Yhteistyö, integraatio ja alueellistuminen Pohjoiskalotilla

Artikkeli perustuu johtopäätöskappaleeseen teoksessa "Kansainvälinen yhteistyö Pohjoiskalotilla", toim. Timo Kivimäki ja Paavo Väyrynen. - Rovaniemi: Lapin yliopisto, 1997

Kansainvälinen yksityisoikeus ja Euroopan integraatio

English summary: Private international law and European integration (s. 505)

Harkitseva eurooppalainen informaatiokuluttaja? : Euroopan integraatio ja mainosviestinnän ilmaisuvapaus

English summary: The circumspect European consumer of information? ˆ́’ European integration and the freedom of commercial expression (s. 507-508)

Verkottuva liiketoiminta, arvoverkosto, partneroituminen, prosessi-integraatio

Tutkielmassa tarkasteltiin muodostuvan RosettaNet-palvelun toteuttamiseen tarvittavia osaamisia ja valittiin osaamisien perusteella parhaat mahdolliset partnerit. Aluksi selvitettiin verkottuvan liiketoiminnan periaatteita sekä verkostoitumisen vaikutusta yritysten nykyiseen toimintaympäristöön. Verkostoista siirryttiin arvoverkostoihin sekä niiden sisälle muodostuvien arvontuotantojärjestelmien toimintaan, joiden pohjalta luotiin RosettaNet-palvelun ympärille muodostuva arvoverkosto ja havaittiin sen sisältävän useita erillisiä arvontuotantojärjestelmiä. Arvontuotantojärjestelmien ja empiirisen kokemuksen pohjalta hahmotettiin palveluun tarvittavat osaamiset, joita olivat teknologia-alustaosaaminen, myynti ja konsultointiosaaminen, ratkaisusuunnitteluja integraatio-osaaminen. Näiden osaamisten perusteella kartoitettiin kaikki mahdolliset partnerit, joiden kanssa tuleva palvelu voitaisiin toteuttaa. Tällöin pääkriteereinä olivat partnerin osaaminen ja sopivuus palveluntarjoajan nykyiseen toimintaympäristöön. Alustavien tutkimuskierrosten jälkeen jäljelle jääneille partneriehdokkaille suoritettiin teemahaastattelut ja yritysten taustojen selvitys. Näiden tutkimusten perusteella yritysten osaamiset ja soveltuvuudet arvioitiin ja tehtiin ehdotus siitä, kuinka Palveluntarjoajan tulisi partneroitua RosettaNet-palvelun osalta. Tutkielmassa muodostettu arvoverkosto ja sen perusteella tehty partnerikartoitus on tehty Palveluntarjoajan tarpeiden pohjalta, eikä se sellaisenaan sovellu käytettäväksi yleisenä toimintamallina johtuen jokaiselle yritykselle ominaisesta toimintaympäristöstä ja tarpeista.

Paikkatietojärjestelmien ja kaukokartoituksen integraatio

Kirjallisuusarvostelu

Sotilasyksikön integraatio – koulutuskulttuurien kohtaaminen ja konfliktit

Tutkimuksen kohteena on yksi sotilasyksikkö, Reserviupseerikoulun Esikunta- ja viestikomppania. Kyseisessä yksikössä koulutetaan reservinupseereita sotilaspo-liisi-, huolto-, johtamisjärjestelmä- ja komentopaikkatehtäviin. Sotilaspoliisilinja ja huoltolinja ovat liittyneet yksikköön vuoden 2014 lopulla. Tämä integraatio on saanut aikaan tiedonintressin koulutuslinjojen kulttuureihin liittyen. Tarkoituksena on selvittää miten linjojen koulutuskulttuurit poikkeavat toisistaan ja mitä kulttuurien integraatiossa tapahtuu. Tutkimuksen tavoitteena on myös antaa suosituksia yksikölle mahdollisten kulttuuriristiriitojen ja konfliktien hallitsemiseksi. Tutkimus on luonteeltaan sosiaaliantropologista kauppatieteellistä kulttuurintutki-musta. Taustatieteinä ovat liiketaloustiede, antropologia, sosiologia ja osittain or-ganisaatiopsykologia. Tutkimusote on laadullinen ja aineiston hankinnan mene-telminä on käytetty yksikön kouluttajien haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa erot integroituvissa koulutuskulttuureissa, ymmärtää eroista johtuvien konfliktien logiikkaa ja tarkastella kulttuurien vuotamisen logiikkaa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuurien erilaisuutta analysoitiin seuraavien teoriateemojen kautta: oppilaskäsitys, suhtautuminen upseerioppilaisiin, artefaktit (koulutusmenetelmät), arvot, asenteet ja kouluttamisen syväoletukset. Koulutuskulttuurien kohtaamista analysoitiin psykologisen omistajuuden, reviirikäyttäytymisen ja kulttuurin vuotamisen teorioiden kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuurilla todella on merkitystä sotilasorganisaa-tion integraatiotilanteessa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuureissa on havaittavissa huomattavia eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Kulttuurien erot johtavat ristiriitaisuuksiin, konflikteihin, reviirikäyttäytymiseen ja saavat ihmiset osoittamaan mieltään eri tavoin. Toisaalta kulttuuripiirteillä on myös taipumusta vuotaa ympäristöön nopeuttaen uusien organisaation osien sopeutumista. Johtajan rooli kulttuurien hallinnassa on keskeinen. Johtajan oma kulttuuriorientaatio voi johtaa konflikteihin, mutta toisaalta myös ratkaista niitä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että suuressa sotilasyksikössä kannattaisi laatia strategia eli suunnitelma kulttuurin johtamista varten silloin, kun integraatio on tapahtumassa. Strategian avulla voidaan ottaa kantaa useisiin kulttuurillisiin ristiriitoihin, joita siis Esikunta- ja viestikomppaniankin tapauksessa ilmenee. Koko yksikön henkilöstä kannattaisi sitouttaa ja ottaa mukaan strategian laadintaan. Strategia selventäisi esimerkiksi yksikön arvoja, visiota, missiota, tehtäviä, erilaisten linjojen erityisasemaa ja poikkeuksia, haluttua ja toivottua toimintaa ja asennetta, palkitsemiskäytäntöjä, toisin sanoen kulttuurin eri tekijöitä. Strategia ei ole vain liiketaloudellinen tulosyksikön pitkän tähtäimen pakollinen työkalu, vaan myös sotilasorganisaation kulttuurin johtamisen väline.