Strateginen mittaaminen monialaisessa vähittäiskauppakonsernissa - S-ryhmäsovellus

Tutkielman päätavoitteena on kehittää konsernitason strategista johtamista tukeva mittaristo vähittäiskauppakonsernille. Ensimmäisenä osatavoitteena on tutkia strategisen johtamisen ja suorituskyvyn sekä mittaamisen doktriinia strategian seurannan näkökulmasta Toiseksi tutkitaan osuustoimintaa mittaamisen näkökulmasta ja S-ryhmän käytössä olevia mittaristoja. Kolmanneksi selvitetään strategisia vaihtoehtoja ja soveltaa niitä case-yritykseen. Neljänneksi arvioidaan mittariston relevanssi. Tutkimusmenetelmä on konstruktiivinen, ja tutkimustieto kerätään puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Kaupan strategisten perusvaihtoehtojen tarkastelun taustaksi esitellään kaupan erityispiirteitä, strategisia menestystekijöitä ja strategian vaihtoehtoja selventävä katsaus sekä selvitetään kaupan strategian sisältöä perustuen alan kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja ajankohtaisiin uutisartikkeleihin. Lisäksi luodaan katsaus mittaamisteoriaan ja strategiaprosessiin mittaamisen näkökulmasta. Suorituskykymittaristojen esittelyssä vertaillaan eri mittaristoja keskenään. Balanced Scorecard esitellään strategisena johtamis- ja mittaamisjärjestelmänä, koska se soveltuu hyvin laaditun strategian toteuttamisen mittaamiseen. Osuuskauppa Keulan mittariston taustaksi tutkitaan S-ryhmän käytössä olevia mittareita, ja haastattelujen pohjalta luodaan katsaus osuuskauppojen mittaamiseen. Lopuksi sovelletaan strategisten valintavaihtoehtojen malleja Osuuskauppa Keulaan. Valintapäätösten taustaksi tarvitaan perusteellinen strateginen analyysi, jotta ylin johto pystyy tekemään yrityksen tilanteeseen sopivat valinnat. Tätä analyysia on sivuttu ja tehty johtopäätöksiä yrityksen toiminta-ajatuksen pohjalta strategisista todellisista vaihtoehdoista. Doktriinin ja empirian pohjalta määritellään kohdeyritykselle kriittiset menestystekijät ja niille mitattavat tavoitteet. Lopuksi strategian toteuttamisen seurantaan kehitetään toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamista mittaavat strategiset mittarit, joissa otetaan huomioon kuluttajaosuustoiminnan erityispiirteet.

Johtaminen ja tavoiteasetanta tuotannolliseen toimintaan keskittyvissä metalliteollisuusyrityksissä: Empiirinen tutkimus

Tutkielman päätavoitteena on selvittää kyselytutkimuksella, mikä on vallitseva johtamistyyli ja tavoiteasetantamenetelmä tuotannolliseen toimintaan keskittyvissä metalliteollisuusyrityksissä. Tutkimuksen kohteena ovat 10 - 50 henkilöä työllistävät pienyritykset. Tutkielman alatavoitteina on selvittää yrittäjyyden toimeenpanevia tausta-tekijöitä, pienyritysten tyypillisiä piirteitä sekä pienyrityksen johtamista. Muina alatavoitteina pyritään selvittämään pienyritysten tavoiteasetantatapaa, -menetelmiä ja -rakennetta. Alatavoitteet pohjautuvat kirjallisuuskatsaukseen ja tukevat omalta osaltaan päätavoitteen saavuttamista. Tutkimuksen teoreettinen osa perustuu käsiteanalyyttiseen tutkimusotteeseen ja empiirinen osa nomoteettiseen tutkimusotteeseen. Tutkielma osoittaa pienten metalliteollisuusyritysten vallitsevana johtamistyylinä olevan asiakeskeisyyttä korostava tyyli ja tavoiteasetantamenetelmänä olevan autoritaarinen menetelmä.

Yritysverkostot aloittavan yrittäjän näkökulmasta. Case: Kouvolan seudun kuntayhtymä, Yrittäjäkeskus / Kouvola

Tutkielman tarkoituksena on seudullisen yritysneuvontapalvelun kehittäminen Kouvolan seudun kuntayhtymän Yrittäjäkeskuksessa. Tavoitteena on selvittää, miten alkavaa yrittäjää voidaan valmentaa yritysneuvonnalla verkostoituvaan yritysympäristöön. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino on teemahaastatteluilla. Yritysneuvonnan tulisi auttaa asiakastaan näkemään yritysten verkostoitumisen vaikutukset liiketoimintaansa sekä verkostoitumiseen liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Tämä onnistuu parhaiten, kun yritysneuvojalla on tietoa yritysten verkostoitumisesta ja asia esitetään sen toimialan kontekstissa, jolle asiakas on sijoittumassa. Neuvonnan asiakasta tulisi myös tukea arvioimaan omia valmiuksiaan verkostotoimintaa varten esimerkiksi osaamisvajeanalyysin avulla. Verkostovalmiuksissa esille tulleita puutteita voidaan korjata neuvonnan keinoin tai ohjaamalla asiakas koulutukseen. Yritysneuvonnan asiakkaan tulisi saada valmennusta verkostoituvaan yritysympäristöön erityisesti yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa.

Pienyrityksen arvonmäärityksen erityispiirteitä

Tutkielmassa tarkastellaan listaamattoman pienyrityksen arvonmääritystä ja sen sisältöä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää pk-yrityksen arvonmäärityksen erityispiirteitä ja eroja suuriin julkisiin yrityksiin sekä tutkia näiden erojen vaikutusta arvonmääritysprosessiin. Tutkielman lähestymistapa on teoreettinen ja tutkielma toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimusote on käsiteanalyyttinen. Tutkimuksessa havaittiin, että listaamattoman pienyrityksen erityispiirteitä ovat saatavissa olevan taloudellisen informaation laatu ja määrä, tulevaisuuteen liittyvä suurempi epävarmuus sekä omistuksen heikko likvidisyys. Pienyrityksiin liittyvät riskit ovat myös suuremmat ja niiden arviointi on vaikeampaa. Lisäksi pienyrityksen rahoitus eroaa suurista yrityksistä. Näiden tekijöiden vaikutus eri menetelmillä laskettuun yrityksen arvoon on negatiivinen. Osaamisella ja aineettomalla pääomalla on suuri vaikutus pienyrityksien arvoon ja tämä johtaa usein arvostuksen subjektiivisuuteen. Lähtökohtaisesti, pienen ja keskisuuren, kuten suurenkin yrityksen arvo perustuu tulevaisuuden tuottoihin omistajille. Toimintahistorian ja taloudellisen informaation vähäisyydestä johtuen arvostuksessa käytetään varsin usein hyvin yksinkertaisia tapoja ja menetelmiä. Perinteiset arvonmääritysmenetelmät ovat käyttökelpoisia myös pienyritysten kohdalla, kunhan niiden pohjana olevat parametrit, arvonmäärityksen tarkoitus ja tilanne sekä kohteen ominaispiirteet ymmärretään oikein. Pienyritysten arvomääritys on haastavaa ja asettaa suuria vaatimuksia suorittajan ammattitaidolle.

Toimitusketjun kehittäminen logistiikkaintegraattorin avulla

Globaalissa taloudessa yritysten rakenteet ovat kehittyneet yhteistyöverkostoiksi, joissa yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa ja tuottamaan muut toiminnot yhteistyökumppaneilla. Nykyisin yhä suurempi osa myös logistisista toiminnoista tuotetaan kolmansilla osapuolilla. Logistiikan piirissä saavutettavat synergiaedut ovat suuret ja monet yritykset niitä ovat myös jo saavuttaneet. Menestyksekkäät esimerkit ulkoistamisista ja toisaalta kehittyvän tietotekniikan tuomat uudet toimintamahdollisuudet johtavat ulkoistamisen, 3PL toiminnan, entistäkin suurempaan suosioon. Ongelmaksi on yrityksille muodostunut yhteistyökumppaneiden suuri määrä. Kun ydinosaamisalueen ulkopuolisia tehtäviä on jaettu useille eri yritykselle, tulee yhteistyöverkoston hallinnasta haasteellinen tehtävä, ja siihen vaaditaan kalliita tietojärjestelmiä. Kustannusten säästö saattoi kuitenkin olla ulkoistaneen yrityksen motiivi! Kaiken lisäksi toimitusketjun hallinnan periaatteiden mukaisesti tiukka toimitusketjun sisäinen koordinointi on välttämättömyys arvoprosessin tehokkuuudelle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 4PL toimintamallin logiikka, sekä kuinka sitä voidaan käyttää ratkaisemaan 3PL toiminnan ongelmakohtia. Case osuudessa esitellään kahden haastateluin selvitetyn logistiikkaintegraattorin toiminta ja tarkastellaan niiden toiminnan pohjalta teoreettista mallia. Tutkimuksen toisena päätavoitteena on selvittää toimitusketjun hallinnan periaatteet kehitettäessä toimitusketjua sekä tutkia 4PL toimintamallia näiden teorioiden valossa. Tutkielmassa esitetään toimitusketjun hallinnan integraatiofilosofian mukaiset periaatteet, jossa integroidaan toimitusketjun 8 avainprosessia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että joint venture yrityksenä perustettavan logistiikkaintegraattorin käyttö toimitusketjussa voi parantaa ennenkaikkea koordinointiongelmia, pienentää logistisia kustannuksia, sekä tehokkaasti vähentää niitä ongelmia, joita kolmannen osapuolen palveluntarjoajien käyttö yritykselle aiheuttaa. Tutkimuksessa esitetään myös kuinka logistiikkaintegraattorin toimintaperiaatteita voidaan laajentaa arvoketjuintegraattoriksi ja kuinka se voi auttaa toimitusketjun avainprosessien integroinnissa, synergiaetujen hyödyntämisessä ja koko toimitusketjun tehokkaassa hallinnassa.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun alueellinen vaikuttavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK:n) koulutuksellista ja taloudellista vaikuttavuutta Etelä-Karjalassa ja kehittää sitä kuvaavia mittareita. Lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemystä LTKK:n imagosta sekä osaamisen ja inhimillisen pääoman alueellista merkitystä. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinen, mutta sisältää myös käsite-analyyttisiä ja nomoteettisia piirteitä. Lähtökohtana vaikuttavuuden tarkastelussa pidetään yliopiston yhteiskunnallisia funktioita. Nämä funktiot ovat: opetus, tutkimus sekä olemassaolo ja toiminta. Tässä tutkimuksessa yliopisto nähdään inhimillisen pääoman kartuttajana, työvoiman tuottajana, työllistäjänä, rahavirtojen lähteenä, yhteistyökumppanina ja innovaatiokeskuksena. Myös yliopiston imagoa pidetään yhtenä vaikuttavuuden osatekijänä. Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään yliopiston vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä ja malleja, osaamisen alueellista merkitystä ja yliopiston roolia inhimillisen pääoman tuottajana sekä yliopiston imagon merkitystä. Tutkimukseen liittyi LTKK:sta vuonna 1997 – 2000 valmistuneille tehty kyselytutkimus sekä sidosryhmiin kohdistettu teema-haastattelu. Tutkimuksen empiriaosassa mitataan LTKK:n alueellista vaikuttavuutta opetukseen, tutkimukseen sekä olemassaoloon ja yhteistyöhön liittyvien mittareiden perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTKK:n merkitys työvoiman tuottajana on voimakkaasti kasvanut, samoin kuin valmistumisen jälkeen Etelä-Karjalaan jäävien osuus. LTKK:sta valmistuneet pitävät koulutuksen antamia valmiuksia pääosin hyvinä, mutta työnantajat näkevät puutteita muun muassa johtamis- ja sosiaalisissa taidoissa. LTKK saa toiminnallaan aikaan huomattavia rahavirtoja ja on tärkeä yhteistyökumppani alueen muiden toimijoiden kannalta, lukuun ottamatta pienyrityksiä. LTKK:n imago on maakunnassa positiivinen, mutta sen valtakunnallinen tunnettuus on huono.

Pienyrityksen investointiprosessi. Case: STL-Partners Oy

Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienyrityksen investointiprosessia ja seurata sen edistymistä kohdeyrityksessä. Tavoite pyrittiin saavuttamaan kirjallisuustutkimuksen avulla ja STL-Partners Oy:n toimitilainvestoinnin suunnitteluprosessia seuraamalla. Tutkimus toteutettiin pääasiassa tapaustutkimuksena, mutta se sisältää myös päätöksentekometodologisia osia. Tutkielman alussa esitettiin kirjallisuuten pohjautuva investointiprosessin malli. Kohdeyrityksen investointiprosessia seurattiin esitetyn mallin vaiheiden mukaisesti. Loppuosassa selvitettiin investoinnin eri rahoitusvaihtoehdot ja tehtiin kohdeyritykseltä saatujen tietojen pohjalta laskelma investoinnin kannattavuudesta. Tutkimuksessa todettiin, että myös pienessä yrityksessä investointien kannattavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää investointiteorian malleja. Tutkimuksessa selvitettiin myös perusteet investoinnin kannattavuuden arvioinnille. Tutkimuksessa selvitettyjen tietojen avullalla kohdeyritys voi tehdä lopullisen investointipäätöksen.

IAS 14 - Segment Reporting; The Requirements and Implementation

The principal aim of this study is to clarify the requirements of segment reporting and compare the requirements with the actual! implementation on different business lines. The empirical part was concluded by interviewing randomly selected companies that are publicly listed on the Helsinki Exchanges. The theoretical part of the study (chapters 2 and 3) will give basic information about shifting to IAS -standards and the requirements of IAS -standards. In order to meet the principal aim, a pre-empiric research was conducted by studying the annual accounts (year 2002) of randomly selected companies that already follow the IAS -standards of reporting. The companies in the pre-empiric research consist of both domestic and foreign companies. The aim of the pre-empiric study was to give a basis for the interview process on the empiric part of the study. The study indicates that implementing segment reporting has not brought any major concerns or problems. This is due to the fact that most companies that were examined - being publicly listed companies - have traditionally had a clear division between their geographical and commercial segments, and also been obliged to give reports according to these segments. In case of changes in corporate structure, shifting on new lines of businesses or downsizing of operations, the problems in reporting according to IAS -standards, may arise. Such changes will also require changes on information systems, providing the essential information for segment reporting. According to this study, most companies choose the commercial segment as their primary segment for reporting. The pre-empiric study indicates, that most of the companies already following the IAS -standards, still have a lot of improvement to do, in order to meet all the IAS requirements.

Market Orientation in Rapidly Internationalizing Small Companies — Evidence from the Software Industry

For more than a decade, researchers have been aware of the increased pace of small-firm internationalization and the greater effect of these rapidly growing small businesses on the wealth, international trade, and job-creation opportunities of countries. Due to the small size of the home market, Finnish companies have been generally considered highly interested in internationalization. One particular domain in which rapid internationalization has been considered feasible is the global software business, with its knowledge-intensive nature and high growth potential. However, over time the failure rate of small entrepreneurial firms has remained especially high in high-technology markets. One of the reasons for this seems to lie in the fact that these companies are often formed by people with a strong technological background but limited competences in other areas. Further, research on the marketing capabilities of rapidly internationalizing high-tech firms has been scarce thus far. In addition, while there is much research on the first years of operations of rapidly internationalizing companies, it is not well known what becomes of them later on. Therefore, there is a need for more investigation into the managerial mindset, competences and decision-making in these small companies, especially from the perspective of how they acquire and exploit market knowledge, and enhance their networking capabilities in order to promote international expansion. The present study focuses on market orientation in small software firms that internationalize their operations rapidly in global software markets. It builds on qualitative data to illustrate how these companies develop their market-oriented product-market strategies during the process of increasing international commitment. It also shows how they manage their network relationships in order to be able to offer better customer service and to thrive in the fierce global competition. The study was conducted in the empirical context of Finnish small software companies, and the main data consists of interviews with top managers in these businesses. The interviews were designed to cover a minimum period of five years of the company's international operations, thus offering a retrospective in-depth perspective on market orientation, internationalization and partnerships in the given context. One particular focus is on less successfully internationalized software companies, and the challenges they face when approaching international markets. This study makes a significant contribution to the literature on market orientation for several reasons. First, building on data from the software industry, it clarifies the existing theory in the context of rapid internationalization and network relationships. Secondly, it provides a good body of evidence on market orientation in both successfully and less successfully internationalized companies, and identifies the key related differences between the two company groups. Thirdly, it highlights the importance of inter-firm networks in the rapid internationalization of small software firms, providing companies with important market knowledge and, in some cases, management challenges. Fourthly, this investigation clarifies market orientation in the context of different software-product strategies, thus, combining the perspectives of market orientation in both manufacturing and services. In sum, the results of the study are significant for both small software firms and public-policy makers since they shed light on the market-oriented managerial mindset and the market-information gathering and sharing processes that are needed in successful rapid internationalization.

Suomalaisten osakeyhtiöiden mahdollisuus vaikuttaa verotukseensa ETA-alueella

Tutkielmassa on selvitetty suomalaisten osakeyhtiöiden mahdollisuuksia vaikuttaa liiketoimintansa Euroopan talousalueella (ETA). Tutkielmassa on tarkasteltu EY:n sääntelyä, EY-tuomioistuimen tuomitsemia ennakkotapauksia ja niiden vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön suomalaisten osakeyhtiöiden kannalta. Tutkielma osoittaa yhteisön ylikansallisen ohjauksen vaikuttaneen kansalliseen lainsäädäntöön, mikä on tarjonnut suomalaisille osakeyhtiöille uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa verotuksen ja veroneutraalien yritysjärjestelyiden osalta ETA-alueella. EY-tuomioistuin on tuomioissaan kuitenkin jättänyt tiettyjä oikeuttamisperusteita jäsenvaltioille. Niiden perusteella valtiot voivat vaikuttaa osakeyhtiöiden verotukseen ja veroneutraaleihin yritysjärjestelyihin ETA-alueella, vaikka oikeuttamisperusteet lähtökohtaisesti rikkovat ylikansallista sääntelyä. EY:n ylikansallinen ohjaus tulee myös tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi suomalaisten osakeyhtiöiden mahdollisuuteen harjoittaa liiketoimintaansa ETA-alueella. Ylikansallisen sääntelyn hyödyntäminen täysimääräisesti mahdollistuu suomalaisissa osakeyhtiöissä vasta, kun yhteisön alueelle luodaan yhtenäinen sääntely kaikkia osakeyhtiöitä kohtaan.

Johtamisosaaminen osuustoimintayrityksen menestystekijänä

Työn tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää ylimmän johdon osaamista ja osaamisen strategista merkitystä osuustoimintayrityksen liiketoiminnassa. Tavoitteena on ymmärtää, millainen rooli osaamisella on osuustoimintayrityksen johtamisessa ja liiketoiminnassa sekä tutkia osuustoiminnallisten erityispiirteiden vaikutusta johtamiseen. Työ on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja sen tutkimusaineisto koostuu S-ryhmän ylimmässä johdossa loka-joulukuussa 2007 tehdyistä teemahaastatteluista sekä kohdeorganisaation johtamista käsittelevistä kirjallisista dokumenteista. Tutkimustulokset osoittavat, että osaamisen strateginen rooli on kasvanut kohdeorganisaatiossa tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Johtamisen osaamisvaatimukset ovat samaan aikaan kasvaneet ja monipuolistuneet. Erityisesti ihmisten johtamiseen sekä yritysverkoston johtamiseen liittyvän osaamisen merkityksen kasvu on ollut huomattava. Lisäksi tutkimus esittää väitteen, jonka mukaan yrityksen osuustoiminnalliset erityispiirteet vaikuttavat merkittävästi johdon osaamisvaatimuksiin.

Hyvinvointipalvelutuottajien uudet yhteistyön toimintamallit - Orimattilalaisten yritysten työhyvinvointipilotti

Tutkimuksessa selvitettiin pk-sektorilla toimivien yritysten tarpeita liittyen hyvinvointipalvelujen tarjontaan sekä palvelujen koettuun laatuun. Lisäksi selvitettiin millainen hyvinvointitoimijoiden joukko toimii pk-yritysten ympärillä ja millaiset ovat näiden toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda malleja ja ideoita siihen, miten hajallaan oleva palvelutarjonta saataisiin paremmin kohtaamaan pk-yritysten moninaiset tarpeet. Tutkimuksessa haastateltiin 20 Orimattilalaista pk-yritystä teollisuuden sekä kaupan- ja palvelun alalta. Lisäksi kerättiin tietoa muiden toimijoiden kuten työterveyshuoltojen ja hyvinvointipalveluntuottajien tarjontatavoista. Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkittiin hyvinvointipalvelutuottajien verkostoitumisen edellytyksiä arvoverkkojen, yritysten välisen yhteistyön mallien sekä liiketoiminnan uudelleen konseptoinnin kautta. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että yritysten, työterveyshuoltojen ja hyvinvointipalveluntuottajien yhteistyön lisäämisellä voidaan kehittää palveluntarjontatapoja paremmin kysyntää vastaavaksi. Erityisesti työterveyshuoltojen rooli yritysten työhyvinvointiprosesseissa korostui. Niiden mukanaolon koetaan parantavan palvelun laatua.

Service Concept Development - An Appoach for Professional Service Firm

Specific demand for service concept creation has come about from industrial organizations’ desire to find new and innovative ways to differentiate their offering by increasing the level of customer services. Providers of professional services have also demanded new concepts and approaches for their businesses as these industries have become increasingly competitive. Firms are now seeking better ways to understand and segment their customers, to ensure the delivery of quality services and strengthen their position in aggressively competitive markets. This thesis is intended to provide management consulting companies with a new work method that enables service concept creation in a business-to-business environment. The model defines the service concept as a combination of delivered value and the target customers; the third-dimension operating model is brought to the new system in testing of the service concept creation guidelines in the target organization. For testing, service concepts for a management consulting company are created. Service concepts are designed to serve as a solid foundation for further service improvements. Recommendations and proposals for further action related to service development in the target organization are presented, and recommendations to further improve the model created are given.

Comovement of stock price risk in strategic alliance — Case: mobile internet

The focus of this study has been comovement of stock price risk level between two companies as they form strategic alliance. Thus the main reason has been to shed more light to possible increased risk level that the stockholder confronts when a company he owns forms a strategic alliance with another company. This study has centralized to interfirm cooperation between mobile and internet companies, which have furthered the development of mobile internet. The study has been divided into theoretical and empirical part. In theoretical part the main concepts riskiness of a stock (volatility), comovement and strategic alliance have been run through. In empirical part seven strategic alliances formed by mobile internet companies have been examined. Based on this, strategic alliance seems to increase comovement of stock price risk in some degree. This comovement seems to be stronger when core businesses or operating environments of cooperating companies differ more from each other.

Knowledge sharing in virtual communities

The Internet has transformed the scope, boundaries and dynamics of social and economic interactions. It is argued to have broadened the notion of the community from physical, colocated groups towards collectives that are able to transcend time and space, i.e. virtual communities. Even if virtual communities have been on the academic agenda for a couple of decades, there is still surprisingly little research on knowledge sharing within them. In addition, prior research has largely neglected the complex dynamics between Internet-based communication channels and the surrounding communities in which they are embedded. This thesis aims at building a better understanding of knowledge sharing supported by conversational technologies in intra-organisational virtual communities and external virtual communities supporting relationships with customers. The focus is thus on knowledge sharing in types of virtual communities that seem to be of relevance to business organisations. The study consists of two parts. The first part introduces the research topic and discusses the overall results. The second part comprises seven research publications. Qualitative research methods are used throughout the study. The results of the study indicate that investigation of the processes of knowledge sharing in virtual communities requires a socio-technical perspective, combining the individual, social and technological levels, and understanding the interplay between them. It is claimed that collective knowledge in virtual communities creates the enabling structure for knowledge sharing, and forms the invisible structure of the community on the basis of which it operates. It consists of a shared context, social capital and a unique community culture. The Internet does not inevitably erode social interaction: it seems that supporting social relationships by means of communication technology is a matter of quantity rather than quality. In order to provide access to external knowledge and expertise, firms need to open themselves up to an array of Internet-based conversations, and to consider the relevance of virtual communities to their businesses.