Developing a new service business model for an industrial supplier

Project business companies are moving towards solution offering in order to avoid discontinuity of project business and to gain other advantages. An option to implement solution business could be BOOT (Build-Own-Operate-Transfer) business model where a company is given the responsibilities to design, finance, build, own, operate and maintain for example production facilities of a client. The contract is made for 10-30 years, the client pays the solution during this period of time and after contract termination the facilities are transferred to the ownership of the client. The purpose of this study was to provide knowledge about BOOT business model for the company in question and its employees and to create a settlement of the advantages, disadvantages and risks of it. Furthermore, one of the main objectives was to create a description of the network needed to run a BOOT project. The objectives were met through a literature study and an explorative case study with appropriate interviews. Based on this study, the company should be able to evaluate the applicability of BOOT business model to their business environment better.

LVI- ja sähköurakoinnin raportoinnin kehittäminen IT-palveluyrityksessä

Työn tavoitteena oli kehittää LVI- ja sähköurakointitoimialan asiakkaille tarjottavaa raportointia IT-palveluyrityksessä. Raportoinnin tulisi soveltua paremmin yrityksen ohjaamiseen ja sen avulla yrityksen tulisi tietää kannattavuutensa, rahoitustilanteensa ja liiketoimintansa kehityssuunnat. Tarkoituksena oli suunnitella raportointimalli, joka soveltuu toimialan pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena eli tutkimuksen tavoitteena oli luoda uusi ratkaisumalli käytännön ongelmaan. Konstruktion rakentamiseksi työssä selvitettiin LVI- ja sähköurakoinnin erityispiirteitä, yrityksen ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä ja menetelmiä sekä raportoinnin periaatteellista ja teknistä toteuttamista. Näiden osa-alueiden avulla luotiin raportointimallille vaatimukset, jotka sen tulisi täyttää. Tämän jälkeen kuvattiin raportoinnin nykyinen tekninen toteutustapa ja sen sisältämät osa-alueet. Selvitettyjen vaatimusten ja nykyisen raportoinnin ongelmien perusteella luotiin alustava raportointimalli, jonka käytännön merkitys selvitettiin haastattelemalla 11 LVI- ja sähköurakointiyrityksen vastuunalaista johtajaa. Haastatteluista saatiin selville, että kahdeksan johtajaa olisi ollut valmis käyttämään konstruktiota. Alustavan raportointimallin ja haastatteluista saadun palautteen perusteella luotiin ehdotus raportointimallista toimialalla. Lisäksi IT-palveluyrityksen nykyiselle raportointimallille luotiin kolmivaiheinen kehityssuunnitelma, jolla raportointia voidaan kehittää luodun raportointimallin mukaiseksi.

Liiketoimintastrategisten vaatimusten syntyminen ja niiden toteutumisen arviointi keskisuurten yritysten toiminnanohjausjärjestelmähankkeissa. Tapaustutkimus kolmesta teollisuusyrityksestä ja aineistolähtöinen teoria

Tietojärjestelmien strateginen kehittäminen on ollut niin liike-elämän kiinnostuksen kuin akateemisen tutkimuksenkin kohteena jo pitkään. Aihe on edelleen ajankohtainen, eikä ajankohtaisuus osoita laantumisen merkkejä. Valtaosa tutkimuksesta on kohdistunut suuryrityksiin ja jonkin verran pk-yrityksiin yhtenä ryhmänä. Tutkimus on kohdistunut aiheeseen tarkastelemalla onko tietojärjestelmien ja liiketoimintastrategian välillä yhteyttä, ja jos, onko sillä merkitystä yrityksen menestykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pureutua syvemmälle siihen tapaan, jolla yritys kytkee liiketoimintastrategiansa tietojärjestelmähankintaan. Kohdetietojärjestelmäksi tutkimuksessa valittiin toiminnanohjausjärjestelmät ja yrityskooksi keskisuuret yritykset. Toiminnanohjausjärjestelmän valintaa voidaan perustella sen kattavuudella yrityksen toiminnassa eri sidosryhmien suunnasta katsottaessa. Keskisuuret yritykset valittiin osittain sen vuoksi, koska niistä ei ole paljoakaan omaa tutkimusta, osittain sen vuoksi, että niiden luonne kehityspolun epäjatkumokohdassa haluttiin nostaa esille. Tutkimuksen empiirinen osa pohjautuu kolmeen tutkimustapaukseen, kolmen keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeeseen. Tapausyritysten liiketoiminta- ja ITjohtoa haastateltiin, ja lisäksi käytettiin kaikkea saataville ollutta kirjallista arkistoaineistoa. Tutkimuksen päämenetelmä oli Grounded Theory (GT). Tutkimustavassa ei, poiketen useista muista laadullisista tutkimustavoista, ole ennalta määrättyä viitekehystä, vaan tutkimus lähtee liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä ilman esioletuksia luoden tutkimusprosessin kuluessa uutta teoriaa. Tutkimustavan etuna voidaan pitää ennakkoluulottomuutta. Aikaisemman tutkimuksen rooli tässä tutkimuksessa oli ensinnäkin kartoittaa tutkimusaluetta ja olla johdantona tutkimukselle, toisaalta tuloksia vertailtiin aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusaineisto analysoitiin tarkasti. Ensin aineisto käytiin läpi koodaamalla se aineistosta esille nousseiden käsitteiden alle. Seuraavaksi saatu tulos luokiteltiin aineistosta nousseisiin luokkiin sekä muodostettiin käsitteiden ja luokkien väliset yhteydet. Lopuksi muodostumassa oleva teoria konkretisoitiin 18 hypoteesin ja hypoteesit yhdistävän mallin avulla. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa siitä, miten vaatimusprosessi etenee ja miten keskisuuren yrityksen ominaispiirteet vaikuttavat vaatimusprosessiin. Lisäksi saatiin uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä menestystekijöitä keskisuuren yrityksen toiminnanohjaushankkeessa. Keskisuuretyritykset näyttävät tämän tutkimuksen aineiston perusteella osaavan asettaa vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle liiketoimintastrategian, prosessikuvausten ja toiminnanohjausjärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien suunnista. Vaatimusten toteutumisenarviointi on keskisuurilla yrityksillä epäsystemaattista, kuten aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu olevan myös suurilla yrityksillä. Resurssivaje vaikeuttaa toiminnanohjausjärjestelmän liiketoimintastrategisten vaatimusten toteutumista. Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että keskisuurissa yrityksissä – huolimatta siitä, että niissä on olemassa prosessikuvaukset – ei ole varsinaista prosessiajattelua tai prosessijohtamista. Keskisuuret yritykset eivät tämän tutkimuksen aineiston perusteella näytä muodostavan poikkeusta, vaan mittariston käyttö on epäkypsää, eikä mittaristoa pystytä hyödyntämään tietojärjestelmähankkeen tukena. Tulosten pohjalta voidaan arvioida, että strategisen johtamisen komponentit ovat keskisuuressa yrityksessä toisistaan irrallisia. Vaikka toiminnanohjaushankkeen vaatimuksia asetettaessa liiketoimintastrategia on vahvasti mukana, jää vaatimuksenasettelu karkealle tasolle, eikä konkretisoidu prosesseihin ja mittarointiin. Sen seurauksena toiminnanohjausjärjestelmästä ei saada kaikkea sitä hyötyä ja tukea liiketoimintastrategialle, mikä olisi mahdollista. Tutkimuksessa tuli myös esille resurssi- ja osaamispuutteen haittavaikutuksia keskisuurten yritysten toiminnanohjaushankkeiden vaatimusprosessissa. Puutteet yhdistettynä hajallaan oleviin strategisen johtamisen komponentteihin muodostavat yhdessä vaikean lähtökohdan strategiselle toiminnanohjaushankkeelle.

Digitaalisen sisältöliiketoiminnan ja viestinnän klusterin synty ja menestystekijät

Kiinnostus digitaalista sisältöliiketoimintaa ja viestintää kohtaan on kasvanut suuresti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Niin alan yritysmäärä kuin tuotteet ovat lisääntyneet entisestään viestinnän siirtyessä yhä enemmän tietoverkkoihin. Myös Suomen valtion ja Euroopan unionin tasolla tähän kehitykseen on reagoitu voimakkaasti eri ohjelmien ja hankkeiden kautta. Suomi on tehnyt kolmannen tietoyhteiskuntastrategiansa ja Euroopan unionillakin on laadittuna omat strategiansa ja tavoitteensa tuleville vuosille. Kouvolan kaupunki on nostanut digitaalisen sisältöliiketoiminnan ja viestinnän yhdeksi tulevaisuuden kärkialueikseen, minkä vuoksi tämä tutkimus on tilattu. Tutkimuksessa selvitettiin digiklusterin nykytilaa, mahdollisuuksia ja menestystekijöitä. Tutkimusmenetelminä käytettiin syvähaastatteluita avaintoimijoille sekä vertailua aiemmin menestyneisiin ICT- ja sisältöliiketoiminnan klustereihin. Tutkimuksessa perehdytään ensin aihealueeseen teoriatiedon ja aiempien tutkimustulosten kautta. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkittavaa aluetta tilastotiedon, hankkeiden ja haastatteluiden kautta. Lisäksi alueen osaamispääomaa on kartoitettu haastatteluiden ja selvitysten perusteella. Tutkimustuloksena havaittiin, että menestyäkseen klusterin tulee panostaa olemassa olevaan yrityskantaan sekä houkutella alueelle erityisesti kasvuvaiheen yrityksiä. Lisäksi kävi ilmi, että klusterikehitys on mahdollista vain yhteisten päämäärien ja tavoitteiden kautta. Mukana kehittämisessä tulee olla niin alueen yrittäjät kuin julkisen hallinnon edustajat. Kehitys onnistuu parhaiten, mikäli hankkeissa kiinnitetään huomiota yritysnäkökulmaan ja toimijat tietävät oman roolinsa. Korkean osaamisen klusterissa keskeisellä sijalla on alueen koulutus- ja tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen hallinnon saumaton yhteistyö.

Asiakastyytyväisyys betonirakenteiden kiinnitysosia ja teräsrunkojärjestelmiä valmistavassa yrityksessä

Diplomityön pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää Peikko Finland Oy:n asiakastyytyväisyyden nykytila sekä kehittää pitkäkestoinen malli asiakastyytyväisyyden säännölliselle mittaamiselle. Työn tarkoituksena ei ole tarjota valmiita ratkaisuja, vaan antaa yrityksen toiminnan ja kilpailukyvyn kehittämistä varten tarvittavaa tietoa asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin sähköisenä kyselynä suunnittelutoimistoille ja eri toimialojen asiakkaille. Lisäksi suoritettiin sisäinen kysely yrityksen johtoryhmän keskuudessa. Saatujen vastausten pohjalta saatiin luotua sekä yrityksen sisäinen että ulkopuolinen näkemys asiakastyytyväisyyden tilasta. Yleisesti ottaen asiakastyytyväisyyden tila oli kohtuullisen hyvällä tasolla. Asiakkaiden ja suunnittelutoimistojen kokema tyytyväisyystaso oli keskimäärin yrityksen sisällä oletettua tasoa parempi. Hyvin kriittisiä kehitystarpeita ilmeni suhteellisen vähän. Suurimmat kehitystarpeet liittyivät tuotteiden hinnoitteluun. Diplomityön osalta asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin Suomen asiakaskunnassa. Tulevaisuudessa kehitetyn kyselypohjan pohjalta asiakastyytyväisyysselvitykset on tarkoitus suorittaa koko konsernitasolla.

Sähkönjakeluverkon käyttövarmuuden kehittäminen

Diplomityössä tutkitaan sähkönjakelun käyttövarmuutta parantavia investointeja ja menetelmiä. Lopputuloksena saadaan selville mitkä ratkaisut soveltuvat teknistaloudellisesti parhaiten Imatran Seudun Sähkön jakeluverkkoon. Menetelmien kannattavuutta on tutkittu ensisijaisesti keskeytyskustannussäästöjen näkökulmasta. Sähkönjakeluverkon käyttövarmuus on tullut nykyisessä yhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Kaikki keskijänniteverkosta aiheutuneet keskeytykset on alettu ottaa tammikuusta 2008 lähtien huomioon verkkoliiketoiminnan kohtuullisen tuoton laskennassa. Toisaalta Suomen jakeluverkot ovat vanhoja, eikä niitä ole suunniteltu käyttövarmuuden kannalta. Tilannetta voidaan parantaa mm. lisäämällä verkkoon automaatiota sekä ottamalla käyttövarmuus huomioon saneerauksia suunniteltaessa. Sähkönjakeluverkon käyttövarmuuden parantaminen on pitkän aikavälin prosessi. Tutkittujen investointien kannattavuuksista on tehty herkkyysanalyysi, joka ottaa huomioon korkotason ja KAH-arvojen vaihtelut. Investointien todellista vaikutusta käyttövarmuuteen voidaan seurata vertaamalla tulevia vikatilastoja tässä työssä tehtyyn nykytilatutkimukseen.

Drivers and Barriers of Collaboration in the Value Chain of Paperboard-Packed Consumer Goods

Value chain collaboration has been a prevailing topic for research, and there is a constantly growing interest in developing collaborative models for improved efficiency in logistics. One area of collaboration is demand information management, which enables improved visibility and decrease of inventories in the value chain. Outsourcing of non-core competencies has changed the nature of collaboration from intra-enterprise to cross-enterprise activity, and this together with increasing competition in the globalizing markets have created a need for methods and tools for collaborative work. The retailer part in the value chain of consumer packaged goods (CPG) has been studied relatively widely, proven models have been defined, and there exist several best practice collaboration cases. The information and communications technology has developed rapidly, offering efficient solutions and applications to exchange information between value chain partners. However, the majority of CPG industry still works with traditional business models and practices. This concerns especially companies operating in the upstream of the CPG value chain. Demand information for consumer packaged goods originates at retailers' counters, based on consumers' buying decisions. As this information does not get transferred along the value chain towards the upstream parties, each player needs to optimize their part, causing safety margins for inventories and speculation in purchasing decisions. The safety margins increase with each player, resulting in a phenomenon known as the bullwhip effect. The further the company is from the original demand information source, the more distorted the information is. This thesis concentrates on the upstream parts of the value chain of consumer packaged goods, and more precisely the packaging value chain. Packaging is becoming a part of the product with informative and interactive features, and therefore is not just a cost item needed to protect the product. The upstream part of the CPG value chain is distinctive, as the product changes after each involved party, and therefore the original demand information from the retailers cannot be utilized as such – even if it were transferred seamlessly. The objective of this thesis is to examine the main drivers for collaboration, and barriers causing the moderate adaptation level of collaborative models. Another objective is to define a collaborative demand information management model and test it in a pilot business situation in order to see if the barriers can be eliminated. The empirical part of this thesis contains three parts, all related to the research objective, but involving different target groups, viewpoints and research approaches. The study shows evidence that the main barriers for collaboration are very similar to the barriers in the lower part of the same value chain; lack of trust, lack of business case and lack of senior management commitment. Eliminating one of them – the lack of business case – is not enough to eliminate the two other barriers, as the operational model in this thesis shows. The uncertainty of the future, fear of losing an independent position in purchasing decision making and lack of commitment remain strong enough barriers to prevent the implementation of the proposed collaborative business model. The study proposes a new way of defining the value chain processes: it divides the contracting and planning process into two processes, one managing the commercial parts and the other managing the quantity and specification related issues. This model can reduce the resistance to collaboration, as the commercial part of the contracting process would remain the same as in the traditional model. The quantity/specification-related issues would be managed by the parties with the best capabilities and resources, as well as access to the original demand information. The parties in between would be involved in the planning process as well, as their impact for the next party upstream is significant. The study also highlights the future challenges for companies operating in the CPG value chain. The markets are becoming global, with toughening competition. Also, the technology development will most likely continue with a speed exceeding the adaptation capabilities of the industry. Value chains are also becoming increasingly dynamic, which means shorter and more agile business relationships, and at the same time the predictability of consumer demand is getting more difficult due to shorter product life cycles and trends. These changes will certainly have an effect on companies' operational models, but it is very difficult to estimate when and how the proven methods will gain wide enough adaptation to become standards.

Offshore Sourcing in Software Development: Case Studies of Finnish-Russian Cooperation

The study examines international cooperation in product development in software development organisations. The software industry is known for its global nature and knowledge-intensity, which makes it an interesting setting to examine international cooperation in. Software development processes are increasingly distributed worldwide, but for small or even medium-sized enterprises, typical for the software industry, such distribution of operations is often possible only in association with crossing the company’s boundaries. The strategic decision-making of companies is likely to be affected by the characteristics of the industry, and this includes decisions about cooperation or sourcing. The objective of this thesis is to provide a holistic view on factors affecting decisions about offshore sourcing in software development. Offshore sourcing refers to a cooperative mode of offshoring, where a firm does not establish its own presence in a foreign country, but utilises a local supplier. The study examines product development activities that are distributed across organisational and geographical boundaries. The objective can be divided into two subtopics: general reasons for international cooperation in product development and particular reasons for cooperation between Finnish and Russian companies. The focus is on the strategic rationale at the company level, in particular in small and medium-sized enterprises. The theoretical discourse of the study builds upon the literature on international cooperation and networking, with particular focus on cooperation with foreign suppliers and within product development activities. The resource-based view is also discussed, as heterogeneity and interdependency of the resources possessed by different firms are seen as factors motivating international cooperation. Strategically, sourcing can be used to access resources possessed by an industrial network, to enhance the product development of a firm, or to optimise its cost structure. In order to investigate the issues raised by the theoretical review, two empirical studies on international cooperation in software product development have been conducted. The emphasis of the empirical part of the study is on cooperation between Finnish and Russian companies. The data has been gathered through four case studies on Finnish software development organisations and four case studies on Russian offshore suppliers. Based on the material from the case studies, a framework clarifying and grouping the factors that influence offshore sourcing decisions has been built. The findings indicate that decisions regarding offshore sourcing in software development are far more complex than generally assumed. The framework provides a holistic view on factors affecting decisions about offshore sourcing in software development, capturing the multidimensionality of motives for entering offshore cooperation. Four groups of factors emerged from the data: A) strategy-related aspects, B) aspects related to resources and capabilities, C) organisation-related aspects, and D) aspects related to the entrepreneur or management. By developing a holistic framework of decision factors, the research offers in-depth theoreticalunderstanding of offshore sourcing rationale in product development. From the managerial point of view, the proposed framework sums up the issues that a firm should pay attention to when contemplating product development cooperation with foreign suppliers. Understanding different components of sourcing decisions can lead to improved preconditions for strategising and engaging in offshore cooperation. A thorough decisionmaking process should consider all the possible benefits and risks of product development cooperation carefully.

Verkostoliiketoiminnan kehittäminen betoniteollisuudessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia päähankkijan ja toimittajien välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli selvittää voidaanko verkostoyhteistyötä kehittämällä parantaa kilpailukykyä ja saavuttaa tuotteiden parempaa laatua. Ensin selvitettiin verkoston kehityskeinoja kirjallisuuden avulla. Tämän lisäksi kartoitettiin tutkimuskohteena olleen yrityksen nykytilanne kehityksen lähtökohdaksi. Selvitystöiden perusteella määriteltiin tavoitteet verkostoyhteistyön parantamiseksi sekä luotiin malli, jonka pohjalta kohdeyrityksen toimintaa tullaan kehittämään.

Improving the effectiveness of supply chain development work – an expert role perspective

This study focuses to the intersection of three sets of activities in a company: expert work, development work and supply chain management, SCM. Experts and expert work represent a set of individuals whose efficiency and impact this study is intended to improve, while development work defines the set of organizational activities to focus on. SCM as an expertise area acts as the platform on which this study is built. The study has two aims. Firstly, it aims to derive a model helping an SCM expert to increase the effectiveness of expert work in development tasks by understanding the encountered organizational situations and processes better, reflecting his/her past and future actions to organizational processes and selecting and adjusting the processes and contents of his/her work accordingly. Secondly, it aims to develop applicable approaches and methods to understand, evaluate and manage the organizational processes and situations in development work. The integrative model on approaches and methods to improve the effectiveness of development processes is split to two aggregate dimensions: technical performance of the developed solution and consumption of resources of the development process. Six potential approaches and methods aiming at helping in the management of organizational dimensions are presented in enclosed publications. The approaches focus on three subtasks of development work: decision making, implementation and change, and knowledge accumulation. The approaches and methods have been tested in case studies representing typical development processes in the area of supply chain management. As a result, four suggestions are presented. Firstly, SCM experts are advised to consider the SCM development work to be consisting of development processes. Secondly, inside these processes they should identify and evaluate the risk of difficult decision-making related to organizational factors. Thirdly, they are prompted for an active role in implementation and change, supporting the implementation through whole process. Finally, the development should be seen in a holistic view, taking into account the stage of knowledge and organizational issues related to it, and adopt a knowledge development strategy.

Productivity of Business Services - Towards A New Taxonomy

Statistics show that the expanding service sector accounts already for three quarters of GDP in the developed economies. Moreover, there is abundant evidence on high variation in productive performance across the service industries. This suggests divergent technological and institutional trajectories within the tertiary sector. While conceptual knowledge on services and their performance has accumulated substantially, the overall landscape on productivity and competitiveness is still inconclusive. As noted by number of authors the research on service productivity is still in its infancy. The purpose of this paper is to develop further the analytical framework of service productivity. The approach is based on the notion that service definitions, classifications and performance measurement are strongly interdependent. Given the ongoing restructuring of businesses activities with higher information content, it is argued that the dichotomy between manufacturing and services should not be taken too far. Industrial evolution also suggests that the official industry classifications are increasingly outdated and new taxonomies for empirical research are therefore needed. Based on the previous analyses and new insights the paper clarifies the debated concept of service productivity and identifies the critical dimensions by which the service industries cluster. It is also demonstrated that the dimensions enable to construct new service taxonomies which bear essentially on productivity opportunities at the business level. Needles to say the key determinant explaining the development and potential of productivity growth is innovation activity. As an extensive topic of research, however, service innovation is tackled here only in a cursory way. The paper is constructed as follows: the first section focuses on the conceptual issues and evolving nature of service activities. A workable definition of service should capture the diversity of service activities, as well as the aspects of service processes, comprehensively. The distinctions and similarities between services and manufacturing are discussed, too. Section 2 deals with the service productivity, a persistent and controversial issue in academic literature and policy. With the assessments of strengths and weaknesses of the main schools new insights based on value creation will be brought in. Industry classifications and taxonomies are discussed in Section 3. It begins with a short analysis of the official classifications and their evaluation from the perspective of empirical research. Using well-known examples it is shown that the taxonomies on the manufacturing industries have a clear analogy with the business services. As there is a growing interest to regroup services too, the work to date, has been less systematic and inherently qualitative. Based on the earlier contributions threedimensional service taxonomy is constructed which highlight the key dimensions of productive performance. The main findings and implications are summed up in Section 4.

Strategia ja menestystekijät projektiliiketoiminnassa

Projektit ovat keskeinen osa usean yrityksen päivittäistä toimintaa. Niiden avulla voidaan toteuttaa organisaatioiden sisäisiä kehityshankkeita tai yhtä hyvin asiakastoimituksia tuotteiden ja palveluiden muodossa. Tämän tutkimustyön tavoitteena on kehittää asiakastoimitusprojektien projektiliiketoimintamallia strategian näkökulmasta tapaustutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimustyön tavoitteena on määrittää projektiliiketoiminnan menestystekijät asiakastoimitusprojektien yhteydessä ja muodostaa niiden mukainen suorituskykymittariston perusta. Tutkimus toteutettiin valitun yrityksen projektiliiketoimintamalliin perehtymällä. Ensimmäisessä vaiheessa esitellään yritystä ja sen toimintaa. Yrityksen toimintaa kuvataan viitekehyksen avulla, joka on valittu teoriakatsauksen perusteella. Teoriakatsaus käsittelee projektiliiketoimintaa, strategiaa projektiliiketoiminnassa sekä suorituskyvynjohtamisen teoriaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksen perusteella muodostettiin ehdotus yrityksen projektiliiketoiminnan tavoitetilasta, ydintoiminnoista, menestystekijöistä sekä strategiasta. Ehdotuksessa kuvataan projektiliiketoiminnan suorituskyvynjohtamisen peruselementit, jotka muodostavat perustan suorituskyvyn mittaamiselle kohdeorganisaatiossa.

Lähiverkkotuotteen palveluprosessien kehittäminen, Case: Elisa

Diplomityön aiheena oli tutkia case-yrityksen prosessikehitystä, prosessijohtamista sekä lähiverkkopalveluketjua prosessinäkökulman kannalta. Tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää, kuinka lähiverkkopalveluketjun toimintaa voisi tehostaa, ja minkälaisia kertakustannuksia yhdestä keskiverotoimituksesta syntyy. Tavoitteina oli myös selvittää yrityksen prosessikehittämisen tila sekä minkälaisia prosessijohtamismalleja yrityksessä käytetään ja millä tavoin sen pääprosesseja johdetaan. Tutkimus oli case-tyyppinen, eli siinä tutkittiin yhden yrityksen toimintaa ja prosesseja. Teoreettinen pohja tutkimukselle luotiin käsittelemällä liiketoimintaprosesseihin liittyviä ydinmääritelmiä, erilaisia prosessijohtamismalleja ja liiketoimintaprosessien mittaamista. Tutkimuksen peruselementit tiedon hankintaan olivat kirjallisuus ja haastattelut. Lisäksi tutkimus pohjasi vahvasti tutkijan tekemiin omiin havaintoihin yrityksessä ja sen toimintaympäristössä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lähiverkkopalveluketjun senhetkinen tilanne, analysoitiin palveluketjun sisältämiä prosesseja ja kirjattiin ylös havaitut ongelmakohdat. Haastatteluista kerättyjen tietojen perusteella laskettiin yhdestä keskivertolähiverkkotoimituksesta case-yritykselle syntyvät kertakustannukset. Tämän lisäksi analysoitiin yrityksen senhetkistä prosessijohtamis- ja prosessikehitystasoa sekä peilattiin niitä yrityksen tulevaisuuden prosessikehittämistoimiin. Lopuksi johtopäätöksien kautta esitettiin kaksi toimintaehdotusta, joilla palveluketjun toimintaa voitaisiin parantaa. Ensimmäinen ehdotus oli radikaalimpi, ja siinä siirryttäisiin kokonaan pois palveluketjumallista tiimipohjaiseen malliin. Toisessa ehdotuksessa keskityttiin korjaamaan palveluketjun ongelmakohtia.

Perustutkimus palveluinnovaatioprosessissa rahoitusalalla

Palveluinnovaatioprosessi voidaan jakaa 5 eri vaiheeseen: strategiasidonnaisuus, perustutkimus, suorituskyvyn analysointi, systeemimuutokset sekä kaupallistaminen. Tästä palveluinnovaatioprosessista voidaan johtaa perustutkimusprosessi rahoitusalalle: strategiasidonnaisuus, ideoiden luonti ja karsinta, suorituskyvyn analysointi, differointimahdollisuuksien kartoittaminen ja palveluinnovaation myynti yritysjohdolle sekä osakkaille. Strategiasidonnaisuudella varmistetaan, että yritys pysyy omalla osaamisalueellansa hyödyntämällä omia ydinkompetenssejaan. Perustutkimus osana palveluinnovaatioprosessia selvittää oleellisimmat tiedot markkinatilanteesta sekä toimii ohjaavana että karsivana tekijänä uuden tuotteen jatkotoimenpiteille. Yrityksen kyvykkyyksien mittaaminen perustutkimusta varten on oleellinen vaihe uuden palvelun vaatimien liiketoiminnallisten muutosten määrittämiseksi. Tuotedifferoinnilla voidaan luoda kilpailullista etua tuotteiden puolesta homogeenisilla markkinoilla, joissa kilpailu tapahtuu pääosin hinnoittelussa. Rahoitusalalla tuotedifferointi voi muodostua haastavaksi kuluttajien suhtautuessa konservatiivisesti uusiin tuotteisiin. Makroekonomisten tekijöiden perusteella voidaan päätellä, että suomalaiset kuluttajat ottavat lainaa tulevaisuudessakin. Asuntolaina on ollut lainamarkkinoilla luottokannan kasvun veturina ja tästä syystä uudet asuntolainan kaltaiset tuotteet voisivat olla menestyksekkäitä. Kilpailu asuntolainamarkkinoilla kulminoituu kolmen hallitsevan kilpailijan ympärille: Osuuspankki, Sampo Pankki ja Nordea. Asuntolainan kaltainen käänteinen asuntolaina voisi olla menestys markkinoilla, jos sitä pystyttäisiin differoimaan kylliksi. Markkinapotentiaali pelkälle käänteiselle asuntolainalle on tällä hetkellä liian alhainen. GE Money Finland ei myöskään pysty tarjoamaan tuotetta yhtä kilpailulliseen hintaan kuin kilpailijansa. GE Money Finlandin tulisi edellä mainituista syistä johtuen pyrkiä differoimaan käänteisen asuntolainan kaltaista tuotettaan Heloc, jotta se menestyisi markkinoilla.

Role of references in international industrial marketing : a theory-building case study about supplier’s processes of utilizing references

Scientific studies regarding specifically references do not seem to exist. However, the utilization of references is an important practice for many companies involved in industrial marketing. The purpose of the study is to increase the understanding about the utilization of references in international industrial marketing in order to contribute to the development of a theory of reference behavior. Specifically, the modes of reference usage in industry, the factors affecting a supplier's reference behavior, and the question how references are actually utilized, are explored in the study. Due to the explorative nature of the study, a research design was followed where theory and empirical studies alternated. An Exploratory Framework was developed to guide a pilot case study that resulted in Framework 1. Results of the pilot study guided an expanded literature review that was used to develop first a Structural Framework and a Process Framework which were combined in Framework 2. Then, the second empirical phase of the case study was conducted in the same (pilot) case company. In this phase, Decision Systems Analysis (DSA) was used as the analysis method. The DSA procedure consists of three interviewing waves: initial interviews, reinterviews, and validating interviews. Four reference decision processes were identified, described and analyzed in the form of flowchart descriptions. The flowchart descriptions were used to explore new constructs and to develop new propositions to develop Framework 2 further. The quality of the study was ascertained by many actions in both empirical parts of the study. The construct validity of the study was ascertained by using multiple sources of evidence and by asking the key informant to review the pilot case report. The DSA method itself includes procedures assuring validity. Because of the choice to conduct a single case study, external validity was not even pursued. High reliability was pursued through detailed documentation and thorough reporting of evidence. It was concluded that the core of the concept of reference is a customer relationship regardless of the concrete forms a reference might take in its utilization. Depending on various contingencies, references might have various tasks inside the four roles of increasing 1) efficiency of sales and sales management, 2) efficiency of the business, 3) effectiveness of marketing activities, and 4) effectiveness in establishing, maintaining and enhancing customer relationships. Thus, references have not only external but internal tasks as well. A supplier's reference behavior might be affected by many hierarchical conditions. Additionally, the empirical study showed that the supplier can utilize its references as a continuous, all pervasive decision making process through various practices. The process includes both individual and unstructured decision making subprocesses. The proposed concept of reference can be used to guide a reference policy recommendable for companies for which the utilization of references is important. The significance of the study is threefold: proposing the concept of reference, developing a framework of a supplier's reference behavior and its short term process of utilizing references, and conceptual structuring of an unstructured and in industrial marketing important phenomenon to four roles.