Lifelong learning travels : single actors´ perception and talk of lifelong learning in a specific organizational context

I mars 2003 certifierades en finländsk advokatbyrå av den Europeiska kommissionen som den bästa i Europa inom specialkategorin livslångt lärande. Advokatbyrån var överraskad över utnämningen emedan de inte aktivt och/eller medvetet implementerat eller utövat en livslångt lärandestrategi i sin verksamhet bland sin personal. Byrån deltog i en tävling om bästa arbetsplats i Europa ("Best workplaces in Europe 2003") utan att vara medveten om den Europeiska kommissionens special- kategorier. Emedan advokatbyrån inte medvetet implementerat en livslångt lärandestrategi bland sin personal formar aktörerna, vars uppfattning och prat denna avhandling handlar om, sina föreställningar och sitt prat om livslångt lärande efter utnämningen. Översättningsprocessen av en idé utlöses sålunda i denna studie av en extern händelse. I sin avhandling beskriver Annica Isacsson hur och varför en idé (livslångt lärande) föds (på nytt) på en institutionell nivå, hur idén reser och förändras i en process av översättning, hur idén landar i två organisationer samt hur idén om livslångt lärande uppfattas och beskrivs av lokala aktörer i två olika organisationer. Fokus i studien ligger sålunda på enskilda aktörers uppfattning om ett kontroversiellt koncept i en lokal kontext. Teoretiskt möts och sammanlänkas teori om livslångt lärande, sociokulturella teorier om lärande och teorier om organisatoriskt lärande. Isacssons avhandling visar på hur livslångt lärande inte enbart, i en organisatorisk kontext, handlar om individuell kompetensutveckling utan också om organisatoriskt lärande i vilken lärande av andra organisationsmedlemmar och organisationer ingår. Studien visar vidare på hur enskilda aktörers prat påverkas av det institutionella fältet och av den tidsanda inom vilken diskursen livslångt lärande föds, rör sig och ingår.

Public-Private Partnerships: Managing organizational change for acquiring value creative capabilities

The objective of the dissertation is to examine organizational responses of public actors to customer requirements which drive the transformation of value networks and promote public-private partnership in the electricity distribution industry and elderly care sectors. The research bridges the concept of offering to value networks where capabilities can be acquired for novel product concepts. The research contributes to recent literature, re-examining theories on interactions of customer requirements and supply management. A critical realist case study approach is applied to this abductive the research which directs to describe causalities in the analyzed phenomena. The presented evidence is based on three sources, which are in-depth interviews, archival analysis and the Delphi method. Service provision requires awareness on technology and functionalities of offering. Moreover, service provision includes interactions of multiple partners, which suggests the importance of the co-operative orientation of actors. According to the findings,portfolio management has a key role when intelligent solutions are implemented in public service provision because its concepts involve a variety of resources from multiple suppliers. However, emergent networks are not functional if they lack leaders who have access to the customer interface, have power to steer networks and a capability to build offerings. Public procurement policies were recognized to focus on a narrow scope in which price is a key factor in decisions. In the future, the public sector has to implement technology strategies and portfolio management, which mean longterm platform development and commitment to partnerships. On the other hand, the service providers should also be more aware of offerings into which their products will be integrated in the future. This requires making the customer’s voice in product development and co-operation in order to increase the interconnectivity of products.

Combining Productivity and Renewal in a Production Organization: a Case Study on Organizational Ambidexterity

This case study examined how productivity and renewal are combined in a production organization operating in process industry through the antecedents of organizational ambidexterity; structure, culture, and management. The empirical material consisted of semi-structured interviews, observations and case organization documents. The findings suggest that the case organization structurally separates exploitation and exploration to separate units. However, it was found that the units focusing on exploration also devote resources to exploitation. External networks, such as customers, suppliers, and other factories seemed to play a role in the exploration activities, as well as in learning activities, which were connected to renewal. Productivity was seen as a natural part of a production organization and pursued at manufacturing units. Process management techniques appeared to be spread across the organization and having positive impact on exploitation and negative impact on exploration. The managerial culture and management’s capability to communicate goals, vision and strategy was found to be unsatisfactory. This thesis contributes to the new research paradigm of organizational ambidexterity by providing unique results on how the antecedents of organizational ambidexterity are accomplished in a production organization. Furthermore, the thesis extends the previous research of organizational renewal capability by connecting it to the ambidexterity theory.

The effectiveness of short-term literacy skills intervention on children at risk of reading and writing difficulties in Tanzania : a study of grade one children with dynamic assessment approach

The aim of the study was to create and evaluate an intervention programme for Tanzanian children from a low-income area who are at risk of reading and writing difficulties. The learning difficulties, including reading and writing difficulties, are likely to be behind many of the common school problems in Tanzania, but they are not well understood, and research is needed. The design of the study included an identification and intervention phase with follow-up. A group based dynamic assessment approach was used in identifying children at risk of difficulties in reading and writing. The same approach was used in the intervention. The study was a randomized experiment with one experimental and two control groups. For the experimental and the control groups, a total of 96 (46 girls and 50 boys) children from grade one were screened out of 301 children from two schools in a low income urban area of Dar-es-Salaam. One third of the children, the experimental group, participated in an intensive training programme in literacy skills for five weeks, six hours per week, aimed at promoting reading and writing ability, while the children in the control groups had a mathematics and art programme. Follow-up was performed five months after the intervention. The intervention programme and the tests were based on the Zambian BASAT (Basic Skill Assessment Tool, Ketonen & Mulenga, 2003), but the content was drawn from the Kiswahili school curriculum in Tanzania. The main components of the training and testing programme were the same, only differing in content. The training process was different from traditional training in Tanzanian schools in that principles of teaching and training in dynamic assessment were followed. Feedback was the cornerstone of the training and the focus was on supporting the children in exploring knowledge and strategies in performing the tasks. The experimental group improved significantly more (p = .000) than the control groups during the intervention from pre-test to follow-up (repeated measures ANOVA). No differences between the control groups were noticed. The effect was significant on all the measures: phonological awareness, reading skills, writing skills and overall literacy skills. A transfer effect on school marks in Kiswahili and English was found. Following a discussion of the results, suggestions for further research and adaptation of the programme are presented.

Organizational learning from customer interaction

In the fierce competition of today‟s business world an organization‟s capacity to learn maybe its only competitive advantage. This research aims at increasing the understanding on how organizational learning from the customer happens in technology companies. In doing so it provides a synthesized definition of organizational learning and investigates processes of organizational learning within technology companies. A qualitative research method and in-depth interviews with different sized high technology companies, as applied here, enables in-depth study of the learning processes. Research contributes to the understanding of what type of knowledge firms acquire, how new knowledge is transferred and used in a learning firm‟s routines and processes. Research findings show that SMEs and large size companies also, depending on their position in the software value chain, consider different knowledge types as most important and that they use different learning methods to acquire knowledge from their customers.

Applying organizational core values in everyday delivery work - case Accenture

The purpose of this thesis is to study organizational core values and their application in practice. With the help of literature, the thesis discusses the implementation of core values and the benefits that companies can gain by doing it successfully. Also, ways in which companies can improve their values’ application to their everyday work are presented. The case company’s value implementation is evaluated through a survey research conducted on their employees. The true power of values lies in their application, and therefore, core values should be the basis for all organizational behavior, integrated into everything a company does. Applying values in practice is an ongoing process and companies should continuously work towards creating a more value-based organizational culture. If a company does this effectively, they will most likely become more successful with stakeholders as well as financially. Companies looking to turn their values into actions should start with a self-assessment. Employee surveys are effective in assessing the current level of value implementation, since employees have valuable, first-hand information regarding the situations and behaviors they face in their everyday work. After the self-assessment, things like management commitment, communication, training, and support are key success factors in value implementation.

Assessing Organizational Cultural Fit prior to Integration in the M&A Process

Yritysostojen määrä on historiallisen suuri 2000-luvulla, vaikka melkein puolet niistä epäonnistuu. Aineettomilla tekijöillä, kuten organisaatiokulttuureilla, on keskeinen rooli yritysostojen onnistumisissa. Myös case yritys on aktiivinen yritysostoissa ja haluaa arvioida integraatioprosessinsa tehokkuutta. Siten diplomityön tarkoituksena on luoda työkalu organisaatiokulttuurien yhteensopivuuden arvioimiseksi, jotta ostopäätöksentekoa sekä integraation suunnittelua voitaisiin tukea paremmin yrityksessä. Diplomityö vastaakin kysymyksiin, kuten miten arvioida kulttuurista yhteensopivuutta ennen integraatiota integraatioprosessin parantamiseksi sekä mitkä ovat olleet kaikkein ongelmallisimmat ja toisaalta kaikkein menestyksekkäimmät kulttuuritekijät tutkitussa integraatiossa. Kulttuurisen yhteensopivuuden arviointi tulisi nähdä prosessina osana yrityskauppaa. Prosessin tulisi alkaa kulttuurisen integraation tavoitteiden määrittämisellä sekä organisaatiokulttuurin käsitteen ymmärtämisellä. Kulttuurianalyysi tulisi suorittaa työpajan avulla. Sen tulisi käsitellä ainakin yhdeksän kulttuurin osa-aluetta: innovatiivisuus, päätöksenteko, ihmissuuntautuneisuus, kommunikaatio, kontrolli, asiakassuuntautuneisuus, ajanhallinta, identifikaatio, sekä kollektivismi. Lisäksi kuhunkin dimensioon liittyvään kysymykseen tulisi vastata pisteillä yhdestä viiteen, jolloin voidaan piirtää kulttuurisen yhteensopivuuden kuvio. Tämän jälkeen johdon tulisi keskustella tuloksista vielä kerran tarkemmin ja lopulta koota tulokset kirjalliseksi raportiksi. Tutkitussa integraatiossa parhaiten integraatiota tukivat ihmissuuntautuneisuus sekä ajanhallinta (työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino sekä tulevaisuus-suuntautuneisuus). Haasteellisimmat kulttuuritekijät koskivat päätöksentekoa, kommunikaatiota ja kontrollia, jotka vaikuttavat olevan tyypillisiä ongelmia ison yrityksen ostaessa pienemmän yrityksen.

Education policy and 21st Century skills

This article discusses how educational institutions should prepare their students for 21st Century job market.

Socially Competent Leadership - predictors, impacts and skilling in engineering

Earlier management studies have found a relationship between managerial qualities and subordinate impacts, but the effect of managers‘ social competence on leader perceptions has not been solidly established. To fill the related research gap, the present work embarks on a quantitative empirical effort to identify predictors of successful leadership. In particular, this study investigates relationships between perceived leader behavior and three selfreport instruments used to measure managerial capability: 1) the WOPI Work Personality Inventory, 2) Raven‘s general intelligence scale, and 3) the Emotive Communication Scale (ECS). This work complements previous research by resorting to both self-reports and other-reports: the results acquired from the managerial sample are compared to subordinate perceptions as measured through the ECS other-report and the WOPI360 multi-source appraisal. The quantitative research is comprised of a sample of 8o superiors and 354 subordinates operating in eight Finnish organizations. The strongest predictive value emerged from the ECS self- and other-reports and certain personality dimensions. In contrast, supervisors‘ logical intelligence did not correlate with leadership perceived as socially competent by subordinates. 16 of the superiors rated as most socially competent by their subordinates were selected for case analysis. Their qualitative narratives evidence the role of life history and post-traumatic growth in developing managerial skills. The results contribute to leadership theory in four ways. First, the ECS self-report devised for this research offers a reliable scale for predicting socially competent leader ability. Second, the work identifies dimensions of personality and emotive skills that can be considered predictors of managerial ability and benefited from in leader recruitment and career planning. Third, the Emotive Communication Model delineated on the basis of the empirical data allows for a systematic design and planning of communication and leadership education. Fourth, this workfurthers understanding of personal growth strategies and the role of life history in leader development and training. Finally, this research advances educational leadership by conceptualizing and operationalizing effective managerial communications. The Emotive Communication Model devised directs the pedagogic attention in engineering to assertion, emotional availability and inspiration skills. The proposed methodology addresses classroom management strategies drawing from problem-based learning, student empowerment, collaborative learning, and so-called socially competent teachership founded on teacher immediacy and perceived caring, all constituting strategies moving away from student compliance and teacher modelling. The ultimate educational objective embraces the development of individual engineers and organizational leaders that not only possess traditional analytical and technical expertise and substantive knowledge but are intelligent also creatively, practically, and socially.

Strategisten muutosohjelmien tehostaminen IT-yrityksessä tietojohtamisen keinoilla

Tutkimusten mukaan suurin osa strategisista muutoshankkeista epäonnistuu. Tässä diplomityössä selvitettiin syitä epäonnistumisiin sekä kartoitettiin mahdollisuuksia tehostaa muutosjohtamista tietojohtamisen keinoilla. Lisäksi työssä laadittiin muutosjohtamisen kehittämissuositukset yhdelle tutkimuksen kohteena olleelle IT-yritykselle. Tietojohtamisen kannalta muutosjohtamista tarkasteltiin erityisesti seuraavista neljästä näkökulmasta: 1) muutostarpeiden havainnointi, 2) muutoksiin suhtautuminen, 3) luottamus ja hiljainen tieto sekä 4) muutosviestintä. Empiriaosuudessa koottiin muutosjohtamisen kokemuksia kolmesta Suomessa toimivasta IT-yrityksestä. Lisänäkemystä aiheeseen haettiin kolmelta kokeneelta muutosjohtamisen asiantuntijalta. Muutosten onnistumista vaarantavat lukuisat eri tekijät. Liiketoiminnan kauan jatkunut menestys saattaa rajoittaa muutostarpeiden havaitsemista ajoissa. Luutuneet käsitykset, luottamuksen puute ja päättäjien liian vallitsevat henkilökohtaiset näkemykset estävät uusien ideoiden esiin nousemista. Muutosjohtaminen vaatii päivittäisestä johtamisesta poikkeavia erityisosaamisia. Lisäksi henkilöstön muutosvastarinta ja muutosprosessin haasteellisuus nostavat epäonnistumisen todennäköisyyttä. Tämän tutkimuksen mukaan tietojohtamisen keinoilla on mahdollisuus tehostaa muutosjohtamista. Organisaation hiljaisen tiedon saattaminen yhteiseen käyttöön edistää sekä muutostarpeiden tunnistamista että muutoshankkeiden läpivientiä. Muutosjohtamiskoulutuksella ja tiedon tehokkaalla jakamisella parannetaan henkilöstön muutosvalmiuksia ja pienennetään muutosvastarintaa. Yhtenäisellä muutosprosessilla tehostetaan muutosten läpivientiä. Muutosmyönteisen organisaatiokulttuurin luomisella on keskeinen rooli muutosvalmiuksien kehittämisessä. Muutosvision luomisella sekä laadukkaalla ja muutosviestinnällä luodaan turvallisuuden tunnetta ja varmistetaan huomion pysyminen muutoksen tavoitteiden kannalta oikeissa asioissa.

Organizational mechanisms and conditions of individuals for knowledge sharing in post-acquisition integration

The challenges of knowledge sharing after cross-border acquisitions are widely recognised. The study took a new view to the subject by applying a two-level framework provided by the knowledge governance approach. The purpose of the study was to investigate the effects of organizational mechanisms on the conditions of individuals for knowledge sharing in post-acquisition integration context. Qualitative research methods were used in this case study. Individual interviews were performed within an international firm after a recent cross-border acquisition. The results showed that integrators, the rotation of the personnel from the acquiring firm and visits and meetings enhance the conditions at the individual level for knowledge sharing after the acquisition. Respectively, strategic change, matrix structure and foreign HRM practices challenge the conditions at the individual level for knowledge sharing in the early post-acquisition integration phase. The findings are supported by the prior research on knowledge management in acquisitions. In particular, the study enlightens how organizational level actions influence the conditions of individuals for knowledge sharing. The study suggests that organizations should adjust organizational mechanisms to support the conditions of individuals, in order to promote knowledge sharing in the early phase of the integration.

Enhancing human security through crisis management : opportunities and challenges for learning

Inhimilliseen turvallisuuteen kriisinhallinnan kautta – oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita Kylmän sodan jälkeen aseelliset konfliktit ovat yleensä alkaneet niin sanotuissa hauraissa valtioissa ja köyhissä maissa, ne ovat olleet valtioiden sisäisiä ja niihin on osallistunut ei-valtiollisia aseellisia ryhmittymiä. Usein ne johtavat konfliktikierteeseen, jossa sota ja vakaammat olot vaihtelevat. Koska kuolleisuus konflikteissa voi jäädä alle kansainvälisen määritelmän (1000 kuollutta vuodessa), kutsun tällaisia konflikteja ”uusiksi konflikteiksi”. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt kehittämään kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen malleja, jotta pysyvä rauhantila saataisiin aikaiseksi. Inhimillinen turvallisuus perustuu näkemykseen, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilön ihmisoikeuksia ja jolla on vaikutusta myös kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen toteuttamiseen. Tutkimukseen kuuluu kaksi empiiristä osaa: Delfoi tulevaisuuspaneeliprosessin sekä kriisinhallintahenkilöstön haastattelut. Viisitoista eri alojen kriisinhallinta-asiantuntijaa osallistui paneeliin, joka toteutettiin vuonna 2008. Paneelin tulosten mukaan tulevat konfliktit usein ovat uusien konfliktien kaltaisia. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstöltä edellytetään vuorovaikutus- ja kommunikaatiokykyä ja luonnollisesti myös varsinaisia ammatillisia valmiuksia. Tulevaisuuspaneeli korosti vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja erityisesti siviilikriisinhallintahenkilöstön kompetensseissa, mutta samat taidot painottuivat sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön kompetensseissakin. Kriisinhallinnassa tarvitaan myös selvää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Kosovossa työskennelleen henkilöstön haastatteluaineisto koostui yhteensä 27 teemahaastattelusta. Haastateltavista 9 oli ammattiupseeria, 10 reservistä rekrytoitua rauhanturvaajaa ja 8 siviilikriisinhallinnassa työskennellyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin helmi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 2008. Haastattelutuloksissa korostui vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitys, sillä monissa käytännön tilanteissa haastateltavat olivat ratkoneet ongelmia yhteistyössä muun kriisinhallintahenkilöstön tai paikallisten asukkaiden kanssa. Kriisinhallinnassa toteutui oppimisprosesseja, jotka usein olivat luonteeltaan myönteisiä ja informaalisia. Tällaisten onnistumisten vaikutus yksilön minäkuvaan oli myönteinen. Tällaisia prosesseja voidaan kuvata ”itseä koskeviksi oivalluksiksi”. Kriisinhallintatehtävissä oppimisella on erityinen merkitys, jos halutaan kehittää toimintoja inhimillisen turvallisuuden edistämiseksi. Siksi on tärkeää, että kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatyössä oppimista kehitetään ottamaan huomioon oppimisen eri tasot ja ulottuvuudet sekä niiden merkitys. Informaaliset oppimisen muodot olisi otettava paremmin huomioon kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatehtävissä oppimista kehitettäessä. Palautejärjestelmää olisi kehitettävä eri tavoin. Koko kriisinhallintaoperaation on saatava tarvittaessa myös kriittistä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Monet kriisinhallinnassa työskennelleet kaipaavat kunnollista palautetta työrupeamastaan. Liian rutiininomaiseksi koettu palaute ei edistä yksilön oppimista. Spontaanisti monet haastatellut pitivät tärkeänä, että kriisinhallinnassa työskennelleillä olisi mahdollisuus debriefing- tyyppiseen kotiinpaluukeskusteluun. Pelkkä tällainen mahdollisuus ilmeisesti voisi olla monelle myönteinen uutinen, vaikka tilaisuutta ei hyödynnettäisikään. Paluu kriisinhallintatehtävistä Suomeen on monelle haasteellisempaa kuin näissä tehtävissä työskentelyn aloittaminen ulkomailla. Tutkimuksen tulokset kannustavat tutkimaan kriisinhallintaa oppimisen näkökulmasta. On myös olennaista, että kriisinhallinnan palautejärjestelmiä kehitetään mahdollisimman hyvin edistämään sekä yksilöllistä että organisatorista oppimista kriisinhallinnassa. Kriisinhallintaoperaatio on oppimisympäristö. Kriisinhallintahenkilöstön kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on olennaista tavoiteltaessa kestävää rauhanprosessia, jossa konfliktialueen asukkaatkin ovat mukana.

Intra-organizational knowledge transfer in a Finnish multinational company

The ability of a multinational company to effectively transfer knowledge from one unit to another can create a great source of competitive advantage and is crucial for long-term success. However, in their attempts to disseminate existent knowledge across national boundaries, organizations encounter several obstacles. Especially challenging is the transfer of tacit knowledge, the most valuable kind, as it is embedded in the minds and the behavior of people. The purpose of this study is to identify the main factors and challenges to be considered in intra-organizational knowledge transfer and consequently develop a framework that could be utilized to improve the process. The research is of qualitative nature and it adopts an exploratory approach. The study was further conducted as an intensive single-case study through studying a Finnish multinational company, and the researcher adopted a role as a participant observant in the research setting. Other data collection methods include semi-structured interviews and an online survey. The research findings show that knowledge transfer is currently challenging within the international sales organization of the case company. The majority of knowledge is currently concentrated in the company headquarters, and it is not always systematically distributed to the regional offices abroad. The main factor affecting knowledge transfer seems to be the organizational culture, which does not support or encourage knowledge sharing. The company is struggling in having a common place for information and employees that lack proper social networks have difficulties accessing relevant knowledge. Some recommended improvement suggestions include the institutionalization of knowledge transfer by turning it into an articulated organizational goal, and the implementation of a reward system that includes soft factors, such as teamwork and knowledge sharing behavior. Furthermore, the organizational culture should be more open and supportive in order to reinforce trust. Individuals in regional offices should be given better support by offering them dedicated mentors and increasing the amount of expatriation. Finally, knowledge should actively be codified and stored in commonly shared platforms where it is easily accessible by all employees.