regarding coercive methods. Staff members proposed more time and better opportunities to discuss and evaluate the aggression situation in order to improve the methods used. The treatment settings were similar in studied forensic units and interventions were primarily focused on psychological aspects, including management of aggressive behavior. A comprehensive aggression management programme proved to be effective in decreasing incidents of violence. The use of coercive methods in aggression situations decreased and injuries to the staff became less frequent. If staff members intend to apply high quality management methods in aggression situations they have to share a consistent understanding of aggressive behaviour and need to be aware of the various methods available. In addition, they should learn more about assessment methods in order to improve aggression management. International comparison of aggression, methods for managing it and service provision creates a starting point for developing equal care provision and realization within and between European countries.

Aggressiivisen käyttäytymisen hallinta nuorten oikeuspsykiatrisessa hoidossa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hyviä aggressionhallinnan käytäntöjä nuorten oikeuspsykiatrian yksiköissä ja tämän pohjalta ehdottaa suosituksia käytännön aggressionhallintaan. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin hoitohenkilökunnan (n = 58) käsityksiä nuorten aggressiivisesta käyttäytymisestä ja sen hoitokeinoista. Toisessa vaiheessa selvitettiin hoitohenkilökunnan (n = 30) näkökulmasta nuorten oikeuspsykiatrian yksiköiden peruspiirteitä ja saatavilla olevia hoitokeinoja. Kolmannessa vaiheessa tutkittiin aggressiohallintaohjelman käyttöönoton tehokkuutta.Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2004-2007. Hoitohenkilökunta määritteli nuorten aggressiivisen käyttäytymisen samansuuntaisesti ja koki nuorten aggressiivisen käyttäytymisen ymmärrettävänä ilmiönä. Aggressiivisen käyttäytymisen hallintakeinot olivat samanlaisia eri yksiköissä, vaikka käytännön sovellukset vaihtelivat erityisesti pakkokeinojen käytössä. Henkilökunta ehdotti enemmän aikaa ja mahdollisuuksia aggressiotilanteiden arvioimiseen, jotta hallintakeinoja voisi kehittää. Oikeuspsykiatrian yksiköt olivat samankaltaisia toimintaperiaatteiltaan. Hoitokeinot kohdistuivat pääasiassa psykologiseen alueeseen, johon sisältyivät myös aggressionhallintakäytännöt. Aggressionhallintaohjelman käyttöönoton myötä aggressiotilanteet vähenivät osastolla. Pakkokeinojen käyttö aggressiotilanteissa väheni, jolloin myös henkilökuntaan kohdistuvat vahingot vähenivät. Eettisesti korkeatasoinen ja laadukas aggressionhallinta edellyttää, että hoitohenkilökunnalla on samansuuntainen käsitys aggressiivisuudesta ja että se on tietoinen erilaisista aggressionhallintakeinoista. Lisäksi aggressiivisen käyttäytymisen arviointimenetelmien käyttöönotto tukee aggressionhallinnan kehittämistä. Kansainvälinen vertailututkimus aggressiivisesta käyttäytymisestä, sen hallintakeinoista ja oikeuspsykiatristen palvelujen organisoinnista on ennakkoehto yhtäläisen palvelutarjonnan mahdollistamiselle Euroopassa.