Kädestä suuhun : Makro- ja mikrotaloudellinen tarkastelu suomalaisten kotitalouksien säästämisestä ja sen mittaamisesta 1950-luvulla

This study is divided into two parts: a methodological part and a part which focuses on the saving of households. In the 1950 s both the concepts as well as the household surveys themselves went through a rapid change. The development of national accounts was motivated by the Keynesian theory and the 1940 s and 1950 s were an important time for the development of the national accounts. Before this, saving was understood as cash money or money deposited in bank accounts but the changes in this era led to the establishment of the modern saving concept. Separate from the development of national accounts, household surveys were established. Household surveys have been conducted in Finland from the beginning of the 20th century. At that time surveys were conducted in order to observe the working class living standard and as a result, these were based on the tradition of welfare studies. Also a motivation for undertaking the studies was to estimate weights for the consumer price index. A final reason underpinning the government s interest in observing this data regarded whether there were any reasons for the working class to become radicalised and therefore adopt revolutionary ideas. As the need for the economic analysis increased and the data requirements underlying the political decision making process also expanded, the two traditions and thus, the two data sources started to integrate. In the 1950s the household surveys were compiled distinctly from the national accounts and they were virtually unaffected by economic theory. The 1966 survey was the first study that was clearly motivated by national accounts and saving analysis. This study also covered the whole population rather than it being limited to just part of it. It is essential to note that the integration of these two traditions is still continuing. This recently took a big step forward as the Stiglitz, Sen and Fitoussi Committee Report was introduced and thus, the criticism of the current measure of welfare was taken seriously. The Stiglitz report emphasises that the focus in the measurement of welfare should be on the households and the macro as well as micro perspective should be included in the analysis. In this study the national accounts are applied to the household survey data from the years 1950-51, 1955-56 and 1959-60. The first two studies cover the working population of towns and market towns and the last survey covers the population of rural areas. The analysis is performed at three levels: macro economic level, meso level, i.e. at the level of different types of households, and micro level, i.e. at the level of individual households. As a result it analyses how the different households saved and consumed and how that changed during the 1950 s.

Tämä tutkimus on jaettavissa kahteen osaan: menetelmälliseen ja kotitalouksien säästämistä tarkastelevaan. Säästämisen käsite ja aineistot elivät 1950-luvulla murrosvaihetta. Kansantalouden tilinpidon kehitys oli keynesiläisen teorian myötä intensiivistä ja 1940- ja 1950-luvut olivat keskeistä aikaa kansantalouden tilinpidon kannalta. Tällöin säästämisen käsite kehittyi ja vakiintui. Vaikka säästäminen oli keskeisessä asemassa poliittisessa keskustelussa, niin käsite ei vielä aiemmin ollut vakiintunut. Säästäminen ymmärrettiin varsin yleisesti rahasäästämisenä eli pankkitilille tai sukanvarteen säästettyinä rahoina. Kotitalouksia koskevat aineistot kehittyivät erillään talousteorian kehityksestä. Kotitalouksien mikro- tai kyselyaineistoja on tehty Suomessa aina 1900-luvun alusta lähtien. Tämän taustalla oli eräänlainen sosiaalitutkimuksen traditio. Keskeinen motiivi näillä tutkimuksilla oli tarkastella työväen hyvinvointia ja näin pyrkiä välttämään, että huonon elintason takia työväen keskuudessa ei pääsisi syntymään vallankumouksellisia ajatuksia. Elintason seuraamisen lisäksi tutkimuksia käytettiin kuluttajahintojen painojen korjaamiseen. Taloudellisen analyysin ja yhteiskunnan tietotarpeiden kasvaessa talousteorialle perustuva kansantalouden tilinpito ja sosiaalitutkimuksen perinteelle perustuvat kotitaloustutkimukset alkoivat integroitua. 1950-luvun kotitalousaineistot olivat selvästi vielä erillisiä kansantalouden tilinpidosta, mutta vuoden 1966 tutkimus kattoi ensinnäkin koko väestön ja lisäksi tutkimuksessa erikseen korostettiin kansantalouden tilinpidon tarpeita ja säästämisen analysointia. Tämä integraatio on jatkunut näihin päiviin asti ja ottanut jälleen merkittävän askeleen, kun ns. Stiglitzin, Senin ja Fitoussin komitearaportin myötä kritiikki, jonka mukaan hyvinvoinnin tarkastelussa pitäisi keskittyä kotitalouksiin ja kotitalouksien tarkastelussa pitää ottaa huomioon sekä makro- että mikrotaloudellinen näkökulma, on otettu vakavasti. Tässä tutkimuksessa sovelletaan tätä teoriaa 1950-luvun kotitaloustutkimuksiin. Nämä tutkimukset kattavat vuosien 1950 51 ja vuosien 1955 56 kaupungit ja kauppalat ja vuosien 1959 60 maaseudun palkansaaja- ja maanviljelijäväestön. Kotitalouksien säästämistä on analysoitu kolmella tasolla: kokonaistalouden, erilaisten perhetyyppien ja yksittäisten kotitalouksien tasolla. Näin on pyritty tarkastelemaan, miten 1950-luvun kotitaloudet säästivät ja kuluttivat ja miten nämä kehittyivät vuosikymmenen aikana.