Johdon ohjausjärjestelmät huippu-urheiluliiketoiminnassa: Case-tutkimus jääkiekon SM-liigaseuran johdon ohjausjärjestelmäpaketista

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida mitä johdon ohjausjärjestelmiä huippuurheiluyritys käyttää ja mitä merkityksiä johdon ohjausjärjestelmäpaketilla on huippu-urheiluyrityksen liiketoiminnan ohjaukselle. Johdon ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan kaikkia niitä muodollisia ja epämuodollisia järjestelmiä, joita yrityksen johto käyttää hyväkseen ylläpitääkseen tai muuttaakseen alaistensa käyttäytymistä tai edistääkseen alaistensa tavoitekongruenssia pyrkiessään saavuttamaan yrityksen tavoitteet. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen ydin muodostuu johdon ohjausjärjestelmäpaketin mallista ja löyhän sidonnaisuuden teoriasta. Tutkielma on luonteeltaan toiminta-analyyttinen ja toteutettiin case-tutkimuksena eräässä jääkiekon SM-liigaseurassa. Casen rooli on olla havaintoja kuvaileva ja selittävä. Empiirinen aineisto muodostuu hallituksen jäsenten, toimivan johdon ja työntekijöiden haastatteluista, kirjallisista dokumenteista sekä havainnoinnista yrityksen toimistolla ja ottelutapahtumassa. Aineisto kerättiin talven ja kevään 2008 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että huippu-urheiluyrityksen liiketoimintaympäristö sekä johdon ohjausjärjestelmien käyttö vastaavat pitkälti aikaisempien tutkimusten perusteella muodostettua kuvaa pk-yritysten liiketoimintaympäristöstä ja johdon ohjausjärjestelmien käytöstä. Toisaalta tutkimustulosten perusteella huippu-urheiluyrityksen perimmäiset tavoitteet näyttäisivät liittyvän urheilullisiin tavoitteisiin, taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden toimiessa tukitavoitteina. Näin ollen huippu-urheiluyrityksen taloudellisena tavoitteena ei ole taloudellisen tuloksen maksimointi, vaan taloudellinen vakavaraisuus ja jatkuvuus. Huippu-urheiluyrityksen johdon ohjausjärjestelmien käytössä ja ohjausjärjestelmien välisissä sidonnaisuuksissa saattaa kuitenkin esiintyä puutteellisuuksia, jotka voivat johtaa heikkoon liiketoiminnan ohjaukseen ja lopulta heikkoon taloudelliseen suoriutumiseen.

Yritysten eroavaisuuksien vaikutukset johdon ohjausjärjestelmiin - tapaustutkimus

Johdon ohjausjärjestelmät koostuvat yksittäisistä järjestelmistä, jotka muodostavat yrityksen ohjausjärjestelmäkokonaisuuden. Yksittäiset järjestelmät ovat sekä konkreettisia, kuten budjetit, mutta myös käsitteellisempiä tekijöitä, kuten henkilöstön ohjaus. Jokaisella yrityksellä on oma ohjausjärjestelmäkokonaisuutensa, joka riippuu esimerkiksi yrityksen toimialasta, strategiasta ja koosta. Menestyäkseen yrityksen on löydettävä mahdollisimman toimiva ja yhteensopiva ohjausjärjestelmäkokonaisuus juuri kyseiselle yritykselle. Tämän tutkielman ensisijaisena tavoitteena on selvittää miten yritysten eroavaisuudet vaikuttavat johdon ohjausjärjestelmiin. Tutkielma tehdään selvittämällä ensin mitä johdon ohjausjärjestelmät ovat ja tämän jälkeen haastattelemalla erilaisten yritysten talousjohtajia niiden ohjausjärjestelmistä. Tämän jälkeen vertaillaan tuloksia hallitsevaan teoriaan ja yritysten ohjausjärjestelmiä toisiinsa. Tutkielmassa havaittiin selviä eroja yritysten ohjausjärjestelmien välillä.

Kulttuurierot johdon ohjausjärjestelmissä – Suomalaisen yrityksen johdon ohjausjärjestelmien käytettävyys kiinalaisessa tytäryhtiössä

Tämän tutkimuksen toivotaan selvittävän kulttuurierojen mahdollisia vaikutuksia suomalaisten yritysten Kiinassa käyttämiin johdon ohjausjärjestelmiin. Lisäksi tutkimuksen toivotaan antavan apua suomalaisille yrityksille, jotka suunnittelevat tytäryhtiön perustamista Kiinaan. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä Kiina suurine sisämarkkinoineen on merkittävä investointikohde suomalaisille yrityksille ja Kiinan markkinoilla menestyminen voi olla tärkeässä roolissa yritysten globaalin kilpailukyvyn säilyttämisessä sekä parantamisessa. Lisäksi epävarmat tulevaisuuden näkymät Kiinan talouskasvun suhteen luovat yrityksille paineita käyttää johdon ohjausjärjestelmiä tehokkaammin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimusongelmaksi on asetettu: Miten kulttuurierot vaikuttavat suomalaisen yrityksen johdon ohjausjärjestelmien käytettävyyteen Kiinassa? Tutkimus on tieteenfilosofisilta taustaolettamuksiltaan hermeneuttinen. Tutkimusotteeltaan tutkimus on toiminta-analyyttinen, sillä tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kohteena olevaa ongelmaa ja tutkimus painottuu vahvasti empiriaan, mutta empiirinen aineisto koostuu vain yhdestä case-yrityksestä. Tutkimuksen case-yritys on suomalainen korkean teknologian teollisuusalan yritys, jolla on toimipiste Kiinassa. Empiirinen tietoaines kerättiin teemahaastatteluina case-yrityksestä. Tutkimukseen haastateltiin case-yrityksen varatoimitusjohtajaa, CFO:ta ja Financial Controlleria. Tutkimustulosten mukaan case-yritys on onnistunut käyttämään tytäryhtiössään Kiinassa samoja johdon ohjausjärjestelmiä kuin Suomessa. Tytäryhtiö on hyväksynyt emoyhtiön tuomat johdon ohjausjärjestelmät kulttuurieroista huolimatta. Vain mikrotasolla on löydettävissä kulttuurin aiheuttamia vaikutuksia ja niidenkin vaikutus on pienentynyt vuosien aikana. Tutkimustulokset tukevat teoriaa johdon ohjausjärjestelmien maailmanlaajuisesta samankaltaistumisesta.

Tytäryhtiöiden konserniohjaus ja -valvonta kuntakonsernin riskienhallinnassa Case: Imatran kaupunki

Tutkimuksen päätavoitteena olianalysoida Imatran kaupungin konserniohjausta ja -valvontaa tytäryhtiöihin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin tytäryhtiöiden konserniohjausta ja sisäistä valvontaa sekä tytäryhtiöihin liittyviä riskejä Imatran kaupunkikonsernissa. Jotta tutkimustavoite saavutettiin alatavoitteina selvitettiin konsernin, konserniohjauksen, sisäisen valvonnan, riskin ja riskienhallinnan käsitteitä sekä yleisesti että kuntaympäristössä. Lisäksi selvitettiin tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettävää COSO-mallia. Tutkimusaineisto jakautui teoreettiseen ja empiiriseen aineistoon. Tutkimuksen teoreettista osuutta varten käytettiinaiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia. Empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin ja organisaation tuottamia dokumentteja tutkien. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimusstrategialtaan tutkimus oli tapaustutkimus (case study), joka tutkii olemassa olevan Imatra-konsernintytäryhtiöiden konserniohjausta ja - valvontaa. Tutkimuksessa analysoitiin yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa konsernin emon näkökulmasta. Todellista elämää kuvaavana tutkimus voidaan luokitella myös kvalitatiiviseksi eli laadulliseksi tutkimukseksi. Tutkimuksen perusteella voin todeta, että kaupunginhallituksen asettamat päämäärät ja tavoitteet ovat Tiian yleisiä ja jäävät konsernitasolle, joten niiden ohjausvaikutus tytäryhtiöihin ei ole kovin suuri. Tytäryhtiöiden heikosta tavoitteiden muotoilusta johtuen myös tytäryhtiöidentarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden valvonta on vähäistä. Sen sijaan tytäryhteisöjen taloudellisten raporttien luotettavuus, lakien ja sääntöjen noudattaminen tulee valvottua tilintarkastusten yhteydessä. Lisäksi sisäisen tarkastuksen resurssien vähäisyyden vuoksi yksikön suorittama tytäryhtiöiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi on olematonta. Myös riskienhallinnan kannalta tavoitteiden asettaminen on ollut liian suurpiirteistä ja irrallaan tytäryhtiöiden toiminnasta. Lisäksi haastattelujen mukaan sekä riskikäsite että riskienhallinnan käsite nähdään aivan liian suppeina. Ohjauksen, valvonnan sekä riskienhallinnan kannalta olisi tärkeää, että konsernin tavoitteiden asettamisen jälkeen myös tytäryhtiöille asetettaisiin selkeät mitattavat tavoitteet, joilla on yhteys kaupungin strategioihin. Tulisi myös varmistaa, että konsernissa ja sen tytäryhtiöissä on jatkuva riskien tunnistamistoiminto. Suositeltavaa on, että Imatra-konsernissa käynnistetään kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi.

Talouden ohjauksen ja organisaation muutostarpeet sähkömarkkinalain uudistuessa. Case: Kuopion Energia

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sähkömarkkinalain muutosehdotus vaikuttaa Kuopion Energian verkkoliiketoiminnan talouden ohjaukseen ja organisaatiorakenteeseen. Tarkastelussa keskeisenä tutkimuskohteena oli verkkoliiketoiminnan suhde hallintopalveluihin ja asennuspalveluihin. Tutkielman teoriaosissa perehdyttiin talouden ohjausjärjestelmään ja sen osa-alueisiin sekä Suomen sähkömarkkinoiden toimintaan. Ensin perehdyttiin talouden ohjauksen merkitykseen yrityksessä sekä ohjausjärjestelmän osa-alueisiin. Sähkömarkkinoiden toiminta ja niillä tapahtuvat uudistukset loivat pohjan case–yrityksen toiminnan ymmärtämiselle. Teoriaosat toimivat viitekehyksenä case–yritystä koskettavan muutoksen arvioinnissa. Tutkimuksessa käytettävä tutkimusote oli toiminta-analyyttinen. Tutkielman lopputuloksena esitettiin toimintavaihtoehtoja, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa verkkoliiketoiminnan tulevaisuuden strategisia linjauksia muutostilanteessa.

Strategian, toimintaympäristön ja strategisen ohjauksen merkitys budjetointimenetelmän soveltuvuuden näkökulmasta : Case: Paperiteollisuuden tuotantoyksikkö

Nykypäivän liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yritysten on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan selviytyäkseen ja menestyäkseen kilpailussa. Strategiat liittyvät yritysten päätökseen siitä, millä tavalla ne haluavat kilpailla markkinoilla. Johdon ohjausjärjestelmät ovat yrityksen valitseman strategian toteuttamisen työkaluja. Diagnostisen ohjauksen avulla yritykset mittaavat saavutettuja tuloksia ja vertaavat niitä suunnitelmiin, ennusteisiin ja suorituskykytavoitteisiin. Interaktiivisen ohjauksen avulla yritykset voivat keskittyä toimintaansa liittyviin strategisiin epävarmuustekijöihin. Erilaisia budjetointimenetelmiä pidetään menestyvien yritysten suorituskyvyn mittaamisen ja toiminnan ohjauksen perustana. Aihepiirin aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että yritykset eivät onnistu käyttämään budjetointia strategisen ohjauksen välineenä. Myös tutkimuksen case-yrityksessä on koettu tarpeelliseksi kehittää budjetointiprosessia niin, että sen käyttö johdon ohjausjärjestelmänä on mahdollisimman tehokasta. Tässä tutkimuksessa pohditaan, miten eri budjetointimenetelmät soveltuvat käytettäväksi erilaisten strategioiden yhteydessä ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös budjetointimenetelmien soveltuvuutta diagnostisen ja interaktiivisen ohjauksen välineeksi. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Tutkimusotteeltaan sen voidaan todeta olevan kahden tutkimusotteen, käsiteanalyyttisen ja toiminta-analyyttisen, yhdistelmä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että eri budjetointimenetelmillä on useita toisistaan poikkeavia ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin voidaan perustellusti vertailla. Kiinteät budjetointimenetelmät soveltuvat vakaisiin ja ennustettavissa oleviin toimintaympäristöihin, joissa kustannustehokkuus ja tavoitteiden asettaminen on merkittävässä roolissa. Joustavampi budjetointi taas soveltuu jatkuvassa muutoksessa olevaan toimintaympäristöön sekä yrityksille, jotka pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuttaan ja erottautumaan kilpailijoistaan. Perinteisen budjetoinnin ja toimintoperusteisen budjetoinnin havaittiin soveltuvan paremmin diagnostisen ohjauksen välineeksi, kun taas rullaavan ennustamisen tyyppiset menetelmät soveltuvat paremmin interaktiivisesti käytettäviksi. Case-yrityksen toiminnassa havaittiin tekijöitä, jotka edellyttävät kiinteiden sekä joustavien budjettien käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on suositeltavaa soveltaa toiminnassaan vähintään kahta erityyppistä budjetointimenetelmää.

Budjetointikäytännöt ja niiden kehittäminen vakuutusalalla

Budjetoinnin toimivuus jäykkänä suunnitteluprosessina kyseenalaistetaan tämän päivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi sen merkitys johtamisen välineenä on ristiriitainen, eikä se välttämättä palvele strategisia tavoitteita. Perinteistä budjetointia kritisoivat tahot ovat kehittäneet uusia budjetointimenetelmiä, kuten toimintopohjaisen budjetoinnin ja Beyond budgeting -menetelmän. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea vakuutusyhtiötä, tavoitteena on selvittää budjetoinnin merkitys vakuutusyhtiön talouden suunnittelussa ja kartoittaa kehitystarpeita taloussuunittelun toteuttamiselle ottaen huomioon toimialan erityispiirteet ja vaatimukset sekä ulkoinen toimintaympäristö. Tutkitut vakuutusyhtiöt kokivat käyttämänsä perinteisen vuosibudjetoinnin hyvänä taloussuunnittelun välineenä. Säätelyn kohteena olevilta vakuutusyhtiöiltä vaadi-taan tarkkaa pitkän tähtäimen talouden suunnittelua. Ulkoinen toimintaympäristö on ollut viime vuodet vakaa mahdollistaen taloussuunnittelun onnistumisen perinteisen vuosibudjetin keinoin.  

Strateginen suorituskyvyn mittaus osana johdon ohjausjärjestelmiä: Case-tutkimus johdon ohjausjärjestelmistä pakettina

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida johdon ohjausjärjestelmien toimintaa pakettina ja hahmottaa strategisen suorituskyvyn mittauksen merkitystä sekä roolia johdon ohjausjärjestelmäpaketissa. Paketti-näkökulman ottaminen johdon ohjausjärjestelmiin edustaa laajempaa näkemystä ohjauksesta, jossa johdon laskentatoimen järjestelmien lisäksi ohjausjärjestelmiksi katsotaan kaikki ne formaalit ja epäformaalit järjestelmät, joilla organisaatiota ohjataan kohti sen tavoitteita. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu laajaan, mutta rakenteelliseen ohjausjärjestelmäpakettimalliin, johon strateginen suorituskyvyn mittaus luetaan osakokonaisuudeksi määritellen sen ominaispiirteet ohjauksen näkökulmasta. Tutkielman tutkimusote on luonteeltaan toiminta-analyyttinen ja empiirinen tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena varsinaissuomalaisessa rakennusteollisuuden yrityksessä. Empiirinen aineisto koostuu case-yrityksen johdon sekä muun henkilöstön haastatteluista yhdessä case-yrityksessä suoritetun havainnoinnin sekä saadun sisäisen ja ulkoisen arkistomateriaalin kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2010 syksyn ja 2011 kevään välisenä aikana. Suoritetun empiirisen tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia siitä, miten johdon ohjausjärjestelmäpaketti toimii. Tutkimustulokset korostavat toiminnallisten vaatimusten ja johdonmukaisuuden merkitystä johdon ohjausjärjestelmäpakettia analysoitaessa. Kulttuuri havaittiin merkittäväksi ohjausjärjestelmäksi ja se osaltaan vaikutti siihen, millaiseksi paketin muiden ohjausjärjestelmien rooli muodostuu. Case-yrityksessä strategisella suorituskyvyn mittauksella tavoitellaan organisaation huomion kiinnittämistä strategian kannalta olennaisiin seikkoihin, jotka tässä tutkimuksessa tunnistettiin toiminnan tehostamiseksi ja kasvuksi. Strateginen suorituskyvyn mittaus nivoutuu yhteen erinäisten hallinnollisten ohjausjärjestelmien kanssa juuri sen interaktiivisen käytön kautta, ja siten se tukee asetettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin vastaamista yhdessä kulttuurin kanssa. Näitä pääasiallisia ohjausjärjestelmiä tukevat muut johdon implementoimat ohjausjärjestelmät yhdessä päätöksien kanssa olla käyttämättä tiettyjä järjestelmiä ohjaukseen. Siten ohjausjärjestelmäpaketin sisäinen vuorovaikutus ilmenee eri ohjausjärjestelmien keskinäisen johdonmukaisuuden kautta, eivätkä ne ole erotettavissa toisistaan kuin analyyttisessä mielessä

Johdon laskentajärjestelmän suunnittelu ja toimintoperusteisen laskennan käyttöönotto tietojärjestelmähankkeen yhteydessä

Tutkimus on tehty keskisuomalaiselle pk-yritykselle vuosien 2003-2005 aikana. Tutkimusjaksolla kohdeyrityksessä on toteutettu lukuisia mittavia muutoksia ja merkittävä investointiohjelma. Tutkimuksen kannalta oleellisin muutos on ollut yrityksen tietojärjestelmien kokonaisvaltainen uudistaminen. Vanha tuotannonohjausjärjestelmä on korvattu uudella toiminnanohjausjärjestelmällä ja myös taloudenohjausjärjestelmät on uudistettu. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia kokonaisvaltainen suunnitelma johdon laskentajärjestelmien kehittämiseksi ja selvittää erityisesti toimintolaskentajärjestelmän sekä suorituskyvyn mittaus- ja analysointijärjestelmän implementoinnin edellytyksiä tutkimuksen kohdeyrityksessä ja laatia konkreettinen esitys järjestelmien rakentamiseksi. Johdon laskentajärjestelmän kokonaissuunnitelmassa tarkoituksena on laatia laskentajärjestelmän loogisten elementtien kuvauksen lisäksi esitys tarvittavista sovelluksista sekä tutkia sovellusten välisiä fyysisiä rajapintoja ja suunnitella järjestelmäintegraatio siten, että johdon laskentajärjestelmän koko naissuunnitelma on mahdollista taloudellisesti toteuttaa. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi ollut selvittääyrityksen toimintojen kustannukset ja tuoteryhmien kannattavuudet sekä rakentaasuorituskyvyn mittaus- ja analysointijärjestelmä SAKE prosessi-malliinperustuen. Lisäksi tutkimuksen puitteissa on rakennettu erilaisia liiketoimintaa tukevia raportteja erilaisilla kehitysvälineillä. Tutkimukselle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutettiin pääpiirteissään. Jatkuvatoimisten ja integroitujen toimintolaskentajärjestelmän sekä suorituskyvyn mittaus- ja analysointijärjestelmän rakentaminen osoittautui tutkimuksen aikana haastavaksi, joskaan ei mahdottomaksi tehtäväksi. Järjestelmien rakennustyö jatkuu tutkimuksessa esitettyihin ajatuksiin perustuen yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa edelleen ja järjestelmät valmistunevat vuosien 2005-2006 aikana.

Johdon taloudellisen raportoinnin kehittäminen, case Gasum-konserni

Tutkielman aihe syntyi, kun kohdekonsernissa aloitettiin raportointijärjestelmän päivittäminen. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, miten kohdekonsernin taloudellisen informaation raportointia voitaisiin kehittää johdon näkökulmasta. Alatavoitteena on tutkia, mitä taloushallinnon tietojärjestelmän tuottamia raportteja kohdekonsernissa käytetään ja mitä taloudellisia raportteja järjestelmän tulisi tuottaa tulevaisuudessa johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkielmassa on käytetty konstruktiivista tutkimusmetodologiaa. Konstruktiivisessa tutkimuksessa tuotetaan teoreettisesti perusteltu ratkaisu käytännön kannalta relevanttiin ongelmaan. Tutkimusmenetelmänä on käytetty havainnointia, haastatteluja ja keskusteluja. Haastattelujen avulla selvisi, että nykyinen raportointi ei vastaa käyttäjien informaatiotarvetta. Tutkielman tuloksena saatiinkehitysehdotuksia nykyiselle taloushallinnon tietojärjestelmälle sekä uusia raportteja, joita tulevaisuudessa tulisi tuottaa. Tutkielman avulla käyttäjien informaatiotarpeita saatiin kartoitettua ja tulevaisuudessa raportointi tulee vastaamaan paremmin käyttäjien vaatimuksia.

Johdon palkkiojärjestelmätsuomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia suomalainen lainsäädäntö, IFRS-standardit, corporate governance - suosituksetja pörssin suositukset asettavat johdon palkkiosta tiedottamiselle ja kuinka laajasti tietoa tosiasiassa annetaan. Pörssiyhtiöiden tiedotuksen avoimuutta lähestytään tutkimalla, millaisia palkkioita ja kannustimia sekä päätöksentekotapoja on olemassa. Yhtiöiden omistuksen ja johtamisen eriytyessä syntyy päämies-agentti-ongelma. Johdon ja omistajien intressejä lähennetään palkkiojärjestelmien avulla. Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa yrityksen johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen: kuvailun ja luokittelun kautta pyritään analyysiin yritysten avoimuudesta palkkioiden suhteen. Tutkimus toteutettiinvertaamalla yhtiöiden Internet-sivuja ja vuosikertomuksia vuodelta 2004 määritettyihin kriteereihin. Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin arvopaperipörssin päälistan yhtiöt. Tutkimuksessa havaittiin, että palkkauksen muotoa tärkeämpää on palkitsemisen kokonaisuus ja siihen liittyvä päätöksenteko. Suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat johdon palkkioista kohtuullisen hyvin, mutta erityisesti palkkioiden perusteista voisi kertoa tarkemminkin. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kiitettävästi. Liike-vaihdoltaan suurimmatyritykset tiedottavat kautta linjan pienempiä tarkemmin.